Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Antti77 - 08.04.12 - klo:23:23
-
Kertokaahan asiallisia kommentteja, millaisella traktorilla vedätte 4-siipisiä paluuauroja? Itselläni on traktorina hieman piristetty MF 5445 Ismen etukuormaajalla. Tavoitteena hankkia 4-siipinen paluuaura (Kverneland, terässiivillä, automaattilaukaisimin ja kiekkoleikkurein). Liikahtaakohan ne tuolla traktorillani vai jääkö esim. keula kevyeksi etukuormaajasta huolimatta? Onko kokemuksia? Mielellään siis asiallisia vastauksia... :)
-
Noin tulevaisuutta aatellen... Ostat vanhat kolmesiipiset sarkafiskarssit, jäykkänä tietysti, jostain etelä-suomalaisen perikunnan puunalta 150euroon. Tahiit niitten kans jokusen vuoden ja laitat nettikoneeseen sen jälkeen myyntiin. Moommalaiset vie ne kiljuen sun käsistä, saat 200euroo per siipi. Tätä jatkat jokusen kerran ni pääset käsiks 4siipisiin kvernen variomaatteihin. Tosin, niitä on vaikea myydä muualle ku etelä-suomeen.....
Tai jos olet jo valmiiks hiekka sekä kukkamulta-aakeelta, osta muovisiipiset kääntikset veittileikkureilla. Osakkees nousee kylällä ja saat sarka-auralaiset kateuresta vihreeks. Viikossa sun verkus ja kääntikset pääsee pottupellon galleriaan, "Notta komeet vernerit, urakoomas naapurin 5 metrin sarkapellolla...................."
-
SKN:ltä tärkeimmät jo tulivatkin esim. musta 936 vetää hyvin 2 tai 3 siipistä kääntöauraa, jälki vaan on pirun kamalaa eikä ne 900:set renkaat tilannetta paranna.
Etukuormaajaan saa painoa ja tehoa savilla 4-siipisillä paluuauroilla vähintään 110hv johon tietty vaikuttaa moni muukin asia.
-
viilunleveys vain 20 tuumaan ja nopeutta 20 km/h niin menee 900:silla renkaillakin 936 ventin perässä ;D
Tuossa jo joku mainitsikin et ota ehdottomasti vain veittileikkureilla ja esiauroilla ja muovisiivillä tai sälesiivillä vielä paremmat! Kyllä kulkee sun omalla verkulla hyvinkin 4-siipiset kääntärit! Jos kulkee 6400:sella valtullakin.
-
No viimeksi on tullut vedettyä 6320 jonnikalla 4-siipisiä auroja oikeilla savilla ja kovaa ei tarvinnut ajatella menevänsä... +140hv kutonen olis varmaan semmonen sopiva niin ei tartte vedättää savimaillakaan... Mutta liikkuu tuollakin johonkin ;D
-
Moommalandiassahan on ihan oma jälleenmyyjäkin näille kukkamultapeltojen kuninkaille. Ei nyt mainita liikettä ettei tuu banduiittia ja muuta sanktioo. Siellä on kylvökoneetkin viimistä huutoa............ ;D ;D ;D ;D Äkeistä puhumattakaan..........voe helvettiläinen.... ;D ;D ;D Antti-Sampoa ja Hankmoo..... ;D ;D ;D
-
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
-
Kertokaahan asiallisia kommentteja, millaisella traktorilla vedätte 4-siipisiä paluuauroja? Itselläni on traktorina hieman piristetty MF 5445 Ismen etukuormaajalla. Tavoitteena hankkia 4-siipinen paluuaura (Kverneland, terässiivillä, automaattilaukaisimin ja kiekkoleikkurein). Liikahtaakohan ne tuolla traktorillani vai jääkö esim. keula kevyeksi etukuormaajasta huolimatta? Onko kokemuksia? Mielellään siis asiallisia vastauksia... :)
Alunperin noin sataheppaisella turbottomalla Maxxumille (ek on) meillä vedellään 4-siipisiä "ilmajäähdytettyjä" Överumeja. Vanhat kun on niin kiekkoleikkurit on tuossakin.
Eipä tuo vauhti päätä huimaa tietenkään. mutta on sillä nää läntit ehtiny mustaamaan. Naapuri veti samoja auroja 3090-maasialla (ei ek, keulapuntit) samoin tuloksin. En tiä kumpi vei vähemmän polttoainetta. Kevyiksi noita auroja ei kait voine kehua?
-
Kevyesti vetää TS115 hollanti 4x16 kvernelandeja. Ja hyvin pysyy nokka maassa jopa ilman painoja kun en viitsiny pienen alan takia laittaa. Normaalisti 540 kg lisäpainoo nokalla.
-
Vanha ohje n. 20 hv/siipi on aika yleispätevä vieläkin.
Siihen sitten "erikoistilanteissa", jyrkkiä mäkiä, tiukat savet, naapurilla isompi prentti, lisätään tarpeen mukaan.
-
Vanha ohje ei vaan huomio viilunleveyttä mitenkään, vähän eri vastus 12 tuumalla kuin 20 tuumalla. Mutta itse asiaan, sataheppaisella pärjää, kevyemmillä mailla mukavasti ja tiukemmilla kunhan ei ole kiire.
