Kaikkia ei vain voi hoitaa

Jos joku kehuu jotain, on paree vaan myönnellä suvereenisti mm. tosijuttuja: Naapurin Kustaa-vainaa se piti kuntoa yllä hiihtämällä malmijunan kanssa kilpaa kaivokselta asti. Ja kuoli vasta kun oli niin erakko että antoivat hirviseurasta vahingossa kaatoluvan. Oli päivätyössä mettässä, kerrankin oli menny hevoselta jalka poikki paluumatkalla, niin oli nostanut hevosen kuorman päälle ja tuonut reen kotio. Jne...

Ojalan linkki naapurisivulta vetää hiljaiseksi... Suomalainen maidon hinta oli siis kylmästi liikaa kotipitäjiinkin? 
MTK..? No pahoittelee tietysti, mikä varmasti lämmittää maidontuottajan mieltä..... Sokeakin näkee, ettei MTK voi markkinatalouden perusasioille mitään, kuten maidon hinnalle tai markkinoille. Kuuntelee kyllä sujuvasti ja kertoo eteenpäin että reagoitu on, ettei vaan jäsenmäärä laske. Nähty jo liha-, vilja- ym. puolella sama meininki.

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/11/mtk_poyristynyt_ruotsalaisesta_maidosta_2108071.html

Ei  x%&¤-ttu, milloin täällä LintukotoSuomessa herätään tähän päivään? Eikö viimeistenkin kellot helise, että olis hiljalleen sopiva hetki miettiä miten tuotetaan kilpailukykyisellä hinnalla ja mikä se on? Tulotason ei tarvitse todellakaan laskea.

Olipa joskus aiemmin tämä paperimies tarina-dokumentti, ei luopunut 45 tonnin vuositulosta euroakaan vaikka 35 tonnilla olisi paperiteollisuuden työpaikka säilynyt ja kustannukset sopineet alan markkinahintoihin. Nyt dokumentin paperimies "pyörittää" valokuvausliikettä hangossa, todellinen pusiness... tulot ehkä 3-5 tn / vuosi ja nekin meni jo viinaan ja kiltatoppaan. Silti vielä asialleen uskollinen, valtion syy kun meni näin.. Olisko aikanaan asiaa ajateltuaan voinut järjestää kulunsa siedettäväksi 35 tn tulotasolle...? Uskomattoman paljon löytyy yhtäläisyyksiä turvalliseksi koetusta alasta, kun uskotaan että liitto/järjestöt, valtio, eu ym. pelastaa kun tulee tiukka paikka. Ihmeesti on pelastanutkin, vaan miten käy kun linkin tapauksessa on ostajan nyörit tiukalla kuin viulun kieli (+hankintalaki)? Monin paikoin tiloilla uskotaan kaikkiin muihin paitsi itseen, joka on kuitenkin se ainoa vaikuttaja loppupeleissä.
Viimeisen junan pilli viheltää jo asemalla, ketkä ehtinee markkinatalouden kyytiin? Loput jää asemalle.
Onneksi on jo osa tiloista lähteneet edellisillä junilla, jottei ihan maaseutu katoa.

Itse hankimme koneet jatkossakin ulkomailta, koska niitä ei suomessa valmisteta ja vaikka valmistettaisiinkin sen täytyisi silti olla meille kilpailukykyisin vaihtoehto siitä huolimatta. Vai paljonko maksaisitte extraa, että ajetaan suomikoneilla? Se on kuitenkin Suomipoika joka niitä koneita ajaa! Ja niin se on Suomalainen viljelijäkin, ajakoon vaikka millä kunhan tuotanto pyörii ja hinta on kilpailukykyinen!

Maidontuotannon päivän tilanne : ( tilastollinen fakta )
- Keskiarvo karjatilan säilörehun hukkaprosentti on Suomessa n. 20 %, tutkittu juttu . Säilönnällinen laatu myös KESKIMÄÄRIN huono/keskitaso).
  => Nurmen pinta-ala n. 600 000 ha > 120 000 ha tunkioon...
- Lietteen tehokas hyödyntäminen nurmiviljelyssä > ehkä 2-3 % tiloista hyödyntää

