Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.02.11 - klo:22:25

Suomen kesä on liian lyhyt ja kaunis tuntitöihin

jaa milloin puinti alkaa tonnihinnoittelulla, samoin säilörehu esim sillä ajosilppurilla kuormataksalla, kivienkeruu kpl taksalla... 

pyöröpaalissa se paalimäärä on vain niin helppo todeta jolloin se on yksinkertainen laskutusmenetelmä, mut en kyllä ymmärrä millä tapaa erilaista on tunnit kirjata ylös... 

Niin, en minä harrasta puintia, kivenkeruuta enkä silppurikorjuuta..
Minulle urakoitsija pui kyllä tuntitaksalla.

Toisaalta sinunkin urakat jättäisin väliin sillä kuuden euron paalitaksalla, koska se ei juuri muuta kata kuin muuttuvat kulut ja muutaman vuoden päästä on sitten ne loppuun ajetut vehkeet käsissä.

Minulla halvin taksa 14 euroa sisältäen niiton, paalauksen verkkoineen, muovituksen muoveineen ja keruutraktorin etu-takapihdeillä asiakkaan käyttöön.. Sitten kun urakat pienenee euro-kaksi paaliin lisää ja niitto erikseen 40 euroa hehtaari.

Näistä ei tinkailla yhtään

Kovapaalaus aikakutena yksi isäntä ihmetteli märkiä pahnoja paalatessa, että eikö se paalauskone niitä kuivaakkaan. Mitä siihen sitten vastaat?

Kovapaalausaikana yksi urakoitsija kolleega isännän tultua pellolle katsomaan meni kontilleen koneen taakse katteleen koneen alle..
Isäntä kysyi, tuliko koneeseen jotain vikaa? Voiko paalausta jatkaa??
Johon urakoitsija, että, kyllä kai mutta jotenkin tukossa se taitaa olla kun noita paaleja tulee ulos niin harvakseltaan

tais cc tyhjentää tämän pajatson...

tais cc tyhjentää tämän pajatson...

Oli lähes täydellinen analyysi urakoinnin ihanuudesta..

Olenkin monelle isomman tilan isännälle todennut, että et tiedäkkään kuinka onnellinen saisit olla ku saat tehdä vaan omia peltotöitäsi

Pankkina oleminen on itseä ketuttanut tuossa paalausurakoinnissa eniten. Itselläkin on parhaimmillaan ollut rahaa kiinni 20 000 euroa muoveissa ja verkoissa... Nämä on hankittu ennakkohinnalla edullisimmillaan ennen vuodenvaihdetta ja rahat on saanut "parhaimmillaan" takaisin ennen seuraavaa vuodenvaihdetta (kaikki muut laskuthan menee tutun urakoitsijan laskujen edelle ja mahdolliset karhukirjeet otetaan henkilökohtaisena loukkauksena).

Tyypillistä on myös isoilla karjatiloilla, että kaikkein paskimmat kenkäheinikot ajatetaan paalausurakoitsijalla, kun ei sitä noukinvaunu/ajosilppuriurakoitsijaa kehtaa sinne rutakkoon ajattaa! Sitten haukutaan talvella huonoa silpunlaatua, kun ei ole terät päällä pystynyt ajamaan, kun kokoajan menee sullojasta läpi karhotettua kiveä, kantoa ja kenkäheinää...

Ja lopuksi haukutaan seuraavana kesänä laiskat paalausurakoitsijat, jotka eivät lähde kiitollisena näitä paskaheinikoita keräämään!

Kyllä silppurit ja puimurit liikkuu jo jonkinverroin ha taksalla. Toi kappalemäärä on vaan niin helppoa kun kirjaa jokaisen asiakkaan jälkeen paalaajan kokonaismäärän niin pysyy kirjanpito kuosissa. Erisia on kun merkka tuloajan ja kilometrit sitten kahvi ja ruoka-ajat sekä paalimäärät ja loppuajat. Yleensä osa menee arvailun ja arvioinnin puolelle. Itse tosiaan koitan viellä selvitä tuntihinnalla.

