Verstaaseen (lev. 6m, syvyys/pituus 9 m, korkeus 4 m) olisi ajatus rakentaa 6-8 eurolavalle (lavakauluksellisia) varasto-orsi noin 2 m korkeuteen (mahtuu alla kävelemään tai työskentelemään). Lava nostetaan sinne pinkkarilla, nostokorkeutta juurikin himpun yli tuo 2 metriä. Tarkoitus olisi saada verstaaseen sisään traktori tai muita maataistelukoneita, lisäksi pieninä sarjoina rakennellaan kaikkea kevyttä teräsputkesta. Taitto-ovi tuossa 6 metrin päädyssä.

Onko raadilla näkemystä, kannattaako se varastohylly heittää sinne peräseinälle (lyhentää tilaa) vaiko pitkälle seinälle vaikkapa sinne sivuseinällä olevan työskentelypöydän (ruuvipenkki, porakone, mirkeli + muita hilppeitä) päälle? Kyllähän sen saa tietysti myöhemminkin siirrettyä, mutta käytäntö on opettanut, että harvemmin siirtyy...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 24.01.23 - klo:23:08

. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.

Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa.

  Kylvö silloin kun on edellytykset, ei kait kukaan saviseudulla muutenkaan suunnittele juhannusviikolla ohraa kylvävänsä?

Itsellä Belkin nokassa InterTech 1600. Lammastilan nosteluissa aivan ok kampe, vuosittain suurin käyttö on noin 700 paalin käpälöinti pellolta syöttöön. Kivien keruuta, kaikenlaista rehun ja tarveaineiden nostelua, pihojen siivousta lumesta ym. Varmaan tuolla saisi tällaisen kevyen (4 tn) traktorin harjoitettua, jos ei maltti riitä.  Sovitteiden saatavuudesta pitänee kysyä myyjiltä, saattaa joutua teettämään jotain?

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.01.23 - klo:18:19

Toja-levy taisi olla sekoitus puulastuja ja sementtiä..

Jotain tällaista se on, käyttivät sokkeleissa eristeenä ja puurunkoon myös ja päälle rappaus. tais olla 60 luvun materiaali, meilläkin navetassasitä käytetty joissain paikoin. Näyttää kyllä kestävän mitään lämmön eristystä tuolla ei liene saa.

Satuin Etelä-Ruotsissa asuntomessuille noin 20 vuotta sitten. Siellä esiteltiin uutuutena juuri tuollaisia "Tojalevyharkkoja", joista Leca-harkon tapaan muurattiin kantavia massiiviseiniä. Joku 25 cm seinä täytti silloiset Etelä-Ruotsin lämmöneristysvaatimukset. Nykyvaatimukset ja Suomen ilmasto tuottanee lähelle tuplat tuohon?

Voi optimoida tukia ja silti viljellä myös agronomisesti fiksusti.  Jos ainoa tavoite on maksimoida kulloinkin meneillään olevan vuoden tulos, on kymmenen vuoden kuluttua ulkona bisneksestä.

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Tämä on näitä kivimaiden erikoisia. 18 vuotta Etelä-Savoa vaati muutaman vuoden poisoppimista, kun lähes kivettömiä sulfaattimaita tuli työkohteeksi. Ilman intensiivistä täydennyskylvöä neljännen nurmivuoden sadoissa ei ole paljoa raportoitavaa...

Aikas kovia vuosia. Kun on 40+ aloittaessaan, noihin lukuihin ei taida päästä...

paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet?    ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...

Pari euroa per siemenkilo apiloilla, herneillä noin 15 c/kg.

Itsellä nurmet käytetään enimmäkseen rehuksi, puhtaasta viherlannoituskäytöstä vähemmän kokemusta; siitä kannattaa goooglailla vaikka Tuomas Mattilan tai Juuso Joonan kokemuksia. Omat maalajit enimmäkseen happaman sulfaattisavipatjan olevia erm-hietoja/hiesuja, oma seos timotei-nurminata-alsikeapila-puna-apila.

Naturcomin siemenissä ymppi on toimiva, prosessia on hierottu "jonkin verran". Itse ymppäämällä tietysti tietää, mitä tekee.

