Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 13.04.15 - klo:17:10
-
Kiitos MTK ja ministeriö. Uuden tulkinnan mukaan suojavyöhykenurmea saa olla vain 25% pinta-alasta.
Mtk on ollut mukana juonimassa rajoitusta.
MTK:n tavoitteena on ettei viljelijät pääsisi rikastumaan vähällä vaivalla.
-
Vuodesta 2016 alkaen max. 25% LHP:t ja kesannot mukaanlukien.
Säännöt sanoo että suojavyöhykenurmi säilytettävä sitoumuskauden loppuun asti.
Onkohan net meitä viisaammat ::) huomanneet että nythän taitaa tulla käytännön mahdottomuus jos tänä vuonna ilmoittaa suojavyöhykkeeksi enemmän kuin 25%.
Ts. sääntö nykymuodossaan astuu voimaan jo tänä vuonna. Ei vasta ensi vuonna.
Vai onko vasiten tehty sanktioansa peltopelleille? :o
-
Saa sitä olla vaikka kaikki, mutta 25% ylimenevän jälkeen Laiskan Farmarin Avustusta leikataan. Juttu muistuttaa entisen Neuvostoliiton palkanmaksupolitiikkaa: Maksajaa ei vähääkään kiinnosta saajan osuus ja potti jaetaan kaikille halukkaille. Korvausta todennäköisesti leikataan, eikä siitä pääse erilleen ennen uutta ohjelmakautta. Leikkausprosenttia on vaikea arvioida, mutta ihan pieni se ei ole.
-
Eikös siellä lukenu että "jos ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi sanoa sopimuksen irti yksipuolisesti."?
-
onhan se silti vielä lhk:n leikkauksenkin jälkeen ihan kelvollinen kokonais tukimäärä ,melkein 700 e ha, eikö teille ahneille ja laiskoille paskiaisille enää kelpaa tuollainen summa, lähes ilman vaivannäköä ( vain korjuuvelvoite) ?
***** mitä porukkaa, voi että mä olen vahingoniloinen, kun tota hommaa rajattiin, kyllä raha pitää ansaita työn teolla. Ei lepäilemällä.
-
onhan se silti vielä lhk:n leikkauksenkin jälkeen ihan kelvollinen kokonais tukimäärä ,melkein 700 e ha, eikö teille ahneille ja laiskoille paskiaisille enää kelpaa tuollainen summa, lähes ilman vaivannäköä ( vain korjuuvelvoite) ?
***** mitä porukkaa, voi että mä olen vahingoniloinen, kun tota hommaa rajattiin, kyllä raha pitää ansaita työn teolla. Ei lepäilemällä.
Minä ainakin olisin ollut vesiensuojelun kannattaja, 900e/ ha olisi ollut viljelemättömyydestä ihan minimikorvaus.
Onhan siinä toki vaivaa kun pitää sato korjata, joten ei se aivan ilmaiseksi tule.
En näe mitään huonoa siinä jos rahaa tulee vähällä vaivannäöllä.
-
onhan se silti vielä lhk:n leikkauksenkin jälkeen ihan kelvollinen kokonais tukimäärä ,melkein 700 e ha, eikö teille ahneille ja laiskoille paskiaisille enää kelpaa tuollainen summa, lähes ilman vaivannäköä ( vain korjuuvelvoite) ?
***** mitä porukkaa, voi että mä olen vahingoniloinen, kun tota hommaa rajattiin, kyllä raha pitää ansaita työn teolla. Ei lepäilemällä.
Aivan oikein. :)
Valitettavasti siitä on jo 21 vuotta kulunut aikaa kun viimeksi maanviljelytyöstä sai hiukan palkkaa. :-\
-
Viljamiehet oli jo ihan innoissaan että pääsee köyhdyttämään maata oikeen urakalla seuraavan viiden vuoden ajaksi :o
Laitetaan nyt ekana vuonna vaikka 60Ha ja katotaan sitten miten asiat muuttuu. Kyllä sen kehtaa paalata kerran kesässä tuolla 700€urollakin.
-
Eikös siellä lukenu että "jos ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi sanoa sopimuksen irti yksipuolisesti."?
Hakuopas s.88: "Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa
sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen
maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa
tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et
hyväksy muutosta."