-
Kai se niitä ihan hyvin vetää,mutta kauha on vähintään oltava etupainona.Mahdollisesti vielä etupainoja lisäksi.
Eikös tuo tr.malli ole kuitenkin aika kevyt?
Ero 3-teräiseen on aika iso,
Nuo on oikeasti kuutoskonehien auroja ja tehoa saa olla 120 alkaen niin on työ juhlaa.Päisteet menee elegantisti kun kone ei keuli eikä rinteissä ole kaatumisvaaraa.
Meillä ei tietenkään ole tollaista kalustoa,mutta olen sentään ohjastanut moista.
-
Kaveri vetää 472:lla Leylandilla 3 siipisiä paluuauroja, joten kait nyt neloset menee tuon kokoisella körmyfergulla :o
-
Kertokaahan asiallisia kommentteja, millaisella traktorilla vedätte 4-siipisiä paluuauroja? Itselläni on traktorina hieman piristetty MF 5445 Ismen etukuormaajalla. Tavoitteena hankkia 4-siipinen paluuaura (Kverneland, terässiivillä, automaattilaukaisimin ja kiekkoleikkurein). Liikahtaakohan ne tuolla traktorillani vai jääkö esim. keula kevyeksi etukuormaajasta huolimatta? Onko kokemuksia? Mielellään siis asiallisia vastauksia... :)
Loimaan Yrmassa on 3-siipiset Överumin paluuaurat vuodelta 2006. Hinta oli mielestäni varsin kohtuullinen. Tuossa voisi olla ihan hyvä ratkaisu tuon kokoluokan traktorille. Monet mainitsemistasi lisävarusteistakin löytyy tuosta aurasta.
-
Riippuu hyvinpaljon ajankohdasta ja maalajeista. Itte pahimpia kynnettäviä on ollu lounaissuomen savikot juurikkaan-noston jälkeen joskus joulukuussa kun poikkiriviin kynnettäessä vesi loiskahti joka riviltä. Siinä kolmisiipiset oli ihan tarpeeksi 120 hepan takana. Tuolloin vaikutti ylättävän paljon veturin pyörät. Alle 600 ei kannattanut koittaa. Jälkeenpäin olen kynnellyt kevyemppiä maalajeja jolloin suurin siipien este on nostovoima. Itte voisin kuvitella 5-6 siipiset puolihinattavat reilun sadan hepan taakse. Nelisiipiset noin yleensä vaatii aikapaljon painoa keulalle että pyörät pysyy maassa myös siirrettäessä.
-
4*16 sarka kvernet menee hienosti 120 hv Jonnulla, vitossiipi ehkä jo ensi syksyksi. Maalajit hiesusta hienoon hiekkaan. Eihän nuo paluuaurat vaadi muuta kuin keulapainoa, mut sen ei luulisi olevan ongelma etukuormaimen kanssa. Alle nelisiipisillä ongelmaksi tulee usein koneen kapeus, pientareet yllättäen levenevät.
-
kattelin konedatasta tuon massikan nostotehoa. 5000 kg pitäisi riittää, vauhti tulee sitten veturin tehon, maan mäkisyyden, maalajin ja kyntösyvyyden mukaan. hieman piristetty jos on pitäisi kulkea. jos pikavaihteessa enemmän portaita kun kaksi aina parempi. kyllä se vaan neljällä terällä kääntyy eri mukavasti kolmiteräiseen verrattuna. ilman viilunleveyden säätöä olevat aurat ovat kevyempiä, halvempia. hydraulisäätöisillä on helpompaa oikaista lohkojen mutkia, kiiloja yms, ennakolta nopeuttaa jonkin verran, ei tartte polkea kynnetyllä. muuten 600 leveät renkaat on kyntötraktorissa tosi hyvät varsinkin kosteissa olosuhteissa kuten viime syksynä. ilman matalia rengaspaineita ja leveitä renkaita ei painavilla auroilla ajamisesta olisi tullut mitään. kuljetuspyörä on myös painavalla auralla hyvä säästää paljon traktoria tieajossa.
-
onhan tuota tullut mietittyä ittekin noita aura-hommia, kylläkin hieman isompaa vaunu-auraa. Kaikenlaista kevytmuokkausta on tullut kokeiltua, mutta kunnon oloissa ei kyntöä voita mikään. Nevoille meillä on sitten 3m cultitiller terillä varustettu jyrsin. Vogel&noot tai kuhn 7-8 siipistä vaunuauraa olisi tarkoitus etsiä, jättää vanhan 3-siipisen sarka-auran päistekoneeksi.
-
Kaikki välivaiheet on turhaa. Joko kyntö/äestys tai suorakylvö.
-
Joskus oli isompi rattori huilissa ja tälläsin 4 siipiset Kwenen kääntöfältit NH-L75 perään.
Kaikki tontilta löytyneet raudat ja rojut sai pinota fiatin nokalle, että sai etupyörät pysymään maassa.
