Tuollasella porukkakoneella tehnyt polttopuut reilun 5v. Eihän tuolla mitään "höylättyä" takkapuuta saa, mutta keskuslämmityskattilaan sopivaa silppua. Tuolla koneella ikää se reilu 5 vuotta, mutta päällepäin näyttää paljon häjymmältä. Kuljettimen hihna ja läpät ainakin on vaihdettu ja nytkin läpät aivan solmussa. Tuossa koneessa ainakin se kuljetin on surkea, klavut kiilaavat ja jumittavat mihin milloinkin. Ja suuremmille puille se on hakkuri, sillä rangan työntöaika varsin rajallinen johtuen suoraan ylös alas liikkuvasta terästä, vaikka eihän sinne mitään suurta saakkaan. Normaalille rangalle silti hyvä, jos ei ne pilkkeet häiritse. Ja sellaisella rangalla on nopea, varmasti yli 10- irtomottia tunnissa jos kahdenmiehen pienii.

Jos siistin käytetyn löydät, osta pois. Sillä varmasti normaalikäytön kestää ja puut pienii. Kuten sanoin meillä kimppakone ja käytön/minimaalisen huollon    jälki näkyy, mutta silti kone toimii

Hyviä pitoisuuksiahan teillä ja ureastahan ei makseta
Katselin valmasta omaa "huippua" Urea 38 , valk. 3,09 ja rasva 3,82 

Urea normaalisti pyörii 25-30 välillä , mielestäni aika hyvä siis, MUTTA rasva harvoin käy yli 4:n  (nyt ka. 3,89) ja valkuainen keikku yleensä 3,1-3,3 välillä (nyt ka.3,23). Olishan se mukavaa jos pääsis takaisin edes noihin "normi" pitoisuuksiin, sillä ei siitä monta vuotta kun nuo luvut oli korkeammat, mutta toisaalta taisi keskituotos litroina olla reilut 2000 l huonompi /lehmä silloin ja Raision rehut   

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 26.03.09 - klo:15:38

Jaa, vieläkös niitä parsinavetoita saa rakentaa? Muistaakseni ainakin Norjassa on täytynyt uusien navetoiden olla jo jonkin aikaa pihattoja ja ylimenokauden (en nyt muista kuinka pitkän) jälkeen kaikkien.

Jos lehmät saa jaloittelemaan ympärivuoden niin mikäs parsinavetan tekoa estää . Rehut saa helpostipöydälle parsinavetassakin ja ritilä paskakourun päällä helpoittaa puhtaana pitoa .

Taisi muuten olla avokourut tässä navetassa (kuiva paska). Mutta melkeimpä sanoisin että parsinavetta on hyvä silloin kun yksi ihminen hoitaa karjan - jatkossakin. Tässäkin navetassa hoitajille ei tainnut jäädä muuta kuin lypsytyö, muun hoiti koneet 

Homma kannattaa vielä pienissäkin yksiköissä, vaikka täällä toista yritetään kovasti väittää. 
Eihän pellon määrääkään voida pitää pelkästään investoinnin mittarina, aika paljon karsiutus tiloja investointituen piiristä pois.

Tosin olihan tuossa aika hintava parsipaikka, takavuosinahan tehtiin 60 paikkasia robotti pihatoita tuohon hintaan. 

Tämä taisi olla niitä vielä niitä "nousukauden navetoita", taitaa ne rakennuskustannukset nykyään olla sentäs laskussa. Ja varmaan  helposti olis kustannukset saanut tuossakin alemmas, jos olis tinkinyt joistain "tilpehööreistä". Ei ainakaan mun tulis alettua tuollaista rakentelemaan noilla kustannuksilla, rahaakin tulee kumminki vaan 160:stä pienestä reijästä  . Mutta hattua nostan isäntäparille, riskinottokyky aika kadehdittava, ja onnea uudelle navetalle!

 

Miksei kukaan mainosta sopivaa jäteöljyä?.
Ihan voittamaton esim. moottorisahassa.

Naurakaa pois vaan.
[/quote]


Täytyy tunnusta moottorisahassa menee paskaraapan hydeöljyt+ traktorien peräöljyt. Kaikenlaisessa koneiden rasvauksissa ja paalarin ketjuvoitelussa kans käytetty peräöljy. Ja jos hajut ei haittaa niin koneiden talvisäilytys öljyämiseen 80w-90 etuakselilta. Kierrätystähän se on! Nykyään vaan ukkomestarin kaivuri kierrättää kans tota traktorien peräöljyä niin paljon että ei meinaa muualle riittää (automaattinen keskusvoitelu).

