Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Köyhäpoika - 12.11.08 - klo:13:18
-
Vieläkö löytyy rohkeita isäntiä? Onko mahdollisuuksia raivauskelposta maata sopivasti? ;)
-
Kyllä.
-
Kyllä. Työn alla pikkasen alle 10 ha. 8)
-
Tehdään, pari hehtaaria, lähinnä viljelyteknisistä syistä.
-
Kyllä maar, muutamia hehtaareja.
-
Kaikki tekee peltoa joilla on tarvetta ja mahdollisuus. Esim paskan levitys vaatia pinta-aloja.
-
Nelisen hehtaaria olis suunnitelmis osaksi muotojen parantamiseksi
-
Työn alla 2,5ha pikku paloina,lähinnä lohkokuvion korjauksia
-
Työn alla 2,5ha pikku paloina,lähinnä lohkokuvion korjauksia
Ne pikkupalat on kivoja, kun tehdään tukipapereita. :(
-
Työn alla 2,5ha pikku paloina,lähinnä lohkokuvion korjauksia
Ne pikkupalat on kivoja, kun tehdään tukipapereita. :(
Niinpä, sama edessä ja kaupan päälle suojavyöhyke sopimus lohkot.... Tuplaantuu peruslohkojen määrä. :(
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
-
Suomen tuotannolla ei mitään merkitystä viljan hintaan. Vaikka pinta-ala laskis puolella, ei viljan hinta siitä nouse
-
kyllä tehdään.. ensi kesänä jatketaan
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
-
Kaikki pellot 2km säteellä ;D Toista oli vielä pari vuotta sitten kun kaukasimmille lohkoille oli 13km >:(
-
Kaikki pellot 2km säteellä ;D Toista oli vielä pari vuotta sitten kun kaukasimmille lohkoille oli 13km >:(
Kaikki alle 5km säteellä. ;D
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Edistääkö todellakin maatalouden tervettä rakennekehitystä raivata lisää peltoa? Yksittäistä tilaa ajatellen ehkä, mutta mielestäni kokonaisuutta ajatellen ei.
Tilusjärjestelyin ja vuokralohko vaihdoksin voisi tulla parempi lopputulos. Ei taida kuitenkaan onnistua monessakaan tapauksessa. Varsinkaan vuokralohkojen vaihto kun siinä tarvittaisiin pikkusen enempi yhteishenkeä ja solidaarisuutta viljelijöiden ja maanomistajien kesken. Ja sitähän ei tunnetusti ole liikaa, eikä edes tarpeeksi jotta onnistuisi moinen vuokralohkojen vaihtaminen.
Tilusjärjestelytkin vievät yleensä vuosia aikaa ja aiheuttavat kaunoja sekä riitoja.
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Edistääkö todellakin maatalouden tervettä rakennekehitystä raivata lisää peltoa? Yksittäistä tilaa ajatellen ehkä, mutta mielestäni kokonaisuutta ajatellen ei.
Tilusjärjestelyin ja vuokralohko vaihdoksin voisi tulla parempi lopputulos. Ei taida kuitenkaan onnistua monessakaan tapauksessa. Varsinkaan vuokralohkojen vaihto kun siinä tarvittaisiin pikkusen enempi yhteishenkeä ja solidaarisuutta viljelijöiden ja maanomistajien kesken. Ja sitähän ei tunnetusti ole liikaa, eikä edes tarpeeksi jotta onnistuisi moinen vuokralohkojen vaihtaminen.
Tilusjärjestelytkin vievät yleensä vuosia aikaa ja aiheuttavat kaunoja sekä riitoja.
Vastasit itse kysymykseesi. Problematiikka on tosiaan kentällä erilainen kuin koko Suomen mittakaavassa. Mitään täkyjä "solidaarisuuden lisäämiseksi" ei myöskään ole tainnut toistaiseksi tippua..