Sanomattakin on selvää, että maankääntö oli yhtä juhlaa.. ;D
-
Kaikenlaista kevytmuokkausta on tullut kokeiltua, mutta kunnon oloissa ei kyntöä voita mikään.
Jos olosuhteet on oikeasti hyvät, niin silloinhan maa ei vaadi muuta kuin kevytmuokkauksen ja suorakylvön ::) Vai tuleeko suorakylvöllä oikeasti niin paljon huonommat sadot viljasta, ettei kannata? Kokemusta ei ole kuin kyntö-äestys-kylvö hommasta ja vähän kevytmuokkaus ja ja kylvö, mutta viljoja ei ole ikinä puitu, joten satotasosta ei ole tarkempaa tietoa.
5445 on kyllä aika mopo viritettynäkin, mutta jos ei kovin kovat savimaat ole, niin kai ne neljä siipeä vielä menee.
-
Kyllähän meilläkin suorakylvetään, mutta lähinnä poutivia maita. Meillä on ruiskutukset urakoitsijalla, ja kyllä se satokin hiukka kärsii suorakylvössä. Kultivaattori on myös naapurin kanssa porukassa mutta sillä saadaan kelvollinen kasvu vain hyvissä oloissa. Kun saa hyvällä kelillä kyntää on keväällä helpot muokkaukset ja sato melkein taattu. 6 siipinen nostolaiteaura olisi mahdollisimman keveillä rakenneratkaisuilla myös kiintoisa vaihtoehto.
-
Mutamailla menee vaikka 6 siipinen edellä mainitulla traktorilla mutta savella se tulee vastaan. Kynsin vuosia 5 siipisillä sarkaauroilla 100hv 6 syl. Naapuri kynsi välillä nh ts100? kun isomat veturit oli muissa (paska)töissä kverne es 4 siipisiä. Harjoitelutilalla kynsin 6750 hatitaavan tekniikan valtulla kvernen es 4 ja se oli hidasta menoa savipelloilla. Oliko se hydepumppu joka imi ne viimeiset hvt kun varsinkin vetovastus säädöllä se ei halunut jaksaa? nykyään kynnän överum cvl 4 hinattavilla ja paluu nostolaite auroihin ei ole. ei ne ole kömpelöitä, ja veturi pääsee helpomalla.
Rupean kohta uskomaan etei välimaastoa ole. Mutamaat ja ruismaat kynnän. nurmen lopetuket glfo keväällä ja suorakylö, kulivointi vähenee vuosi vuodelta.
-
Kaikenlaista kevytmuokkausta on tullut kokeiltua, mutta kunnon oloissa ei kyntöä voita mikään. Nevoille meillä on sitten 3m cultitiller terillä varustettu jyrsin.
Miten tuo jyrsin toimii mullassa? Siis kuivuuko hyvin ajon jälkeen, vesi menee läpi muutamankin vuoden jälkeen jne? Kuinka hyvin se päättää nurmen? Onko jyrsintyypillä (kela, taso) väliä? Tasoittaako se uria mitenkään?
Olen monta kertaa miettinyt olisiko tuossa työtapa noille muutamille kytöille jotka ovat pääasiassa nurmella, saisi tasoitettua niitä paremmin vähemmällä ajamisella. Käytettyjä kapeita jyrsimiä saa niin edullisesti ettei häviäisi paljonkaan kokeilemalla.
-
Kaikenlaista kevytmuokkausta on tullut kokeiltua, mutta kunnon oloissa ei kyntöä voita mikään. Nevoille meillä on sitten 3m cultitiller terillä varustettu jyrsin.
Miten tuo jyrsin toimii mullassa? Siis kuivuuko hyvin ajon jälkeen, vesi menee läpi muutamankin vuoden jälkeen jne? Kuinka hyvin se päättää nurmen? Onko jyrsintyypillä (kela, taso) väliä? Tasoittaako se uria mitenkään?
Olen monta kertaa miettinyt olisiko tuossa työtapa noille muutamille kytöille jotka ovat pääasiassa nurmella, saisi tasoitettua niitä paremmin vähemmällä ajamisella. Käytettyjä kapeita jyrsimiä saa niin edullisesti ettei häviäisi paljonkaan kokeilemalla.
Muuten hieno ajatus, mutta alkoi mennä pieleen siinä kun sanoit käytetty ja kapea. Eli nuo vanhemmat koneet ovat niillä L-mallisilla terillä joilla ei tee tavallisessa muokkauksessa mitään, kone pitää olla nimenomaan suorahkolla "cultitiller" mallin terällä. Meilläkin oli tuollainen L-terä maschio ja sillä muokatuista heinikoista tuli vain höttöistä turpashelvettiä, toista se on tuolla cultitiller teräisellä Kuhnilla. Nyt ajetaan kaikki nevamaat niin nurmesta kuin sängestä sillä ja hyvin pelittää, ajonopeus nurmilla ~4km/h ja sängellä ~6-7km/h. Nyt tosin on alkanut himottamaan että laittaisi 4m koneen että saisi vielä lisää muokkaustehoa tuohon hommaan, eli tuossa olisi tarjolla uudenkarhea 3m kuhni.