Tänä vuonna ei ole tullut vastaan yhtään myyrän rikkomaa paalia. Joskus nähnyt kun paalien alle maahan on kaivettu tolasto mutta paalien muovit silti ehjät (paalit pystyssä). Niinä vuosina kun myyrät ovat joitain yksittäisiä rikkoneet ,niin silloin ne ovat poranneet käytävän paalin lappioon ehkä noin 20cm korkeuteen maasta. Tälläisinä vuosina maassa on ollut kova routa ja lumi hankeentunutta, ehkäpä ne siksi menevät sinne paaliin kun maahan ei pääse. Tälläiset paalit olen vienyt suosiolla mettään ja muovitkin yrittänyt poistaa traktorista poistumatta. Uskoisin myyräkuumeen olevan tyrkyllä kyllä noissa paaleissa (siis paalissa oikea onkalisto, ei pelkkästään reikä muovissa).

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 18.03.09 - klo:21:20

Ai kestää vai? Meille sattui yksi 675 johon piti tehdä mottiremonti 1000 tummim välein. alko jo tuntua vuosihuololta se sylinteri putkien tonkiminen.

Vanhan isännän aikana 575:n kanssa tuli myös kertaalleen aika äkillisesti koneremontin tarve.

Seuraavalla kerralla tulikin sitten ilmansuodatin kierrettyä kunnolla kiinni asti.

Kaikki vaan ei välttämättä kerrasta opi?

No noita malleja ei varmaan kannata aivan uusimpina pitää, vaikka hyviä toki ovatkin. Itse tykästynyt niin 590Mp, että uuden ostaisin ,jos niitä jostain uutena vielä saisi, kaikki tarpeellinen mitä minä traktorista halua (Ilmakumi pyörät, hydraulinen nostolaite ja vielä hyvä sellainen vrt 5400-sarja! ,pikavaihde ja kaksi kaksitoimista lohkoa vakiona ja kaunis puna/hopea väritys . Mutta mikään ei ole niinkuin ennen, ainakin  5400 sarja on kaukana Massikan "hyvistä päivistä" mutta vaan väärässä suunnssa. 64xx ja 74xx sarjat jo varmaan traktoreiden parhaimmistoa. Toki 5400 sarjallakin töitä tekee ja joissain töissä varsin mukavakin, mutta ei kuitenkaan vielä (enää) aivan traktori minun makuun .

Kyllä Massikka muuten varmaan on traktori siinä missä muutkin. Vaikka täällä tuntuu olevan tosi yleistä omien koneiden ylistäminen, maakunnissa ja kylilläkin on vielä isäntiä jotka uskaltavat kertoa omista koneistaan moitteitakin. Ja kaikissahan niitä on (en tosin tunne yhtään Fentti kuskia ,joten siitä en puhu mitään), Mutta Jd, Valtra Nh...kyllä kai niistä kaikista jotain murheita löytyy, ei toki joka yksilöstä, mutta todella pienillä tunneilla tehdään jo kalliitakin remontteja (ei kai nykyyään muuten mitään enää halvalla saakkaan).

 

Mielenkiintoinen keskustelu tämä hiehojen hyvyys ja jalostuksen kova osaaminen. Itsellä ei ole tältä saralta mitään meriittejä kerrottavana, mutta maitoa on aina tullut keskimääräisesti, tai hiukan enemmän vaatimattomalla hoitotaidolla ja intensiteetillä. Eläinaines on mitä on, osa parempia, ja osa huonompia. On tietysti hienoa, jos kaikki osa-alueet on tilalla paljon keskimääräistä paremmin hoidettu, niin silloin voi kuvitella viimeisen viivan alle jäävän runsaasti enemmän kuin muilla.

Tuttavani, jolla huomattavasti keskimääräistä suurempi karjakoko ja tila valtakunnallisesti vertailuna todella hyvin hoidettu, vastasi kysymykseeni, miten eläinaineksen kasvattaminen aikanaan onnistui? Hän sanoi parhaimmiksi ostokohteiksi koko karjan hankinnat, jotka saattoivat olla pienehköjäkin karjoja ja hinnaltaan kaiken edullisimpia. Oli kokemusta "paremmista" Faban välittämistä hiehoista ja monenlaisesta muustakin eläinaineksista. Tämä on vain tietysti yksi esimerkki.

Tuntuu välillä tämä jalostustoimintakin tietynlaiselta "täpinöinniltä" tällaisen maallikon mielestä. Tiedän tiloja, missä eläimet oikein hyvin hoidettuja, saavat melko henkilökohtaista hoitoa ja ruokintaa momenlaisina proppeina ja tuotokset ovat sen mukaisia. Sitten näiltä tiloilta viedään jalostusainesta, mikä tuskin on sen parempaa, kun naapurissa oleva keskivertoisesti hoidettu saman perimän omaava eläinaines. Tuteja voidaan käyttää tähän täpinöintiin vaikka kunka paljon .