Tämä teksti siis ympäristökorvauksen alaisuudesta. Eli ei taida LHK-leikkurilla päästä irti ympistä (on se Artjoki fiksu mies...)? Mutta jos se 500/450 euroa muuttuisi niin silloin voisi irtaantua? Pitäisikö silloin jäädä kokonaan pois ympistä vai voiko tehdä uuden sitoumuksen?
-
Eikös siellä lukenu että "jos ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi sanoa sopimuksen irti yksipuolisesti."?
Hakuopas s.88: "Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa
sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen
maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa
tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et
hyväksy muutosta."
Tämä teksti siis ympäristökorvauksen alaisuudesta. Eli ei taida LHK-leikkurilla päästä irti ympistä (on se Artjoki fiksu mies...)? Mutta jos se 500/450 euroa muuttuisi niin silloin voisi irtaantua? Pitäisikö silloin jäädä kokonaan pois ympistä vai voiko tehdä uuden sitoumuksen?
Enpä näkisi, että rahojen loppuminen sallisi sitoumuksesta luopumisen, mutta jos tukiehtoja muutetaan radikaalisti, voi silloin irtaantua ilman takaisinperintää.
Sitoumuksen saa kyllä raukeamaan, mutta uuden sitoumuksen tekeminen ei onnistune aivan heti.
-
Viljamiehet oli jo ihan innoissaan että pääsee köyhdyttämään maata oikeen urakalla seuraavan viiden vuoden ajaksi :o
Laitetaan nyt ekana vuonna vaikka 60Ha ja katotaan sitten miten asiat muuttuu. Kyllä sen kehtaa paalata kerran kesässä tuolla 700€urollakin.
valitettavasti maan köyhdyttäminen on mukavampaa kuin oma köyhtyminen. Ja onhan viljapeltoja köyhdytetty jo yli 20 v. Siis niitä joita on pitänyt viljellä apulannalla. Lannalllahan tätä köyhtymistä ei ole päässyt silleen tapahtumaan, kun sitä on kuitenkin laitettu 30-50 % yli sallitun joka vuosi ;D Ja säilörehusato on arvioitu myös yläkanttin ;D
-
No jos laskee korjuu kustannukset, niin alkaa olla kannattavampaa laittaa arvo kasvia kasvamaan.
-
Eli miten tämä nyt menee? LHK:ta leikataan yli 25% meneviltä, mutta siihen ympäristökorvauksesta tulevaan rahaan ei kosketa? Jos näin on niin eihän tuo auta ympäristökorvauksen rahan riittämiseen mitään. :o
-
Eli miten tämä nyt menee? LHK:ta leikataan yli 25% meneviltä, mutta siihen ympäristökorvauksesta tulevaan rahaan ei kosketa? Jos näin on niin eihän tuo auta ympäristökorvauksen rahan riittämiseen mitään. :o
Auttaa se sitä kautta, kun harva ottaa LHK-leikkuria vastaan, vaikka joillain se ehkä kannattaisikin.
Esim tavis tila saa siis ylimeneviltä 500, mutta menettää LHK 217 ja RTK 54 ja mahdollisen kasvipeitteen 54 joten nettoaa silti 175.. Kotieläintila netto 115..
Jos kasviluomutila netto enää 14. Luomukotieläintila 500-277-294-108 persnetto 179, niin ei kukaan luomukotieläintila maksa 179 euroa siitä, että tulee sadonkorjuuvelvoite nurmeen jota ei voi uusia ja lannoittaa ;)
-
Tuntuu että tässä maatalouspolitiikassa se heikoin lenkki on yli-innokas maajussi kollega. Näitä keskusteluja kun lukee niin ymmärrän että maatalousministerillä on täysi työ pidätellä naurua kun viljelijät vaan tahtovat tuottaa satoa vaikka siitä sadosta saisi muuttuvat kulut takaisin ehkä kolmena vuotena viidestä.
Viljelijänä minunkin pitäisi osata kunnioittaa muiden viljelijöiden perusteluita ja hyväksyä että jokainen tekee omat valintansa. Toivottavasti maataloushallinnon virkamiehet ymmärtävät että ongelma on siinä, että tuotto peltoviljelyssä on niin olematonta että mikä tahansa ylimääräinen ha korvaus on todennäköisesti enemmän.