Lukuja on pyöritelty tarkkaan tutkijoiden ym. tahojen kera, laskuoppi menee karkeasti euroiksi muutetuna koko sektorille:
Säilörehun hukkaprosentti + laatuongelmat + muiden ruokintakomponenttien (täysvilja ym) huono omavaraisuus = n. - 0,25 Mrd
Lietteen mitätön hyödyntäminen => - 0, 35 Mrd (= ostolannoitteiden säästö)
Nämä kaikki johtaa korkeaan ostorehuprosenttiin, xxx eur vielä lisää miinusta? Sen päälle vielä keskiarvo Ry-sato/ha, niin ei hyvältä näytä.
Eli ollaan vähintäänkin luokassa 0, 6 Mrd mitä menee kankkulan kaivoon, kun puhutaan 600 000 nurmihehtaarin taloudesta.
Kun Valion liikevaihto on 2,2 Mrd ja hukkaan menee jo 0,6 Mrd ennen maitotankkia, niin ehkä osa on väärällä alalla.
Kuitenkin näiden keskiarvojen alapuolellakin tullaan toimeen, niin mitäpä veikkaatte kun nämä asiat on tilalla hallussa että tuleeko tulosta?( No ei, jos kaivurikin pitää taas uusia.)
Voi venkoilla ja olla uskomatta, mutta näin se jo pohjimmiltaan on. ( 2005 - 2010 todella perinpohjin tutkittu & mitattu, mtt, Valio ym.)
On törmätty myös tilanteeseen, ettei haluta tehdä tulosta. Siitähän koituu vain veronmaksua.

> Tilan pienimmänkään laajennusaikeiden yhteydessä kannattaa pohtia osakeyhtiöksi muuttamista ja keskittyä parhaan mahdollisen tuloksen tekoon. Se että hyvinhän sitä on tähän asti pärjännyt ei tarkoita sitä että huomenna pärjää?

Ähäkutti!

Varmistettiin ympäristösihteeriltä talven määritelmä ihmettelyn välttämiseksi, lumi maassa ei haittaa niin kauan kuin viilto/liete menee maahan lumen "ohi". Tämä on Ojalan havaitsemalla laitteella mahdollista vielä n. 10 - 15 cm "ensilumessa", kunhan maa ei ole jäässä. Ja vaikka vähän olisi kohmeessakin, asiaa auttaa 3300 kg painava multain + 8000 kg lisäpainatusta nostolaitteelta + 16 tn vetotehoa.... n. 3 cm viilto imubetoniin, muuten normaalisti 5 cm. ( Voi koitta vaunulla?) Muilta osin syyslevitys nurmille on juuri nyt parhaimmillaan, maa on kevyesti kohmeessa ettei jää pehmeillekään maille mitään jälkiä. Turvemaat erityisesti on perustuoreita, joten ne on ehdottomasti paras ajaa näin syysmyöhällä pikku aamupakkasilla. Ainoat maat jotka yleensä jäätyy näin syksyn yöpakkasilla, on saviset sänget ja nekin ensinnä raiteiden kohdilta. Viimeisen viiden vuoden aikana sesonki on kestänyt sinne marraskuun 15. päivään asti, joka on lakisääteisesti viimeinen päivä lietteen levitykselle.

Joten jos on vielä kaivon pohjilla tavaraa, niin nurmilevityksille ei ole tämän parempaa hetkeä kuin loka-marraskuun seutu. Vink vink... Ovat typet pankissa kevään heinikoille, tämän myöntää jo tutkijatkin, vaikka käsitys on ollut aivan toinen (Mtt 2010). Nurmi ei enää kasva kylmässä, jolloin syyskasvusto ei kuluta typpeä > lietteen typpi liukenee maahan = nitrifikaatio. Umpi hietikot sitten erikseen, mutta niitä meillä ei täällä ole. (huuhtoutmisriski)
Tilanne on kuitenkin niin että eräskin asiakas 9200 ry/ha kahdesta korjuusta nurmea jossa lisälannoitteena n 100 kg salttua / korjuu....+ viimeviikolla olisi ollut melkein täysi kasvusto korjata 3.sato vielä lisäksi > kevyesti yli 10 000 ry nurmea/vuosi.. Fakta on, että 70% lannoitekuluista katosi karjatilalta nurmen multausten seurauksena, asian varmasti allekirjoittaa ainakin 120 karjatilaa . Näkemyksemme mukaan karjatilan lietteen käyttö on tehokkaimmillaan nurmen lannoituksissa ( 2 x vuosi eli 1.korjuun jälkeen ja näin syksyllä, keväällä ei ollenkaan) + viljoille/kynnöksille vain keväällä suoraan kynnökseen kultivaattori-tyyppisellä haravalla, joka vastaa 1. äestystä = paras vaikutus, voin lähettää yv referenssejä. Syyskyntöjen alle "upotus" on vähentynyt asiakastiloilla radikaalisti, jos enää paikoin laitetaan ollenkaan. Uskallan väittää, että lietteen lannoitushyöty moisella reseptillä on paras mahdollinen, toistaiseksi .