Taas kerran huomaa että joku ajattelee samallalailla. Itse en paljon jalostuksen eteen ole tehnyt, en kuulu edes tarkkailuun koska se on nykyään lähes ainoita asioita jota ei ole pakotettu tekemään. Kuitenkin pakostakin huomaa että kaippa se jalostus etenee vaikka itse ei mitään tekisikään, samasta lehmämäärästä tulee 40% enemmän maitoa kun n 5 vuotta sitten. Nykyään ei tunnu olevan eres erikoista jos hieho lypsää 40l/pv. Ja siementäjälle ei tarvitse sanoa kuin "perushintaista fr:ää". Kaikki eläimethän eivät toki lypsä samallaisia tuotoksia, mutta niiden paremmuus saattaa sitten ollakkin joku muu. "Näkymätön ja huomaamaton" voikin pitkässä juoksussa olla kuitenkin se paras.

Ja en tiedä onko muut ajatelleet asiaa tai törmänneet siihen, mutta joskus seminologi on kysellyt ostaa hiehoja meikeläiseltä eteenpäin välitettäväksi. Hän kertoi tarkkailuun kuulumattomuuden olevan jopa etu, koska kaikki eläimet ovat ns.valiosonnien jälkeläisiä ja missään vaiheessa ei ole karjaani käytetty "koekaniinina" nuorsonnien arvostelussa.

just ollaan aloittamassa ruokkijan asennusta. Käytettynä ostin paketin johon kuuluu de laval feedcar ruokkija neljälle rehulle, täyttölaitteet, ohjauskeskukset, nord-millsin mylly ja täyttölietso jolla saa imettyä vilja jopa 60m päästä. Tämä imulietso systeemi on mielestäni ehdottomasti paras viljanottoon ei tartte olla aina samassa kohdin viljan otto ja voi aina joustaa tarpeen mukaan. Mylly laitetaan laakasiilon seinään kiinni ja mylly pyörittää pohjalla olevaa spiraalia joka suoraan täyttää ruokkijan. toisella laitaa navettaa ulkosiilot joista spiraalit (15m) samalle täyttöpaikalle kuin myllyltä toisesta suunnasta. Kannattaa varmaan ottaa kamat käytettynä, on meináan niin paljon hinnassa eroa. omat laitteet maksoi 4080€ sis.alv. mylly ja lietso vain pari vuotta vanhoja, ruokkija noin 10v vanha.

Itsellä Pellon 300 tekee lenkkinsä 7kertaa/vrk. Käytän puolitiivistettä ja omaa viljaa. Jauhopuoli on jäänyt vähän vaiheeseen , sillä jauhan vanhalla Murskan 700:lla jauhot siiloon n. 17pv:n annos. Tämä systeemi ei oikein ole hyvä sillä tankissa maidon pinta tippuu lähes 10%, kun alkaa siilosta tulemaan köykäisempää tavaraa lopuksi. Ropotti ottaa sitten molemmat spiraalilla automaattisesti.
 Mutta tuohon käytettynä ostamiseen sanoisin että ei kannata ruokkijaa kyllä käytettynä ostaa. Uusien alennus% ovat niin suuret että maksaa vanhasta pian enemmän kuin uudesta ja uudestakin tulee kyllä vanha. Vaikka Pellon onkin toiminut "moitteettomasti" on siihenkin saanut akut uusia 3kertaa 10v aikana ja paimen on vaihdettu kerran ja korjattu ainakin kolmesti. Laturin ja spiraalien valvontaa on särkenyt kerran ukkonen, mutta tyytyväinen olen laitteeseen ollut. Minäkin ensin etsin käytettyä ja vieläpä alfa-lavalia, mutta onneksi tajusin kysyä Pellon kauppiaalta, tuli LÄHES samalla hintaa kuin käytetty alffa, jossa ei olisi edes ollut täyttö automatiikkaa. Mylly voi olla parempi ostos käytettynä, jos se on kerran kunnossa ja valssit eivät ole loppu.Spiraali on tosi halpaa uutenakin ja kurvit ei välttämättä ilman teippauksia kestä montaa vuotta, joten sitä nyt ei ainakaan kannata vanhasta koppuloida, moottorit ja automatiikka tietysti voi olla käypää tavaraa käytettynäkin.

