Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pode - 23.12.23 - klo:18:47
-
Moi,
Kuulin, että Karinaisten-Auran suunnalla olisi peltohehtaarihinta siellä 8000 eken paikkeilla/ ha, ns.hiljaisessa myynnissä. Ihan hyvää, tasaista salaojitettua peltoa. On ne hinnat laskeneet.
-
Kannattaisi kokeilla julkista myyntiä. ;D
-
Kannattaisi kokeilla julkista myyntiä. ;D
Morjens,
Joo itsekin ihmettelin tuota myyntitapaa. Luulisi, että muutama tonni tulisi lisää.
Joka tapauksessa näyttää, että pellon hinnat ovat laskussa. Syytäkin on.
-
Minä ihmettelen ja pidän vaikeana uskoa, että pellon hinta lähtisi mitenkään laajemmin laskuun. Mielestäni pelto on ollut jo pitkään halpaa suhteessa siihen, mitä kaikki muu maksaa. Esim. joku kylvinkone, sen hinnalla ostat käytännössä 10ha peltoa. Jotenkin ei ole samassa suhteessa ollut hetkeen aikaan. Tuossa yksi merkittävä viljelijä totesi minulle, että heilläpäin menis ensimmäiset 500ha heti kuin kuumille kiville. Ja on monta muutakin paikkaa jossa sama tilanne.
-
Joo, tuskinpa hinta nyt yleisemmin on lähdössä laskuun. Itse olen pitänyt peltoa aika hyvänä sijoituksena ja sen arvoa pitkälti pysyvänä. Kalliiltahan se tuntuu näillä kulmin, kun myyntihinnat taitaa olla yli 10 000 €/ha, mutta tosiaan aika halpaa, jos vertaa uusien koneiden hintaan... Toki koneet kerryttävät poistopohjaa.
Peltoa on tällä alueella tosi vähän myytävänä, tosin mitkään mettänkainalot ei kiinnosta piirun vertaa. Ne vähät, mitä on myyty, on myyty kaikessa hiljaisuudessa pitkäaikaiselle vuokraajalle tms. Mihinkään kilpajuoksijaisiin ei edes kiinnosta lähteä, mutta kohtuuhintainen, kohtuu lähellä oleva kohtuu hyvä pelto voisi kiinnostaakin.
-
Ei pellon hinta varmaan jyrkkään laskuun lähde mutta aika huono sijoitus se silti on jos tuotto on pari prosenttia ja arvo ei nouse vaikkei sitten laskekaan. Eikä voi pitää varmana etteikö se hinta jopa laskisi.
edit: jos peltoa vaikka vertaa johonkin vakaaseen osakkeeseen josta saa ensin osinkoa enemmän kuin pellosta saa tuottoa, ja sitten vielä arvon nousun todennäköisyys on parempi (pellon arvo ei juuri ole noussut 10 vuodessa) , niin eipä pellon hankintaa matematiikka puolla.
-
Ei pellon hinta varmaan jyrkkään laskuun lähde mutta aika huono sijoitus se silti on jos tuotto on pari prosenttia ja arvo ei nouse vaikkei sitten laskekaan. Eikä voi pitää varmana etteikö se hinta jopa laskisi.
edit: jos peltoa vaikka vertaa johonkin vakaaseen osakkeeseen josta saa ensin osinkoa enemmän kuin pellosta saa tuottoa, ja sitten vielä arvon nousun todennäköisyys on parempi (pellon arvo ei juuri ole noussut 10 vuodessa) , niin eipä pellon hankintaa matematiikka puolla.
Moi Antti. Olen samaa mieltä kanssasi, pellon hinta on aivan kaamea, jos kattoo sen tuottavuutta.saati että jos vertaa muihin sijoituskohteisiin...
-
Eiköhän maa pellot kumminkin ole varmoja sijotuskohteita,tällä hetkellähän suositaan varmoja kohteita.Toki kannattaa pellonostossakin pitää se järkipäässä.En usko pellonhinnan kovin alas laskevan,on maailmalla sen verran paljon pula ruasta ja toisekssen eihän hömppätukemisessa muuten olisi mitään järkeä.
-
Kysyntä ja tarjonta määrää . Maakuntien sisälläkin on isoja eroja paikkakunnittain. Jos lähellä on isoja kotieläinykskköjä tai erikoisviljelijöitä runsaasti hinta nousee. Jossain syrjäseudulla missä kaikki on lopettamassa ei pellot ole kalliita . Kasvukeskuksen vierssä on tonttimaa kallista , mikä määrää raakamaan hintaa.
-
Ei pellon hinta varmaan jyrkkään laskuun lähde mutta aika huono sijoitus se silti on jos tuotto on pari prosenttia ja arvo ei nouse vaikkei sitten laskekaan. Eikä voi pitää varmana etteikö se hinta jopa laskisi.
edit: jos peltoa vaikka vertaa johonkin vakaaseen osakkeeseen josta saa ensin osinkoa enemmän kuin pellosta saa tuottoa, ja sitten vielä arvon nousun todennäköisyys on parempi (pellon arvo ei juuri ole noussut 10 vuodessa) , niin eipä pellon hankintaa matematiikka puolla.
Täällä missä hehtaarihinnat on viellä 4-numeroisia, ja eka numero max.5, valtio tarjoaa hömppäpellolle 10% vuosituoton. Mutta ei tästäkään tarvitse kauas mennä, kun maksetaan jo yli kympin hintoja. Hinta tuplaantuu kun hypätään kuntarajan yli. Toki pellon laatu ja (maksukykyisten) ostajien määräkin on erilainen. :P
-
Pellon hinta on aika vakaa, eikä se voi oikeastaan mitenkään muuttua täysin arvottomaksi. Hyväkin osake voi muuttua arvottomaksi. Sijoitusasunto voi esim. homeen takia muuttua arvottomaksi. Muissa länsimaissa pelto on vielä paljon Suomeakin arvokkaampaa.
-
Ei ole tarvinnut yhtään peltokauppaa katua joita on ostettu 30 vuoden aikana . Aina on tuntunut kallilta ostettaessa
-
Omalla kylällä kallein puhdas pellon hinta on 14000 € takavuosilta. Nyt samanlainen maa on ehkä puolet tuosta ja jäähdyttelijöitä on niin paljon , että ei ainakaan hinnat ole nousussa. Jossain Pudasjärvellä on kyliä joissa ei kukaan viljele enää. Tuttu Kuivanemeltä maksoi 3000€/ha muutama vuosi sitten ja arveli että tontin myynti mahdollisuus nosti hintaa. Tuet on tuollakin samat kuin vaikkapa Nivalassa tai Kalajoella jossa hinnat on ainakin olleet nelinkertaiset tai jotain .
-
Omalla kylällä kallein puhdas pellon hinta on 14000 € takavuosilta. Nyt samanlainen maa on ehkä puolet tuosta ja jäähdyttelijöitä on niin paljon , että ei ainakaan hinnat ole nousussa. Jossain Pudasjärvellä on kyliä joissa ei kukaan viljele enää. Tuttu Kuivanemeltä maksoi 3000€/ha muutama vuosi sitten ja arveli että tontin myynti mahdollisuus nosti hintaa. Tuet on tuollakin samat kuin vaikkapa Nivalassa tai Kalajoella jossa hinnat on ainakin olleet nelinkertaiset tai jotain .
Nivalassa pelto on yhä niin kallista,että kannattaa lähteä kauemmaksikin viljelemään.Tämä taas nostaa naapurikuntienkin hintaa.Eihän kyllä nykyään matka kaikille ole ongelma.
-
Pellon hinta on aika vakaa, eikä se voi oikeastaan mitenkään muuttua täysin arvottomaksi. Hyväkin osake voi muuttua arvottomaksi. Sijoitusasunto voi esim. homeen takia muuttua arvottomaksi. Muissa länsimaissa pelto on vielä paljon Suomeakin arvokkaampaa.
Aika lailla samalla tavalla olen itse asian ajatellut. Tässä vilja-aitan sisällä saa kai aika rauhallisin mielin olla siinä mielessä, että viljely tuskin loppuu ihan lähiaikoina... Siksi toiseksi nämä maat saattaisivat olla kysyttyä tonttimaatakin, tosin urbaanin Suomen rakentaminen hieman jarruttaa tätä kehitystä.
-
Ettäkö inflaatio laski pellon hintaa samaan tahtiin kuin muut hinnat nousi? Kyllä nyt pitkätukkaista jymäytetään.
-
En mäkään usko et aktiivisilla viljelyalueilla peltojen hinnat mitenkään romahtaisi. Pitkässä juoksussa peltojen omistus vain ehkä keskittyy ja tilat vähenevät mut pellot jää tuotantoon.
Eri asia sit jos on jokin yksittäinen metsälohko jossakin niin niitä voidaan metsitellä mikäli tukikuviot muuttuvat muuten ovat varmaankin erilaisilla hömpillä vuodesta toiseen.
Jossakin syrjäseuduilla voi sit tulla eteen tilanteita et jos halukkaita viljelijöitä ei löydy vaikka 50km säteellä niin peltojen arvo saattaa laskea alaskin. Toki tukitason luulisi tätä kannattelevan. Eikös täälläkin ollut takavuosina yks pohjoiskarjalan viljelijä joka osteli ja vuokraili ihan pilkkahintaan länttejä jo silloin. Jos sai 50e vuokrata ja "viljelystä" sai 500e niin kyl siinä kannatti jo kohtuu kaukaakin vuokrailla ja käydä kerran kesässä niittämässä vai miten se meni.
Mut se et onko pellon hinnalla myöskään enää älytöntä nousupainetta tai varaa niin mielestäni mikään maataloustoiminta ei ainakaan edes tässä omalla alueella kannattele näitä piirun alta kympin olevia hintoja. Saati sit jos ja kun jossain mennään yli. Toki täällä ei ole kana/broileri tuotantoa eikä erikoiskasveja. Muutama luomuelukka tila ehti hankintoja tekemään mut nyt vaatimukset nousseet ja tuet laskeneet niin mahtaako sitten vielä olla intoa ja/tai varaa?
Niinkuin ehkä jo tullut selväksi niin aurinkovoimalat ovat täällä nyt kuuma puheenaihe ja eipä noilta aiotuilta alueilta tarvitse mitään hankkia. Samalla hintatasot karkasivat viljelyn ulottumattomiin.
Mitä pellon tuottoon tulee niin joku tuossa mainitsi et aika varma sijoitus vaikkei tuotto ole kaksinen. Se varmasti osittain tukee ajatusta et miksi peltoa ostetaan. Vähän sama kuin metsällä. Ei sekään ole mielestäni enää bisnestä eteläsuomessa ollut.
Mutta mahtaako noussut korkotaso muuttaa tilannetta kun lainarahalla on korkeampi hinta ja vastaavasti muutaman prosentin 99,9% varma tuottokin on tai ainakin oli hetki sitten saavutettavissa?
-
Taitaa Varsinais-Suomessa mediaani hinta olla 11500 kieppeillä jo muutamana vuonna peräkkäin?
Loimaa-Huittinen seuduilla maksettu yli 14 tke. Ne piirtää kellä on liitua. Tai luottoa/vakuuksia.
-
Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.
-
Eiköhän maa pellot kumminkin ole varmoja sijotuskohteita,tällä hetkellähän suositaan varmoja kohteita.Toki kannattaa pellonostossakin pitää se järkipäässä.En usko pellonhinnan kovin alas laskevan,on maailmalla sen verran paljon pula ruasta ja toisekssen eihän hömppätukemisessa muuten olisi mitään järkeä.
Morjens, Magia. Mun mielestä maapallolla ei ole pula ruuasta, ei ainakaan niiden kansojen parissa, joilla on siitä varaa maksaa.
Jos olisi, niin mitään hömppää ei viljeltäisi eikä sen viljelyä ainakaan tuettaisi. Vaan joka ikinen peltohehtaari olisi oikeassa tuotannossa, jos ruoasta olisi pula.
Vähän niinkuin sota-aikana, kun ruoasta oli pula.
-
Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.
Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.
Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.
Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?
-
Kyllä mun mielestä pellon hinta on kohtuuttoman kova sen tuottoon nähden. Aika harva viljelijä kummoistakaan tiliä muutenkaan tekee aktiivivuosinaan eli maatalouden tuottavuus on heikko. Sitten kun pellot myy niin sitten saattaa sitä rahaa jäädä sukan varteen , mutta ei aiemmin. Katselin tuossa naapurinkin tilaa, vain yhtenä esimerkkinä muista. Yli 30 ha omaa peltoa, elo oli vaatimatonta viljelyvupsina muttA sitten vasta kun pariskunta jäi eläkkeelle alkoivat pikkuhiljaa satsata rahaa elintason parantamiseen. Sen verran peltoa ja metsäpinta-alaa myivät ( sekä kaikki koneensa myivät) että saivat lainansa pankille maksettua.
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
-
Viljelijän pahin painajainen taitaa olla kun rajalta myydään kerralla liikaa peltoa. Onneksi pyynti on tähtitiellinen ja tarjouksia tullut mahdottomasti. Itse en ole ajatusta laittanut siihen keittoon. Saa nähdä kuka naapurin peltoja viljelee ja mitä niissä kasvaa.
12000€ veden vaivaamista pelloista, ojitettava lähes kokonaan uudestaan, kalkittukin hetkisitten -80 luvulla viimeksi. No lantaa sentään viime vuosina saaneet
-
Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.
Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.
Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.
Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?
Aurinkovoimakenttä vaatii kaapelointeja ja kulkuväylien tekoa jne. Paneelitkin vaativat perustusta; missään en ole nähnyt niitä vain kedolle pystytettävän. Eli miten tuollainen sepelitasanko otetaan uudestaan viljelyskäyttöön, kun vuokra-aika loppuu, eikä yhtiötä kiinnosta enää sopimusta uusia, tai yhtiö menee konkurssiin?
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.
Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.
-
Viljelijän pahin painajainen taitaa olla kun rajalta myydään kerralla liikaa peltoa. Onneksi pyynti on tähtitiellinen ja tarjouksia tullut mahdottomasti. Itse en ole ajatusta laittanut siihen keittoon. Saa nähdä kuka naapurin peltoja viljelee ja mitä niissä kasvaa.