-
Mä vedän 4-siipisiä kvernelandeja 6400 valmetilla(98hv). Etukuormaajassa kauha täynnä hiekkaa niin pysyy keula maassa. Tunkit piti vaihtaa suurempiin kun ei vakioilla noussu aurat maasta.
-
Mä vedän 4-siipisiä kvernelandeja 6400 valmetilla(98hv). Etukuormaajassa kauha täynnä hiekkaa niin pysyy keula maassa. Tunkit piti vaihtaa suurempiin kun ei vakioilla noussu aurat maasta.
Naapurissa kyntäneet kiinteärunkoisilla 4x16" Kvernelandeilla pikavaihteettomalla 6300 valmetilla.
Ei etukuormaajaa. Painoja kylläkin täysi rivi.
-
Mä vedän 4-siipisiä kvernelandeja 6400 valmetilla(98hv). Etukuormaajassa kauha täynnä hiekkaa niin pysyy keula maassa. Tunkit piti vaihtaa suurempiin kun ei vakioilla noussu aurat maasta.
Naapurissa kyntäneet kiinteärunkoisilla 4x16" Kvernelandeilla pikavaihteettomalla 6300 valmetilla.
Ei etukuormaajaa. Painoja kylläkin täysi rivi.
Tuollaisia vedettiin 90-90 fiiatilla aikoinaan. Nyt kynnetään pääasias 4x12-20 automaatti kverneillä(muovisiivet) veturina 6320SE jontikka. Naapuri kynti 6410 jontikalla ja 5-siipisillä kiinteärunkoisilla kääntö agroluxeilla!
-
6 siipinen nostolaiteaura olisi mahdollisimman keveillä rakenneratkaisuilla myös kiintoisa vaihtoehto.
Jeps, itse asensin vanhoihin agrolukseihin metallisiipien tilalle IKH:n mustat muoviset. En odottanut niiltä mahdottomia, mutta ei ole sen koomin tehnyt mieli metallisiivillä kynnellä. Aurat kevenivät huomattavasti, mullan tarttumattomuus myös kevensi rasittavaa painoa, nostolaitteet rasittuvat vähemmän ja vetovastus pieneni huomattavasti. Multa- ja mutamaiden kyntö ei enää ole sahraamista. Niin myös hiekkamaat kuin tiukat savetkin kääntyvät kevyesti. Kyntö näillä auroilla on käynyt hyvin sataheppaisella verku 699:lla säädöllä 14''.
-
Mä vedän 4-siipisiä kvernelandeja 6400 valmetilla(98hv). Etukuormaajassa kauha täynnä hiekkaa niin pysyy keula maassa. Tunkit piti vaihtaa suurempiin kun ei vakioilla noussu aurat maasta.
Naapurissa kyntäneet kiinteärunkoisilla 4x16" Kvernelandeilla pikavaihteettomalla 6300 valmetilla.
Ei etukuormaajaa. Painoja kylläkin täysi rivi.
Onhan sitä vakiolla 6200 (84hv) jonnikallakin kynnetty 4x16 kääntö kverneillä muttei se savella oikeen kunnolla jaksanut ;D
-
Up...
Onko kuolleena syntynyt ajatus naittaa yhteen 6400 Valtu ja Kvernelandin 4-siipiset EM:t? Paperilla nostoteho riittää kyllä hyvin, vaan tuleeko tuosta sellainen kiikkulauta-yhdistelmä? Valtun keulalla Quicken 960 ek. Kynnettävät maat keveitä mutta mäkisiä.
-
Helposti riittää teho. Kuormaajan kans painokin, varsinkin jos on kauha paikoillaan. 4255 massikalla itse vedetään. Vaatii kuormaajan paikoilleen että keula pysyy kentässä mut ei muuta ongelmaa.
-
Kannattaa katella sitten kevyemmän pään aurat... Adamin kans yhteiset aurat ei edes nouse maasta meidän 4255 fergulla :o Rungossa on kokoa ja ojasväli pitkä niin painoa tulee yksinkertaisesti liikaa.
-
Kannattaa katella sitten kevyemmän pään aurat... Adamin kans yhteiset aurat ei edes nouse maasta meidän 4255 fergulla :o Rungossa on kokoa ja ojasväli pitkä niin painoa tulee yksinkertaisesti liikaa.
Joo, nuo EM:t olis punaisista kevyimmät, vastaavat ES:t vaatii jo huomattavasti enemmän nostovoimaa. 3-siipisetkin varmaan riittäisi, vaan käytettyjen valikoima on rajallisempi.
-
Ajatus ei ole kuolleena syntynyt. Mutta yhdistelmä saattaa vaatia etukuormaajan kauhan täydeltä lisäpainoa. Kokeilemalla selviäsi kuinka lähellä kiikkulauta on. Kai tuostakin auramallista saa viimeisen siiven helposti irti, jos menee liian kiikkeräksi. Nuo mäet hankaloittavat tilannetta. Tasamaalla ja oikeasti julkisten teiden ulkopuolella kyllä pärjää, vaikka yhdistelmää saisi kiikuteltua pelkällä kaasupolkimella ::)
-
160 kääntöpäällä on huomattavasti lyhyempi ja nousee huomattavasti kevyemmin kuin 200 kääntöpäällä. Kääntöpää vaihtui joskus vuosituhannen alkuvuosina. 160 on kääntösylinteri vaakatasossa kääntölaakerin etupuolella ja 200 pystyssä vetolaitteen takana. Muuten 200 on helpompikäyttöinen.
