Salon itäisellä alueella 5 - 14 mm heinäkuun puolivälin kertynyt sademäärä (Salon Kärkkä 14.3 mm, Lohjan Porla 2.4 mm . Kiire tulee sateen keritä, jos meinaa vielä satoa lisätä. Rukiissa ja syysvehnässä alkaa maitojyvää pukata, syksymmällä on vain ryppyinen kahu tätä tahtia.

-SS-

Misäs vaihees menee raja vaikka k-vehnäl,minkä jälkeen sateesta ei ol enää mitään hyötyy.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.14 - klo:19:08

Salon itäisellä alueella 5 - 14 mm heinäkuun puolivälin kertynyt sademäärä (Salon Kärkkä 14.3 mm, Lohjan Porla 2.4 mm . Kiire tulee sateen keritä, jos meinaa vielä satoa lisätä. Rukiissa ja syysvehnässä alkaa maitojyvää pukata, syksymmällä on vain ryppyinen kahu tätä tahtia.

-SS-

Misäs vaihees menee raja vaikka k-vehnäl,minkä jälkeen sateesta ei ol enää mitään hyötyy.

A-Rehuraja menee siinä K-vehnän ja A-vehnän rajassa.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 15.07.14 - klo:19:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.14 - klo:19:08

Salon itäisellä alueella 5 - 14 mm heinäkuun puolivälin kertynyt sademäärä (Salon Kärkkä 14.3 mm, Lohjan Porla 2.4 mm . Kiire tulee sateen keritä, jos meinaa vielä satoa lisätä. Rukiissa ja syysvehnässä alkaa maitojyvää pukata, syksymmällä on vain ryppyinen kahu tätä tahtia.

-SS-

Misäs vaihees menee raja vaikka k-vehnäl,minkä jälkeen sateesta ei ol enää mitään hyötyy.

A-Rehuraja menee siinä K-vehnän ja A-vehnän rajassa.

Jos tädil olis munat,olisko se setä

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.14 - klo:19:08

Salon itäisellä alueella 5 - 14 mm heinäkuun puolivälin kertynyt sademäärä (Salon Kärkkä 14.3 mm, Lohjan Porla 2.4 mm . Kiire tulee sateen keritä, jos meinaa vielä satoa lisätä. Rukiissa ja syysvehnässä alkaa maitojyvää pukata, syksymmällä on vain ryppyinen kahu tätä tahtia.

-SS-

Misäs vaihees menee raja vaikka k-vehnäl,minkä jälkeen sateesta ei ol enää mitään hyötyy.

Amaretto, Epos, Trappe, ne turpoavat vasta elokuun sateilla, kun pystyynkuivaneita syysviljoja puserrellaan vesimärkinä kuivurissa. Tämä on kokemuksellinen näkemys, liittyen vain tiettyyn kuivuuden vaivaamaan alueeseen.

Zebra on kestänyt kuivuutta hyvin, kuivuudelle arkoja ovat olleet matalat kääpiölajikkeet ja Marble. Tänä vuonna Marblessa on jo keltaiset lehdenkärjet, Zebrassa ei vielä sellaista näkymää. Ihan 2013 toisinto kohta näkyvissä. Huom. Marblen ollessa kysymyksessä, tautitorjunta on tehty tähkälle tänäkin vuonna strobiluriinin ja triatsolin seoksella, niin kuin viimekin vuonna. Ei taida tuo lehtien kellastuminen edes olla tautia.

Syysvehnistä Tarso ja Skagen jonkin verran kuivan arkoja, ehkä myös Urho. Gunbo ja Olivin kestävät paremmin, jos on sattunut keväällä oraat säilymään. Monilla on aatos, että syysvehnä kestää kuivuutta paremmin, sanoisin kuitenkin, että noilla myöhäisillä kevätvehnillä on uskomaton selviämiskyky kuivassa.

Ei koske Pirkan- eikä Pohjanmaata.

-SS-

Pitäis tota vehnän siement uudistaa ja nää jokavuotiset kuivuudet pistää kyl harkittemaan tota Zepraa,jos se niin kovaa kamaa on.

Pitäis tota vehnän siement uudistaa ja nää jokavuotiset kuivuudet pistää kyl harkittemaan tota Zepraa,jos se niin kovaa kamaa on.