12000€ veden vaivaamista pelloista, ojitettava lähes kokonaan uudestaan, kalkittukin hetkisitten -80 luvulla viimeksi. No lantaa sentään viime vuosina saaneet
Oliko tämä Satakunnan alueella?
-
Ei, Hämeiden rajamailla
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.
Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.
Eläinpuolella onkin vähän eri juttu. Pelkässä peltoviljelyssä tällä alueella kuluisi vuokriin äkkiä neljännes liikevaihdosta, jos 75% olisi vuokralla ja ne oikeasti haluaisi pitää itsellään.
-
Vuokrahinnat ovat pysyneet vakaana. Kaupungin vuokrakierroksella hinnat vaihtelivat 516- 655 €/ha.
Ojattomat ja sarkaojitetut palstat jäivät hieman alle 500 €/ha.
-SS-
-
On kovat hinnat
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.
Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.
Eläinpuolella onkin vähän eri juttu. Pelkässä peltoviljelyssä tällä alueella kuluisi vuokriin äkkiä neljännes liikevaihdosta, jos 75% olisi vuokralla ja ne oikeasti haluaisi pitää itsellään.
Aika riskialtista toimintaa vetää elukkahommaa jollain 25% oman pellon osuudella. ::)
Vai onko tässä sit se ero et lapsikin pitäjä on ihan ok vuokralainen verrattuna sikojen pitäjään.. ei ole nimittäin yks tai kaks kertaa kun osto/vuokraustilanteessa on kysytty et aionko ajaa paskaa jos vastaus on kyllä niin heti muuttuu naama nyrpeäksi ja keskustelun jatko näyttää vaikealta.
Eipä siis tulisi itseltä mitään jos olisi iso vuokrapelto osuus. Nyt sitten vielä ne vähäiset vuokrapellot näyttävät menevän aurinkovoimalalle niin kohtuu pulassa olisin mihin nämä vähäisetkin paskat laittaisi. Itselle ei ole käynyt mut parille kollegalle on käynyt niinkin et vaikka oli pitkä vuokraus suhde niin vain pellot myytiin alta. ::)
Jos liikevaihdosta menee vain 5% peltojen vuokraan niin on joko niin et Vuokrahinnat ovat älyttömän halvat ja/tai pelto ei näyttele minkäänlaista osaa tuotannossa...
-
On kovat hinnat
Juu ja jos meinaa vaikka 10v vuokralle saada, on lisäksi kalkittava 5 tonnia kalsiittia viiden vuoden jakson aikana.
Tekee varmaan 50€/ha vuodessa lisää hintaa.
-SS-
-
Aikas kova hintapyyntö metsätilat sivuston kautta 11 ha peltopalstasta,
200000 € eli noin 18000 €/ ha pälkäneellä..
-
Aika riskialtista toimintaa vetää elukkahommaa jollain 25% oman pellon osuudella. ::)
Vai onko tässä sit se ero et lapsikin pitäjä on ihan ok vuokralainen verrattuna sikojen pitäjään.. ei ole nimittäin yks tai kaks kertaa kun osto/vuokraustilanteessa on kysytty et aionko ajaa paskaa jos vastaus on kyllä niin heti muuttuu naama nyrpeäksi ja keskustelun jatko näyttää vaikealta.
Eipä siis tulisi itseltä mitään jos olisi iso vuokrapelto osuus. Nyt sitten vielä ne vähäiset vuokrapellot näyttävät menevän aurinkovoimalalle niin kohtuu pulassa olisin mihin nämä vähäisetkin paskat laittaisi. Itselle ei ole käynyt mut parille kollegalle on käynyt niinkin et vaikka oli pitkä vuokraus suhde niin vain pellot myytiin alta. ::)
Jos liikevaihdosta menee vain 5% peltojen vuokraan niin on joko niin et Vuokrahinnat ovat älyttömän halvat ja/tai pelto ei näyttele minkäänlaista osaa tuotannossa...
Naapurissa Suomen suurimmalla sikatilalla on varmaan jotain 5-10% levitysalasta omistuksessa. On siinä paljon nähty vaivaa levityssopimuksiin jne. ja kauaskin paskaa liikkuu mutta kun tuottaa vapaaporsituksessa yli 100 000 porsasta vuodessa niin taitaa rahaakin ihan tulla. Jos olisi lähtenyt "hankitaan pellot ensin" asenteella niin eipä olisi tarvinnut vaivautua. Ja sama juttu omassa 1,5 miljoonan liikevaihdossa (voi kyllä laskea jos maidon hinta laskee). Ei olisi tarvinnut kokeilla jos lähtisi siitä että "ensin odotetaan että on 100ha peltoa myynnissä läheltä ja pankilta saa rahat"...
edit: Toki nyt tilanne on investointitukien ja kustannusten osalta aika eri kuin reilu 10v sitten kun itse aloitettiin tai 20v sitten kun naapuri alkoi laajentaa isommin. Korkotuet ovat aika mitättömät verrattuna aiempiin, tukitasot alemmat ja lainojen korot korkeammat. Ja rakentaminen edelleen paljon kalliimpaa kuin 10v sitten. Nyt on aika tyhjä arpa aloittaa isompaa investointia ilman isoja omia alkupääomia, ja jos sellaiset löytyy niin ne sijoittaisin jonnekin muualle.
-
Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna :)
Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?
Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.
50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.
Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.
Eläinpuolella onkin vähän eri juttu. Pelkässä peltoviljelyssä tällä alueella kuluisi vuokriin äkkiä neljännes liikevaihdosta, jos 75% olisi vuokralla ja ne oikeasti haluaisi pitää itsellään.
Aika riskialtista toimintaa vetää elukkahommaa jollain 25% oman pellon osuudella. ::)
Vai onko tässä sit se ero et lapsikin pitäjä on ihan ok vuokralainen verrattuna sikojen pitäjään.. ei ole nimittäin yks tai kaks kertaa kun osto/vuokraustilanteessa on kysytty et aionko ajaa paskaa jos vastaus on kyllä niin heti muuttuu naama nyrpeäksi ja keskustelun jatko näyttää vaikealta.
Eipä siis tulisi itseltä mitään jos olisi iso vuokrapelto osuus. Nyt sitten vielä ne vähäiset vuokrapellot näyttävät menevän aurinkovoimalalle niin kohtuu pulassa olisin mihin nämä vähäisetkin paskat laittaisi. Itselle ei ole käynyt mut parille kollegalle on käynyt niinkin et vaikka oli pitkä vuokraus suhde niin vain pellot myytiin alta. ::)
Jos liikevaihdosta menee vain 5% peltojen vuokraan niin on joko niin et Vuokrahinnat ovat älyttömän halvat ja/tai pelto ei näyttele minkäänlaista osaa tuotannossa...
Naapurissa Suomen suurimmalla sikatilalla on varmaan jotain 5-10% levitysalasta omistuksessa. On siinä paljon nähty vaivaa levityssopimuksiin jne. ja kauaskin paskaa liikkuu mutta kun tuottaa vapaaporsituksessa yli 100 000 porsasta vuodessa niin taitaa rahaakin ihan tulla. Jos olisi lähtenyt "hankitaan pellot ensin" asenteella niin eipä olisi tarvinnut vaivautua. Ja sama juttu omassa 1,5 miljoonan liikevaihdossa (voi kyllä laskea jos maidon hinta laskee). Ei olisi tarvinnut kokeilla jos lähtisi siitä että "ensin odotetaan että on 100ha peltoa myynnissä läheltä ja pankilta saa rahat"...
Niin tarkoitat varmaan Heikkilän Timoa? Siellä on käsittääkseni otettu ihan tietoisesti riski tuossa ja käytännössä luovuttu pelloista tai siis niiden hankinnasta?
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
-
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
-
Eiköhän maa pellot kumminkin ole varmoja sijotuskohteita,tällä hetkellähän suositaan varmoja kohteita.Toki kannattaa pellonostossakin pitää se järkipäässä.En usko pellonhinnan kovin alas laskevan,on maailmalla sen verran paljon pula ruasta ja toisekssen eihän hömppätukemisessa muuten olisi mitään järkeä.
Morjens, Magia. Mun mielestä maapallolla ei ole pula ruuasta, ei ainakaan niiden kansojen parissa, joilla on siitä varaa maksaa.
Jos olisi, niin mitään hömppää ei viljeltäisi eikä sen viljelyä ainakaan tuettaisi. Vaan joka ikinen peltohehtaari olisi oikeassa tuotannossa, jos ruoasta olisi pula.
Vähän niinkuin sota-aikana, kun ruoasta oli pula.
Näin on. Jossain on pulaa rahasta jolla sitä ruokaa voisi maailmanmarkkinoilta ostaa. Ei niinkään itse ruoasta. Tai sitten se seisoo jossain Ukrainan satamissa tms. Puoli-ilmaisesta tavarasta on kyllä puutetta.
Suomenkin leipäviljan tuotantoa voisi nostaa varmaan kevyesti 50% jos siitä maksettaisiin niin hyvin että kannattaisi viljellä riskilläkin ja vähän huonommillakin pelloilla. Vaikka vaan 500 e/t lisäisi viljelyintoa kummasti.
-
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
Jokaisella varmasti eri tilanne. Niinkuin mainitsin niin moni kauppa/sopimus kariutunut siihen et paskanhaju on tullut ongelmaksi. Myöskään lannanlevityssopimuksia ei ole ollut aikoinaan helppo saada. Ompa ne sopimukset olleet vähän sen tyyppisiä et joo tehdään sopimus mut ette kai te oikeasti tarvii sitä. Lannan kanssahan on siis niin et paperilla oltava hehtaareista sopimuksia tietty määrä suhteessa eläinmäärään. Oikeasti paskaa ei kaikille riitä tai sen saa kyllä laillisesti mahtumaan pienemmälle alalle. Nykytilanteesta en tiedä kun oma peltoala riittää.
Tuskin viljely sen kannattavammaksi muuttuu joka sit vaikuttaisi vuokratasoihin mut em. Syystä en itse pystyisi toimimaan suuren vuokrapellon varassa. Toisin sanoen helpompi kun ovat omaa niin ei täydy kokoajan miettiä et milloin lähtee pelto alta. Siankasvatus nyt käyttää vielä viljaakin niin et omalta pellolta tämä on varmemmin turvattu. Heikkilän emakkohomma pyörii teollisilla rehuilla niinkuin monet emakkolat et senkään puoleen ei peltoa tarvii. Lihasikaloilla vähän toinen juttu.
Kannattavuutta voi tietysti laskea monellakin tapaa. Jos lehmän lypsy on kannattavampaa kuin peltoviljely niin silloin tietysti kannattaa investoida siihen. Siankasvatus ei ole niin kannattavaa ilman peltoa et homma kannattaisi. Ja kuten ehkä olet viimeaikaisista kirjoituksistani huomannut niin kannattavuus on huonontunut vain koko urani ajan. Niin pellossa kuin elukassa. Näin jälkikäteen on hyvä huomata et 15v sitten kun sialta hävisi merkittävä osa tuista olisi tuotantosuunta kannattanut muuttaa.
Peltojen osalta kannattavuutta lähdettiin hakemaan luomusta mut nyt sekin näyttää heikolta. Jopa parempaan kannattavuuteen voisi päästä viljelemällä ihan minimipanoksilla tavista ja syöttämällä ne elukoille. Toki luomunkin voi syöttää mut nurmivaatimukset vie osan pinta-alasta.
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
-
Eiköhän maa pellot kumminkin ole varmoja sijotuskohteita,tällä hetkellähän suositaan varmoja kohteita.Toki kannattaa pellonostossakin pitää se järkipäässä.En usko pellonhinnan kovin alas laskevan,on maailmalla sen verran paljon pula ruasta ja toisekssen eihän hömppätukemisessa muuten olisi mitään järkeä.
Morjens, Magia. Mun mielestä maapallolla ei ole pula ruuasta, ei ainakaan niiden kansojen parissa, joilla on siitä varaa maksaa.
Jos olisi, niin mitään hömppää ei viljeltäisi eikä sen viljelyä ainakaan tuettaisi. Vaan joka ikinen peltohehtaari olisi oikeassa tuotannossa, jos ruoasta olisi pula.
Vähän niinkuin sota-aikana, kun ruoasta oli pula.
Näin on. Jossain on pulaa rahasta jolla sitä ruokaa voisi maailmanmarkkinoilta ostaa. Ei niinkään itse ruoasta. Tai sitten se seisoo jossain Ukrainan satamissa tms. Puoli-ilmaisesta tavarasta on kyllä puutetta.
Suomenkin leipäviljan tuotantoa voisi nostaa varmaan kevyesti 50% jos siitä maksettaisiin niin hyvin että kannattaisi viljellä riskilläkin ja vähän huonommillakin pelloilla. Vaikka vaan 500 e/t lisäisi viljelyintoa kummasti.
Niin, voisi sanoa, että maapallon ruokavarat jakautuvat suhteettoman epätasaisesti: toisilla alueilla nähdään ihan oikeasti nälkää ja juodaan kuravettä, toisaalla lihotaan ja kurlataan coca-colalla. Ongelma on siinä, että ruoka ei siirry alueelta toiselle, eikä siihen taida helppoa ratkaisua olla.
-
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
Jokaisella varmasti eri tilanne. Niinkuin mainitsin niin moni kauppa/sopimus kariutunut siihen et paskanhaju on tullut ongelmaksi. Myöskään lannanlevityssopimuksia ei ole ollut aikoinaan helppo saada. Ompa ne sopimukset olleet vähän sen tyyppisiä et joo tehdään sopimus mut ette kai te oikeasti tarvii sitä. Lannan kanssahan on siis niin et paperilla oltava hehtaareista sopimuksia tietty määrä suhteessa eläinmäärään. Oikeasti paskaa ei kaikille riitä tai sen saa kyllä laillisesti mahtumaan pienemmälle alalle. Nykytilanteesta en tiedä kun oma peltoala riittää.
Tuskin viljely sen kannattavammaksi muuttuu joka sit vaikuttaisi vuokratasoihin mut em. Syystä en itse pystyisi toimimaan suuren vuokrapellon varassa. Toisin sanoen helpompi kun ovat omaa niin ei täydy kokoajan miettiä et milloin lähtee pelto alta. Siankasvatus nyt käyttää vielä viljaakin niin et omalta pellolta tämä on varmemmin turvattu. Heikkilän emakkohomma pyörii teollisilla rehuilla niinkuin monet emakkolat et senkään puoleen ei peltoa tarvii. Lihasikaloilla vähän toinen juttu.