-
Kaveri vetää 472:lla Leylandilla 3 siipisiä paluuauroja, joten kait nyt neloset menee tuon kokoisella körmyfergulla :o
http://www.konedata.net/Traktorit/ih634.htm
Tällaisella vedimme aikoinaan 4 x 16 Fiskarsseja kevyillä mailla. Jäykemmillä tai upottavissa oloissa piti takimmainen siipi heivata pois matkasta. Vauhti ei ehkä päätä huimannut, mutta sitkeä kone jaksoi siinä kuin miehetkin. Enää en viitsi kyntää lainkaan. Liian kallis ja aikaa viepä harrastus.
-
Kaveri vetää 472:lla Leylandilla 3 siipisiä paluuauroja, joten kait nyt neloset menee tuon kokoisella körmyfergulla :o
http://www.konedata.net/Traktorit/ih634.htm
Tällaisella vedimme aikoinaan 4 x 16 Fiskarsseja kevyillä mailla. Jäykemmillä tai upottavissa oloissa piti takimmainen siipi heivata pois matkasta. Vauhti ei ehkä päätä huimannut, mutta sitkeä kone jaksoi siinä kuin miehetkin. Enää en viitsi kyntää lainkaan. Liian kallis ja aikaa viepä harrastus.
höpön pöppöä... Maatalouden harrastaminen on kyllä kallista mutta ainakin täällä päin lähes kaikki kevytmuokkaajat on näennäisviljelijöitä. Kamalalla tohinalla päästetään menemään putki punaisena ja rapa lentää. Sitten katellaan syksyllä heinän valtaamia viljoja ::)
-
Reilu vuosikymmen sitten tuli vielä kiskottua Kvernelandin 4x14" kääntöauroja IH 956:lla, arviolta 110hv ruuvattuna. Kävihän se, vauhtia sai kelattua 6-8km/h. Haarukan alapään meno jo tuskastuttavaa, yläpään vauhti siedettävää. Savi vaan ei ole mikään helppo vastus. Sitten auroja rupesi kiskomaan MF 6280 ja homma muuttui miellyttäväksi 157 dynotetun heppan voimin. -Jos nyt kyntöä voi miellyttäväksi luonnehtia.
Nyttemmin jaan lähinnä JJ yllenpänä olevan mielipiteen, aivan liian aikaa viepää puuhaa. Omalla kohdalla suorakylvö on tullut jäädäkseen, tätä en muille tuputa, kunhan vaan totean.
-
Up...
Onko kuolleena syntynyt ajatus naittaa yhteen 6400 Valtu ja Kvernelandin 4-siipiset EM:t? Paperilla nostoteho riittää kyllä hyvin, vaan tuleeko tuosta sellainen kiikkulauta-yhdistelmä? Valtun keulalla Quicken 960 ek. Kynnettävät maat keveitä mutta mäkisiä.
Valtran nostolaitteen geometria on vähän pöljästi suunniteltu, kun nostovoima on laskeva suhteessa nostokorkeuteen eli nostaa ala-asennossa enempi kuin maksimikorkeudessa, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana. Mutta pitäisi riittää kyseisessä tapauksessa ylös asti nostamaan.
-
Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana.
Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu? ???
-
Minulla on 4x16 tuumaiset vanhat kvernet Valmet 6300 perässä. Kiekkoleikkurit ja rautasiivet. Etukuormaajaa ei ole ja keulalla tuntuu kohtuullisesti riittävän 5 kpl 45 kg etupainoja. Hieman on keula kevyt. Täydellä etupainotuksella olisi tukevampi, minä pidän tuota painotusta ihan sopivana.aurat nousevat helposti ylös, joten tehojakin on riittävästi. :'(
-
Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana.
Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu? ???
Ehkä hieman hassusti sanottu, olisi selvempi sanoa että nostolaitteen suurin nostovoima riippuu varsien asennosta. Ja syynä on vipujen ja varsien geometria.
Sama pätee etukuormaimiin ja lähes kaikkiin nostureihin, nostovoima ei juuri koskaan ole vakio koko nostokorkeudella. Sylinterien ja puomien kulmat muuttuvat noston aikana, joku saattaa nostaa eniten korkealla, toinen maan pinnassa.
-
Minulla on 4x16 tuumaiset vanhat kvernet Valmet 6300 perässä. Kiekkoleikkurit ja rautasiivet. Etukuormaajaa ei ole ja keulalla tuntuu kohtuullisesti riittävän 5 kpl 45 kg etupainoja. Hieman on keula kevyt. Täydellä etupainotuksella olisi tukevampi, minä pidän tuota painotusta ihan sopivana.aurat nousevat helposti ylös, joten tehojakin on riittävästi. :'(
4 siipiset MRT Agroluxit muovisiivillä, puukkoleikkureilla, muovisiipisillä esiauroilla ja 6850 valtra jossa etunostolaite. Ei tulisi mieleenkään kyntää ilman painoja, yleensä edessä pieni perälevy jota voi käyttää muuhunkin. ihan ok. paketti, vaikka nuo Agroluxit painaakin aika paljon kun painopiste kaukana.
