Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.

Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.

näimpä ja tuosta vimekistä voi vähän lukea ja päätellä rivien välistäkin...

http://www.koneviesti.fi/lehti/1209/fi_FI/vimek/

Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.

Siksi koska käänöksissä se seuraa ihan eri tavalla samoja jälkiä ja kääntyy paljon jyrkemmin. Lisäksi sellaisen kulkuominaisuudet esimerkiksi lumessa on paljon parempi kuin 8 pyöräisen kellukekoneen.

Harvennuksissahan tulee nykyään tosi paljon hukkatilaa esimerkiksi mutkiin ja risteyksiin kun ajokoneety vaatii lentokentän kääntyäkseen.

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Nyky tekniikalla kyllä pidetään ajokone suht suorana vaikka pyörät kiipeilee kantojen ja kivien yli.

mutta pienempi kone, enempi tunteja ja vähempi puita...ei edes sitä vähäistäkään tuloa ensiharvennuksilta

Perimmäinen ongelmahan on tuotteen (tässä puun) hinnassa eikä teknologian rajoitteissa. Liian hyvin ei kannata tehdä kuin silloin kun ei odota palkkaa tekemisistään...

Erään toisen alan alihankkijan  ominaisuudessa kävin kerran koulutustilaisuudessa. Siellä purnattiin tietysti alihankkijan heikkoa tilipussia. Vastaus oli 'tehostakaa, älkääkä turhaan tehkö 10 euron laatua 5 euron osaan. " Voiko sitä selvemmin sanoa..

Kävin tuollaista Timbearia joskus kokeilemassa, jonkinlainen yhdistelmäkone sekin

https://www.youtube.com/watch?v=86mJ2aKCNuY

Mitäs raati on tuontyyppisestä mieltä ? Kauppoihin asti en mietinnässä päässyt. Mutta vaikutti kohtuullisen toimivalta ja rakennettu ihan kunnollisista komponenteista. Ei liian painava, mutta silti suorituskykyinen ja ketterä. Tuota 'perävaunua' ei tietysti käytetä kuin väljemmillä työmailla.

Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.

Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.

Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.

Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.

Minä vaan kysyn että kuka maksaa extraa siitä että puut on korjattu tuommoisella häristimellä ? Erikoissavottoja ei vaan riitä tuommoisille ja normaalihakkuulla nämä yleisesti käytössä olevat hakkuukoneet ovat ylivoimaisen tehokkaita €/korjattu motti vertailussa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:16:35

Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.

Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.

Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.

Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.

Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.

Jos pitäisi jotain päätellä "suurimman osan" metsänomistajien metsänhoito-osaamisesta, niin heikolla tolalla tuntuis olevan. Taimikot jätetään hoitamatta ja ennakkoraivaukset tekemättä. Sitten vaikerretaan että on harvennettu metsä ruman näköistä ja tiheys vaihtelee.

Nuo pienet häristimet ei auta siihen että kuskeilla ei riitä taitoa tehdä huonosta harvennusleimikosta priimaa.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 06.01.15 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:16:35

Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.

Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.

Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.

Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.

Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.

ei nuo ajo-urat nyt kauheasti erotu kun kymmenen vuoden päästä seisoo siinä ajo-uralla ja kahtoo ylöspäin ja toinen harvennus kuitenki teetättäis sen uran

tiheästi ojitettu alue on tietenkn hankala mutta sielläkin puut on ojien reunoilla, keskelle sarkaa ajoura ja sen jälkeen siihen uusi oja jos tarve vaatii ja antaa vanhan kasvaa tukkoon

Lainaus käyttäjältä: hogi - 06.01.15 - klo:15:27

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: hogi - 06.01.15 - klo:13:36

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:13:11

Lainaus käyttäjältä: JarJar - 06.01.15 - klo:12:12

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:11:56

Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.

Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...

Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja  kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.

Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?

Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.

Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.

Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
 Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on  suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja  tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja. Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.

Pyrin aina ostamaan suomalaista ja paikallista.Tässä tapauksessa Evillä ei kuitenkaan ollut sopivaa kuormainta eikä myöskään myyntihaluja kärryyn. Keslassa pysyisin merkkinä, jos hinta olisi vain jotenkin kartalla.

Suomalaista kannattaa aina suosia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Vai ajatko itse esim. Uudenkaupungin autotuotteilla?

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:15:54

Lainaus käyttäjältä: hogi - 06.01.15 - klo:15:27

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: hogi - 06.01.15 - klo:13:36

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:13:11

Lainaus käyttäjältä: JarJar - 06.01.15 - klo:12:12

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.15 - klo:11:56

Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.

Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...

Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja  kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.

Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?

Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.

Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.

Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
 Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on  suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja  tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja. Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.

Pyrin aina ostamaan suomalaista ja paikallista.Tässä tapauksessa Evillä ei kuitenkaan ollut sopivaa kuormainta eikä myöskään myyntihaluja kärryyn. Keslassa pysyisin merkkinä, jos hinta olisi vain jotenkin kartalla.

Suomalaista kannattaa aina suosia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Vai ajatko itse esim. Uudenkaupungin autotuotteilla?