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 01.01.23 - klo:17:58

Ainakin EU alueella,jos toimitat myyjälle y tunnuksesi eu(FI eteen,viiva pois) muodossa,alvia ei tarvi maksaa.
Englannin nykytilannetta en tiedä,enkä ole seurannut millaiset tullisopimukset jäi voimaan.

Syksyllä ruiskun osto/haku ruotsista ni piti maksaa alv sinne vaikka ilmoitin y tunnuksen ja sai sit takaisin kun anoi myyjäliikkeeltä

Muut eu maat tähän asti hollanti puola ni menny ostot ihan y tunnuksella alv 0%

Muutenkin ruotsista osto ehkä hankalaa koska piti tehdä tili ruotsin lantmänille maksaa kaikkine alveineen ja veron takaisin haku ni piti olla pankista pyytää paperi jolla varmennettiin tilinro oikeaksi  ja sit piti olla cmr rahtikirja jolla todensi että kone tuotu maasta pois

Tämä on Lantmännenin oma linjaus, ei laki.

No, kyllä kolmivuotisen apilanurmen jälkeen typpilannoitustarve on alhaisempi kuin kolme vuotta kevätviljaa, vähän vinoonkin tulkittuna.

Se, miten erilaiset kasvustot sitten säilyttävät ravinteet talven yli, onkin jo monimutkaisempi juttu. Pienimmät päästöt ovat tietysti tilanteessa, jossa maa on suht. kuollut eikä ravinteita ole jäänyt edellisestä kasvustosta yhtään...

Olen pariin otteeseen perehtynyt keskeisen Euroopan viljelykulttuuriin ja kyllä pääsääntönä on elävä kasvusto talven yli, jos tavoitteena on minimoida huuhtoumat. Ja vaikkapa syysvehnää ei pidetä kovinkaan kummoisena, parempi on vaikka joku roteva kerääjäkasvusto tyyliin keltasinappi. Vaikka sen talvi tappaakin ja sitä kautta huuhtoumariski kasvaa.

Viherlannoitusnurmi vaatii hoitoa siinä missä satonurmikin. Esmes itse täydennämme nurmis aina keväällä, lopetusvuoden kevättä lukuunottamatta. Ehkä tämä pakkonurmettaminen on rapautuneen nurmiosaamisen lisäksi luonut kulttuuria, jossa tavoitteena on vain minimoida kulut ja v1tutus, ei hakea maksimaalista hyötyä. Mikä on kyllä harmillista, kaikkien näkökulmasta.

Millä sitä sitten saa tiloille kerrottua, että pienikin viljelykierto, myös niillä parhailla lohkoilla, on hyväksi?

Muistelen joskus 90-luvulla  juuri kun joku (kansallisen maatalouspolitiikan aikainen) kolmivuotinen pakkokesanto oli lopussa ja niitä kynnettiin taas viljalle. Olin jossain tutkimussuunnitelma-aiheisessa palaverissa Jokioisilla, kun mr. Viljamies Jaakko Köylijärvi vaan totesi, ettei "koskaan ole nähnyt yhtä paljon lakoviljaa maakunnassa" . Nurmen esikasvivaikutukseen ei uskottu tulokset näkyivät..

Tuon jumalanvilja-argumentin luulen jääneen jo taakse, tulkitsen asiaa enemmän yleisenä muutosvastarintana, mikä ei kyllä juurikaan muutosta helpota...

Ja kyllä palkokasveilla on epäilemättä kysyntää tänä vuonna,  toivottavasti vaan siementä laadukkaista lajikkeista on riittävästi tarjolla.

Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:

Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.

Voisitko tarkentaa  tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt  ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?

Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?

Jos olen oikein ymmärtänyt, nämä pakkonurmet tahtovat keskittyä tietyille lohkoille eivätkä useinkaan palvele "parempien" lohkojen monimuotoistamista. Kun se olisi sidottu kiertoon, tulos olisi ehkä toisenlainen.

