TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.
Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???
Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...
Oon funtsannut, että pitäiskö siirtyä pelkästään sertisiemenen käytöön, kun on alkanut viduddamaan jokakeväinen ja -syksyinen siementavaran kanssa puljaaminen.
Keväällä lajitteluun ja peittaamiseen menee aikaa, jonka vois käyttää tuottavamminkin. Lisäharmia aiheuttaa siementavaran säilytys, se vie siilotilaa, ja kun jää kylvöjen jälkeen ylimääräistä siementä, pitäisi sekin johonkin varastoida, ja taas tarvitaan siilotilaa, tai jos varastoi suursäkeissä, niin hiiret ja rotat ennen pitkää nakertavat niihin reikiä, se on koettu. Lisäksi tätä hyvin itävää siementä pitää jättää varastoon siltä varalta, että syksyllä ei hyvin itävää siementä saakaan, taas tarvitaan ylivuotiselle siemenelle varastotilaa, ja kyllä ilmeisesti sen ylivuotisenkin siemenen itävyys ajan mittaan laskee, liekö esim. 3 vuoden päästä itävyys enää samalla tasolla kuin "uutena"?
Sitten pitäisi vielä erikseen kasvattaa itselleen se tos-siemen, siihen pitää valkata sopivat hukkakaurattomat ja ensimmäisinä kylvettävät ja siten myös ekoina puitavat lohkot, ettei mee myöhäiseen ja mahdollisesti märkään syksyyn se siementavaran puiminen, pitää lannoittaa maltillisesti, ettei mee lakoon, ruiskuttaa niin, ettei tuu tallomisjälkiä ja aikanaan puidessa vihreitä jyviä, eli kasvusto pitää olla tasaisesti tuleentunutta, mielellään vielä tautiaineita reippaasti, että on terve kasvusto, sitten vielä kuivurilla pitää olla tarkkana, ettei kuivaa liian kuumalla ilmalla ja pitää huoli, ettei vieraita lajeja sekaanu siementavaraan, kaiken kaikkiaan siis vaativaa ja stressaavaa puuhaa tuo tossinkin kasvatus itselle, mutta kaikki kun olis sertiä, vois vaan keskittyä myyntitavaran kasvattamiseen, ei tarvis huolehtia muusta, ja loppuis se siementavaran kanssa puljaaminen keväisin ja syksyisin. Kyllä tälläisestä huolettomuudesta ja stressittömyydestä vois vähän lisähintaa maksaakin, ja vois aina syksyisin myydä kaiken mitä pelloilta irti lähtee, vielä sekin, että raakatossia kun varaa itselleen, niin sitä pitää varata reilusti enemmän, mitä tarve on, koska itävyydet on puidessa tuntemattomia, ja lähteehän lajittelussakin pois enemmän tai vähemmän, ja tuo lajittelujätekin on johonkin saatava pois käsistä, metsään se on useimmiten vietävä, ellei joku sian tai kanan kasvattaja sitä armollisesti suostu pikkurahalla hyvää hyvyyttään ostamaan, useimmiten ei suostu, koska heitäkin on lähietäisyydellä jo aika vähän. Tässä vielä yksi pointti, joka puhuu kokonaan sertin käyttöön siirtymisen puolesta.