Mistä arvasit että minulla on ollut Saabeja jopa kaksikin 96 ja 900.
Nokallakin on tosi nappeita kuormaimia ja täällä jopa hake hommissakin ,oleko sitä vaihtoehtoa miettinyt.Evissäkin kuten kaikissa on omat kehittämisensä,mutta sitä en ymmärrä miksi ei kotimainen käy.
Vaihtoarvohan noilla viron tekeleillä on surkea ,eli jos pikkupuomi on niin heikkovoimainen kuin tiedän niin joudut vaihtamaan aika pikaseen johonkin toiseen ja sitten kirpasee vaihtoarvon huonous.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:17:53

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 06.01.15 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:16:35

Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.

Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.

Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.

Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.

Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.

ei nuo ajo-urat nyt kauheasti erotu kun kymmenen vuoden päästä seisoo siinä ajo-uralla ja kahtoo ylöspäin ja toinen harvennus kuitenki teetättäis sen uran

Ei ne vuosien saatossa miksikään siitä muutu. Yhtälailla ura on avoin ja vieripuut reheviä mutta kun kävelee urasta 10 metriä niin ei aurinkoa näy. Mun mielestä firmojen kannattaisi palkata ihan eri koneet tekemään pelkäästään ekoja harvennuksia jossa toimittaisi 40 metrin uraväleillä ja haamuilla niiden välissä. Silloin kun kävelee poikittain urien väliä olisi tasainen tiheys läpi koko harvennuksen. Sieltä ensi harvennukselta kun saatava puumäärä ei ole olennainen kunhan liika tiheys saadaan pois. Liekkö tavoite jossain 1000 ja 1300 välillä. Sitten toinen harvennus pystyttäisi tekemään nyky oppien mukaan josta pääasiassa tulisi tukkia joka tyvestä.

Lainaus käyttäjältä: Rampe - 06.01.15 - klo:15:05

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 06.01.15 - klo:13:10

kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta

Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.

niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan  motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa  sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin

Meitä on täällä toki niin moneen junaan, motomiehiä ja metsureitakin..
Yksi selkeä ero on koneellisessa ja metsurihakkussa se, että motokuski katsoo puuta lähes aina yhdeltä suunnalta, eli ajouralta käsin. Jälkinmäinen (toivottavasti) vähän useammalta kantilta.
Näin pystytään valkkaileen paremmin jättöpuut.
Toki jos puusto on hyvin tasalaatuista, eikä vikaisia ole, niin koneellakin mahdollista tehdä melko laadukkasta jälkeä. Nämä on vähän tapauskohtaisia juttuja, eikä mitään yleisohjetta ole.

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...

Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:17:21

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...

Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.

niin, ja se toinen harvennus on jo melko varmasti motolla ja se joutuu leventää sitä uraa jollon seon jopa leveämpi kuin jo ens harvennukselle motolle tehty

Lainaus käyttäjältä: vakka - 06.01.15 - klo:17:17

Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.

Siksi koska käänöksissä se seuraa ihan eri tavalla samoja jälkiä ja kääntyy paljon jyrkemmin. Lisäksi sellaisen kulkuominaisuudet esimerkiksi lumessa on paljon parempi kuin 8 pyöräisen kellukekoneen.

Harvennuksissahan tulee nykyään tosi paljon hukkatilaa esimerkiksi mutkiin ja risteyksiin kun ajokoneety vaatii lentokentän kääntyäkseen.

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Nyky tekniikalla kyllä pidetään ajokone suht suorana vaikka pyörät kiipeilee kantojen ja kivien yli.

Ihan suoraan sanottuna, rohkenen olla eri mieltä vmsin kanssa.
Paras harvennuksille suunniteltu kone on omasta mielestäni ollut ensimmäisen sukupolven brunett mini. Kasipyöräinen kone, joka suunniteltiin alkujaan kommemetrisen kuitupuun ajoon. Runkonivel täysin keskellä ja kone sopi kaarteissakin kulkemaan oman leveytensä ajouraa 2,5metristä. Kone oli lisäksi kuormattuna kokolailla tasapainossa etu-takapään osalta, ei kuten nykyisillä konella 2/3 on painosta takana, jopa enemmän.
Brunetit on olleet niin suosittuja, että viimeisimmätkin on totaalisen loppuun ajettuja, myös 678 turboversiot. Brunetin tarina loppui kun nykyisen deeren edeltäjä osti valmistuksen ja muutti koneen totaalisesti, 810-mallistoksi.
Brunetissa oli kestävyysongelmia, mutta nykytekniikalla siitä saisi toimivan. Mutta samalla olisi siirryttävä takaisin kolmosen hakkuuseen, joka voikin olla pian edessä, muutoin ei saada täysiä painoja täysperien nuppeihin...samasta syystä on kuidussa ainakin metsägroupilla siirrytty tavoittelemaan 5,5 metrin kuitupituutta. Kahdella kolmosnipulla saataisiin paremmin kuormatilat hyödynnettyä. Toi pitkä kuitu on todella vaurioita aiheuttava keksintö harvennuksilla, esim koivulla viimeisen rangan syötössä tyvi heiluu sivuttain kuin agronettiläisen elin.