Terveisin,

Nivalan Koneaseman klopit

Nyt menee jo hermot, meiltä taitaa loppua keparin tilaus....
Lapuan liikettä liikkeelle
http://www.kp24.fi/uutiset/Opinion.aspx?topicid=2620

On se -tanan - kele kumma, kun elukoilla on tänäpäivänä moninkerroin tilaa vanhoihin louskuihin verrattuna josta maatila on vielä valmis kantamaan 1,5 miljoonan velat jotta tilaa saadaan ja paremmat oltavat > ei muuta kuin "tehotuotanto" - leima otsaan. Vaikkei asia kantaa ottamalla paranekaan, niin tulipahan sanottua! Muilun Jussille puhelu.

Tässä ollaan aika lähellä viljelyä ja toimitusjohtajuus on ulkoistettu:
http://www.vaissi.fi/tiedotteet.html

Tulosta tulee ja palkintoja pokkaillaan, onnittelut täältäkin.  

Lakki pois päästä ja onnittelut   Kuka on seuraava?

Otsikko pitäisi ehkä muotoilla uudestaan ja kysyä" Tulevaisuuden maataloustuotannon halutuin yksikkökoko?"  

Markkinataloutta (Jos ei se kaadu jo itsestään..) voi olla aika vaikea jarruttaa, mitä kyllä MTK ym. tosissaan jo koittaa.  Mahtaako jarrutus onnistua, niin se on sitten viljelijän itse päätettävä mihin uskoo. Jos ei onnistu, kuten itse ainakin vahvimmin epäilen ja varaudun, niin rakentamalla kilpailukykyisempää maataloutta, tännekin seudulle voi jäädä vielä asuttua maaseutua kun kilpailu vienneistä ja tuonneista maiden välillä kovenee entisestään. Omavaraisuudesta ei halua luopua pahinkaan maatalouden vastustaja, mutta mitä se pelkkä halu takaa? Voi katsoa miten kävi paperiteollisuudelle kun olivat tuontipöllin varassa. 50 euroa tullia/pinomotti ja naps, siinä viedään paperiteollisuutta muualle. Ja lisäksi ahne paperimies ennemmin luopuu koko 45 tn vuosipalkastaan ja työpaikastaan kuin olisi pitänyt 30 tn ja työpaikan.. Nyt yksikin koittaa pyörittää valokuvausliikettä hangossa, saattoi vuositulo hieman tipahtaa. "Harmittaa..", sanoi jossain telluhaastattelussa ja otti kossuryypyt. Jotenkin välillä tuoksahtaa, ettei kävisi tässäkin maatalouden kansainvälistymisen väännössä kuin niille paperimiehille, että jos olisin silloin arvannut että näin voi käydä niin...sitä ja tätä, eipä ole enää väliä.
Sahattiin omaa jalkaa poikki ja uskottiin, ettei se paperiteollisuus mihinkään häviä. Paperiteollisuutta tuskin kukaan ajoi varta vasten ulkomaille, ei vain osattu ajatella ja toimia sen mukaan että niinkin voi käydä kun menettää kilpailukykynsä.
Mutta kun ei vain valokuvat tee kauppaansa, niin tyytyä kohtaloonsa vain .