Ei se ole "kovaa kamaa", satotaso on 2 tonnia parhaiden alle. Mutta se satotaso ei muutu kovin paljon vuodesta toiseen, sietää kasvinsuojelun unohtamisen, jos kylvetty 1. vuodeksi ja kynnettyyn, sen saa pois aikaisin, kuivana vuonna pääsee ruistakin laittamaan. Vuokrapuimakone, sopivasti työkeikat, jääpi kypsä laiho viikoksi-kahdeksi odottamaan. Zebra ei vie yöunia.

Jos Zebralle tekee samat tähkäruiskutukset parilla kunnon typpipaketilla kuin Trappelle tms., kyllä Zebrallekin valkuaisen yli 12:n saa nousemaan. Vaikeina märkinä vuosina Zebra on ollut kauppakelpoisen sadon osalta (hlp, sakoluku) ehdoton kärkilajike. Ei tarvita kuin hikisen märkä elokuun loppupuoli, jatkuen lämpimännihkeällä tihkusateisella syyskuulla, silloin koeruutuviljelyn kuningaslajikkeet saattavat näyttää todellisen karvansa.

On eri motiiveja kevätvehnän viljelyyn, rehukäyttö ja siemenviljely. Siemenviljelyn tavoite on tuoda UUSIA lajikkeita joka vuosi. Rehukäytön osalta ei jokin leipävehnäksi kelpaavuus saata olla ensimmäinen huoli. Nämä laatuleipävehnät taas eivät innosta, kun Manu on ikiajat ollut käytettävissä.

-SS-

Pitäis tota vehnän siement uudistaa ja nää jokavuotiset kuivuudet pistää kyl harkittemaan tota Zepraa,jos se niin kovaa kamaa on.

Laita Eposta vaan, eipä taudit vaivaa

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 15.07.14 - klo:19:48

Pitäis tota vehnän siement uudistaa ja nää jokavuotiset kuivuudet pistää kyl harkittemaan tota Zepraa,jos se niin kovaa kamaa on.

Laita Eposta vaan, eipä taudit vaivaa

Epos vaatii tukevan lannoituksen ja erittäin aikaisen kylvön, mielellään kylmän jakson keväälle. Onhan se syyskylvöinen kasvi keskemmällä Euroopassa. Ja Amaretto on savimaalla satoisampi ja jopa aikaisempi. Myöhäisyyteensä nähden Epos ei tuo niin merkittävää etua, että korjuuaikariskiä pitäisi ottaa. Epos on lujakortinen, kestää 10 cm kerroksen sianlietettä, liejusavella mahtava kasvu, puinti helposti loka-marraskuun vaihteeseen. Trappe tuottaa samoissa olosuhteissa kuitenkin tonnin enemmän, miksei sitten sitä.

Tilasiemenen mainoksissa Amarettoa on kehuttu kuivuudenkestosta. Ainakin nuo ammattilaiset tuossa lähistöllä saavat mahtavaa tulosta Amaretolla. Vaikka 2012 menikin sitten vähän pitkäksi. (Muistetaan, että Zebrankin sai pois vasta syyskuun toisella viikolla, lähes kuustonnarina !)

Tässä on näkyvissä kuvio, 2008, 2012, onko seuraava vasta 2016 kun taas voisi panostaa ?

-SS-

No niin nyt sitten ne mun modduksen saaneet alkaa nuokkua. Joko siitä ei korren kasvun alussa ole oikein hyötyä, tai sitten ne  olis nyt jo täysin jyrätty ilman ruiskutusta. Jos siitä on ollut hyötyä, niin  oikeille lohkoille laitoin

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.07.14 - klo:20:00

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 15.07.14 - klo:19:48

Pitäis tota vehnän siement uudistaa ja nää jokavuotiset kuivuudet pistää kyl harkittemaan tota Zepraa,jos se niin kovaa kamaa on.