Tuntihinnalla itsekin olen puinut, isä puinut. Nyt noin kymmenes puimuri tällä tilalla ja tuntihinnoittelusta hehtaaritaksaan, asiakkaan pyynnöstä

Mun mielestä tuntihinnoittelu reiluin, kaikkia kohtaan. Hehtaarihinnalla ei voi lähteä puimaan 5ha:n plänttiä kymmenen kilometrin päähän. Työ vie tunnista reiluun pariin tuntiin, matkoihin toinen tunti. Tilan sisäisissä siirtymissä nämä hyväksyttävä, järkevässä mitassa ja laskettava tuntihintaan. Yksittäisenä työnä maksajan täytyy olla työn tilaaja, ei kaikki kollektiivisesti

Cosmicilla asia kirjoitus... Kyllä urakoitsijan pitäisi saada laskuttaa korjauskulut, jotka johtuu pellon omistajan laiminlyönneistä. Sehän tässä urakointihommassa onkin p..tä kun hyvin pellot hoitaneet joutuu maksaa näennäisviljejelijöiden viljelyn. Itellä kanssa mielenkiintoisia kokemuksia hevosmiesten pelloista. Tunteja saa tuhraantumaan helposti kun vauhtia ei pysty pitää. Parempi viettää sitä laatuaikaa kotosalla vaan eikä tarvi kasvattaa V-käyrää

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.02.11 - klo:10:58

tais cc tyhjentää tämän pajatson...

Oli lähes täydellinen analyysi urakoinnin ihanuudesta..

Olenkin monelle isomman tilan isännälle todennut, että et tiedäkkään kuinka onnellinen saisit olla ku saat tehdä vaan omia peltotöitäsi

CC:n terävä analyysi kertoi kaiken, ja tuo paalinpyörittäjän lausunto. Tästä syystä moni urakointiin kykenevä ei hommaan ala, tietää että omien peltojen leppoisa työ ei ole samaa kuin kivikoissa koluaminen ja SEN vahingon odottamien. Vahinko varmaa, vain ajankohta epävarma

cc:n juttu on kyllä ihan tätä päivää, paitsi että... En ole enää muutamaan vuoteen lähtenyt lainkaan noille keikoille, ymmärtänette miksi. Parempi kun keksii hyvän tekosyyn ja laittaa hallin oven koneen edessä kiinni.
Itselläni ei tuota eriarvoisuus ongelmaa ole, koska kaikki karhotetaan. Karhotuksen ansiosta ne 80 cm leveet 240:lla niitetytkään ei ole ongelma. Kun heinää on vähemmän lisätään vauhti johonkin 12km/h nurkille, silloin 750:lla karhotetussa on yleensä heinää sen verran mitä kuhni ehtii niellä. Normi kasvuissa vauhti on 5-7km/h.
Karhotuksesta on hyötyä monessa kohtaa sekä isännälle että urakoitsijalle: Kuivuminen nopeutuu, isäntä saa lyhyelläkin poudalla kuivan rehun. Lisäksi silpun pituus paranee, ja paaleista tulee paljon tiukempia. Eli taas isäntä hyötyy. Urakoitsija hyötyy taas kun Paalaustyö nopeutuu.
Karhotuksessa on aina win-win tilanne.

1 kesä niittomurskausta tilan ulkopuolelle, siinä ajassa kone kului enemmän kuin "omissa" niitoissa yhteensä 6 vuodenaikana.

Aina ei ollut kiviä kerätty, kiintokiviä merkitty ja ehkä äestyskin jonkun pelloilla saattanut hieman unohtua

Savatkohan combipaalaimiin milloinkaan riittävän suuria renkaita?
Vähintään 700/22,5 telillä varustettuna pitäis olla. Painoa kuitenkin niin kerpeleesti!

Paaliurakoitsijakin on ihminen  Kyllä pellon omistajan tai haltijan täytyy hoitaa pelto sellaiseen kuntoon että siellä ei koneet hajoa.

Urakoitsijoilla pitää olla "kaksihintajärjestelmä". Kannikko- ja kivikkoaloille omat taksansa riskilisällä ja sitten turvallisille alueille pienempi.

