Ei se ihan parista sentistä kiinni ole.
Sama leveyskin saa olla, takarengas kulkee varmemmin vaon reunassa kiinni kun etupää on hitusen leveämpi.
Toivottavaa kuitenkin että traktori kulkee suurin piirtein suorassa eikä kuten ajokoira :-)
Leveällä renkaalla se menee vähän miten menee, välillä survotaan edellistä viilua, välillä vaon reunaa ja tavallisesti molempia. Maalajista riippuen.
Tämä siis jos rengas ei mahdu nätisti vakoon, kuten nykyvehkeillä tuppaa käymään.
Mitkä aurat kysyjällä oli - onko tämän uudemman vetäjän raideleveys yleensä samaa luokkaa kuin edellisen? Jos ei niin aurojen perussäätöä pitää ehkä muuttaa.
Työntövarren olisi hyvä pysyä ajosuuntaisena kun eka viilu on kohdallaan.
Auroina Kvernen 150 s tai joku sinnepäin oleva. Kumminkin kohtuu tuoreet , -15 vuodelta....
Raideleveyksissä ei kahden kyntötraktorin välillä ole oikeestaan muuten kuin että raideleveys takana hieman isompi mitä tässä uudemmassa. Uudemmassa koneessa on "leveät" renkaat ja olivat alunperin niin että renkaiden ulkolaidat olivat oikeastaan samalla tasolla. Eli eroa sisämitassa oli 650-520 = 13 senttiä/puoli. Ongelmaa ei myöskään helpota Valmetin teollisuusakselin 10 senttiä leveämpi laippaväli vrt. 8- pulttiseen akseliin. Aikaisemmassa kyntötraktorissa on 520/420 rengastus, eroa sisämitassa 12 senttiä ja ei ongelmaa, tiedä sitten antaako tuo kapemapi rengaskoko anteeksi jotenkin vai johtuuko siitä että raideväli muutenkin jo leveämpi?
Mitä muuten tarkoitat perussäädöllä? Melkeenpä olen jo varma raideleveyden syyllisyydestä, aurat tulevat ihan nätisti perässä jos yrittää ajaa vähän pois vaon laidasta.