-
Vetoon riittää 80 heppaa, mut nostoon tarvitaan 6 tonnin traktori
-
www.nettikone.com/1334724 (http://www.nettikone.com/1334724) 4 siipinen ? Eikös nuo kujle vaikka nuhvetilla ;D
-
Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana.
Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu? ???
Enpä ole ihan tarkkaan tutkinut, mutta johtuisko työntövarren kulman muutoksesta työkoneen noustessa ylöspäin. Profissa on traktoritestien yhteydessä erittäin havainnolliset piirrokset kyseisestä aiheesta eli testatun traktorin nostovoimakäyrät ja samaan graafiin laitettu kyseisen kokoluokan auran ja jyrsinkylvökoneen vaatimat nostovoimakäyrät. Ja aina ne ylöspäin kaartavat nostokorkeuden funktiona. Jos työkoneen käyrä leikkaa traktorin käyrän, niin nostolaite jaksaa nostaa koneen sille korkeudelle. Aika usein ala-asennossa reserviä on reippaammin kuin yläasennossa. Toisinaan on testaajien maininta, että voi tulla ongelmia nostaa raskas kone yläasentoon.
-
Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu?
Eikö se ole ihan perinteistä mekaniikkaa, yläasennossa pitää työntövarren "lyhentymisen" takia sekä nostaa että vääntää. Lisäksi nostopisteen etäisyys nivelkohdasta muuttuu vetovarsien noustessa; esim jos traktorissa on mahdollisuus lyhentää varsia tai muuttaa toiseen reikään muuttaen etäisyyden/kulman nostovarsiin nähden saadaan surempi nostovoima mutta varmaankin lyhyemmän liikkeen.
-
Kumpihan olisi tuohon N91 parempi
Kverneland EG 85 vai tuollaiset överum nelisiipiset
-
Mitä porukka mieltä Valtra N91 ja siihen 4siipiset kääntöaurat?
Kunhan vaan painoa on etupäässä riittämiin niin liikkuu normiolosuhteissa mukavasti.
-
Mitä porukka mieltä Valtra N91 ja siihen 4siipiset kääntöaurat?
Jos on etukuormaaja niin kauha tai kivitalikko riittää painoksi. Menee keskijäykillä mailla ihan hyvin, mutta ei missään kittisavessa.
-
Mitä porukka mieltä Valtra N91 ja siihen 4siipiset kääntöaurat?
Jos on etukuormaaja niin kauha tai kivitalikko riittää painoksi. Menee keskijäykillä mailla ihan hyvin, mutta ei missään kittisavessa.
Ei ole kyllä.. riittääkö jos laittaa nokkapainoja?
-
Miksei kevyillä hiekkamailla mene, mut millainen rengastus, koko
Tuossa N 91 on , melkeinpä 18,4R 38 takaiset tarvis olla,
Jos vähänkin kosteampaa, ja päisteessä kääntää, loppuu herkästi
Nostokorkeus auroista ja aurojen käännöstä.
-
Nokkapainoja pitää sitten olla täys patteri. Tuo Jarimanin kommentti renkaista pätee jos on alakautta pyörähtävät aurat. Mulla 6000 sarjasessa 34" takapyörät, mutta kun Överumit pyörähtää yläkautta niin ei ole mahtumisongelmaa.
-
Aikoinaan kynnin MF 4270:llä ja Kvernen ES 80 paluuauroilla ja traktorissa etukuormain. Ongelmaksi tuli vaihteiston liitospulttien venyminen, kun kynnettiin enemmän. Siihen tuli viimein tehtaalta lujemmat pultit mutta sillä en enää kyntänyt, kun tuli tukevampi traktori. Traktorissa oli kyllä vetotangot vaihteiston yläpuolella vahvistuksena, mutta pultit venyi alapuolelta. Aikoinaan yksi viljelijä 80 luvulla sanoi, että paluuauroja ei kannata laittaa alle 150 heppaiseen jontikkaan ei pienemmät kestä. Kyntivät yli 300 ha kahdella koneella syksyssä.
-
Mulla on 4x16 Kvernet 6400 perässä, ja hyvissä oloissa ei mitään ongelmaa. Sitten kun jotain märkää savensekaista maata, niin loppuu pito. Sivukaltevalla kannattaa aurat nostaa varoen ilmaan, samaten tieajossa ei kannata lehmää pienempää elukkaa väistää. Etukuormaimessa on kivitalikko painona, mutta ei haittasi lisäpaino yhtään. Tuo ännä taitaa olla hieman pidemmällä akselivälillä, että sikäli varmaan vakaampi menemään.
-
Eikö nyt ole jo aika poiketa aiheesta. Tosin en katsonut olenko sen jo ennemmin tehnyt, mutta muista ainakaan en :) Kumpi on "raskaampi" 4-siipinen paluu , vai 5-siipinen sarka ? Siis nelosen paluu toki kiloissa mutta ... Pikkuusen joskus hiniööttääs 5 siipinen sarka-aura ja mielellään muovisiivellä.