Kannattavuutta voi tietysti laskea monellakin tapaa. Jos lehmän lypsy on kannattavampaa kuin peltoviljely niin silloin tietysti kannattaa investoida siihen. Siankasvatus ei ole niin kannattavaa ilman peltoa et homma kannattaisi. Ja kuten ehkä olet viimeaikaisista kirjoituksistani huomannut niin kannattavuus on huonontunut vain koko urani ajan. Niin pellossa kuin elukassa. Näin jälkikäteen on hyvä huomata et 15v sitten kun sialta hävisi merkittävä osa tuista olisi tuotantosuunta kannattanut muuttaa.
Peltojen osalta kannattavuutta lähdettiin hakemaan luomusta mut nyt sekin näyttää heikolta. Jopa parempaan kannattavuuteen voisi päästä viljelemällä ihan minimipanoksilla tavista ja syöttämällä ne elukoille. Toki luomunkin voi syöttää mut nurmivaatimukset vie osan pinta-alasta.
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
En oikein tiedä, miksi lanta ei tee kauppaansa yhteistyötiloille? Tai miksi pellonvuokraaja näkee lannassa punaista? Ja jos eläintilalla on lantaa ongelmaksi asti, voisi kai sen toimittaa yhteistyötilalle levitettynäkin... Jotkut näin tekevätkin. Kyllä mulle ainakin kelpaisi lanta, mutta en kyllä toisten ongelmajätteen vastaanottamisesta mitään maksaisi.
Toisaalta ei liene eläintilallekaan huonoa kaupankäyntiä, jos lanta siirtyy vain paperilla yhteistyötilalle. Kyllähän sitä aika karheen saa omallekin pellolle mahtumaan...
-
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
Jokaisella varmasti eri tilanne. Niinkuin mainitsin niin moni kauppa/sopimus kariutunut siihen et paskanhaju on tullut ongelmaksi. Myöskään lannanlevityssopimuksia ei ole ollut aikoinaan helppo saada. Ompa ne sopimukset olleet vähän sen tyyppisiä et joo tehdään sopimus mut ette kai te oikeasti tarvii sitä. Lannan kanssahan on siis niin et paperilla oltava hehtaareista sopimuksia tietty määrä suhteessa eläinmäärään. Oikeasti paskaa ei kaikille riitä tai sen saa kyllä laillisesti mahtumaan pienemmälle alalle. Nykytilanteesta en tiedä kun oma peltoala riittää.
Tuskin viljely sen kannattavammaksi muuttuu joka sit vaikuttaisi vuokratasoihin mut em. Syystä en itse pystyisi toimimaan suuren vuokrapellon varassa. Toisin sanoen helpompi kun ovat omaa niin ei täydy kokoajan miettiä et milloin lähtee pelto alta. Siankasvatus nyt käyttää vielä viljaakin niin et omalta pellolta tämä on varmemmin turvattu. Heikkilän emakkohomma pyörii teollisilla rehuilla niinkuin monet emakkolat et senkään puoleen ei peltoa tarvii. Lihasikaloilla vähän toinen juttu.
Kannattavuutta voi tietysti laskea monellakin tapaa. Jos lehmän lypsy on kannattavampaa kuin peltoviljely niin silloin tietysti kannattaa investoida siihen. Siankasvatus ei ole niin kannattavaa ilman peltoa et homma kannattaisi. Ja kuten ehkä olet viimeaikaisista kirjoituksistani huomannut niin kannattavuus on huonontunut vain koko urani ajan. Niin pellossa kuin elukassa. Näin jälkikäteen on hyvä huomata et 15v sitten kun sialta hävisi merkittävä osa tuista olisi tuotantosuunta kannattanut muuttaa.
Peltojen osalta kannattavuutta lähdettiin hakemaan luomusta mut nyt sekin näyttää heikolta. Jopa parempaan kannattavuuteen voisi päästä viljelemällä ihan minimipanoksilla tavista ja syöttämällä ne elukoille. Toki luomunkin voi syöttää mut nurmivaatimukset vie osan pinta-alasta.
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
En oikein tiedä, miksi lanta ei tee kauppaansa yhteistyötiloille? Tai miksi pellonvuokraaja näkee lannassa punaista? Ja jos eläintilalla on lantaa ongelmaksi asti, voisi kai sen toimittaa yhteistyötilalle levitettynäkin... Jotkut näin tekevätkin. Kyllä mulle ainakin kelpaisi lanta, mutta en kyllä toisten ongelmajätteen vastaanottamisesta mitään maksaisi.
Toisaalta ei liene eläintilallekaan huonoa kaupankäyntiä, jos lanta siirtyy vain paperilla yhteistyötilalle. Kyllähän sitä aika karheen saa omallekin pellolle mahtumaan...
Ehkä se on se haju kun itse siis vuokranantaja istuu terassilla siemailemassa sihijuomaa ja paska haisee nokkaan tai jotain. Ymmärtäisin jos haju olisi 365 päivää vuodessa mut sikatilalla se on ne 2 kertaa vuodessa melkein maks kun sitä levitetään, kenties jopa vain yhden kerran. Nautatilalla voidaan kaiketi vetää joka rehun korjuun jälkeen? Tai jopa keväällä viel neljännen kerran.
Mitä hinnoitteluun tulee niin tyylejä taitaa olla monia. On niitä paikkoja jossa maksetaan jos otat vastaan ja vastaavasti jossain maksetaan jopa tavarasta et saa. En ole Omalla alueella kokeillut et saisiko rahalla menemään kun ei ole enää tarvetta.
Sinänsä Juu ei ongelma jos joku haluaa paperilla ottaa lantaa vastaan mut ainakin omille maalajeille sai tavaran mahtumaan ihan laillisesti jollekkin 60% alalle siitä mitä levityshehtaareita oli paperilla oltava. Loppujen lopuksi se fosfori tulee sianlietteessä ekana vastaan. Nyt vasta pari lohkoa jossa levitys alkaa aiheuttamaan ongelmia..
-
Vaatii työtä älyttömästi et saa homman toimimaan. Jos oikein olen ymmärtänyt niin hän maksaa vastaanottajalle ainakin rahdit ja levitykset. Käsittääkseni jossain tilanteessa myös itse tavarasta.
Toisaalta myös ei hänen tapauksessa varmasti olisi edes mahdollista hankkia koko levitysalaa omaan käyttöön.
Jäi kirjoittamatta et en suinkaan tarkoita et aluksi pitäisi olla pellot ennenkuin voi elukkahommaa aloittaa mut meillä ainakin pyrittiin siihen et omaa peltoalaa lisätään ettei koko aikaa olla vieraan pellon varassa. Onhan se vieraan pellon varassa oleminen tietysti mahdollista mut kyl siinä haasteita on niinkuin ylläkirjoitin ainakin tälläisenä siankasvattajana.
Häntä juuri.
Mutta jos omaa tilannetta ajattelee niin riskinä on se että peltoviljely muuttuu täällä jostain kumman syystä äkisti superkannattavaksi ja pellosta tarjotaan huppuhintoja. Se on kuitenkin aika kaukainen riski ja käytännössä alkaa kunnassa olla enää muutama aktiiviviljelijä. 300€ ei uutta vuokrasopimusta saa mutta ei 500€ enää tarvitse maksaa. Ehkä jostain ihan parhaista lohkoista. Nyt on miljoona velkaa josta korot hoitaa lähinnä investointien korkotuki, ja tarvittaessa saisi varmaan maksuun koko potin tämän vuosikymmenen aikana. Jos olisi 1,2 mijoonaa velkaa siihen päälle 100hehtaarista (ja sekin varmaan osittain jossain 20km päässä kun ei läheltä myydä) ja siitä velasta maksaisi nyt 6% korkoa niin ei oma tilanne yhtään vähäriskisemmältä tuntuisi. Enemmänkin olisi nykyisten riskien ohella riski että peltoa ei tarvittaessa saakaan myytyä, ainakaan koko sitä 100ha. Ja toisaalta ongelmana se että peltovelkaa pitäisi lyhentää 100k€ vuodessa eli jostain löytää rahat siihenkin investointien sijasta.
Jokaisella varmasti eri tilanne. Niinkuin mainitsin niin moni kauppa/sopimus kariutunut siihen et paskanhaju on tullut ongelmaksi. Myöskään lannanlevityssopimuksia ei ole ollut aikoinaan helppo saada. Ompa ne sopimukset olleet vähän sen tyyppisiä et joo tehdään sopimus mut ette kai te oikeasti tarvii sitä. Lannan kanssahan on siis niin et paperilla oltava hehtaareista sopimuksia tietty määrä suhteessa eläinmäärään. Oikeasti paskaa ei kaikille riitä tai sen saa kyllä laillisesti mahtumaan pienemmälle alalle. Nykytilanteesta en tiedä kun oma peltoala riittää.
Tuskin viljely sen kannattavammaksi muuttuu joka sit vaikuttaisi vuokratasoihin mut em. Syystä en itse pystyisi toimimaan suuren vuokrapellon varassa. Toisin sanoen helpompi kun ovat omaa niin ei täydy kokoajan miettiä et milloin lähtee pelto alta. Siankasvatus nyt käyttää vielä viljaakin niin et omalta pellolta tämä on varmemmin turvattu. Heikkilän emakkohomma pyörii teollisilla rehuilla niinkuin monet emakkolat et senkään puoleen ei peltoa tarvii. Lihasikaloilla vähän toinen juttu.
Kannattavuutta voi tietysti laskea monellakin tapaa. Jos lehmän lypsy on kannattavampaa kuin peltoviljely niin silloin tietysti kannattaa investoida siihen. Siankasvatus ei ole niin kannattavaa ilman peltoa et homma kannattaisi. Ja kuten ehkä olet viimeaikaisista kirjoituksistani huomannut niin kannattavuus on huonontunut vain koko urani ajan. Niin pellossa kuin elukassa. Näin jälkikäteen on hyvä huomata et 15v sitten kun sialta hävisi merkittävä osa tuista olisi tuotantosuunta kannattanut muuttaa.
Peltojen osalta kannattavuutta lähdettiin hakemaan luomusta mut nyt sekin näyttää heikolta. Jopa parempaan kannattavuuteen voisi päästä viljelemällä ihan minimipanoksilla tavista ja syöttämällä ne elukoille. Toki luomunkin voi syöttää mut nurmivaatimukset vie osan pinta-alasta.
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
En oikein tiedä, miksi lanta ei tee kauppaansa yhteistyötiloille? Tai miksi pellonvuokraaja näkee lannassa punaista? Ja jos eläintilalla on lantaa ongelmaksi asti, voisi kai sen toimittaa yhteistyötilalle levitettynäkin... Jotkut näin tekevätkin. Kyllä mulle ainakin kelpaisi lanta, mutta en kyllä toisten ongelmajätteen vastaanottamisesta mitään maksaisi.
Toisaalta ei liene eläintilallekaan huonoa kaupankäyntiä, jos lanta siirtyy vain paperilla yhteistyötilalle. Kyllähän sitä aika karheen saa omallekin pellolle mahtumaan...
Ehkä se on se haju kun itse siis vuokranantaja istuu terassilla siemailemassa sihijuomaa ja paska haisee nokkaan tai jotain. Ymmärtäisin jos haju olisi 365 päivää vuodessa mut sikatilalla se on ne 2 kertaa vuodessa melkein maks kun sitä levitetään, kenties jopa vain yhden kerran. Nautatilalla voidaan kaiketi vetää joka rehun korjuun jälkeen? Tai jopa keväällä viel neljännen kerran.
No näin mäkin sanoisin. Onhan siinä jonkinlainen ero että haiseeko se lanta 500 metrin vai 50 metrin päässä. Ainakin mielikuvissa.
-
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
Toisaalta Jos 2008 olisi ostanut lainarahalla melkein mitä vain (osakkeita, kryptorahaa, asuntoja jne.) niin se alkaisi olla maksettu ilman että koroista juurikaan olisi kärsinyt, ja lisäksi useimmat muut kohteet olisivat nostaneet arvoaan paljon paremmin kuin pelto. :)
Sen sijaan se että jos nyt ostaa jotain lainarahalla, vaikka peltoa, niin on aika paha sanoa että miten kannattava diili se on 15 vuoden päästä tarkasteltuna.
-
Vuokrapeltojen osalta itsellä nyt se tilanne et jos sen noin 15v mitä ovat olleet niin olis maksanut pankille peltoja niin alkaisi olemaan maksettu. ::)
Nyt lähtevät kohta palvelemaan aurinkovoimaa..
Toisaalta Jos 2008 olisi ostanut lainarahalla melkein mitä vain (osakkeita, kryptorahaa, asuntoja jne.) niin se alkaisi olla maksettu ilman että koroista juurikaan olisi kärsinyt, ja lisäksi useimmat muut kohteet olisivat nostaneet arvoaan paljon paremmin kuin pelto. :)
Sen sijaan se että jos nyt ostaa jotain lainarahalla, vaikka peltoa, niin on aika paha sanoa että miten kannattava diili se on 15 vuoden päästä tarkasteltuna.
Tuokin totta. Tuolloin 15v sitten oli ajatuksena se et saa omaa rehualaa ja lannalevitysalaa paperille lisää. Sen jälkeen yksi peltokauppa tehty ja nuo ovat tavallaan nyt lannanlevityksen suhteen turhat. Noissakin oli sopparin ulkopuolella so***** et paskaa ei viedä, eikä ole viety. Myöskin vuokrataso kun on ollut 15v takainen niin tukitason laskiessa olen ollut jo vähän niin ja näin kannattavuuden suhteen. Luomutuki auttoi kyllä asiaan.
Sittemmin siirryttiin luomuun kun ohraa tuntui olevan tarjolla ja itse sen viljely ei sadontuoton epävarmuuden vuoksi oikein kiinnostanut. Nyt luomun kannattavuus voi jopa alittaa taviksen niin enää ei oikein ideaa ole et viljele luomua ja osta tavista elukoille. Toki lyhyellä aikavälillä ei oikein voi johtopäätöksiä tehdä.
