Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 15.09.14 - klo:16:45

Ei toi paksut olkimatto haittaa ainakaan vmää. Ja jos mahollista, pui korkeaan sänkeen. Maa lämpenee hitaamin kun on paksu olkikate.

Kun mennään yli 6000kilon niin korkeeseen puiminen loppuu yhden sadekuuron jälkeen, ei siksi että kesken puinnin sataa vaan siksi koska se kavusto painuu jo ennen puintia.

Ehkäpä se syy on siinä et suorakylvössä sadot jäävät sinne asennevammaisten 3600kiloon...

Ei onnistu ainakaan vieskalaisella paksuun olkimattoon kylväminen. Tai onnistuuhan se, mutta seuraavana vuonna ei oo paksu olkimatto

Tulee paksussa olkipatjassa ja pehmeillä mailla ongelmia kun olki ei katkea, vaan vannas painaa olkea alaspäin eikä leikkaa. Jos lisää vannaspainoa, koneesta tulee hetkessä hinattava lana. Toki tuollaista olkimäärää ei saa suorakylvöllä

Kymmenen vuotta harjoitellut suorakylvöä, ja onhan se mahtava kylvötapa ellei pellosta voi saada isoa satoa.
Kannattava kylvötapa ehdottomasti, kunhan sopivat reunaehdot täyttyy. Tonnin voi antaa anteeksi satotasossa, kahta ei millään. Tarkoittaa että heikommille maille ok. ellei kunnostustoimia.

Ensi vuosi voi olla poikkeus, nyt tarttee miettiä tarkoin kyntääkö mitä, vai ajaako vain lautasmuokkarilla tai suorakylvää. Säästää aika paljon löpöä ja koneita, jos jättää yhden vuoden "välistä", ellei luvassa parempia viljanhintoja. Kasvivalikoima säätää suorakylvöön sopivaksi ts. vehnää enemmän minimipanostuksella sekä hernettä kynnettyyn.

Onneks tääl ei ole tota lauttaamista,ku kato toi savi on pop

Lounaassa ku tahtoo olla kuivaa keväällä,ni tänä keväänä kevytmuokatut ja suorakylvetyt oli saatanan hyviä

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.14 - klo:16:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.09.14 - klo:14:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.09.14 - klo:13:56

Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.

Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.

Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.

Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.

Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)

http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2

-SS-

++++

Vähemmän satoa= vähemmän viljan ajoa pellolta ja pienemmät rahtikulut.

Eli just niinkuin Luamussa^TM?

Jotain tän sorttista pahnamäärää, okei, 3 metrin pöytä ja huono silppuri, mut silti, oikeesti, miten tollaseen saa kylvettyä??

No varmaan paremmin ku tähän
https://www.youtube.com/watch?v=YLYaPzi24p0

Kyl se olki siit maatuu ja painuu talven aikana

Kuten mainitsinkin savi ja Semeato ovat toimiva yhdistelmä. Omalla kokemuksen mukaisesti pahna ei haittaa teknisesti kylvön toteutumista. Kevyemmillä mailla en epäile etteikö ongelmaa pukkais.

Pahnan ongelmana on maan lämpeäminen hitaammin, sekä kuivumisen hitaus joka toisaalta kylvön jälkeen muuttuukin lähinnä eduksi. Pitkä sänki saattaa myös auttaa lumen sulamisessa, kun lunta tummempana ottaa auringon lämpöa paremmin vastaan, mitä pidempää - sitä aiemin.

Itse en nyt toisen suorakylvövuoden jälkeen ole vielä huomannut selviä muutoksia sadoissa. Viime vuonna tuli ohraa kiitettävästi, rypsiä hyvin mutta vehnää surkeasti. Tänä vuonna vehnää taasen kiitettävästi, ohraa surkeasti ja rapsin tilanne on vielä auki, en tosin usko että se tulee olemaan mikään menestys. Olen tehnyt satokäppyröitä parin vuosikymmenen verran, eikä toistaiseksi ole tulkittavissa mitään normaalisti poikkeavaa suorakylvön johdosta.

Työmäärä, polttoaineen kulutus, ne tippuivat heti. Samoin kylvökausi muuttui oleellisesti miellyttävämmäksi ja helpommaksi. Matojen lisääntyminen oli jo viime vuonna havaittavissa. Ja kumma kyllä, myös lutakot ovat vähentyneet pelloilla.

Jotain tän sorttista pahnamäärää, okei, 3 metrin pöytä ja huono silppuri, mut silti, oikeesti, miten tollaseen saa kylvettyä??