-
Naapuri on kyntänyt keveämpiä lohkoja 6850 ja 5 siipisillä EG variomateilla. Nuo EG:t on todella painavat muihin verrattuna. Siivet on muovia, mutta kiekot kaikissa siivissä. Etupainoja on keulaan viritetty 2 satsia.
-
Minulla on vanhat 4x16 Kvernet ja vedän niitä 6300 Valmetilla. Hyvin kulkee. Etupainoja on yleensä reilut 200 kg, mutta ilmankin kulkee.
Toisaalta kokeilin kakkostraktorilla (8150 Valtra) uusia Lemkenin 4 siipisiä Juwel 6:sia ja 500 kg tuntui aivan liian vähäiseltä etupainoina. Meni kyllä ihan ok, mutta tiukassa paikassa kohotteli liikaa keulaa. Vaihdoin sitten noihin 1988 kverneihin vielä muovisiivet ja veitsileikkurit, niin tuntuvat tosi mukavilta. Etupainoista on edelleen hyötyä, mutta jos pieni ala on kynnössä, en viitsi laittaa.
Eli: auroilla on väliä! Ojasväli pidemmäksi vie painopistettä kauemmaksi -> isompi traktori. Nykyaurat vaikuttavat painavan selvästi vanhoja enemmän muutenkin, joten kannattaa testata, miltä tuntuu. Muovisiivet ja veitsileikkurit vähentävät sekä verovoiman tarvetta hieman, että painoa paljon. Viilun leveyden säätö olisi kyllä ollut kiva noissa Lemkeneissä.
-
Naapuri on kyntänyt keveämpiä lohkoja 6850 ja 5 siipisillä EG variomateilla. Nuo EG:t on todella painavat muihin verrattuna. Siivet on muovia, mutta kiekot kaikissa siivissä. Etupainoja on keulaan viritetty 2 satsia.
3-siipisetkin EG.t rautasiivillä ja kiekoilla tekee 6550stä melko kevytkeulasen, jos ei ole painoja 8)
-
Kumpihan olisi N91 parempi
Kverneland EG 85 vai tuollaiset överum 4siipiset
-
90 hevosvoimaa ( DIN) riittää hyvin, multamailla 75 hv. Mutta tämä edellyttää helposti kulkevaa siipityyppiä ja kevyttä sarka-auraa. Nostovoiman tarve on n oin 2,5 tonnia, jotta viimeinen siipi nousee tiukasta heinäturpeesta ylös.
Paluuaura tarvitsee riittävän järeän koneen nostelemaan. Tyypillisesti noin 6 tonnia painava 150 hv kuusisylinterinen neliveto , 1000 kg painolla etunostolaitteessa, on kalusto, jota tuonkokoiseissa paluuauroissa käytetään. Kaukaa katsellen renkaat ovat vielä melko litussa ja traktori keinahtelee vaolle mennessään kuin keinutuoli. Eturenkaiden nestetäyttö voisi olla lisänä vielä, jotta maantieajo on vakaata. Isommissa kuin viisisiipisissä kuljetusasaeto on tukipyörän päällä, säästää nostolaitteita ja traktoria kuljetusajossa.
Edit: lyhyt nelisylinterinen on hieman päkistämistä, monesti paluuaura on syksymmällä umpikurassa, sata kiloa savea mukana, pitempi kuusisylinterinen vielä pysynee paremmin suuntavakaana, kun etupaino on kauempana.
-SS-
-
EG 85 on melko raskas aura. Vaatii paljon punttia keulaan.
-
Meillä lisätty viides siipi kvernelandin auraan. Se tekee yhdistelmästä tien päällä melkoisen
ylileveyden puolesta, se lisäsiipi on just keskiviivan puolella. Miten olette tehneet viisisiipisen kanssa?
-
90 hevosvoimaa ( DIN) riittää hyvin, multamailla 75 hv. Mutta tämä edellyttää helposti kulkevaa siipityyppiä ja kevyttä sarka-auraa. Nostovoiman tarve on n oin 2,5 tonnia, jotta viimeinen siipi nousee tiukasta heinäturpeesta ylös.
Paluuaura tarvitsee riittävän järeän koneen nostelemaan. Tyypillisesti noin 6 tonnia painava 150 hv kuusisylinterinen neliveto , 1000 kg painolla etunostolaitteessa, on kalusto, jota tuonkokoiseissa paluuauroissa käytetään. Kaukaa katsellen renkaat ovat vielä melko litussa ja traktori keinahtelee vaolle mennessään kuin keinutuoli. Eturenkaiden nestetäyttö voisi olla lisänä vielä, jotta maantieajo on vakaata. Isommissa kuin viisisiipisissä kuljetusasaeto on tukipyörän päällä, säästää nostolaitteita ja traktoria kuljetusajossa.