Jos markkinataloutta puolestaan Onnistutaan jarruttamaan, ettei Puolalainen tomaatti, kurkku tai juusto ole puolta halvempi kuin Suomalainen (myyntikielto, vai millä jarrutat> EU:n sallimalla tavalla....?) yms. tuote jonka voi tuoda. Maitopuolella juustot, laktoosittomat yms. erikoistuotteet nostavat jatkuvasti markkinaosuuttaan niin kotimaassa kuin viennissäkin eli toisinsanottuna, vientikelpoisten eli pitkään säilyvien tuotteiden määrä tuoretuotteisiin nähden vain kasvaa. Niin tekee kilpailijatkin ulkomailla. Purkkimaito lienee jotain 5% Valion liikevaihdosta, jollakulla tarkempaa tietoa? Kuitenkin, sillä on yhtä pieni vaikutus tuottajalle, onko purkin pakkaaja ruotsi, tanska vai Suomi , 5% siis. Loppupeleissä Kuluttaja päättää, mitä syödään ja keneltä ostetaan, joihin vaikuttaa raskaasti isot keskuskaupat, ei tuottajat. Ja keskuskaupat kun ei tee mitään kilpailuttamatta tuotteiden hintoja, kuka pärjää? Kenellekkään ei ilmaiseksi rahaa anneta, se on varma.
Kuluttaja kun ei ole kovin luotettava kumppani siinä pelissä, missä pitäisi saada kovempaa hintaa samanmakuisesta tuotteesta, oli sitten tomaatti tai juusto ym. laktoositon spesiaalituote. Lisäksi, kun vientituotteiden osuus kasvaa Suomesta ulkomaille, mikä on hyvä asia, niin mitä se ulkomainen kuluttaja sitten arvostaa? Suomalaista puhdasta ruokaa, kyllä. Ollaanko kuitenkaan varmoja, että samainen esim. venäläinen erottaa Tanskalaisen ja Suomalaisen juuston ensinkään? Tanskalaista puhdasta ruokaa? kyllä taas. Kyse on esim. Oltermannin venäjän markkinoinnista, mutta kyllä kilpailijatkin osaa ja kehittyy, jos eivät vielä osaa. Kilpailutilanne yleensäkin päättyy vasta, kun viimeinenkin kilpailija luovuttaa. Vai jatkuuko kilpailu, kun aina syntyy uusi kilpailija lopettavan tilalle. Ainakin meidän alalla päättymätön tie.
 Tämä peli kun kovenee, mihin voi kannattaa jopa alkaa totuttelemaan, niin mitä tehdään? Politiikka on isossa roolissa, mutta senkö annetaan ratkaista, istutaan ja odotellaan vain, kyllä se siitä? Tänäpäivänä hyvistä neuvoista maksetaan kelpo korvaus, ehkä saa olla olemassa. Omalta osaltamme työjälki on naurettavan pieni, mutta veikkaampa ja uskon että oikeaan suuntaan. Yksiköiden varsinaiseen toimintaan on vain kiinnitettävä enempi huomiota, ja ainakin tähän asti on ollut mukavaa porukkaa ja hyvä tekemisen meininki.

Joku tossa vielä kirjotteli että paras talous saavutetaan keskittymällä ainoastaan yhteen asiaan mikä on totta, mutta itsekin karjaihmisenä tiedän, että välillä on kiva päästä tuulettumaan pellolle kunhan ei tarttis sitä koko palettia tehdä ja varsinkaan ostaa se kalusto.

Itsekin olen karvan verran karjaihmisiä ja eläinten parissa on mukava tehdä töitä, mutta hankittiin kuitenkin koira ja kesämökki. Toisekseen onko niin, että ainoa tuulettumispaikka on ne peltotyöt kaikessa mukavuudessaan, vai onko tuulettumiselle muuta vaihtoehtoa vaikka koko perheen kera? Tässä tullaan niiden kysymysten äärelle, joissa punnitaan mitä mikäkin saa maksaa, ei niinkään mikä on taloudellisesti kannattavaa. Jos työssään jaksamiseen liittyy olennaisesti peltotyöt, on ne hyväksyttävä kustannuksena ja sitäkautta homma silloin toimii. Esimerkkinä kuitenkin em. 550 ltr/h tila antaa lohkokartat kouraan että tuosta ja lähtee illaksi tansseihin. Jos tulee kysyttävää, kantaa kyllä puhelinta mukana että voi hätätapauksessa soittaa. Eikä kyllä häiritä, jos ei ole jotain ongelmaa. Tähän on tietysti jo muutaman vuoden taustat yhteistyöstä, että tunnetaan tilan toimintatavat ja tyylit tehdä asioita.

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 03.12.09 - klo:13:04

 Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.

Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.

Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.

Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.

Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym.  T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.

Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?

Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.

Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.

Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.

Saksassa käydessä tuli vastaan mielenkiintoinen vaihtoehto. Olivat kaivaneet sopivaan mäennyppylään salaojakoneella uran, sinne verkko ja betoni. Sitten seuraava seinä. Sivuseinien väli oli n. 12m peräseinää ei ollut. Kun betoni oli kuivunut väli tyhjättiin ei aivan täyteen syvyyteen ja sitten pohjan valu.

Siilossa oli vierailuhetkellä maissisäilörehua ja kun maa oli molemmin puolin seinän tukena oli polkeminen helppoa. Kukkuraa oli varmasti 3m eli keskellä rehua n. 4.5m.

Oli halpa ratkaisu, miten mahtaisi toimia meillä. Routaa kun Saksassa ei ole.

Äkkiä tulee mieleen:

Miten siilon seinän sisäpinta, maata vasten valettu aika karkea> muovi reikiä täynnä seinää vasten laitettuna? Tietysti jos ei käytä..