-
Tuntuu että tässä maatalouspolitiikassa se heikoin lenkki on yli-innokas maajussi kollega. Näitä keskusteluja kun lukee niin ymmärrän että maatalousministerillä on täysi työ pidätellä naurua kun viljelijät vaan tahtovat tuottaa satoa vaikka siitä sadosta saisi muuttuvat kulut takaisin ehkä kolmena vuotena viidestä.
Viljelijänä minunkin pitäisi osata kunnioittaa muiden viljelijöiden perusteluita ja hyväksyä että jokainen tekee omat valintansa. Toivottavasti maataloushallinnon virkamiehet ymmärtävät että ongelma on siinä, että tuotto peltoviljelyssä on niin olematonta että mikä tahansa ylimääräinen ha korvaus on todennäköisesti enemmän.
Kun se tuotto on niin huono, niin miks se pelto maksaa kuitenkin niin julmetusti. :-\
-
Tuntuu että tässä maatalouspolitiikassa se heikoin lenkki on yli-innokas maajussi kollega. Näitä keskusteluja kun lukee niin ymmärrän että maatalousministerillä on täysi työ pidätellä naurua kun viljelijät vaan tahtovat tuottaa satoa vaikka siitä sadosta saisi muuttuvat kulut takaisin ehkä kolmena vuotena viidestä.
Viljelijänä minunkin pitäisi osata kunnioittaa muiden viljelijöiden perusteluita ja hyväksyä että jokainen tekee omat valintansa. Toivottavasti maataloushallinnon virkamiehet ymmärtävät että ongelma on siinä, että tuotto peltoviljelyssä on niin olematonta että mikä tahansa ylimääräinen ha korvaus on todennäköisesti enemmän.
Hyvin sanottu!
Maatalousekonomia on ihan oma tieteenhaara, sitä opetetaan ainakin Viikissä. Jäljet näemme kuten Vohta kiteytti.
-
Kun se tuotto on niin huono, niin miks se pelto maksaa kuitenkin niin julmetusti. :-\
Sitä on rajallinen määrä. Paska-alaa tarvitaan, naapuri muuten hyötyy liikaa.
Markkinat toimii. Itsehän se hinta nostetaan omilla toimilla. Kysyntä on suurempi kuin tarjonta. Muu tuotto pistetään peltoon.
Maajussien täytyisi nyt vähitellen herätä tähän kapitalismiin. Haaveillaan kommunistisesta komentotaloudesta. Missä olisi ennaltamäärätty hinta niin tuotteille kuin tarvikkeille.
-
Pellon hintaan on helppo ratkaisu! Luovutaan kaksi hinta järjestelmästä.
-
ei kukaan luomukotieläintila maksa 179 euroa siitä, että tulee sadonkorjuuvelvoite nurmeen jota ei voi uusia ja lannoittaa ;)
Tässä ollaan varmaankin melko lähellä totuutta; täällä etelärannikon vilja-alueiden ja valtaojaverkoston kainalossa muutamat luomutilat tosissaan olivat irtautumassa luomusta ja laittamassa tavanomaisen viljelyn suojavyöhykkeelle. Nurmet valmiina, sopivat korjuuvälineetkin ehkä olemassa. Luomutarkastusmaksut ja vaiva jäisi pois. Sekä se 30% myyntikasvitavoite oli kai huolettanut myös.
Kertoo ehkäpä enemmän siitä, millä tavoitteella luomua oli aikaisemmin harjoitettu.
-SS-
-
Mikä tämä "suojavyöhykenurmi" oikeastaan on? Ei saa lannoittaa, mutta pitää korjata. Mitä tälläisellä sadolla on suunniteltu tehtäväksi? Minusta se ei sovellu muuhun kuin biokaasun raaka-aineeksi. Tälläinen "viljely" soveltuu mielestäni ainoastaan pellon metsityksen esivalmisteluksi, ei muuhun.
-
Mikä tämä "suojavyöhykenurmi" oikeastaan on? Ei saa lannoittaa, mutta pitää korjata. Mitä tälläisellä sadolla on suunniteltu tehtäväksi? Minusta se ei sovellu muuhun kuin biokaasun raaka-aineeksi. Tälläinen "viljely" soveltuu mielestäni ainoastaan pellon metsityksen esivalmisteluksi, ei muuhun.
Tarkoituksena on köyhdyttää maata ja näin estää ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja korvaus on suuri juuri siksi kun sadon arvo on huono.