Ja onhan tuon ohrankin saatavuus ehkä laskenut. Kai muutkin huomanneet et kannattavampaa viljellä jotain muuta.. ;D
-
Niin, voisi sanoa, että maapallon ruokavarat jakautuvat suhteettoman epätasaisesti: toisilla alueilla nähdään ihan oikeasti nälkää ja juodaan kuravettä, toisaalla lihotaan ja kurlataan coca-colalla. Ongelma on siinä, että ruoka ei siirry alueelta toiselle, eikä siihen taida helppoa ratkaisua olla.
Toki jos ihmiset lisääntyvät vielä muutamalla miljardilla niin sitten voi olla jo ihan oikeaa puutetta.
Vaan eiköhän nälkä ja sodat sitten synnytä toimivan tasapainon. Ei niitä syöjiä voi olla paljoa yli sen mitä maapallolta ruokaa oikeasti saadaan irti.
Varmaan joku teollinen levän tms kasvatus helpottaa proteiinipulaa sitten kun ei pelto enää riitä. Mä en taida olla sitä vaihetta enää todistamassa.
-
Aikas kova hintapyyntö metsätilat sivuston kautta 11 ha peltopalstasta,
200000 € eli noin 18000 €/ ha pälkäneellä..
Tuolla suunnassa voi mennä hyvinkin kaupaksi aika lähelle tuota. Jos oikeasti perunanviljelyyn sopivaa peltoa, niin ei tarvitse ilmaiseksi antaa pois.
-
Aikas kova hintapyyntö metsätilat sivuston kautta 11 ha peltopalstasta,
200000 € eli noin 18000 €/ ha pälkäneellä..
Tuolla suunnassa voi mennä hyvinkin kaupaksi aika lähelle tuota. Jos oikeasti perunanviljelyyn sopivaa peltoa, niin ei tarvitse ilmaiseksi antaa pois.
#### ei ehkä perus perunaviljelyllä kannattavaa, vihannes, ym
Erikoiskasveilla kylläkin.
Isoja tiputiloja vieressä kylläkin..
Se on kerran elämässä peltolohkokauppa, toista kertaa ei tule vierestä.
Saahan sen summan koneisiinkin äkkiä uppoamaan
-
Juu sahalahden -Pälkäneen lintutilat laittaa kerran kuussa tuon 200000€ koneisiin💰💰💰💰
-
KM taulukosta katsoen vuonna 2003 olisi saanut Varsinais-Suomesta 100 000€:lla 15,4 ha peltoa. 2023 samaisen taulukon hinnalla tuon pellon arvo olisi 184 193€. 500€ ha vuokralla tuotto olisi 7700€/ vuosi. Rahanarvonmuuntimella inflaatio olisi muuttanut tuon 100 000 arvon vuoteen 2022 137 000€.
Jaksaakohan joku tutkia, mitä muut sijoitukset olisivat tuona aikana tuottaneet?
-
KM taulukosta katsoen vuonna 2003 olisi saanut Varsinais-Suomesta 100 000€:lla 15,4 ha peltoa. 2023 samaisen taulukon hinnalla tuon pellon arvo olisi 184 193€. 500€ ha vuokralla tuotto olisi 7700€/ vuosi. Rahanarvonmuuntimella inflaatio olisi muuttanut tuon 100 000 arvon vuoteen 2022 137 000€.
Jaksaakohan joku tutkia, mitä muut sijoitukset olisivat tuona aikana tuottaneet?
Ei tuo huono tuotto ole tuolla jaksolla kokonaisuutena, mutta ainakin maanmittauslaitoksen tilaston mukaan pellon hinnan nousu tapahtui lähinnä ennen vuotta 2012 ja 10 vuotta sitten ostetun pellon arvo ei ole noussut juurikaan. Toisaalta ei ole ollut korkoja eikä inflaatiota niin se on mennyt käsi kädessä. Mutta nyt kun on selvät yli 5% marginaaleineen korot, pellon pitäisi taas alkaa selvästi kallistua sen oston jälkeen että olisi järkevä hankinta vs vuokraaminen.
-
https://acretrader.com/resources/farmland-values/rental-rates
Pellon tuotto (vuokrana / tukina suhteessa pellon hintaan) on Suomessa kaiken kaikkiaan korkeammalla kuin useimmissa länsimaissa. USA:ssa pellon keskihinta on nyt 5600$/acre eli vajaa 14000$/ha eli euroina 12400€ paikeilla. Vuokra on keskimäärin 305€/ha eli aika matala on tuotto. Euroopassa jossa pelto voi olla paljon kalliimpaa, tuotto ei myöskään yllä yleensä 3% tasolle.
https://acretrader.com/resources/farmland-values/farmland-returns
20 vuotta sitten tehty sijoitus Amerikkalaiseen peltoon on tuottanut kanssa tosi hyvin, mutta tulevaisuus voi olla kysymysmerkki jos vesimäärät ja ilmasto kehittyvät epäedullisesti (kuten on melkein todennäköistä).
-
https://acretrader.com/resources/farmland-values/rental-rates
Pellon tuotto (vuokrana / tukina suhteessa pellon hintaan) on Suomessa kaiken kaikkiaan korkeammalla kuin useimmissa länsimaissa. USA:ssa pellon keskihinta on nyt 5600$/acre eli vajaa 14000$/ha eli euroina 12400€ paikeilla. Vuokra on keskimäärin 305€/ha eli aika matala on tuotto. Euroopassa jossa pelto voi olla paljon kalliimpaa, tuotto ei myöskään yllä yleensä 3% tasolle.
https://acretrader.com/resources/farmland-values/farmland-returns
20 vuotta sitten tehty sijoitus Amerikkalaiseen peltoon on tuottanut kanssa tosi hyvin, mutta tulevaisuus voi olla kysymysmerkki jos vesimäärät ja ilmasto kehittyvät epäedullisesti (kuten on melkein todennäköistä).
Mielenkiintoista että parhaiten tuottavat alueet näyttäisi olevan keskilännessä missä pääasiassa ihan perusmaataloutta eikä juurikaan erikoistuotantoa.
-
Mielenkiintoista että parhaiten tuottavat alueet näyttäisi olevan keskilännessä missä pääasiassa ihan perusmaataloutta eikä juurikaan erikoistuotantoa.
Tuolla suunnalla taitaa mennä ns. tornadokäytävä. Myös matkaa suuriin kuluttajakeskuksiin.
-
KM taulukosta katsoen vuonna 2003 olisi saanut Varsinais-Suomesta 100 000€:lla 15,4 ha peltoa. 2023 samaisen taulukon hinnalla tuon pellon arvo olisi 184 193€. 500€ ha vuokralla tuotto olisi 7700€/ vuosi. Rahanarvonmuuntimella inflaatio olisi muuttanut tuon 100 000 arvon vuoteen 2022 137 000€.
Jaksaakohan joku tutkia, mitä muut sijoitukset olisivat tuona aikana tuottaneet?
Pörssi-indeksien kehityskäppyröitä löytyy helposti. Ja eiköhän monen firman ja rahastoja tarjoaiven putiikkien sivuilta löydy jotain miten oman osakkeen tai rahaston arvo on kehittynyt. Joten näitä tiiraillen pystyy valitsemaan melkeinpä semmoisen tuoton kuin haluaa... ::)
Mutta jos suht asiallisesti tuottoa katselee niin sitten vaikkapa Pörssisäätiön sivuilta vaikkapa tämmöinen https://www.porssisaatio.fi/blog/statistics/eri-sijoitusmuotojen-tuotto-suomessa/
Kuvan mukaan osakkeiden tuottolukema 2003 olisi ollut 200 paikkeilla. Vuonna 2023 noin 1600. Käppyrä alkaa vuoden 1993 lopusta jolloin kaikkien kuvassa olevien sijoitusmuotojen lukema oli 100.
Pörssisäätiön sivuston mukaan Helsingin yleisindeksi olisi ollut 2003 noin 6000 ja tämän vuoden heinäkuun lopulla hieman alle 10000. https://www.porssisaatio.fi/blog/statistics/nasdaqomx-helsinki-yleisindeksin-kehitys-vuosina-1987-2014/
-
Äkkiä vilkaisin tätä maalaisten firmaa HK. Osakkeen arvosta noin vuodesta 2007 on lähtenyt vaatimattomasti 90%.
Monelle tilalle olisi käynyt kylmät jos pellon hinnasta olisi lähtenyt saman verran pois, toki jokuhan nekin olisi ostanut, mutta vaikea perustella pankille lisä lainaa kun edellisistäkin uupuisi vakuudet….
-
Nääh.
Jos pelto olisi tuotto-odotuksiltaan merkittävän hyvä, sitä ostelisivat sijoitusalan ammattilaiset edes jossakin määrin. Metsään jotkut niistä ovat kyllä sijoittaneet.
Kyllä pellot lähes 100% siirtyvät kaupan kautta viljelijältä toiselle.
-
Kyllä tosiaan pelto on varmasti ollut varmempi paikka sijoittaa raha turvaan kuin pörssi osakkeet. Ittellä ainakin yksittäisen osakkeen tietämys tai ennuste kyky niin heikkoa, että ne ei tunnu edes houkuttelevilta. Toki joku Nesteen osakkeen arvon kymmenkertaistuminen oli aikoinaan ihan mukava katsella. Harmi vaan että kurssi noista ajoista on puolitttunut ja sijoituksiahan ei myydä, paitsi tappiolla verotuksellista syistä :( Tasainen sijoittaminen kustannuksiltaan edullisiin passiivi rahastoihin saattaa olla nykyään ihan kelpo sijoitusmuoto. Kryptoista en tiärä tuon taivaallista.
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
-
Äkkiä vilkaisin tätä maalaisten firmaa HK. Osakkeen arvosta noin vuodesta 2007 on lähtenyt vaatimattomasti 90%.
Monelle tilalle olisi käynyt kylmät jos pellon hinnasta olisi lähtenyt saman verran pois, toki jokuhan nekin olisi ostanut, mutta vaikea perustella pankille lisä lainaa kun edellisistäkin uupuisi vakuudet….
Splitattu tai anteja?
-
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
Tämä tuntuu olevan selvä suuntaus. On se rahamies sitten oikea rahamies tai vain tavan duunari jossakin firmassa. Ja kaikki versiot siitä väliltä.
Nytkin tuossa kylillä liikkuu huhu et tälläinen sivutoimiviljelijä olisi tehnyt kolminureroisesta ha lukemasta kaupat. Olihan siellä takana jo ennestään hehtaareita mut ei sitä kaiketi ainakaan viljelyllä makseta.
Joku siis ainakin uskoo enemmän peltoon kuin esim. Pörssiosakkeisiin.. ::)
-
Pelto sijoituksena, plussia ja miinuksia (jos puhutaan avoimen kaupan pellosta lännessä, ei jostain 3k€/ha jota vanhus tarjoaa vain sinulle):
+Sijoituksen riski on kyllä ihan pienimmästä päästä mitä voi olla
+pitkällä tähtäimellä sijoitus voi olla kohtuullisen kannattava
+sijoitus toimii lainan vakuutena jossain määrin
+on kiva omistaa peltoa
-Sijoituksen tuotto lyhyellä tähtäimellä on rajallinen eikä pitkällä tähtäimelläkään keskimääräistä korkeampi ellei osta potentiaalista tonttimaata jota 98% pellosta ei ole.
-sijoitukseen liittyy varainsiirtovero, mahdollisia lohkomiskuluja, kauppakirjat, kaupanvahvistajat yms. Kaikkinensa pellon osto voi työllistää aika paljon ja sen työn jos laskee lakimiehen tuntihinnoin niin pitää pieneen peltokauppaan pistää ihan konkreettinen pino euroja päälle.
-Sijoituksen myyntiin liittyvät nuo samat asiat ja
-sijoitus on ylipäänsä vaikea tehdä kun peltoa ei ole sopivasti myynnissä
-sijotuksen myynti tarvittaessa on hidasta ja mahdollisesti epävarmaa. Periaatteessa markkinahinta voi nousta mutta epävarmaa on se, onko paikallisesti kenelläkään juuri silloin rahaa kun sinä (viljelijä kuten ne ostajatkin eli samojen suhdanteiden armoilla) olet sitä vailla.
-sekä myynti että ostaminen on henkilökohtaisempi asia kuin vaikka osakesijoittaminen ja voi vaikuttaa erilaisiin yhteistyösuhteisiin
-
Pääosin peltoa on ostettu omaan viljelyyn. Onneksi. Enemmän vaikuttaa varmaankin että viljelyn lopettaneet näkevät pellon pitämisen omistuksessaan mielekkäänä, eivätkä myy peltojaan vaan vuokraavat. Onhan pellon vuokraaminen aikalailla helpompaa kuin vaikka asunnon vuokraaminen. Vuokralainen ei kovin usein vaihdu, eikä tarvitse tapetoida vuokralaisten välillä. Varsinaisille sijoittajille pelto on aika vieras omaisuuslajina.
On monia peltoa huonompiakin sijoituskohteita.
-
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
Tämä tuntuu olevan selvä suuntaus. On se rahamies sitten oikea rahamies tai vain tavan duunari jossakin firmassa. Ja kaikki versiot siitä väliltä.
Nytkin tuossa kylillä liikkuu huhu et tälläinen sivutoimiviljelijä olisi tehnyt kolminureroisesta ha lukemasta kaupat. Olihan siellä takana jo ennestään hehtaareita mut ei sitä kaiketi ainakaan viljelyllä makseta.
Joku siis ainakin uskoo enemmän peltoon kuin esim. Pörssiosakkeisiin.. ::)
Eihan tämä mikään uusi juttu ole, ehkä jossain määrin kyllä noussut uuteen suosioon mutta noin historiallisessa mielessä ajatellen muualta tultua rahaa on käytetty tilojen hakkimiseen suurinpiirtein aina.
-
Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan.
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775
-
Tilanteet vaihtelee. Omalla kylällä on ostajien into laantunut , mutta tonttimaalla on ainakin vielä jonkinlainen kysyntä. Yhdeltä vuokrapellon omistajaltani ostin yhden etälohkon kuusi vuotta sitten ja oli puohetta toisenkin palan ostosta. Nyt he ovat myyneet tontin tuon palstan metsän puolelta ja alle puolen kilometrin säteellä on 16 tällä vuosituhannella rakennettua taloa. Niinpä tuokin 8ha taitaa mennä tonttimaan hintoihin . Ei oikastaan harmita ,koska muutama vuosi sitten eivät halunneet vielä myydä ja nyt luultavasti saan tuota viljellä eläkkeelle asti .