Maan ajo pois: Muutama motti maata siirrettävänä, jos leikkaa 3m syvästi ja 12 m leveästi x esim nyt vaikka 30 m = 1080 kuutiota "jonnekin"

Taas huonoin mahdollinen siilon paikka: kaivettu montulle, jotta saa reunojen taakse vallia > sulamisvettä keväällä montussa 30 cm... siitä sitten hakee rehua... Kun ei ollut "raaskinut" mursketta laittaa täytöksi.

Tekee vaikka pari vuotta vielä aumaan ja säästää kassaan, jos tuntuu ettei raaski tehdä kunnolla?

Niin ja toisaalta, miettikääs jos olis laakasiilot tehty sen ajan tarpeen mukaan 30 v sitten ja sen ajan kalustolle, tais olla paremminkin talikkotorni? Eli pieni panostus tulevaisuutta kohti voi säästää uuden siilon tekemiseltä jo 10 v sisään, monesti tuntuu turhalta tehdessä mutta myöhemmin kiittää..   ja lopuksi säästää.

[/quote]
mitäpä sanot jos tekee leveyttä jotain 12metriä vähintään niin alkaa saamaan kunnon auman laitojen yläpuolelle  ja saattas riittää 3metrin seinät hinta vain nousee rajusti 4metrin elementil
[/quote]

Jeps, mikä ettei. Reippaalla aumatyylillä tehdessä joutuu kuitenkin polkemaan poikittain, mikä tuo pientä lisäjännitysmomenttia pakitellessa alas reunalle... 3 m tyhjää alla. Toisaalta aumatyylillä ei voida tehdä kuin vähän kuprulle, jos siilo joskus katetaan, seinät edessä poikittain/kallellaan ajellessa. Mitäs luokkaa hintaero tänäpäivänä %:ssa 3m > 4m, huom kun molemmat juuresta vankkoja? Auma 3m lappuihin puristaa kuitenkin ylähuulia erilailla kuin tasainen lätty.
Kuitenkin avustuksella ynnättynä, siilot ovat yksi karjatilan parhaista sijoituksista oikein ja kunnolla tehtynä, katolla tai ilman.  Ps. takaseinän tarrpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, itse en näe kuin haittaa. Jos kattaa joskus, niin liukuovet on halvat päätyyn. Rehunteon aikaan on aina kaikki vapaa siilotila käytettävissä, voi esim. alkaa pukkaamaan syöttörinteeseen kuormia pystyyn ja polkee siihen jatkoksi. Syöttörintuus vaihdetaan samalla toiseen päähän samaa siiloa, jolloin siilo on taas täynnä tavaraa.. jne. Muutenkin helpompi polkea, kun ei ole peräseinää edessä, halvempi jne.

Asiaa

Siikajoella havaittiin asialliset elementit isolla mullitilalla, taisipa olla juuri nuo liukuvaluelementit. Hyvää ja halpaa ei taida näissäkään olla, mutta sopivalla panostuksella saa siilot loppuiäksi. Korkeus on halvin ilmansuunta tilavuutta mietittäessä, kun on juuresta lujat (lattiavalussa kiinni ja kovalla anturalla). Jossain nähty A-mallin "ontot" elementitkin, lujan oloiset? Kun kestää polkea kunnolla painavalla koneella, tulee takuuvarmasti ilmat pois ja rehun laatu alkaa maksaa lujia siilonseiniä huomaamatta. Näin vältytään myös lämpenemiseltä korkeuden kasvaessa (kulutus pienenee pituussuunnassa), kun voidaan polkea niin että soi. Ennen käytettiin 10 tn traktoria, nyt 14 tn pyöräkonetta ja eron havaitsee jo muovia laittaessa. Meillä Suomessa ei kuitenkaan lämpiäminen ole edes ongelma, jos vertaa euroopan ilmastoon. Kuumat kesät ja korkeat siilot mitättömillä säilöntäaineilla, silti rehut ok?
Suorilta vain jotain 4 metrin elementtiä, jos ei muita rajoitteita.
Jos laskee 3 metrisestä nelimetriseksi, tulee 25% tilavuutta pelkillä seinähuulilla. Kun taas ynnää 25% pituutta lisää, tuleekin pohjatöistä ja lattiavalusta ym. pellon käytöstä lisää laskua aika roimasti. Lisäksi kun nykyään saa avustusta kattamiseen, sama kaava pätee. Ajettavissakin apevaunuissa kärsä ylttää 4,5 metriin. Aperuokinnan yhteydessä siiloihin löytyy monenlaista laitettavaa, säilörehu, litiste, täysvilja.. Litisteelle ehkä vain kapeampi sola, niin kulutusta riittävästi kesähelteellä.

http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/index.php?nayta=6974
Tuolla on tiivistelmä vertailusta ajosilppuriketju vastaan noukinvaunu.