-
Joo varsinkin apilanurmella jos olisi semmoista joutokasvustoa ja sitä ei korjattaisi; se typenkerääjäkasvi+nurmi toimii fosforipumppuna, nostaisi syvistä maakerroksista fosforia kasvimassaan, josta se pakkasten tullessa talvisateissa ja -tulvissa liukoisena valuisi vesistöön (+ kerätty typpi) . Siksi LHP ei ole ollut vesiensuojelijoiden mielestä hyvä ratkaisu, vaan juurikin korjattu nurmi.
Lupiinin "tarttuminen" niukkaravinteisille rantaniityille on myös hävittänyt alkuperäiskasvillisuutta ja tuonut sinne ravinnepommin purkautumistaan odottamaan. Siksi kai lupiini ei ole näillä alkuperäisniityillä tervetullut kasvi, tehokas typensitoja kun on.
-SS-
-
Pellon hintaan on helppo ratkaisu! Luovutaan kaksi hinta järjestelmästä.
Kaksihinta ? Pellon hinnassa ?
-SS-
-
Mikä tämä "suojavyöhykenurmi" oikeastaan on? Ei saa lannoittaa, mutta pitää korjata. Mitä tälläisellä sadolla on suunniteltu tehtäväksi? Minusta se ei sovellu muuhun kuin biokaasun raaka-aineeksi. Tälläinen "viljely" soveltuu mielestäni ainoastaan pellon metsityksen esivalmisteluksi, ei muuhun.
Tarkoituksena on köyhdyttää maata ja näin estää ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja korvaus on suuri juuri siksi kun sadon arvo on huono.
Miksi köyhdyttämiseen tarvitaan erillistä tukea? Sehän köyhtyy aivan normaaleilla viljelytoimenpiteillä nykyisillä lannoitusrajoituksilla, jos pyritään edes kohtuullisiin satoihin. Meilläkin toista fosforiluokkaa viime viljavuusnäytteiden välissä. Uudella kaudella vauhti vain kiihtyy. Metsitettäville pelloille toimenpide on paikallaan.
-
Tuntuu että tässä maatalouspolitiikassa se heikoin lenkki on yli-innokas maajussi kollega. Näitä keskusteluja kun lukee niin ymmärrän että maatalousministerillä on täysi työ pidätellä naurua kun viljelijät vaan tahtovat tuottaa satoa vaikka siitä sadosta saisi muuttuvat kulut takaisin ehkä kolmena vuotena viidestä.
Viljelijänä minunkin pitäisi osata kunnioittaa muiden viljelijöiden perusteluita ja hyväksyä että jokainen tekee omat valintansa. Toivottavasti maataloushallinnon virkamiehet ymmärtävät että ongelma on siinä, että tuotto peltoviljelyssä on niin olematonta että mikä tahansa ylimääräinen ha korvaus on todennäköisesti enemmän.
Kun se tuotto on niin huono, niin miks se pelto maksaa kuitenkin niin julmetusti. :-\
Koska maajussilla uskonto on vahva 10 mutta matematiikka heikko 4.
-
Pellon hintaan on helppo ratkaisu! Luovutaan kaksi hinta järjestelmästä.
Kaksihinta ? Pellon hinnassa ?
-SS-
Kait raivioilla ja tukikelpoisilla pelloilla on eri hinta.
-
Mutta jos ei niitä suojavyöhykkeen heiniä saa kaupattua mihkään, niin net on sitte melkosta ongelmajätettä ,niitä ei saa laitta just mihinkään. Lähes yhtä vaarallista kuin itse sonta.
-
Mutta jos ei niitä suojavyöhykkeen heiniä saa kaupattua mihkään, niin net on sitte melkosta ongelmajätettä ,niitä ei saa laitta just mihinkään. Lähes yhtä vaarallista kuin itse sonta.
Vielä kun keksisivät sen viimäsen kiusan niittojätteen maahankyntäjille; pitäisi ollakin analyysitulokset ja fosfori ja typpi on laskettava mukaan ravinteisiin.
Heh, hiljasena päivänä voisi kuulua näennäisviljelymaakunnista hammasten kiristys Ruotsiin asti...
-SS-
-
Poromiehet ovat harrastaneet "suojavyöhyke" viljelyä aina 8)
Kyllä toi köyhälle turvemaalle on loistava toimenpide, kasvusto kompostoidaan ja levitetään paremmille maille.
