Eihän sillä ole mitään merkitystä kannattavuuteen, minkä kokoisen navetan tekee, jos lehmämäärä tulee olemaan 50-300 välissä. 50 lehmän tila voi hankkia ostorehut aivan samalla hinnalla, kuin 300 lehmän tila, se hinta ei juuri muutu, jos rekkakuormia tulee useampia kerralla. Kotoistenrehujen korjuun hinta urakoitsijalla teetettynä on myös saman hintaista, tosin isommassa yksikössä tiellä kuluu enemmän aikaa ja syö kovasti tulosta.
Se millä perustellaan että pitää tehdä vähintään kahden robon yksikkö on rakennuskustannukset.
Mutta usein unohdetaan seuraavat asiat;
- Vanhan navetan hyödyntäminen, yhden robon nuorikarja voi mahtua siihen mutta kahden robon nuorikarja ei.
- Työvoima, tilan omatyövoima ei välttämättä riitä kahdelle robolle.
- Peltoala, vuokrataan tai ostetaan kovalla hinnalla että saadaa sapuskat isommalle karjalle
- Betoni yms. rakennustarvikkeet maksaa saman per m2.
- Maitohuoneet, toimisto ja tekninen tila nostavat pienemmän yksikön hintaa, mutta näissä löytyy kyllä helposti säästökohtia.
- Omarahoitus sillä omalla esim. 50 keur tekee yhtäpaljon olkoon koko mikä hyvänsä.
- Roboteissa se toinen on 20 keur halvempi kuin eka. Yhden robon navetassa on helpompi vetää robotin kapasiteetti tiukemmalle. 1 robo -> 75 lehmää 2 roboa -> 140 lehmää eli kustannus aivan sama per lehmäpaikka.
Kun seuraa tiloja niin taitaa ne kahden robotin tilat olla juuri niitä kriisitiloja varsinkin etelässä.
Tekemällä peruskorjauksen ja laajentamalla vanhaa parsinavettaa pihatoksi niin voi säästää melkoisesti rakennusneliöissä, kun saa tehdä kapeammat käytävät ja parret (juoma-altaat välikäytävillä niin ei nykyisistä käytäväleveys määräyksistä ole mitään hyötyä, parret voi tehdä 120 cm jos ei isoja holsteeneja) yms.