Edit: lyhyt nelisylinterinen on hieman päkistämistä, monesti paluuaura on syksymmällä umpikurassa, sata kiloa savea mukana, pitempi kuusisylinterinen vielä pysynee paremmin suuntavakaana, kun etupaino on kauempana.
-SS-
Kyllä siinä mato vinkaisee kun päältä ajaa.
Mistähän ne peltomaan tiivistymiset oikein tulevat?
-
Juu, kyllä se ongelma on enemmänkin se keulan pysyminen maassa. Vetää jaksaa varmasti. Meillä 4siipiset vogelit joissa leikkurit joka siivessä. 6400 vallukin jaksaa vetää hienosti mutta vaatii tonnin rautaa keulalle. 8400 ja 400kg keulalla 1300kierrosta koneeseen ja päivä menee mukavasti hyristellessä.
-
Punttia pitää olla täysi satsi, ihan jo luiston vähentämiseksi. Kverne 4*20 kääntöaurat painaa n. 1500kg. Veturina Valtra N141. Arvioisin, että ilman kuormaajaa yhdistelmä olisi aika kiikkulauta tai ainakin lähellä sitä. Kuormaajan kanssa ihan ok, enempikään paino ei olisi haitaksi. Suurin haitta nostokorkeuden puute, 520/70r38 renkailla mahtuu aura juuri ja juuri pyörähtämään tukipyörän kautta. Korkeammat renkaat auttaisivat asiaan.
Eli kysyjän koneeseenkin suosittelen 38"renkaita jotka (kai) sopivat tuohon pikkuännään?? Puntteja täysi sarja eteen. Auran vuosimalli vaikuttaa paljon, vanhemmat aurat on kevyempiä.
-
Paluuaura tarvitsee riittävän järeän koneen nostelemaan. Tyypillisesti noin 6 tonnia painava 150 hv kuusisylinterinen neliveto , 1000 kg painolla etunostolaitteessa, on kalusto, jota tuonkokoiseissa paluuauroissa käytetään.
Tuo on aika kovasti jo varman päälle. Mä kyntelen 6-koneella joka painaa siinä 5,5 t eikä mitään ylimäääräistä nokalla. Ei ek:ta, ei painoja, ei etunostolaitetta. Aura Agrolux joka lienee aika sama kuin Överum. Toki tuo hiukan keulaa keventelee kun aurat ylhäällä kunnon monttuun takapyörät ajaa mutta ei mitenkään häiritsevästi. Itse kynnön aikana paino ja pito kyllä riittää. Vario-mallin aura olisi sitten painavampi ja sitten saattaisi etupainoille olla jo käyttöä.
En ole nähnyt mitään syytä raijata ylimääräisiä tonneja mukana kun vähemmälläkin pärjää. polttoainetta vaan kuluu ja märkänä aikana maa tiivistyy.
-
Mul on Kvernen EM aurat 200 kääntöpäällä. 5,5 t kutonen ei tarvitse painoa kuin sateen jälkeen jurttipellolla. Nykyisin siinä on etunostolaite, mutta noilla auroilla kynnettiin jo ennen nostolaitteenhankintaa. Jonkinverran kynnetään myös N 111 Valtralla. Se tarvitsee normaalisti parisataa kiloa etupainoja.
-
Paluuaura tarvitsee riittävän järeän koneen nostelemaan. Tyypillisesti noin 6 tonnia painava 150 hv kuusisylinterinen neliveto , 1000 kg painolla etunostolaitteessa, on kalusto, jota tuonkokoiseissa paluuauroissa käytetään.
Tuo on aika kovasti jo varman päälle. Mä kyntelen 6-koneella joka painaa siinä 5,5 t eikä mitään ylimäääräistä nokalla. Ei ek:ta, ei painoja, ei etunostolaitetta. Aura Agrolux joka lienee aika sama kuin Överum. Toki tuo hiukan keulaa keventelee kun aurat ylhäällä kunnon monttuun takapyörät ajaa mutta ei mitenkään häiritsevästi. Itse kynnön aikana paino ja pito kyllä riittää. Vario-mallin aura olisi sitten painavampi ja sitten saattaisi etupainoille olla jo käyttöä.
En ole nähnyt mitään syytä raijata ylimääräisiä tonneja mukana kun vähemmälläkin pärjää. polttoainetta vaan kuluu ja märkänä aikana maa tiivistyy.
Sitten kun kyntää savista rinnettä, muistuu SS:n sanat mieleen, eikä tunnu 6000kg + 1000kg enää lainkaan paljolta.
-
Sitten kun kyntää savista rinnettä, muistuu SS:n sanat mieleen, eikä tunnu 6000kg + 1000kg enää lainkaan paljolta.
Varmasti näin. On olosuhteita ja olosuhteita.
-
Meillä lisätty viides siipi kvernelandin auraan. Se tekee yhdistelmästä tien päällä melkoisen
ylileveyden puolesta, se lisäsiipi on just keskiviivan puolella. Miten olette tehneet viisisiipisen kanssa?
Kääntää aurat niin ylileveys menee ojan puolelle. :) Säätyvillä ei väliä jos laittaa 12 tuumaan. Vai oliko tässä puhe sarka-auroista vaikka threadin otsikko puhuu paluuauroista?