Hitler ei keksinyt rotuoppia ja sitä että juutalaiset on "pahoja" syyt on paljon syvemmällä:
Jos jaksaa lukea ja perehtyä esim. tähän, niin ymmärtää enemmän:
https://timoeskola.wordpress.com/2020/01/23/raamattu-luther-ja-antisemitismi/Ghetosta pankkimaailman huipulle
Mistä antisemitistinen käsitys oli peräisin? Miksi juutalaiset olivat ajautuneet siihen asemaan, missä he olivat Lutherin aikaan ja sen jälkeenkin? Toisin kuin joskus ajatellaan, tilanteelle oli varsin yksinkertainen yhteiskunnallinen selitys. Keskiajalla juutalaisia oli kohdeltu Euroopassa varsin ankarasti. Juutalaiset eivät sopineet kristilliseen maailmaan.
Feodaaliherrojen Euroopassa paronit ja piispat hallitsivat kaikkea. Juutalaisten asema yhteiskunnassa oli tarkasti säädelty. Juutalaiset eivät saaneet omistaa maata. Heistä ei myöskään voinut helposti tulla talonpoikia. Lisäksi käsityöläiskiltojen jäsenyys oli yleensä evätty heiltä. Jäljelle jäivät vain kaupankäynti ja talouselämä – tosin kaikkein vaatimattomimmissa muodoissa. Kauppaa käytiin toreilla ja ihmisten ovilla.
Raha kuitenkin löysi vähitellen paikkansa. Jo Lutherin aikaan juutalaisilla oli kieron pankkiirin maine. Jotkut heistä olivat kyenneet saavuttamaan taloudellista asemaa hallitsijoiden suosimina ”hovijuutalaisina”, vaikka useimmat juutalaisista elivätkin muun kansan tavoin köyhyydessä. Menestyneet talousmiehet lainasivat rahaa korkoa vastaan. Tämä oli omiaan herättämään kateutta ja katkeruutta etenkin, kun lainat oli jossain vaiheessa maksettava takaisin.
Juutalaisten asemaa Euroopassa vaikeutti myös yhteiskunnan rakenne. Koko yhteiskunta toimi erilaisten korporaatioiden varassa. Jokaisen ihmisen tuli ”kuulua” johonkin, olipa kyse sitten maataloudesta, koulutuksesta tai kaupasta. Miten vääräuskoisille juutalaisille löytyisi oma paikkansa tällaisessa yhteisössä? Vastaus on kuuluisa ja se määräsi juutalaisten tulevaisuuden pitkiksi ajoiksi: Judengasse – juutalaisten ghetto.
Ghetto muodosti juutalaisten korporaation, jossa heillä erityisen uskonnonharjoittamisen lisäksi oli omat koulunsa, hallintonsa, terveydenhoitonsa ja jopa oikeusjärjestelmänsä. Näin oli esimerkiksi 1700-luvulla Euroopan sydämessä, Frankfurtin vapaakaupungissa, joka oli silloisen talouselämän keskus. Juutalaisilla oli kaupunki kaupungissa. Näin oli myös sadoissa muissa Saksan ja ympäröivien maiden kaupungeissa.
Juutalaisten taloudellinen asiantuntemus nousi arvoonsa merkantilismin aikana, kun kaupankäynti laajeni ja Euroopan talous lähti merkittävään nousuun. Juutalaisten asema helpottui vähitellen. Tilanne oli uusi 1800-luvun Frankfurtissa, joka oli talouselämän keskus. Siellä rahamaailmaa johtivat nyt juutalaisten omistamat pankit. Kaikki tunsivat nimet Seligman, Oppenheimer ja Rothschild. Rothschildin pankkisuvun tarina on oiva esimerkki aseman paranemisesta. Suku oli lähtöisin Frankfurtin Judengassen savuisilta kujilta. 1800-luvulla pankkiliike koki suunnattoman menestyksen lainoittaen niin valtiota kuin teollisuutta. Se rahoitti muun muassa suuren osan Euroopan rautateiden rakentamisesta. Näin se saavutti aseman, jossa se olisi kyennyt horjuttamaan jopa hallitsijoiden istuimia. Kateuden ja vihan nousun ymmärtää.
Historia osoittaa, että vaikeuksia myös ilmaantui. Pelko ja kateus oli helppo yhdistää vanhoihin ennakkoluuloihin. Perinteiset asenteet astuivat tarvittaessa nopeasti esiin. Liian nopeasti.