-
Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.
-
Poromiehet ovat harrastaneet "suojavyöhyke" viljelyä aina 8)
Kyllä toi köyhälle turvemaalle on loistava toimenpide, kasvusto kompostoidaan ja levitetään paremmille maille.
Tulee kyllä melko kallista paskaa tolla tyylillä :o
Mikä tämä "suojavyöhykenurmi" oikeastaan on? Ei saa lannoittaa, mutta pitää korjata. Mitä tälläisellä sadolla on suunniteltu tehtäväksi? Minusta se ei sovellu muuhun kuin biokaasun raaka-aineeksi. Tälläinen "viljely" soveltuu mielestäni ainoastaan pellon metsityksen esivalmisteluksi, ei muuhun.
Tarkoituksena on köyhdyttää maata ja näin estää ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja korvaus on suuri juuri siksi kun sadon arvo on huono.
Miksi köyhdyttämiseen tarvitaan erillistä tukea? Sehän köyhtyy aivan normaaleilla viljelytoimenpiteillä nykyisillä lannoitusrajoituksilla, jos pyritään edes kohtuullisiin satoihin. Meilläkin toista fosforiluokkaa viime viljavuusnäytteiden välissä. Uudella kaudella vauhti vain kiihtyy. Metsitettäville pelloille toimenpide on paikallaan.
Juu pelloilla on liikaa ravinteita metsitystä ajatellen, mutta kyllä viljavuus säilyy ainakin karjatiloilla vaikka hyviäkin satoja, suljettu ravinteiden kierto rulettaa ;)
-
Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.
Ja katto päällä... :-X
-
Poromiehet ovat harrastaneet "suojavyöhyke" viljelyä aina 8)
Kyllä toi köyhälle turvemaalle on loistava toimenpide, kasvusto kompostoidaan ja levitetään paremmille maille.
Tulee kyllä melko kallista paskaa tolla tyylillä :o
30 tonnii ylimäärästä vuodessa ja tarvetta uudelle laatalle muutenkin. Lisäksi säästyy selvää rahaa kun ei tarvitse muovittaa paaleja ollenkaan.
-
Kompostointia ei tällä menolla saa kohta tehä missään, no toki petoni laatan päällä jossa petoni laidat.
eläinten kautta lantanakin meinas tulla levitysonkelmia vrt. 15% ;D
-
Kun ministeriössä on liete leviämässä puntiin, niin suojavyöhykkeeltä korjattavan nurmen "jatkojalostus" taitaa oikeasti joutua luupin alle. Ellei markkinaa löydy, on kasvinviljelytilalla ainut vaihtoehto paalien kompostointi. Tuota on tullut tähänkin asti harjoitettua savisella pellonnurkalla, välillä kasaa himpun ek:lla pöyhäisten. En ole pitänyt kovin suurena rikoksena saven päällä, mutta eipä ole tosin tarkastajiakaan ko. sitille sattunut.
Mutta että betonilaatta?
Mitäköhän tuollainen kustantaa, asfaltti olisi kai toinen pintavaihtoehto?
Savet pois ja suodatinkangas. Kantavaksi 450 mm jotain 35 mm mursketta. Päällimmäiseksi sepeliä 50 mm ja asfaltti. Mitäköhän tuollaiselle syntyy neliöhintaa? Oikein osaa kokoakaan äkkiseltään pohtia, mutta kai vähintään 10x20 metriä? Lisäksi äkkiä toinen 200 m3 reittiä ja kenttää sorapinnalla? Entäs sitten vesitalous?
Että saisiko tämänkin tuen ryssittyä 'hukkainvestointina', hyödyntämään jotain elinkeinon ulkopuolista kermankuorijaa? ???
-
Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.
-
Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.
No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.
-
Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.
No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.
PP joskus jossain ketjussa kertoili paljonko on laskuttanut kun on kerännyt tukioptimointipelloilta heinäsadon, en vaan jaksa muistaa summaa enkä haulla äkkiä löytänyt..
-
Tässä on meille entisille karjatilallisille räätälöity kuvio. On häntä kompostointipaikkaa vaikka jättäisi perinnöksi viiden vuoden tuotokset.