-
Haja-asutusalueen rakennusluvat on aika tiukoille vedettyjä, ellei erikseen perusteta kaava-aluetta, johon tulee kunnan tekemä tie ja vesi/viemäri. Joten jos ollaan kauempana kaupungeista, niin tuskinpa tuo metsänreunojen tonttipalstoitus säteilee pellon arvoon.
-
Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan.
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775
En nyt sanoisi itseäni alaa tuntemattomaksi ;D Sinne meni rahat ku moppen peehen, mutta riskisijoitukset on riskisijoituksia.
-
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
Tämä tuntuu olevan selvä suuntaus. On se rahamies sitten oikea rahamies tai vain tavan duunari jossakin firmassa. Ja kaikki versiot siitä väliltä.
Nytkin tuossa kylillä liikkuu huhu et tälläinen sivutoimiviljelijä olisi tehnyt kolminureroisesta ha lukemasta kaupat. Olihan siellä takana jo ennestään hehtaareita mut ei sitä kaiketi ainakaan viljelyllä makseta.
Joku siis ainakin uskoo enemmän peltoon kuin esim. Pörssiosakkeisiin.. ::)
Eihan tämä mikään uusi juttu ole, ehkä jossain määrin kyllä noussut uuteen suosioon mutta noin historiallisessa mielessä ajatellen muualta tultua rahaa on käytetty tilojen hakkimiseen suurinpiirtein aina.
Totta tuokin kun historiaa miettii taaksepäin. Ja olet ehkä myös oikeassa et noussut tavallaan uuteen suosioon. Räikeimpänä nyt varmaankin herlinien ja Wahlroosin kartanon hankinnat.
Mutta sitten kun palataan enemmän tänne tavan tallaajien tasolle niin ei tarvitse kauaa ihmetellä jos maatalous ei kannata. Jos kaikki joutuisivat miettimään oman leivän hankkimisen viljelyn kannattavuuden kautta niin voisi tilanne olla aika toinen. Nyt niitä vapaita euroja voi sijoittaa vaikka maatalouteen. Ei siinä tarvitse olla edes bisnestä pelkästään halu omistaa maata riittää. ;D
-
Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan.
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775
En nyt sanoisi itseäni alaa tuntemattomaksi ;D Sinne meni rahat ku moppen peehen, mutta riskisijoitukset on riskisijoituksia.
;D No täytyy sanoa että paikallisten olosuhteiden hahmottaminen saattaa tuottaa vähän työtä alaa tuntevallekin, mustan mullan alueellekin mahtuu monentasoista peltoa niin viljeltävyyden kuin sijainnin puolesta.
-
Haja-asutusalueen rakennusluvat on aika tiukoille vedettyjä, ellei erikseen perusteta kaava-aluetta, johon tulee kunnan tekemä tie ja vesi/viemäri. Joten jos ollaan kauempana kaupungeista, niin tuskinpa tuo metsänreunojen tonttipalstoitus säteilee pellon arvoon.
Tässä lienee kuntakohtaisia eroja. Täällä on käsittääkseni saanut melko kivuttomasti rakennuslupia näille haja-asutus tonteille. Mutta se on totta että ihan kauheaa tontti odotusarvoa en minäkään näkisi puhtaalla peltomaalla vaikka vieressä olisikin metsäntontteja.
-
Pääosin peltoa on ostettu omaan viljelyyn. Onneksi. Enemmän vaikuttaa varmaankin että viljelyn lopettaneet näkevät pellon pitämisen omistuksessaan mielekkäänä, eivätkä myy peltojaan vaan vuokraavat. Onhan pellon vuokraaminen aikalailla helpompaa kuin vaikka asunnon vuokraaminen. Vuokralainen ei kovin usein vaihdu, eikä tarvitse tapetoida vuokralaisten välillä. Varsinaisille sijoittajille pelto on aika vieras omaisuuslajina.
On monia peltoa huonompiakin sijoituskohteita.
Pitkään omistettua arvonsa yli tuplannutta peltoa ei oikeastaan verotuksellisesti kannata myydä ennen kuolemaansa jos rahalle ei akuutti tarve ole. Jos ajatellaan että eläkeläinen myy pellon antaakseen rahaa lapsilleen, niin ensin menee 20% pääomaveroa hankintameno-olettaman jälkeenkin, ja sitten ehkä lahjaverot päälle. Jos taas pelto siirtyy perintönä (tai lahjana) niin rintaperillinen maksaa pienen lahja/perintöveron mutta jos pelto arvotetaan siinä kohtaan tulevaan myntihintaan, se on kaupan ainoa vero varainsiirtoveron ohella.
edit: Ja sama kyllä koskee muutakin omaisuutta, eli omaisuutta jonka myynnistä tulisi myyntivoittoa, ei kannata myydä ennen lahjoittamista. Monet lahjoittajat kuvittelevat sen rahaksi muuttamisen etukäteen helpottavan, ja niin voikin olla, mutta verottaja kuittaa silloin merkittävästi ylimääräistä välistä. Esim. pitkään omistetut osakkeet kannattaa siirtää suoraan arvo-osuustililtä toiselle. Ja niistä kannattaa tehdä lahjaveroilmoitus ja lahjaverotuksen jälkeen ne voi saaja myydä ilman lisäveroja.
-
Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan.
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775
En nyt sanoisi itseäni alaa tuntemattomaksi ;D Sinne meni rahat ku moppen peehen, mutta riskisijoitukset on riskisijoituksia.
;D No täytyy sanoa että paikallisten olosuhteiden hahmottaminen saattaa tuottaa vähän työtä alaa tuntevallekin, mustan mullan alueellekin mahtuu monentasoista peltoa niin viljeltävyyden kuin sijainnin puolesta.
Jep. Tuota Ukrainan tilannetta kun tulee seurattua enenmmänkin kuin tiiviisti, niin näkee niistä videoistakin että ei kaikki oo aakeeta laaketa vaikka siellä peltoa onkin. Kulttuurierot varmaan suurin ongelma, tai on olleet, noissa itäblokin maissa. Ukraina menossa hyvään suuntaan länteen suuntautuessa, mutta toivottavasti nämä oikeasti isot yhtiöt ei pääse enää yhtään suurempaan rooliin viljelyssä ja varsinkin omistuksessa. Tai Kiina/Intia. Toki toiveajattelua.
Mustanmullan alueen totaalinen kapitalistinen hallinta voi aiheuttaa mielenkiintoisia selkkauksia maailman markkinoilla, kun on täysin ohjailtavissa/manipuloitavissa.
-
Joskus vuonna 1990 oli täällä rakennusluvat tosi tiukassa . Nyt saa lupia käytännössä kaikki haja-asutus alueelle. Asemakaava alueella kaupunki ostaa maat ensin ja sitten vasta rakennetaan. Itselläkin on muuta ha asemakaava alueella ja sieltä en itse tontteja saa kaupan . Tai ainakaan rakentaa mitään ei kukaan saa. Kaava-alueen ulkopuolelle rakennetaan koko taloja pelloille. Toki nyt ei rakentaminen ole kovin vilkasta takavuosiin verrattuna.
-
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
Tämä tuntuu olevan selvä suuntaus. On se rahamies sitten oikea rahamies tai vain tavan duunari jossakin firmassa. Ja kaikki versiot siitä väliltä.
Nytkin tuossa kylillä liikkuu huhu et tälläinen sivutoimiviljelijä olisi tehnyt kolminureroisesta ha lukemasta kaupat. Olihan siellä takana jo ennestään hehtaareita mut ei sitä kaiketi ainakaan viljelyllä makseta.
Joku siis ainakin uskoo enemmän peltoon kuin esim. Pörssiosakkeisiin.. ::)
Noi on mielenkiintosia näkökantoja...
Jos joku tekee töitä enemän tienatakseen ja laittaa rahansa vaikka sihen peltoon, maksaen hintaa mitä pystyy, niin se on jotenkin väärin? Pitäskös sen nillittäjän sitten tehdä rahaa enemän että pärjää kilpailussa?
Kö?
-
Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa. Suurimpana syynä sen likviditeetti pitkässä juoksussa sekä ahkerasti hoidettuna pääoma kasvaa loogisesti vuosien saatossa. Pellon suurin riski on ostajien puute tulevaisuudessa. Tämä koskee myös asuinkiinteistöjä. Todella tarkkaan saa miettiä, mistä sen kämpän ostaa. Hyvä hinta-laatusuhde ei riitä, jos pitkällä tähtäimellä uhkana on raju ylitarjonta. Hyvä esimerkki mm. Jämsä. Viime vuonna valmistunut yksi uusi omakotitalo. Kaikki ymmärtävät miksi näin. Osakkeissa on helmiä, mutta myös paljon epäonnistumisia. Vain harva yhtiö on ikuinen ja suurikin firma seisoo loppujen lopuksi savijaloilla, jos sen toimintaolosuhteissa tapahtuu dramaattisia muutoksia. Omistuksissa tulisi olla dynaaminen elementti mukana, toisin sanoen, niistä pitäisi pystyä luopumaan nopeasti, jos tilanne sitä edellyttää. Maa on jotenkin sellainen, että siihen on ollut helppo sitoutua "lopullisesti". Kaikki muu on vähän sellaista "nääh, menköön". Kaikissa on puolensa, se hajauttaminen lienee edelleen järkevä ratkaisu. Kaikkien rahojen ei tarvitse olla niin tuottavasti kiinni, kunhan ne palvelevat sitä hajauttamisen ideaa.
-
Muualta rahansa tienannut? Se tuntuu olevan joillekin kova paikka. Eikö viljatilaa saisi laajentaa? Onko kaikki viljatilat harrastustiloja? Vai onko olemassa joku hehtaariraja jonka yläpuolella olevat saavat laajentaa, jotka katsotaan ns. Paremmiksi viljelijöiksi, tai voisiko sanoa oikeiksi viljelijöiksi.
-
1960-1970- luvuilta periytyvä ideologia edelleen on, että rakennemuutoksessa jaetaan tilat kolmeen: laajentavat eli valitut tilat, hävitettävät tilat (mahdollisesti pakolla ensimmäisen ryhmän lisämaaksi takavarikoitavat) ja sosiaalisin/aluepoliittisin syin tuettavat tilat.
-SS-
-
1960-1970- luvuilta periytyvä ideologia edelleen on, että rakennemuutoksessa jaetaan tilat kolmeen: laajentavat eli valitut tilat, hävitettävät tilat (mahdollisesti pakolla ensimmäisen ryhmän lisämaaksi takavarikoitavat) ja sosiaalisin/aluepoliittisin syin tuettavat tilat.
-SS-
Jaa mistä tuo paatos taas tulee paitsi perusteettomasta katkeruudesta? Itse edustan laajentavaa tilaa (eikä siihen ole tarvinnut mitään mandaattia keneltäkään hakea, kunhan on päätetty niin tehdä vaikka pääomia ei kovin paljoa ollut pohjalla) mutta samaan aikaan olen tänne kirjoittanut että peltoa ei varsinaisesti kannata ostaa eikä myydä.
-
Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa.
Näin voi ollakin.
On metsälläkin riskinsä, tällä hetkellä suurimpana ehkä nämä erilaiset EU:n viherideologiat ja vastaavat.
Täysin riskitöntä mutta hyvätuottoista pitkän ajan sijoituskohdetta ei liene olemassakaan...
-
Kateus on kovaa.. Toisten mielestä peltokauppaa tai muuta investointia ei voi rahoittaa "muulla rahalla", vaikka se olisi omaa. Siipikarjayksiköt ovat kannattavuuden kärjessä, mutta kyllä niidenkin suuryksiköiden rahoittamiseksi on paljon keskenkasvuista metsää kaatunut. Viisastako?
-
Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa.
Näin voi ollakin.
On metsälläkin riskinsä, tällä hetkellä suurimpana ehkä nämä erilaiset EU:n viherideologiat ja vastaavat.
Täysin riskitöntä mutta hyvätuottoista pitkän ajan sijoituskohdetta ei liene olemassakaan...
Toisaalta metsän kasvatuksen riskeinä näkisin entistä enemmän tulevaisuudessa jatkuvat kuivat kaudet ja tuulituhot. Samaan aikaan tuholaiset lisääntyvät, metsiä täytyy kaataa liian aikaisin, ettei kirjanpainaja tms. iske. Kuusikot todella ovat vaarassa. Sekametsiä pitäisi kasvattaa, mutta koivu on käytännössä arvoton puu ja männyn taimet taas maistuvat erityisen hyvin hirville. Ei ole helppoa, metsätalouskaan.
-
Sijoituskirjallisuudessa hehkutetaan indeksiin sijoittamista. Tosin mistä tietää, milloin on laman pohja ja oikea aika alkaa sijoittamaan. https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/koulu/sijoitusrahastot/indeksisijoittaminen
-
Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa.
Näin voi ollakin.
On metsälläkin riskinsä, tällä hetkellä suurimpana ehkä nämä erilaiset EU:n viherideologiat ja vastaavat.
Täysin riskitöntä mutta hyvätuottoista pitkän ajan sijoituskohdetta ei liene olemassakaan...
Toisaalta metsän kasvatuksen riskeinä näkisin entistä enemmän tulevaisuudessa jatkuvat kuivat kaudet ja tuulituhot. Samaan aikaan tuholaiset lisääntyvät, metsiä täytyy kaataa liian aikaisin, ettei kirjanpainaja tms. iske. Kuusikot todella ovat vaarassa. Sekametsiä pitäisi kasvattaa, mutta koivu on käytännössä arvoton puu ja männyn taimet taas maistuvat erityisen hyvin hirville. Ei ole helppoa, metsätalouskaan.
Ja lumituhot.