Ranin hinta 71e/rulla kotona.

näyttää uusintoja uusintojen perään..............toista se on italiassa 

http://www.youtube.com/watch?v=cuWSxFWv3Fo&NR=1

Jos portsareilla alkaa olla tuollaset työkalut, taidan jättää baarireissut tästälähtien väliin.

Tuo mopoasia on vähän makuasia,mutta kun sais sen Harrikan ostettua.Tällä iällä ei enää kiinnosta maata  naisen päällä.Ajankäyttö on nimenomaan sitä että ulkoistetaan kannattamattomat työt.

Vähän lyhennetty, mutta eikö siitä vielä alkuperäinen sanoma käy ilmi eli kaikki kannattaa ULKOISTAA
 

Onko muutkin olleet tyytyväisiä tuohon Porin tehotuontiin? Ihan ok hinta mielestäni, tai ainakin halvempi, kuin traktorin vaihto.

Sieltä mullekkin lastu tuli, tyytyväinen olen. Todella paljon halvempaa kuin traktorin vaihto ja vielä paremmin tehot käytössä kuin tehtaan säädöillä olevissa, vaikka olisikin paperilla samat lukemat

Suomen Rehun hiiva on patentoidulla prosessilla (=ei kenelläkään muulla samaa) valmistettua, pienen pieniksi paloiksi pilkottua hiivaa. Patentti on myönnetty Kiinaa ja USAa myöten. Partikkelit aktivoivat pötsin mikrobitoimintaa ja lisäksi pötsimikrobien määrä kasvaa. Lehmä saa suuremman rasvahappotuotannon kautta enemmän energiaa käyttöönsä ja suurempi pötsimikrobimassa on erinomainen aminohappolähde ohutsuolessa. Elävän hiivan käyttöä rehuissa mainostetaan, mutta tosiasia on, että rehujen lämpökäsittelyssä hiivat tutkitusti kuolevat. Hiivasolut jäävät toki rehuun, mutta kokonaisina, eikä niistä saada vastaavaa hyötyä kuin erityisprosessilla pilkotusta hiivasta. Kaikilla säilörehulaaduilla hiiva ei toimi hyvin ja siksi on tärkeää mittauttaa kotoisten rehujen arvot ja suunnitella rehutäydennys sen pohjalta.

Pitääpä seuraavaksi kokeilla niitä A-rehun puolitiivisteitä
Siellä  sentäs myyjillä on "oikea" asenne, kun kysyin talouspuolitiivisteen ja viljattoman eroja, vastaus oli viljaton luultavasti parempi - ainakin se on kalliimpi .    Totta ainakin osa puheesta ja sitä ymmärsi meikeläinenkin, tuosta en niin varma!

Lainaus käyttäjältä: Ana - 24.02.09 - klo:17:01

Nämäkin varmasti yksilöitä kuten kaikki koneet mutta tuos urakoitsia firmalla on tuollaanen -08 vuotuunen reilu 1000h ajettu.. ensimmäisen 10h aikana pariin kertaan hydraulipumppu, käytännös takaveto kokoajan eli nelivedon pakka tai mikälie mopon kytkin luistaa, vaihteet sekoilee eli vaihtaa välillä oman mielensä mukaan, lämppärin moottori ulisee ja muita miinuksia nyt ainakin pirun hitaat nostolaitteet ja jos kytkimellä koittaa liirata niin pirunmoinen pamaus/tryykäys. Ja woimmaakin sais olla lisää mutta ymmärtäähän tuon ettei mopolla mahottomia

Tuohon nostolaiteen hitauteen auttaa lisävarusteena saatava säätötilavuus pumppu
( noin 110 L ? )

 nostolaiteen lyhyeen liikerataan 3 katekorian varret >  niin ainakin väittävät

nelivedon pakkaan yksi levy lisää ( ajovoimma versiossa se voi olla vakiona > tarkista > tulee halvemmaksi kuin jälki asennus ) pakkaa voi myös "kiristää" säätö levy jousi levyn alle - takuu tietenkin lakkas kun etupää ei kestä lisääntynyttä vääntöä - vastaavassa valtrassa isompi etuakseli jonka kytkentäpakka ei luista

Traktori on pilattu pienellä säästöllä, muutta noilla lisävarusteilla sitä saa vähä parannettua - mulla se oli jo myöhäistä  

Aika tutulta kuulostavia ominaisuuksia, vaikka kyse onkin yksilöistä
Vielä kun muistetaan traktorin jarruttomuus , niin onkin menty aimo harppaus massikan kehityksessä, ikävä vaan että taaksepäin , saahan sillä ehkä hintaa tippumaan ja vihaisia omistajia