-
Tuossa iltapäivällä naapuri kyseli, että korjaanko, jos se laittaa suoja-
Vyöhykenurmea. Ei ollut enää kovin innostunut, kun kerroin, että mikäli omia rehuja on jo tarpeeksi, niin korjuu maksaa. Ylijäämärehu se vasta kallista onkin.
No eikait suojavyöhykettä kenenkään muun kannata laittaakaan kuin karjatilan. Muilta maksu jos ei tarvii rehuksi.
PP joskus jossain ketjussa kertoili paljonko on laskuttanut kun on kerännyt tukioptimointipelloilta heinäsadon, en vaan jaksa muistaa summaa enkä haulla äkkiä löytänyt..
Kyllä pp on siinä oikeassa. Heinä mikä ei kelpaa kuin kuivikkeeksi korkeintaan, niin sitä on kenenkään turha ilmaiseksi kerätä.
-
Kyllä pp on siinä oikeassa. Heinä mikä ei kelpaa kuin kuivikkeeksi korkeintaan, niin sitä on kenenkään turha ilmaiseksi kerätä.
PP:llä on laskin kunnossa ja varaa ostaa siihen vielä uudet patteritkin. Valitettavasti vaan kaikilla ei ole, tai sitten se kuuluisa uskonnon numero on parempi kuin matikan numero. Kuinka moni on valmis maksamaan 900euroa vuokraa hehtaarilta? PP:n taksa taisi joskus olla 100-200 euroa hehtaari, nythän sen voi jo silmää räpäyttämättä nostaa 400euroon ja vieläkään PP:tä ei voi haukkua ahneeksi.
-
Juu 100-200+alv heinän laadusta, lohkosta ja sijainnista riippuen laskutan, kauempaa huonoja en tee mistään hinnasta.
Kyllä tuo taktiikka säilyy samana, näennäisviljelijöiden ei kannata ottaa tuota suojavyöhyketoimenpidettä, vaan kaikki säilörehunurmeksi ja niittelee sitten vuosittain maahan.
-
Siis tämähän pätee vain jos apilaa ei kylveyä sv lohkoihin.
-
Kun ministeriössä on liete leviämässä puntiin, niin suojavyöhykkeeltä korjattavan nurmen "jatkojalostus" taitaa oikeasti joutua luupin alle. Ellei markkinaa löydy, on kasvinviljelytilalla ainut vaihtoehto paalien kompostointi. Tuota on tullut tähänkin asti harjoitettua savisella pellonnurkalla, välillä kasaa himpun ek:lla pöyhäisten. En ole pitänyt kovin suurena rikoksena saven päällä, mutta eipä ole tosin tarkastajiakaan ko. sitille sattunut.
Mutta että betonilaatta?
Mitäköhän tuollainen kustantaa, asfaltti olisi kai toinen pintavaihtoehto?
Savet pois ja suodatinkangas. Kantavaksi 450 mm jotain 35 mm mursketta. Päällimmäiseksi sepeliä 50 mm ja asfaltti. Mitäköhän tuollaiselle syntyy neliöhintaa? Oikein osaa kokoakaan äkkiseltään pohtia, mutta kai vähintään 10x20 metriä? Lisäksi äkkiä toinen 200 m3 reittiä ja kenttää sorapinnalla? Entäs sitten vesitalous?
Että saisiko tämänkin tuen ryssittyä 'hukkainvestointina', hyödyntämään jotain elinkeinon ulkopuolista kermankuorijaa? ???
No huh huh. Sinusta taitaisi olla virkamiehen ainesta lisäämään muutenkin koko ajan kasvavaa byrokratiaa...
Onko mieleen tullut paljonko lannoittamaton matalajuurinen timotei antaa satoa pitkässä juoksussa?
Ei paljon paskaakaan. Jos nurkista löytyy jonkin näköinen vanha pöyhin, niin mikset koettaisi kuivana paaliin?
Ellei onnistu sateiden takia, pidä vaikka viikko pari väliä ja pöyhäise uudestaan...
Sille ei sitten vaan mitään voi jos paaleja ei tule montaa hehtaarilta! ;D ;D
Märän syksyn jälkeen kuivat paalit menee tapellen kuivikkeiksi ja saat varmasti korjuun kulut peittoon jos
vanhoilla koneilla viitsit hetken kurvailla.
Panos-tuotos suhteilla menee tällä kertaa viljamiesten ohi 6-0. :-* :-*
-
tuo muuten taivaan tosi ja ei siinä puuhastelusta niin hirveitä kuluja kuitenkaan tule.....