Niitä tullut entistä enemmän viime vuosina. Tänä vuonna näyttää erityisen pahalta. Appiukolla dataa säästä pitkältä ajalta, ja tämä alkutalvi on tällä hetkellä toiseksi lumisin 50 vuoteen. Näkyy pahasti varsinkin männiköissä, mitä näillä nurkin metsät yleisesti ovat, puuta taipuu tai katkeilee. Kolmisen viikkoa sitten ollut lauha keli oli pahimmoilleen, ei pudottanut kaikkea lumia puista, tarttui entistä lujempaa eikä lauhan hetken tuuletkaan riittäneet. Sen jälkeen lunta tullut tasaisen tappavaan tahtiin+ kosteahkoa pakkasilmaa kun mereltä painaa kosteutta. Puut kuin postikortissa, lunta kuin kainuussa tai lapissa mutta puut ei ole samaa kynttilämallia tai perimältään sen muotoisia että kestäisivät.
Marraskuun lopussa harvennettu metsä pitää käydä uudelleen läpi keväällä ennenkuin lumet lähtee, ja perkata kaatuneet/katkeilleet puut pois :( Ei oikeen innosta ostamaan metsää, nyt olisi ollut lähes rajalla myynnissä harvinaisen iso kohdekin. En edes tarjonnut, aiemmin tullut tarjottua useista kohteista ja aina jäänyt luu käteen. Pellon ostossa sama. Kummankaan hinnat ei ole olleet pitkään aikaan järkevällä tasolla, alueellisesti. 100km sivuun, ja hinta olisikin jo ihan muuta.
-
Pellon hinnoissa on alueellinen vaihtelu suurta maakuntien sisällä . Esim. Pohjois- Pohjanmaalla : perunavyöhyke vs. Koillimaa. Metsäpuolella hinnat on ollut kaikkialla korkealla.
-
Koivu ei ole arvoton puu, päinvastoin, nyt kun ryssästä ei koivua enää tuoda, sen kysyntä ja hintakin on noussut, ja koivun hinta pitää myös suhteuttaa sen kasvunopeuteen, nopeampi kierto ja muutenkin nyt lehtipuusekoitusta pitäis suosia. Koivuviha on perusteeton jäänne 1970-luvulta.
-
Tosiaankaan koivu eiole arvoton, tyvikoivusta saatiin yli kaheksan kymppiä kiinnolta .Kiertoaika 50 v tuolla palstalla.kuusellakin alkaa päästä uusilla jalosteilla jo 50 v kiertoon ja puuta saa kiertoajalla reilu 600 mottia ,yhdellä lannoituksella.
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
-
Kyllähän koivu tukkipuuna on kohtuu arvokas. Pakkaavat vaan olla aika vänkyriä näillä seuduilla nuo koivut. Viimeisimmältä leimikolta tosin tuli jokunen kiinto vanerikoivua.
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
Toki. Nämä nyt aina rönsyävät, enkä liene yksin syypää siihen :)
-
Visakoivualla on tehty tiliä on istutettu 80 luvulla 3-5 e kg yhden puun arvo voi olla tonni ;D
-
Yleensä mitä riskittömämpi sijoitus sitä alempi tuotto.
-
Ja edelliseen ... Muualta rahansa tienanneita "rahamiehiä" on alkanut viljelijöiksi ja kyllä näiden omistukset lisääntyy ja voittavat vuokrahuutokauppojakin. Viljellä voi harrastukseksi ja teettää osan töistä muilla.
Tämä tuntuu olevan selvä suuntaus. On se rahamies sitten oikea rahamies tai vain tavan duunari jossakin firmassa. Ja kaikki versiot siitä väliltä.
Nytkin tuossa kylillä liikkuu huhu et tälläinen sivutoimiviljelijä olisi tehnyt kolminureroisesta ha lukemasta kaupat. Olihan siellä takana jo ennestään hehtaareita mut ei sitä kaiketi ainakaan viljelyllä makseta.
Joku siis ainakin uskoo enemmän peltoon kuin esim. Pörssiosakkeisiin.. ::)
Noi on mielenkiintosia näkökantoja...
Jos joku tekee töitä enemän tienatakseen ja laittaa rahansa vaikka sihen peltoon, maksaen hintaa mitä pystyy, niin se on jotenkin väärin? Pitäskös sen nillittäjän sitten tehdä rahaa enemän että pärjää kilpailussa?
Kö?
Tähän nyt ei saanu vastausta...
-
Vapaassa maassa on kaikilla oikeus ostaa mihin rahat ja vakuudet riittää.
-
Vapaassa maassa on kaikilla oikeus ostaa mihin rahat ja vakuudet riittää.
Se on juurikin näin.
Siitä huolimatta aika ajoin omanlaisensa kateus nostaa päätään, ja joillakin pitäisi olla etuoikeus omistaa, tai vuokrasopimuksen nojalla hallita omaisuutta. Vain siksi että sen pitäisi olla niin, koska on ollut joku kiveen hakattu "sääntö".
Ainoa sääntö on se että kaupungeilla ja kunnilla on etuosto-oikeus, jos ei ole kyseessä sukujuurten mukaan tehty kauppa....
-
Yksityisellä myyjällä on oikeus valita kelle myy.
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
Toki. Nämä nyt aina rönsyävät, enkä liene yksin syypää siihen :)
No et ole. Agronettiin riittäisi yksi ketju missään sitten keskusteltaisiin kulloinkin polttavasta aiheesta.. ;D
Eipä voi peukalolla muuta sanoa kuin kaiketi hyvät kaupat olet tehnyt. Jos oli vielä 13 tien tuntumassa tai siitä alas niin sanoisin suorastaan et halvalla olet saanut.
Täällä oli yksi n. 17ha lohko avo-ojissa joka vaihtoi omistajaa vajaan 9ke hehtaarihinnalla.. ei ole hinnat tippuneet minkään kiristyneet pikemminkin.. :o
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
Toki. Nämä nyt aina rönsyävät, enkä liene yksin syypää siihen :)
No et ole. Agronettiin riittäisi yksi ketju missään sitten keskusteltaisiin kulloinkin polttavasta aiheesta.. ;D
Eipä voi peukalolla muuta sanoa kuin kaiketi hyvät kaupat olet tehnyt. Jos oli vielä 13 tien tuntumassa tai siitä alas niin sanoisin suorastaan et halvalla olet saanut.
Tarkoitatko tie 12?
13 menee Kokkolasta Lappeenrantaan. Sen pohjoispuolella pellon hinta on varmaan tuo ja alle.
Tässä vt12 varresta ei kyllä tuollaisia hintoja kannata tarjota edes, yksi isäntä puhu 15000 ihan tosissaan….
Täällä oli yksi n. 17ha lohko avo-ojissa joka vaihtoi omistajaa vajaan 9ke hehtaarihinnalla.. ei ole hinnat tippuneet minkään kiristyneet pikemminkin.. :o
-
Nyt ei sitten auttaisi koivusta puhuessa sekoittaa hies ja rauduskoivua samaan keskusteluun. Kyllähän raudus on puuntuotannossa ihan eri maailmasta kuin luontaisesti syntyneet hieskoivut.
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
Toki. Nämä nyt aina rönsyävät, enkä liene yksin syypää siihen :)
No et ole. Agronettiin riittäisi yksi ketju missään sitten keskusteltaisiin kulloinkin polttavasta aiheesta.. ;D
Eipä voi peukalolla muuta sanoa kuin kaiketi hyvät kaupat olet tehnyt. Jos oli vielä 13 tien tuntumassa tai siitä alas niin sanoisin suorastaan et halvalla olet saanut.
Tarkoitatko tie 12?
13 menee Kokkolasta Lappeenrantaan. Sen pohjoispuolella pellon hinta on varmaan tuo ja alle.
Tässä vt12 varresta ei kyllä tuollaisia hintoja kannata tarjota edes, yksi isäntä puhu 15000 ihan tosissaan….
Täällä oli yksi n. 17ha lohko avo-ojissa joka vaihtoi omistajaa vajaan 9ke hehtaarihinnalla.. ei ole hinnat tippuneet minkään kiristyneet pikemminkin.. :o
Joo muisti teki tepposen.. vt12 tarkoitin.
Mitä mä olen sen alueen hintatasosta ymmärtänyt niin täytyy kovin ihmetellä mistä peukalo on noin halpaa peltoa löytänyt..
-
Pellon hinnastahan tässä saitissa puhe. Ostettu 3 vuoden sisään 13,9ha.
Avo-ojaa. 1 pala 10.25ha. 2. pala 3,7ha.
2. palasta maksoin vähän liikaa., mutta hyvät kulkuyhteydet jne.
kauppahinnat olleet 5000-7750€/ha, Lahden seutu.
1. pala salaojitettu jo 2v sitten, 2. palaa en vielä salaojita, aika näyttää..
Toki. Nämä nyt aina rönsyävät, enkä liene yksin syypää siihen :)
No et ole. Agronettiin riittäisi yksi ketju missään sitten keskusteltaisiin kulloinkin polttavasta aiheesta.. ;D
Eipä voi peukalolla muuta sanoa kuin kaiketi hyvät kaupat olet tehnyt. Jos oli vielä 13 tien tuntumassa tai siitä alas niin sanoisin suorastaan et halvalla olet saanut.
Tarkoitatko tie 12?
13 menee Kokkolasta Lappeenrantaan. Sen pohjoispuolella pellon hinta on varmaan tuo ja alle.
Tässä vt12 varresta ei kyllä tuollaisia hintoja kannata tarjota edes, yksi isäntä puhu 15000 ihan tosissaan….
Täällä oli yksi n. 17ha lohko avo-ojissa joka vaihtoi omistajaa vajaan 9ke hehtaarihinnalla.. ei ole hinnat tippuneet minkään kiristyneet pikemminkin.. :o
Joo muisti teki tepposen.. vt12 tarkoitin.
Mitä mä olen sen alueen hintatasosta ymmärtänyt niin täytyy kovin ihmetellä mistä peukalo on noin halpaa peltoa löytänyt..
No, ollut eka pala viljelyssä aikanaan jo 20v vuokralla, isäntä halus mulle myydä, sillä selvä. Toka pala oli huutokaupassa- tarjouksia kirjeillä.
Eka pala on nelinumeroisen asvalttitien kyljessä, johtaa kyllä vt 12. Toka pala sekin on lähellä asvalttia, tosin muutama sata metriä soratietä välissä.
Tokassa palassa oli muutakin ajatusta taustalla, itellä ikää jo yli 40++ niin jos joku perinnönsaaja vaikka rakentaa taloa tai hevostilaa.. Ei tarttis riidellä perinnönsaajien sitte niin paljoa.
-
Kun olen itse lähtenyt "tasamaalta" tilaa rakentamaan, niin pakko on startissa olla muualta tienattua. Ei paljoa, mutta ilman on hankalaa... Aika monella tuntuu unohtuvan, että jos on tilansa saanut alle "käyvän hinnan" (esmes vanhemmiltaan) tai käytettävissä on metsäomaisuutta, on se yhtä lailla "muualta kannettua rahaa".
-
Mikä on mielestänne järkevä pellon hinta ostaessa? Miten sen järkevästi laskee? Itse kun pankista kysyin miten lisämaan hankintoja on rahoitettu en saanut oikeen järkevää vastausta. Minulle tuumattiin että ei sitä kerralla tartte maksaa ja onhan teillä metsää mistä ottaa rahotusta. Eli en saanut vastausta kuinka pitkällä maksuajalla niitä rahoitetaan mikä on aika merkittävä seikka kannattavuuden kannalta. Lisäksi omasta mielestä maatalouden pitää kattaa maatalouden hankinnat eikä niitä pitäs metsätaloudella rahoittaa noin niinkuin periaatteessa joskus voi kuitenkin olla pakko. Alueittainhan nuo hintatasot vaihtelee merkittävästi mutta pääasiassa pellonvuosittaisten tuottojen ero on pieni erialueilla. Eli jos varsinais-suomessa peltomaan keskihinta on kohta 13t€/ha ja itäsuomessa puolet. On ne lohkojen koot ja muodotkin eriluokkaa se on selvä.
-
Lisäksi omasta mielestä maatalouden pitää kattaa maatalouden hankinnat eikä niitä pitäs metsätaloudella rahoittaa noin niinkuin periaatteessa joskus voi kuitenkin olla pakko.
Tämä on vähän sellainen makuasia minusta.
Jos metsätuloja käyttää muun maatalouden tappiollisuuden peittämämiseen niin silloin ollaan väärällä polulla.
Mutta jos metsäraha on rahaa joka on tarkoitus vaan sijoittaa tuottavasti, niin ei kai sillä niin väliä ostaako sillä pörssiosakkeita, muun kiinteistön, lisää metsää tai lisää peltoa. Tai rahoittaa jotakin muuta investointikohdetta.
Sen kohteen tulee vaan olla sitten itsessään riittävän kannattava jotta se pystyy tuottamaan sijoitetun pääoman takaisin korkoineen.
-
Lisäksi omasta mielestä maatalouden pitää kattaa maatalouden hankinnat eikä niitä pitäs metsätaloudella rahoittaa noin niinkuin periaatteessa joskus voi kuitenkin olla pakko.
Tämä on vähän sellainen makuasia minusta.
Jos metsätuloja käyttää muun maatalouden tappiollisuuden peittämämiseen niin silloin ollaan väärällä polulla.
Mutta jos metsäraha on rahaa joka on tarkoitus vaan sijoittaa tuottavasti, niin ei kai sillä niin väliä ostaako sillä pörssiosakkeita, muun kiinteistön, lisää metsää tai lisää peltoa. Tai rahoittaa jotakin muuta investointikohdetta.
Sen kohteen tulee vaan olla sitten itsessään riittävän kannattava jotta se pystyy tuottamaan sijoitetun pääoman takaisin korkoineen.
Juuri tätä tarkoitin
-
Useimmat pankit pitävät kovanrahan peltolainoja kulutusluottoina. Marginaalit 2-3%. Sitten 3,5% euribori päälle.
10 v laina on aika yleinen. Vakuuksina kannattaa käyttää esimerkiksi osakehuoneistoja tai vakuustalletuksia. Pellon kiinnittäminen maksaa ylimääräistä.
Mutta vaikka olisi ns. suurituloinen yksityishenkilö, ei peltoalan lisääminen tyhjästä vapailla markkinoilla ole nopea juttu, 100 k€ riittää juuri ja juuri alle 10 ha:n palaan. 1M€ riittänee pienehköön 80 ha tilaan.
Mutta sopivaan aikaan (esim. 2016) 15000 eurolla ostetut 50 bitcoinia mahdollistaisivat nyt mukavan peltoshoppailun.