Jos minulta kysytään (ja on se siellä taustapapereissa) niin ainakin täällä Cllä tuo rahoitettaisiin kotieläintuista. Periaatteessa hyödynsaajat ovat suunnilleen samat. Tällä hetkellä tukipolitiikka kannustaa ottamaan eläimiä maksimimäärän, pellolla tuotetaan vain kortta, vilja ostetaan jostain kaukaa. Kun se tulisi nurmelle, max 50% kierron  nurmista, se kyllä hienovaraisesti ohjaisi monipuolisempaa viljelyyn, ei vain ison eläinhallin täyttämiseen.

Märehtijöiden tulo Vilja- Suomeen ei ole varmaankaan kovin nopea prosessi, jos sitten onnistuu millään? Kotieläintuotannosta aika iso osa on yksimahaisia, joka on myös huoltovarmuuden kannalta ehkä se vaikein pala. Ainakaan ne eivät tätä peltoviljelyn monimuotoistamista palvele.

Tuskin kellään on optimaalista reseptiä kotieläintuotannon optimin Suomessa ja sen eri alueilla. Nurmiviljelyn etujen ja metaaniröyhtäilyjen tasapaino on uskoakseni löydettävissä; onko se sitten tällaisen luomupörriäisen haavekuva vai tuotantoekologisen optimoinnin tulosta, aika näyttää.

Typpioksidipäästöt eli denitrifikaatio on pykälää hankalampi kysymys, ihan jo tutkimusmenetelmällisten ongelmien vuoksi. Biologisen typensidonnan kautta hankittu typpi näyttää tuottavan väkityppeä pienemmät päästöt, kasvi jätteiden käsittelyssä lienee vielä paljon tekemistä.

Jätetään taloudellinen kannattavuus ja politiikka kokonaan pois ja keskitytään siihen mielenkiintoisempaan.

Onko tutkittu tai havaittu, millä tavoin eri typensitojabakteerit elävät eri maalajeissa? Tarkoitan aikoja, jolloin isäntäkasvia ei ole kasvussa. Tai jos on vähävetyinen ylikalkittu, onnettomalla kationinvaihtokapasiteetilla varustettu soramonttupelto. Millä se raukka elää? Vai onko parempi, jos ymppää aina.

Kyllä ne ovat aika sitkeähenkisiä. Ymppituottajan kannalta vähän huono juttu, mutta viljelijä voi ajatella tietysti toisin...

Yksikin onnistunut kasvusto onnistuu lisäämään maan typpibakteeripopulaation varsin hyväksi. Seuraavaan viljelykertaan säilymisessä ratkaisevin yksittäinen tekijä on maan pH. Happamassa määrä laskee nopeammin, kalkitussa (pH>6) nämä kotoisten apiloiden, herneen ja virnojen bakteerit useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mailasten bakteeripopulaatio tippuu nopeammin. Kvantitatiivisiä pitkäaikaisseurantoja ei ole oikein julkaistu, joten täsmällisiä lukuja on vaikea antaa.

Noin omassa viljelyssä, kun olen lähtenyt happamien sulfaattisavien päälle rakentamaan peltojen kasvukykyä, parikin ymppäyskierrosta näyttää tarpeelliselta. Taas neutraaleilla savikoilla tai moreenimailla näyttää isoisänkin hyvä apilikko vielä jälkivaikutusta. Tätä kaikkea pitää sitten punnita ymppäyksen kustannusta vastaan; ehkä olisi pitänyt todennäköisyyslaskentaa ja vakuutusmatematiikkaa opiskella enemmän?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 30.12.22 - klo:09:31

Tuskin tiedolla mitään teen, mutta nyt en kyllä ymmärtänyt. Alv kirjanpidossa , mutta ei käytännössä ? Jääkö myyjä ilman veroa, vai onko koko summa (myös alv) veroton.

Liittyikö siihen et maksetaan ns. Kirjapodollista alvia. Eli alvi ilmoitukselle tulostuu omalle rivilleen yhteisöhankintana hankitut koneet kotka eivät vähennä kuitenkaan maksettavaa alvia.

Tietenkään ei sitä alvia myös kaupassa silloin makseta vaan kone saadaan ostaa varmaankin verottomana.

Juurikin näin.