-
Mutta siis huomasitteko Mavissa sen Suojavyöhykkeistä-esitteen siellä tukihakuohje - kansiossa ? Ennenhän oli kirjoitettu tukiohjeissa (ja on vieläkin) niin, että jos tila oli vapautettu viherryttämisestä sen yli 75% nurmen perusteella, ei saanut ollenkaan tukia LHP eikä monivuotisista ympäristönurmista. Ovat siis Ympäristönhoitonurmet - pääkohdan alla, nin kuin suojavyöhyke-toimenpidekin. Eli suojavyöhyke-toimenpide erikseen olisi ollut suojassa leikkurilta ?
Nyt sitten tässä uudessa ohjeessa, jossa puhutaan tuosta luonnonhaittakorvaus-leikkurista yli 25% kesantosäännön perusteella, niin mainitaan siinä selvästi nin kuin sivussa, että jos tila on vapautettu yli 75% säännön perusteella viherryttämisestä, ja on alle 30 ha muuta kasvia kuin nurmea, niin ei saisi ympäristönhoitonurmien pääkohdasta mitään tukia, siis mukaan luettuna suojavyöhykkeet ? Niin minä sen käsitin ? Eli kokotilan suojavyöhyke ei riskeeraa yksin LHK:n vaan myös koko suojavyöhykekorvauksen ?
Eli tiedostohan oli
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Suojavy%c3%b6hykkeist%c3%a4.pdf
-SS-
-
Nyt kirjoitan väärän otsikon alle, mutta ... Mites nää prosentit oikeasti sitten lasketaankaan? Jos vaikka riistapeltoa saa olla 15%. Lasketaanko tuo koko peltopinta-alasta vai siitä alasta, josta on vähennetty pysyvät nurmet. Viherryttämisessä näytti pysyvänurmi vähentävän yhteis pinta-alaa. Siis sitä ei laskettukaan mukaan nurmiin.
-
Nyt kirjoitan väärän otsikon alle, mutta ... Mites nää prosentit oikeasti sitten lasketaankaan? Jos vaikka riistapeltoa saa olla 15%. Lasketaanko tuo koko peltopinta-alasta vai siitä alasta, josta on vähennetty pysyvät nurmet. Viherryttämisessä näytti pysyvänurmi vähentävän yhteis pinta-alaa. Siis sitä ei laskettukaan mukaan nurmiin.
Riistapeltoprosentit taitavat liittyä ympäristökorvauksien alaisten hehtaarien määrään.
Luonnonhaittakorvauksen leikkuri, se 25% kesanto+LHP+Suojav. , jonkun pitänee tarkistaa tuo.
-SS-
-
Prosenttien veivaamisen ja mavin sivuilla notkumisen sijaan, plärätkäämme kasvuohjelmaoppaita. Maastullin takasivulla tänään panoskauppiaan hätähuuto: Viljanviljely kannattavampaa kuin humppaheinien kanssa puuhastelu, tokihan meillä kaikilla joka lohkolta tulee vähintää se 5-6 tonnia viljaa, kun käytetään panoskauppiaiden laadukkkaita tuotantopanoksia.
-
Prosenttien veivaamisen ja mavin sivuilla notkumisen sijaan, plärätkäämme kasvuohjelmaoppaita. Maastullin takasivulla tänään panoskauppiaan hätähuuto: Viljanviljely kannattavampaa kuin humppaheinien kanssa puuhastelu, tokihan meillä kaikilla joka lohkolta tulee vähintää se 5-6 tonnia viljaa, kun käytetään panoskauppiaiden laadukkkaita tuotantopanoksia.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan lannoituksen vähentäminen ei alenna satoja, vaan lisää niitä. Tasekaavioiden kuvaajat ovat lohduttomia. Eli noin 60 kg/ha saisi laittaa typpeä ja 5 kg fosforia, nin silloin olisi asiat hyvin, ja sato senkun pullistuu. Tekstistä muuten selvästi näkee, miksi perustoimenpiteen kuluarviota laskettiin tulevalle kaudelle noin 80€:sta 54 €:oon. Pro-Agria oli mukana kertomassa, että heillä kun laitetaan ohjelmaan niin tila kuin tila saa alle kympillä heidän ostopalvelunaan kaikki dokumentaatiot, viljavuustutkimuksia myöten !