Ansiotuloilla ei välttämättä pääse pariin miltsiin yhtä helposti.
-SS-
-
Mutta sopivaan aikaan (esim. 2016) 15000 eurolla ostetut 50 bitcoinia mahdollistaisivat nyt mukavan peltoshoppailun.
-SS-
Ja jos ajattelee että olisi niitä coineja ostanut samalla rahalla silloin heti alkuaikoina vuonna 2010, lähtökurssi noin 0,04 € kappale... teksisi nyt luvun jossa on hmm.. kai 11 numeroa ennen pilkkua.
Karkeasti 1.6 * 10¹⁰ €. 16 mrd.
Voi olla että ei juuri enää miettisi pellon hintoja ja sen kannattavuutta :-))
-
Useimmat pankit pitävät kovanrahan peltolainoja kulutusluottoina. Marginaalit 2-3%. Sitten 3,5% euribori päälle.
10 v laina on aika yleinen. Vakuuksina kannattaa käyttää esimerkiksi osakehuoneistoja tai vakuustalletuksia. Pellon kiinnittäminen maksaa ylimääräistä.
Mutta vaikka olisi ns. suurituloinen yksityishenkilö, ei peltoalan lisääminen tyhjästä vapailla markkinoilla ole nopea juttu, 100 k€ riittää juuri ja juuri alle 10 ha:n palaan. 1M€ riittänee pienehköön 80 ha tilaan.
Mutta sopivaan aikaan (esim. 2016) 15000 eurolla ostetut 50 bitcoinia mahdollistaisivat nyt mukavan peltoshoppailun.
Ansiotuloilla ei välttämättä pääse pariin miltsiin yhtä helposti.
-SS-
Lähinnä ajattelin asiaa nykypäivän keskiverto pienviljelijän näkökulmasta että uuden pellon rahotuskulut ei söisi olemassaolevan peltoalan pienistä tuotoista kaikkea tahi suurinta osaa. Tietysti jos joku ostaa 200t€ puimurin niin siinä kohtaa vois ajatella että sillä sais jo aika kivasti lisämaata.
-
Ja tuo peltomaiden vuokraaminen aurinkovoimalakäyttöön on semmonen asia mitä ei pitäsi tehdä ollenkaan. Kyllä kattoja on suomenmaassa vapaana niin paljon että kyllä pellot kuuluu ruuan tuotantoon. Vanhoja turvesoita ja kaupunkilais hippien takapihoja niillä voi täyttää jos tarvetta on.
Ikävä kyllä maanviljelijätkin on ruvenneet rahan ahneudessaan tai laiskuuttaan peltojansa ja maisemia pilaamaan noilla paneeleilla.
-
Nykyajan keskiverto pienviljelijän kannattaa miettiä peltoon sijoittamista jos on perintönä, metsäkaupasta tai jotenkin muuten tullut ylimääräistä rahaa, en lähtisi pankkiin sen asian tiimoilta ellei tule vastaan kauppaa joka ei tapahdu normaalein markkinahinnoin. Jos maksaa enemmän korkoa kuin se pellon vuokra olisi, niin ei kovin kannattavan bisneksen äärellä olla.
edit: Ja se mitä pellon ostosta tulee tulosta täytyy melkein laskea tapauskohtaisesti. Eli kun tietää pellon laadun ja etäisyyden omalta pihalta niin pitää itse osata laskea paljonko sen viljely noin keskimäärin voisi tuottaa ja toisaalta aiheuttaa kuluja kun yhdistetään olemassaolevaan toimintaan. Jos pelto on kivinen läntti Itä-Suomesta ja itse asuu lännessä, niin joku 150€ vuokra on varmaan ainoa tulo mitä siitä tulee :)
Kohtuullinen salaojitettu pelto vakkasuomessa voi tuoda yli 400€ vuokraa mutta yli sen 400€ en herkästi laskisi pitkän tähtäimen tuottoja jos tosiaan ei ole omaa perusteltua laskelmaa siitä millä tavalla siitä pellosta otetaan niitä tuottoja.
Ja tilastojen mukaan keskimääräinen viljanviljelijä ei taida tehdä lähellekään 400€ tulosta per omistettu hehtaari, eli siinä mielessä 400€ tuotto voi jo olla aika optimistinen arvio.
-
Mikä on mielestänne järkevä pellon hinta ostaessa? Miten sen järkevästi laskee? Itse kun pankista kysyin miten lisämaan hankintoja on rahoitettu en saanut oikeen järkevää vastausta. Minulle tuumattiin että ei sitä kerralla tartte maksaa ja onhan teillä metsää mistä ottaa rahotusta. Eli en saanut vastausta kuinka pitkällä maksuajalla niitä rahoitetaan mikä on aika merkittävä seikka kannattavuuden kannalta. Lisäksi omasta mielestä maatalouden pitää kattaa maatalouden hankinnat eikä niitä pitäs metsätaloudella rahoittaa noin niinkuin periaatteessa joskus voi kuitenkin olla pakko. Alueittainhan nuo hintatasot vaihtelee merkittävästi mutta pääasiassa pellonvuosittaisten tuottojen ero on pieni erialueilla. Eli jos varsinais-suomessa peltomaan keskihinta on kohta 13t€/ha ja itäsuomessa puolet. On ne lohkojen koot ja muodotkin eriluokkaa se on selvä.
Turha sitä on miettiä mikä on järkevä hinta. Jos sitä alat laskea niin viljelyinnokkailla alueilla sun ei tarvitse ostaa yhtään mitään...
-
Miten asianlaita.
Lisätääkö pellon myyntihintaan ALV.
-
Miten asianlaita.
Lisätääkö pellon myyntihintaan ALV.
Miksi pitäisi?
-
Miten asianlaita.
Lisätääkö pellon myyntihintaan ALV.
Ei.
-
Mites nuo peltokaupassa tulleet salaojat verotuksessa. verolomakkeella on vanhat salaojat ja sit uudet salaojat kunpaan tuo salaojien arvo laitetaan? Ja voiko noihin käyttää tasausvarausta?
-
Alastarolla myytiin parista paikkaa nyt reilu 50ha semmosta peltoa mikä vielä 2v vuokrattuna. Hinnat suurinpiirtein 16500-17500€. Varainsiirtovero päälle mut ojat saa vähentää hei.
Kriisi.
-
Alastarolla myytiin parista paikkaa nyt reilu 50ha semmosta peltoa mikä vielä 2v vuokrattuna. Hinnat suurinpiirtein 16500-17500€. Varainsiirtovero päälle mut ojat saa vähentää hei.
Kriisi.
Ei kai tuo nyt ongelma ole kun ottaa sen 8 tonnin hehtaarisadon vuodesta toiseen ja viljely on muuttunut kannattavaksi viime vuosina.. ;)
-
Sijoittaa yhtiöön irtorahat, ja ostattaa yhtiölle pellot, saa arvottaa käypään hintaan ja pääsee korjaamaan osinkoja esim. 150 k€ osingoista jää 137000 käteen.
-SS-
-
Siihen se pellon yhä nouseva hinta perustuu, tuottoon. Ja helppo kohde kun ei tuu putkiremonttia eikä kiinteistöveroa. Edes kulu käytössä vaan osaavissa käsissä ainoastaan paranee! Rahasampo ajasta ikuisuuteen siis.
-
Siihen se pellon yhä nouseva hinta perustuu, tuottoon. Ja helppo kohde kun ei tuu putkiremonttia eikä kiinteistöveroa. Edes kulu käytössä vaan osaavissa käsissä ainoastaan paranee! Rahasampo ajasta ikuisuuteen siis.
Onko tämä niitä juttuja, että ei se järvi soutamalla kulu ::)
-
Yks maatalouden ongelmista on se, että tuottokäyrä ei oikein tahdo nousta, enneminkin laskee.
Sitten kun vertaa tuottoa, vaikkapa eilen osingon nostosta ilmoittaneeseen Chevroniin, on tuottokäppyrä oikeaan suuntaan. Chevron ilmoitti nostavansa osinkoa 8% ja kuuluu Jenkkien osinko aristokraattien joukkoon, joilla on pitkä historia vuosittain nousevan osingon suhteen.
Eli jos vaikkapa sitten vertaa tulojen kehitystä peltoon sitoutuneen euron ja Chevroniin sijoitetun euron välillä, voidaan todeta, että jälkimmäisen tuotto on vakaasti kasvanut joka vuosi useilla prosenteilla, vissiin 36 vuoden ajan...
Chevron toki vain yksi monista:
https://dividendstocks.cash/dividend-aristocrats
Toki osakkeidenkin kanssa voi käydä huonosti, eli mennä pers...lleen.
-
Ajatellaanpas asiaa, viljelijöille tutun, Raision kautta. Jos vaikka olisi ostanut sitä eilisellä päätöskurssilla, saisi sijoitukselle 6.88% osinkotuoton:
10 000e x 6.88% = 688e.
Siitä sitten verot veks: 688e -25,5% = 512e netto.
Paljonko tuottaa 1ha peltoa, viljelyssä?
Omat arviolaskelmat oli aikoinaan noin 400e, normaalina vuotena. Siittä sitten vielä verottajan osuus veks.
Paremmailla viljelijöillä sitten toki enemmän.
Surkeana vuotena jotain muuta.
Raision kanssa ei tarvii ostamisen jälkeen tehdä mitään, peltoa kun ostat, ni se on vasta alkua vuotuiselle pakertamiselle...
Esimerkkiin kannatta suhtautua varauksella.
-
Oman pääoman tuottoa kun tarkastelee, ymmärtää pian että meitä maajusseja kairataan pyllyyn aika iloisesti. Yhteiskunta teettää siis eväänsä maaseudulla pilkkahintaan.
Maatalouden yrittäjätulo pyörii jossain 700 miljoonan euron haminoissa. Sama raha tulisi kun kaikki vaan vuokraisivat peltonsa (2,2 Mha) pois keskihintaan 320€/ha (kenelle, älkää kysykö mut tuet on yli tämän). Tästä puuttuu sitten mm. vielä kaikki kotieläin- ja puutarhatalous.
Jos lasketaan pelkille pelloille arvoa 6000 €/ha ollaan lukemassa 13,2 miljardia euroa. Tuutastaan siihen hiukan koneita, koppeja ja muuta infraa ni sanotaan työlukuna 20 miljardin omaisuus pepun alla, jolla hommaa pyöritetään. Sille tuottoa vaikka vaatimaton 5% korko päästään jo miljardiin euroon.
Työniloa viikonloppuunne!
-
Sokerijuurikkaalle kymmeneksi vuodeksi, siinä hommassa on monesta suunnasta tulevaa tukea, koska sokeri on valtiotasolla kriittinen materiaali, jota vilja tai vaikkapa maito ei ole. Mutta juurikasta ei sitten mahdu maan hintaa maksamaan kuin noin viisitoistatuhatta hehtaaria.
Pelto ei useimmille nuorille viljelijöille kuitenkaan ole maksanut kovanrahan hintoja vastaavasti, vaan se on siirtynyt joko perintönä tai edullisemman hintaisella kaupalla. Tilastoissa kun ei ole näitä sukupolvenvaihdoksia, niin hintataso näyttää pahalta.
-SS-
-
Ja kun se pelto siirtyy eteenpäin lahjana/ huojennetulla arvolla niin voidaan jatkaa tuota joozepin mainitsemaa eväiden tuottamista maaseudulla pilkkahintaan.. ja oravanpyörä on valmis.. ::)
Jussit on vain tyhmiä. ;D
-
Ja kun se pelto siirtyy eteenpäin lahjana/ huojennetulla arvolla niin voidaan jatkaa tuota joozepin mainitsemaa eväiden tuottamista maaseudulla pilkkahintaan.. ja oravanpyörä on valmis.. ::)
Jussit on vain tyhmiä. ;D
Mutta kuka olisi valmis maksamaan SPV:ssä ns. käyvän hinnan? Ei kukaan. Vaikka homma olisikin vähän parempi bisnes.
-
Ja kun se pelto siirtyy eteenpäin lahjana/ huojennetulla arvolla niin voidaan jatkaa tuota joozepin mainitsemaa eväiden tuottamista maaseudulla pilkkahintaan.. ja oravanpyörä on valmis.. ::)
Jussit on vain tyhmiä. ;D
Mutta kuka olisi valmis maksamaan SPV:ssä ns. käyvän hinnan? Ei kukaan. Vaikka homma olisikin vähän parempi bisnes.
Suomen pellot eivät kelpaa kiinalaisille sijoittajille, eikä Bill Gatesille. Kiina hakee laajenemista Afrikasta, Bill Gates Pohjois-Amerikasta. Jos kaikki Suomen pellot tulisivat myyntiin, kupla puhkeaisi. Koska maatalousmaan omistus on tietyllä tavalla keskittynyt suljetulle yhteisölle, jossa saannot osaksi ovat perintöjä tai lahjanluonteisia kauppoja, nousee ns. vapaiden markkinoiden pellon hinta suhteettoman korkeaksi. Vielä hirvittävämpiä hintoja maksettiin, kun laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata (1978-1997) oli voimassa, silloin olivat avoimet maatalousmaamarkkinat vieläkin pienemmät. 50000 - 55000 markkaa hehtaarilta maksettiin pikkupaloista, jotka olivat lain määräyksistä vapaata riistaa. Nykyrahassa 36000 euroa.
-SS-
-
Tää on tällaista vähän pidemmän tähtäyksen hommaa. Kvartaali on 25 vuotta ja 4 kvartaalia on vuossata. Tila saadaan edullisesti, mutta henkinen velvoite on jättää se jatkajalle paremmassa kunnossa. No ihan sama, käärinliinoissa ei kumminkaan ole taskuja.
-
Möin tuossa viikko sitten 2x2,5ha lohkoa pois rajanaapurille. Ns hiljaisessa myynnissä oli, kävin tarjoamassa
Ei edes yritetty tinkiä 13000€ hinnasta, kun vuosikymmenet oli jo noita tehnyt mieli.
Jonkun vuoden päästä pääsee eläkkeelle, piruako tässä kituuttaa kun jatkajaa ei ole ja tuskin noita olisi saanut mukaansa Kirkkosaaren loppusijoitusmonttuun.
Ja jos jatkaja olisikin en suosittelisi.