Tuohon pöheikköön ois tarkoitus ens keväänä suoraan vetäistä vehnää.

SS jo mainitsikin olkien polttamisen olevan hyvä keino pahnoista pääsemiseksi. Tekee jo syksyllä valmiiksi kierroksen pellon ympäri reunoja pitkin jollain muokkarilla tai kyntöauroilla, jotta saa tarvittavan turvavyöhykkeen, sitten keväällä, heti kun olki on tarpeeksi kuivaa palamiseen, aloittaa kulottamisen, sekin on taitolaji.  Mustaksi palanut pellon pinta kuivaa nopeasti, eikä oljet ole enää suorakylvön haittana.

Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. 

Ihmeesti ne pahnat hapertuu talven aikana. Suurtehosilppuri ja ruumenten levitys, jos leviä pöytä puimurissa, tolla pärjää jo aika pitkälle.

Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. 

Mää taas yhdistän sen lapsuuteen. 

Pikkunassikkana polteltiin pahnoja porukalla. Tehtiin sellasia "kyliä" ja niihin rakennuksia pahnoista. Sit tikku perään ja wuf!

Oli aina housunpuntit ja kummitossut mustia ja kotona kauhee mäkätys ku uudet varsilenkkarit oli lähes käyttökelvottomat.

Olikos ne hunneja jotka kyliä poltti, saksalaisten urhoollisten soturien lisäks?

Tuommoisen http://www.claydondrills.com/products/straw_harrow jos rakentelisi talven pimeinä iltoina vaikka vanhasta äkeestä tai taittuvasta kultivaattorista, siihen vielä pikkuviska päälle siepparikasvin kylvöön tarvittaessa. Tuolla vedeltäis syksyllä kertaallen, jotta rikat lähtee itämään ja saatais oljet levälleen ja paremmin maatumaan. Olisko siinä se suorakylvötilan kolmas peltokone? Tai sitten tää on konekaupan juoni, oljet kasaantuu kahta kauheemmin päisteisiin ja lisää taas maan tiivistymistä

Suorakylvö on pitkällä aikavälillä voittava viljelyteknologia, vain viljan hintapiikkien kohdalla näkyy viiden vuoden ruosteesta punoittavia auroja mettäpeltojen suuleista kaivettavan.

-SS-

Heh, lapsuus mullakin hieman tulee mieleen. Olkien poltto oli mukavaa puuhaa, liekkimeren rätistessä pimeinä syys-iltoina, revontulten leikkiessä taivaalla. Muistoja on kyllä sivuhaitoistakin; Ursuksen jäähdyttäjän kennostossa oli lamellien välit liian pienet, ja tuhka tukki niitä. Kyntötöissä piti jäähdyttäjää puhdistaa useamman kerran päivässä, jottei lämmöt lähteny nouseen liikaa.

Mutta, itse en lähtisi enää köyhdyttämään peltoa olkia polttamalla, enkä myöskään muuten poistamalla.

Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. 

Entäs sitten, olkien poltto on ilmainen ja nopea  tapa päästä niistä eroon, vai pitäiskö sitäkin varten ostaa joku monen tonnin hintainen  härpäke, ei oo järkeä.

Ja nimenomaan nysväämistä se ei ole, kaasupullo vaikka traktorin peräkauhaan tai etukuormaajan kauhaan, poltin tohottamaan, lähtee ajamaan pellon ympäri, poltin sytyttää oljet, siirtyy sitten tuulen yläpuolelle ja katselee kuinka  tuli hoitaa loput, apumies vielä nopeuttaa ja helpottaa tuon kaasuliekin kanssa touhuamista, kauniina kevätpäivänä ehtii kulottamaan kymmeniä hehtaareita.

Ja suomalaiset maajussithan on koneuskovaisia, jos on joku ongelma pellolla, niin aina pitää sen ratkaisemiseksi  ostaa kallis kone.

Ja ne oljet poltetaan keväällä, ei tietenkään syksyllä, niin kuin täällä jotkut muistelevat.

Tuosta olkien polttamisen haitallisuudesta en osaa sanoa, mutta tulee siitäkin ongelmia suorakylvössä, kun sitä hitaasti maatuvaa olkijätettä vuosien myötä kertyy pellon pinnalle.
 
Sänget kulottamalla  saa erittäin siistin ja tasaisen kylvöalustan, aikaa, polttoainetta ja koneita säästyy.