-
Vieläkö löytyy rohkeita isäntiä? Onko mahdollisuuksia raivauskelposta maata sopivasti? ;)
khyl peltoa tehää nii paljon, ku vaa sopivaa metsäpohjaa lähistöllä piisaa 8)
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Tuohan riippuu myös lohko koosta. esim. 50ha yhdessä lohkossa 10km päässä voi olla erittäin kannattavaa.
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Tuohan riippuu myös lohko koosta. esim. 50ha yhdessä lohkossa 10km päässä voi olla erittäin kannattavaa.
Jos se 50ha onkin 2 km päässä, niin se on vielä kannatavampaa.
-
jos tuota vaekka 30-40 aarie tekis uuvven pelto-ostoksen kahen pellon välliin.
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Jos ylituotanto Suomessa kasvaa entisestään se tietää tuotteiden alempaa hintaa.
Pellon tekeminen 5 kilometrin säteelle tuotantokeskuksesta on järkevää.
Ihan älytöntä ajaa 10-20 kilometriä traktorilla sivunsa, eri asia jos ei ole pellonteko mahdollisuutta.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Tuohan riippuu myös lohko koosta. esim. 50ha yhdessä lohkossa 10km päässä voi olla erittäin kannattavaa.
Jos se 50ha onkin 2 km päässä, niin se on vielä kannatavampaa.
Ai.. onko se kannattavaa jos on 120ha omaa 2 kilsan päässä? Vaikka suorakylvää?
-
Ei tehä. Eikä ruokita ylituotantua yhtään enempää. Sahakkaa muut vaikka viimisetki oksat jalakainna alta. Mitä järkiä tehä peltua ku kannattava maatallous ommuutenki vaakalauvvalla, HÄ!
-
Ei tehä. Eikä ruokita ylituotantua yhtään enempää. Sahakkaa muut vaikka viimisetki oksat jalakainna alta. Mitä järkiä tehä peltua ku kannattava maatallous ommuutenki vaakalauvvalla, HÄ!
Luuletko aivan tosissasi että kymmenen vuoden päästä Suomessa on ylituotantoa?
-
Ei kestä yhteistäetua aatella, jos pellon hinnat on yli 13k€/ha, silloin harvoin, kun sitä yleensä on myynnissä. Ja tarvii rehu- ja lannanlevitysalaa.
-
Ei tehä. Eikä ruokita ylituotantua yhtään enempää. Sahakkaa muut vaikka viimisetki oksat jalakainna alta. Mitä järkiä tehä peltua ku kannattava maatallous ommuutenki vaakalauvvalla, HÄ!
Luuletko aivan tosissasi että kymmenen vuoden päästä Suomessa on ylituotantoa?
Miksei olisi?
-
Kyllähän asia kieltämättä on niinkin että systeemin kierteeseen joutuneena on toimittava kuten on parasta omasta näkökulmasta katsottuna. Mutta tämä nykyinen mallihan on täysin kestämätön pitkällä tähtäimellä. Osa, tai oikeastaan vain nautakarjatilalliset joutuvat pakon edessä raivaamaan lisää peltoa kun eivät saa ostorehua järkevään hintaan eikä pinta-ala riitä tiukkaakin tiukemman ympäristöohjelman ansiosta edes lannanlevitykseen. Ja aina vain pitäisi kaikesta huolimatta pyrkiä lisäämään karjan määrää että edes nykyinen elintaso säilyisi.
Toisaalla viljellään huvikseen hyväpalkkaisen työn ohella tuotteita josta ylitarjontaa. Ja vaikka ylituotantoa onkin niin "naapurin" nautatilallinen ei hyödy yhtään halvempana rehukustannuksena tuosta harrastustoiminnasta. Kuka vetää välistä, ja pahemman kerran? Miksi systeemi tukee harrastustoimintaa vaikka maatalouden harjoittamisen pitäisi olla elinkeino, yhtälailla kuin vieraan palkkatyössä oleminen. Vastauksen täytyy löytyä siitä että nykymallilla liian monet asiasta päättävät saavat itsekin hyödyn tästä typerästä järjestelmästä jossa yhteiskunta rahoittaa harrastustoiminnan.