-
Oliko 13000 ha hinta vai hinta/ 5ha?
-
Oman pääoman tuottoa kun tarkastelee, ymmärtää pian että meitä maajusseja kairataan pyllyyn aika iloisesti. Yhteiskunta teettää siis eväänsä maaseudulla pilkkahintaan.
Maatalouden yrittäjätulo pyörii jossain 700 miljoonan euron haminoissa. Sama raha tulisi kun kaikki vaan vuokraisivat peltonsa
En ole sentää ihan yksin mielipiteeni kanssa.
Sosialistit varsinkin aina meuhkaa maataloustuista, kuinka yhteiskunta tukee tuottamatonta elinkeinoa isolla rahalla ja maajussi siten ajaa Mersulla. Vaikka oikeastaan maanviljelijä tukee yhteiskuntaa, tyytymällä surkeaan tuottoon elinkeinoonsa sitoutuneelle pääomalle, vaikka paremman elintason saisi itselleen realisoimalla työpaikkansa.
Jonkun vuoden päästä pääsee eläkkeelle, piruako tässä kituuttaa kun jatkajaa ei ole
Ja jos jatkaja olisikin en suosittelisi.
Just niin! Nyt on viides vuosi mulla mennyt siitä kun irtauduin maataloudesta, sekuntiakaan en ole katunut. Eläkkeeseen (naurettavan pieneen) on vielä matkaa vajaa 10 vuotta, tulee sitten kun tulee, kiva pieni lisä sekin.
Jälkikasvua on, mutta ennemin siirrän sille rahaa ja muuta omaisuuttta, kuin kehnon elinkeinon.
-
ja kun tietää että ei muuallakaan maalimassa ole yhtään paremmin. saksa ja ranska kattelee kuin viljelijät kapinoi jotain roposia vastaan.. ja kun isot tilat teköö just nenän pinnalla pitävää tuottoa.. ei ihan ollu kuin strömsössä alan valinta.
-
Oman pääoman tuottoa kun tarkastelee, ymmärtää pian että meitä maajusseja kairataan pyllyyn aika iloisesti. Yhteiskunta teettää siis eväänsä maaseudulla pilkkahintaan.
Maatalouden yrittäjätulo pyörii jossain 700 miljoonan euron haminoissa. Sama raha tulisi kun kaikki vaan vuokraisivat peltonsa
En ole sentää ihan yksin mielipiteeni kanssa.
Sosialistit varsinkin aina meuhkaa maataloustuista, kuinka yhteiskunta tukee tuottamatonta elinkeinoa isolla rahalla ja maajussi siten ajaa Mersulla. Vaikka oikeastaan maanviljelijä tukee yhteiskuntaa, tyytymällä surkeaan tuottoon elinkeinoonsa sitoutuneelle pääomalle, vaikka paremman elintason saisi itselleen realisoimalla työpaikkansa.
Onhan se noinkin, mut kylhän siinä on se toinenkin puoli. Jotkut tekevät edelleen ihan hyvää tulosta, ja saattavat vaikka ajaa sillä mersullakin, jos se nyt joku mittari on. Meinaan et tukirahoja voitaisiin vähentää mikäli niitä ei jaettaisi kaikkeen muuhunkin mikä ei varsinaisesti liity edes ruuantuotantoon. Tietysti joka euro joka eu:sta saadaan takas on plussaa.
Mut kun jakajat pitäisi saada vähenemään jotta jollain olisi edes elin mahdollisuus niin eihän se käy.. ::)
Jonkun vuoden päästä pääsee eläkkeelle, piruako tässä kituuttaa kun jatkajaa ei ole
Ja jos jatkaja olisikin en suosittelisi.
Just niin! Nyt on viides vuosi mulla mennyt siitä kun irtauduin maataloudesta, sekuntiakaan en ole katunut. Eläkkeeseen (naurettavan pieneen) on vielä matkaa vajaa 10 vuotta, tulee sitten kun tulee, kiva pieni lisä sekin.
Jälkikasvua on, mutta ennemin siirrän sille rahaa ja muuta omaisuuttta, kuin kehnon elinkeinon.
[/quote]
-
Mut kun jatkajat pitäisi saada vähenemään jotta jollain olisi edes elin mahdollisuus niin eihän se käy.. ::)
Eiköhän ne nyt kuitenkin vähene aika vauhdikkaasti, about 3 tilaa/päivä, jos en ihan kauhean väärin muista. Ja luulis että suurimmalle osalle vapautuvista pelloista löytyy laajentava jussi... Mahtaako olla jotain tilastoa, kuinka monta hehtaaria/vuosi vapautuu uusintakäyttöön seuraavalle halukkaalle?
-
Sosialistit varsinkin aina meuhkaa maataloustuista, kuinka yhteiskunta tukee tuottamatonta elinkeinoa isolla rahalla ja maajussi siten ajaa Mersulla. Vaikka oikeastaan maanviljelijä tukee yhteiskuntaa, tyytymällä surkeaan tuottoon elinkeinoonsa sitoutuneelle pääomalle, vaikka paremman elintason saisi itselleen realisoimalla työpaikkansa.
Kaikki on huomannut että enempi täällä ajaa työttömät mersuilla kun maajussit .
-
Juu siis amg mekkeri mullakin on siviilibiilinä tietty mut valotin vaan tuota opon tuottoa isossa kuvassa.
Pellon hintahan on jo laskussa monella alueella. Uskon, että se täälläkin joskus putoaa kun tarjontaa saadaan selvästi lisää.
Näissä yksmahakoe-eläinkeskittymissä (mm. saviseutu, EP) vaan ehti useammallekin kertyä sen verran housuntaskuun et vielä riittää painetta.
-
Oliko 13000 ha hinta vai hinta/ 5ha?
Ha hinta.
-
Juu siis amg mekkeri mullakin on siviilibiilinä tietty mut valotin vaan tuota opon tuottoa isossa kuvassa.
Pellon hintahan on jo laskussa monella alueella. Uskon, että se täälläkin joskus putoaa kun tarjontaa saadaan selvästi lisää.
Näissä yksmahakoe-eläinkeskittymissä (mm. saviseutu, EP) vaan ehti useammallekin kertyä sen verran housuntaskuun et vielä riittää painetta.
Kyl mä sanoisin et kun on hyviä sivubisnes ympäristöjä niin niissäkin pysyy hinnat korkealla. Jos mennään johonki syrjäseudulle jossa ei edes niitä muita työpaikkoja niin ei ole pelloillakaan hintaa..
-
Mä olen ainakin onnellinen maanviljelijä, ei ole mitään ongelmia hinnoista eikä maan hinnasta. Maan hintahan keshkeytyy myyjän ja ostajan yhteisestä päätöksestä. Elikäs kumpikin hyötyä siitä laskee. On mahtava viljellä suomessa, on mahtavat tuet! En tosin ole nyt viime vuoden viljoja myynyt ja varastoin huonon hinnan takia, vaihdan typen sidontaan pellot ja katson sitten kun hinnossa nousua. Suomi on mahtava maa, täällä jos missään tuntee arvoa viljellä.
-
Mä olen ainakin onnellinen maanviljelijä, ei ole mitään ongelmia hinnoista eikä maan hinnasta. Maan hintahan keshkeytyy myyjän ja ostajan yhteisestä päätöksestä. Elikäs kumpikin hyötyä siitä laskee. On mahtava viljellä suomessa, on mahtavat tuet! En tosin ole nyt viime vuoden viljoja myynyt ja varastoin huonon hinnan takia, vaihdan typen sidontaan pellot ja katson sitten kun hinnossa nousua. Suomi on mahtava maa, täällä jos missään tuntee arvoa viljellä.
Huumeiden käyttö keskellä päivää ei välttämättä ole hyvä asia pitkällä tähtäimellä.
-
Tää on tällaista vähän pidemmän tähtäyksen hommaa. Kvartaali on 25 vuotta ja 4 kvartaalia on vuossata. Tila saadaan edullisesti, mutta henkinen velvoite on jättää se jatkajalle paremmassa kunnossa. No ihan sama, käärinliinoissa ei kumminkaan ole taskuja.
Juuri meni täällä vuokralle pellot (osa meille) joita SPV-maatalousyhtymä viljeli 5 vuotta niin että sama vanhaisäntä teki edelleen kaiken vaikka yli 30v muksuja on useampi. En tiedä mitä kukakin kokee velvollisuudekseen, mutta toivottavasti se että yli 50 vuotiaat muksut saa vähän isomman perinnön realisoitavaksi kun vanha pari kiristää vyötä koko ikänsä ei ole ihan välttämätön henkinen velvoite kaikille.
-
Tää on tällaista vähän pidemmän tähtäyksen hommaa. Kvartaali on 25 vuotta ja 4 kvartaalia on vuossata. Tila saadaan edullisesti, mutta henkinen velvoite on jättää se jatkajalle paremmassa kunnossa. No ihan sama, käärinliinoissa ei kumminkaan ole taskuja.
Juuri meni täällä vuokralle pellot (osa meille) joita SPV-maatalousyhtymä viljeli 5 vuotta niin että sama vanhaisäntä teki edelleen kaiken vaikka yli 30v muksuja on useampi. En tiedä mitä kukakin kokee velvollisuudekseen, mutta toivottavasti se että yli 50 vuotiaat muksut saa vähän isomman perinnön realisoitavaksi kun vanha pari kiristää vyötä koko ikänsä ei ole ihan välttämätön henkinen velvoite kaikille.
verottajalle vähemmän
-
nykypäivänä tärkiä asia. laskettava tarkkaan.
-
Mä olen ainakin onnellinen maanviljelijä, ei ole mitään ongelmia hinnoista eikä maan hinnasta. Maan hintahan keshkeytyy myyjän ja ostajan yhteisestä päätöksestä. Elikäs kumpikin hyötyä siitä laskee. On mahtava viljellä suomessa, on mahtavat tuet! En tosin ole nyt viime vuoden viljoja myynyt ja varastoin huonon hinnan takia, vaihdan typen sidontaan pellot ja katson sitten kun hinnossa nousua. Suomi on mahtava maa, täällä jos missään tuntee arvoa viljellä.
Juu ei ole mitään huumeiden ja alkoholin kans ongelmaa. Käytän vain juhlissa. Mutta tosiaan hieno ammatti maanviljelys siinä tienaa pajon ja on tosi paljon vapaa aikaa. Ainakin näin kasvin viljely tilallla. Esim me olemme taimaassa tai jossain päin maailmaa lomalla. Hyvä homma.
Huumeiden käyttö keskellä päivää ei välttämättä ole hyvä asia pitkällä tähtäimellä.
-
Maanmittauslaitoksen tilastoista nopsaan laskin että 2023 Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myytiin yli 2ha tilastoiduissa peltokaupoissa yhteensä 410 hehtaaria peltoa yhteishintaan 1,47 miljoonaa euroa. Että aika tiukassa on pellon ostaminen koko Itä-Suomen alueella vaikka hinta on kyllä kohtuullinen jos löytää jotain ostettavaa.
Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myytiin sentään 800hehtaarin paikkeilla molemmissa, hintaakin tuli sitten toki 9 miljoonan luokkaa per maakunta.
https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/v2024.2/index.html?v=2024.2.1#t41g4_x_2023_x_Maakunta
-
Maanmittauslaitoksen tilastoista nopsaan laskin että 2023 Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myytiin yli 2ha tilastoiduissa peltokaupoissa yhteensä 410 hehtaaria peltoa yhteishintaan 1,47 miljoonaa euroa. Että aika tiukassa on pellon ostaminen koko Itä-Suomen alueella vaikka hinta on kyllä kohtuullinen jos löytää jotain ostettavaa.
Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myytiin sentään 800hehtaarin paikkeilla molemmissa, hintaakin tuli sitten toki 9 miljoonan luokkaa per maakunta.
https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/v2024.2/index.html?v=2024.2.1#t41g4_x_2023_x_Maakunta
Että siis 3 promillea Varsinais-Suomen peltopinta-alasta vuosittain kovanrahan kaupoilla vaihtaa omistajaa ? Tästä näkee, kuinka heikosti vapaiden markkinoiden kauppojen hintataso edustaa peltokauppojen enemmistöä.
-SS-
-
Nuo ovat puhtaita peltokauppoja. Jos mukana tulee pala metsää, niin ei pääse tilastoihin.
-
Täälläpäin on ainakin typeryyttä ostaa pelkkää peltoa, pyykkejä menee isommalla rahalla mitä sen ryteikön hinta on siinä välissä tai sitten jää paljon pellosta ostamatta…. Eli aina tulee mehtää mukaan
-
Täälläpäin on ainakin typeryyttä ostaa pelkkää peltoa, pyykkejä menee isommalla rahalla mitä sen ryteikön hinta on siinä välissä tai sitten jää paljon pellosta ostamatta…. Eli aina tulee mehtää mukaan
Mä olen kyllä ymmärtänyt ettei enää ole pyykit kappalehinnalla vaan ainoastaan pinta-ala ratkaisee..
Mut eihän siinä ole mitään järkeä pyykittää joitain pusikoita pois. Suorin linjoin ainakin itse toivoin pyykitystä sen ainoan kerran kun tuollaisessa toimituksessa olin.
-
Täälläpäin on ainakin typeryyttä ostaa pelkkää peltoa, pyykkejä menee isommalla rahalla mitä sen ryteikön hinta on siinä välissä tai sitten jää paljon pellosta ostamatta…. Eli aina tulee mehtää mukaan
Mä olen kyllä ymmärtänyt ettei enää ole pyykit kappalehinnalla vaan ainoastaan pinta-ala ratkaisee..
Mut eihän siinä ole mitään järkeä pyykittää joitain pusikoita pois. Suorin linjoin ainakin itse toivoin pyykitystä sen ainoan kerran kun tuollaisessa toimituksessa olin.
Mulla on yksi tontin raja mikä on kaareva. Siinä ei ole pyykkejä kuin kulmissa mutta lohkomisessa maanmittari otti siitä kaarevasta osasta toki rajapisteet. Tässä on kyllä pihatie rajalla että linja on sen suhteen suht selvä ja aika hyvin pysyvä.
-
Viime peltokaupassa ei pyykkejä laskutettu, nähtävästi vain hehtaarikorvaus.
-SS-
-
Juu,pyykit kuuluu lohkomisen hintaan.