Laita Eposta vaan, eipä taudit vaivaa

Epos vaatii tukevan lannoituksen ja erittäin aikaisen kylvön, mielellään kylmän jakson keväälle. Onhan se syyskylvöinen kasvi keskemmällä Euroopassa. Ja Amaretto on savimaalla satoisampi ja jopa aikaisempi. Myöhäisyyteensä nähden Epos ei tuo niin merkittävää etua, että korjuuaikariskiä pitäisi ottaa. Epos on lujakortinen, kestää 10 cm kerroksen sianlietettä, liejusavella mahtava kasvu, puinti helposti loka-marraskuun vaihteeseen. Trappe tuottaa samoissa olosuhteissa kuitenkin tonnin enemmän, miksei sitten sitä.

Tilasiemenen mainoksissa Amarettoa on kehuttu kuivuudenkestosta. Ainakin nuo ammattilaiset tuossa lähistöllä saavat mahtavaa tulosta Amaretolla. Vaikka 2012 menikin sitten vähän pitkäksi. (Muistetaan, että Zebrankin sai pois vasta syyskuun toisella viikolla, lähes kuustonnarina !)

Tässä on näkyvissä kuvio, 2008, 2012, onko seuraava vasta 2016 kun taas voisi panostaa ?

-SS-

Ei Trappesta saa leipätavaraa. Jos valkuainen riittää liki 200kg typpimäärällä, kosahtaa sako.

Sen vähän mitä itse sitä kokeilin niin sakoluku 127 ja valkuainen lievällä ylilannotuksella muistaakseni 13. jotain.

Nyt olisi aivan ihania Seeprakuvia kameran simmillä, mutta en osaa linkittää äijäästä tänne kuin linkkejä. Kuinkahan varsinaisen kuvan saisi tähän näkyviin? Täytyykö Äijälään luoda tunnarit ja oma kansio. Kokeilin pelkällä kuvan linkkaamisella ja tulos edellä mainittu.

Ei Trappesta saa leipätavaraa. Jos valkuainen riittää liki 200kg typpimäärällä, kosahtaa sako.

Sen vähän mitä itse sitä kokeilin niin sakoluku 127 ja valkuainen lievällä ylilannotuksella muistaakseni 13. jotain.

No tuohan on ihan hyvää broiskunruokaa. Hantulan kokeissa Trappe on ollut ylivoimainen, Epos on viljan näköistä vasta 250 kg typpitasolla.

Siksi palasin Zebraan kun ei nyt oma henkinen keskittyminen kestä sitä (yli)lannoittamisen ja myöhäisen puinnin vaatimaa tarkkaavaisuutta. Se on tämä ennätyssatobusiness vähän niin kuin huippujen kilpakävely; juostaan minkä jaksetaan, jalat muka oikosenaan, ja sitten valvonta puhaltaa pilliin vähän niinkö sattuma-otantana; ja sitten liputetaan sanktioille ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.07.14 - klo:21:22

Ei Trappesta saa leipätavaraa. Jos valkuainen riittää liki 200kg typpimäärällä, kosahtaa sako.

Sen vähän mitä itse sitä kokeilin niin sakoluku 127 ja valkuainen lievällä ylilannotuksella muistaakseni 13. jotain.

No tuohan on ihan hyvää broiskunruokaa. Hantulan kokeissa Trappe on ollut ylivoimainen, Epos on viljan näköistä vasta 250 kg typpitasolla.

Siksi palasin Zebraan kun ei nyt oma henkinen keskittyminen kestä sitä (yli)lannoittamisen ja myöhäisen puinnin vaatimaa tarkkaavaisuutta. Se on tämä ennätyssatobusiness vähän niin kuin huippujen kilpakävely; juostaan minkä jaksetaan, jalat muka oikosenaan, ja sitten valvonta puhaltaa pilliin vähän niinkö sattuma-otantana; ja sitten liputetaan sanktioille ?

-SS-

Vielä kun joku kertois mistä olis Trappea saatavilla?

Agri pyyhki sen pois listoilta, oli vissiin liian satoisaa rehuvehnää...

Tänään tulla turskautti 8mm. Ihan jees, enempikin olis voinu tulla.

Nyt taas lämpenee:



Toisaalta, helvetin kylmää ja kosteeta kuten SAS ennusti. Vai onks mun parin euron puolivalot Hintakaaresta eri säädöissä kun SASsin Synsamin 1000euron kakstehoxenonit?

Kuuroja ja lämpöä, eihän toisen sadon paalit mahdu kohta enään edes pellolle