No, se oli paatosta, taas. Mutta näin ajattelee asiasta ainakin yksi monista harrastajista, vaikka sahasinkin omaa oksaani.
-
Eräskin jäähyttelevä isäntä ihmetteli, että kun ei edes yritä saada kunnon satoa tulee paras taloudellinen tulos. Oli kylväny laarinpohja siemenillä, ilman lannoitusta, ruiskutuksesta puhumattakaan ja syksyllä oli niin märkää, ettei tarvinu puimuria sotkea. Sai täydet tuet, ja kato korvausta, ku koko sato meni. Ennen kun oli karjaa, ja piti yrittää saada niille talvenrehut, katokorvauksia ei koskaan saanut, kun nurmet tuottaa aina senverran, että omavastuu ei ylity. Järjetön systeemi.
-
Vieläkö löytyy rohkeita isäntiä? Onko mahdollisuuksia raivauskelposta maata sopivasti? ;)
joka päivä sitä raivataan ympäri suomea.
-
Oliskohan tervettä kehitystä jos alkais mettittää salaojitettuja peltolohkoja keskellä peltolakeutta niin naapurit vois alkaa saada parempaa hintaa pellon tuotteisaan.
-
aina sitä peltoa tervii..
-
Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Edistääkö todellakin maatalouden tervettä rakennekehitystä raivata lisää peltoa? Yksittäistä tilaa ajatellen ehkä, mutta mielestäni kokonaisuutta ajatellen ei.
Kun vuonna 1995 tehtiin ensimmäisiä EU-tukisulkeisia, oli sääntönä ettei myöhempinä vuosina enää oteta uusia peltoja tukien pariin. Raivaaminen sen sijaan vapautui, kun pellonraivauslaki vuodelta 1987 kumottiin. Selvää kuitenkin oli ettei raivioita tulla hyväksymään tukikelpoisiksi.
Yllätys suuri, 2000-luvun puolella alkoi kantautua tietoja siitä että raivioita oli saatu täysimääräisten tukien pariin. Ja oliko sitten vuonna 2004 kun peli vihellettiin poikki ns. jonotuslistalla.
Kysymys kuitenki kuuluu, milloin kumottiin tuo vuoden 1995 sääntö uusien alueiden tukikelvottomuudesta? Ja kun näin mitä ilmeisimmin tehtiin, niin kuka päätöksen teki? Entä minkä säädöksen perustella päätöksiä uusien alojen ottamisesta tukien piiriin alettiin soveltaa?
Missä tehty päätös julkistettiin?
Vai tapahtuiko toimeenpano ilman sen kummempia kuvioita yksittäisten TE-keskuksen tai maaseutusihteerien toimesta. Tilaisuus loi uskallikon, joka ryhtyi pistämään peltolohkorekisteriin tukikelpoisuutta osoittavia rukseja raivioiden kohdalle?
Entä toteutuiko kansalaisten ja alueiden yhdenvertaisuus?
-
Entä toteutuiko kansalaisten ja alueiden yhdenvertaisuus?
Agenda 2000 muutti pelin säännöt, jos et ole huomannut.... ja kaikilla on ollut vapaus raivata..... se riittää tasapuolisuudeksi. Mitä muuta pitäisi olla?
-
EU:ssa oli tullut v. 1992 CAP uudistus, jolloin tukea maksettiin vuoden -92 viljelyalojen perusteella. Suomen liittyessä EU:hun CAP säädöksiäalettiin soveltamaan myös Suomessa.
Uudella tukikaudella EU:n peltoalan vertailuvuodeksi tuli 2003, jolloin siihen mennessä raivatut pellotkin tulivat tukikelpoisiksi.
-
Pientä huhua kuullu et jonotuslistalla olevat pellot tulis tämän hallituskauden aikana tukien piiriin... Pelkkä huhu mut hyvä jos noin kävis..
-
Pientä huhua kuullu et jonotuslistalla olevat pellot tulis tämän hallituskauden aikana tukien piiriin... Pelkkä huhu mut hyvä jos noin kävis..
Vastahan tässä onkin neljä vuotta jonotettu...
Petri