Kiitos, Pro-Agria.
https://www.vtv.fi/files/139/1752008_Maatalouden_ravinnepaastojen_vahentaminen_NETTI.pdf
Laskelmat lienevät osin peräisin MTT dokumentista
http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf
Kuitenkin ovat diplomaattisesti hiljaa siitä, että muutamaan karjakeskittymään kulkeutuu koko suomen fosforilannoitustarve, eikä sitä millään 40 eurolla toimiteta pariakymmentä kilometriä pitemmälle. Ja sen 5 kg luvallisen keinolannoitefosforin pudottaminen nollaan muka olisi jokin ratkaisu. Ei ole.
-SS-
-
Tänään tuli tiedote:
"MMM on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta siten, että se vastaa maaseutuohjelmaa:
Suojavyöhykkeistä, monivuotisesta ympäristönurmesta ja luonnonhoitopeltonurmesta (lhp-nurmi) ei makseta ympäristökorvausta, jos tila vapautuu ekologisesta alasta yli 75%:n nurmi-, palkokasvi- ja kesantoalan perusteella.
Kasvipeitteisyydestä ei makseta tiloille, jotka vapautuvat viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksesta 75%:n nurmi-ja/tai kesantoalan perusteella.
Pysyville nurmille ei makseta viherlannoitusnurmista, kerääjäkasveista, monimuotoisuuspelloista eikä saneerauskasveista."
Nyt näkyy oikein natopiikkilankaa laitetun porsaanreikien eteen. Ensin kun luomutuissa tuli muun kuin nurmen viljelyvelvoite osalle allaa, pelkillä pienehköillä kasvinviljelyluomutiloilla, joilla ei ole karjaa lähimaillakaan, niin nyt sitten kun olivat kiireen vilkkaa siirtymässä 100% suojavyöhyketuelle, suljetaan porttia kiivaasti.
-SS-
-
Tuo on siitä kiva, että nautatilojen määrä joka voi saada suojavyöhykkeistä tukea tippuu aika pieneen. Aika monella kun on tuotantonurmea sen verran että vapautus viherryttämisestä tulee. Samalla tietenkin nautatilat kuuluvat niihin joilta lietettä tulee ja jotka sen pääosin haluavat itselleen levittää.
Itsekin olin ajatellut pistää jyrkempiä rantoja suojavyöhykkeiksi ja koittaa tunkea kakkaani naapureille. No hittoakos tässä sitten, jatketaan omien kyllästämistä köntsällä ja naapurit ostamaan kaivosfosforia. Nyt kun saa mullattuna mäkiin vielä levittääkin. Itämeri kiittää.
Suojavyöhykkeiden lisäksi viherryttämisestä vapautuminen poistaa nykytulkinnan mukaan myös kasvipeitteisyystuen. Nopea laskenta näyttää että omalla tilalla kannattaisi 12 lisähehtaarista, joille siis laittaisin viljaa jotta viherryttäminen koskisi minua, maksaa kakistelematta 398 euroa. Sillä pääsisi nollille omien lohkojen suojavyöhykkeiden ja kasvipeitteisyystuen kanssa. Tämä ei siis ota huomioon mitään vuokramaille tulevia tukia eikä (teoreettisia) voittoja niiden viljelystä ja viherryttämisen EFA-alan hoitaisin kustannusneutraalisti lehmille syötetyllä härkäpavulla.
Onnea viljatiloille ensi vuoden vuokrakilpailutuksissa.
-
Perseestä kyllä tuo jos vapautuu 75% periaatteella.
Vai miten siis käy jos 1/3 on suojavyöhykkeellä ja loput nurmella?
-
Perseestä kyllä tuo jos vapautuu 75% periaatteella.
Vai miten siis käy jos 1/3 on suojavyöhykkeellä ja loput nurmella?
Eiköhän siinä käy ihan samalla tavalla. Olisiko ajatus kuitenkin alueellinen suojavyöhykkeiden jakaminen riskialttiisiin kohteisiin eikä kokotilan käyttövaihtoehto ?
Tuo vuokrakilpailu sen 26% viljellyn ei-nurmen hankkimiseksi voi olla melkoinen, koska sen rajan kahden puolen on tukiero melkoinen . Voi sen varmaan raiviollakin hoitaa ?
-SS-