Pankkina oleminen on itseä ketuttanut tuossa paalausurakoinnissa eniten. Itselläkin on parhaimmillaan ollut rahaa kiinni 20 000 euroa muoveissa ja verkoissa... Nämä on hankittu ennakkohinnalla edullisimmillaan ennen vuodenvaihdetta ja rahat on saanut "parhaimmillaan" takaisin ennen seuraavaa vuodenvaihdetta (kaikki muut laskuthan menee tutun urakoitsijan laskujen edelle ja mahdolliset karhukirjeet otetaan henkilökohtaisena loukkauksena).

Tyypillistä on myös isoilla karjatiloilla, että kaikkein paskimmat kenkäheinikot ajatetaan paalausurakoitsijalla, kun ei sitä noukinvaunu/ajosilppuriurakoitsijaa kehtaa sinne rutakkoon ajattaa! Sitten haukutaan talvella huonoa silpunlaatua, kun ei ole terät päällä pystynyt ajamaan, kun kokoajan menee sullojasta läpi karhotettua kiveä, kantoa ja kenkäheinää...

Ja lopuksi haukutaan seuraavana kesänä laiskat paalausurakoitsijat, jotka eivät lähde kiitollisena näitä paskaheinikoita keräämään!

yllä oleva on enemmän kuin totta ja sitä näkee ympärillä enemmän kuin tarpeeksi. Mutta eikös se olis hinnoittelussa otettava huomioon jos missä. tuo maksujen myöhässä hoitaminen ei toisaalta oikea koskaan jos asiaan ei uskalla puuttua

muovissa kans ei urakoitsijan tehtävä ole olla varastona ja pankkina. jos isäntä haluaa kääriä syksyhintaiseen muoviin ostaa hän muovit itse syksyllä. Jos urakoija ostaa hänen kuulunee myydä ne päivän hintaa tekohetkellä...

toisaalta tuntihinnan ollessa kohdallaan 10-15 kpl/h tullessa kappale hinta kipuaa ylemmäs kuin nyt, jolloin raha motivoisi tilaa tekemään asioiden eteen jotain...

Vaikka tuo CC:n kirjoitus humoristinen onkin, se ei ole asian ydin. Tuskin se todellisuus koskee aloittajan työmaata. Enemmänkin sekin puoltaa hyvien palstojen maksupaineita epäonnistujien kustannusten korvaamiseksi, siis hyvä pelto maksaa toisen huonon, mikä ei ole ihan oikeudenmukaista.

Edelleen tuo käyttöaste on keskeinen, jos itse selviää n 40000€:n koneella, niin urakkamiehen 80000€:n koneen korko on prosenteissa sama mutta vaatii tuplamäärän paaleja vuodessa tasoittuakseen. Jos traktorikin on tuplasti kalliimpi vaatii sekin tuplamäärän. Eli urakkamiehen pitää jo pääoman takia tehdä nelinkertainen paalimäärä tilaajaan oman halvemman koneen suhteen. Esim 2500 paalia tai urakalla 10000 paalia menee vielä, mutta yli kymppitonnin pyörittäminen on jo aikamoinen suoritus. Tehokkaampi koneketju voi tietysti tuottaa muita säästöjä, jotka hieman tasoittavat, mutta tuo karkeana esimerkkinä.

Eli alkaako konemyyjien kädet olla liian syvällä myös urakoitsijoiden taskuissa.

 Sitä asiaa edelleenkin ihmettelen että miten karhottaminen edistää kuivumista? Ei se heinä voi kuivua nopeammin jos ajetaan kolmekin niittokoneen karhoa yhteen. Yleensä kuivumista edistää pöyhintä jolloin haihtuvaa pinta-alaa tulee huomattavasti enemmän. Tottakai karhottamisella voidaan saada märkiä kohtia kuivumaan uuden karhon pinnalle, mutta käytännössä ennen paalaamista tehtynä asialla ei ole mitään merkitystä. Mutta paalaustapahtumaa se nopeuttaa ja helpottaa oleellisesti.

Sitä asiaa edelleenkin ihmettelen että miten karhottaminen edistää kuivumista? Ei se heinä voi kuivua nopeammin jos ajetaan kolmekin niittokoneen karhoa yhteen. Yleensä kuivumista edistää pöyhintä jolloin haihtuvaa pinta-alaa tulee huomattavasti enemmän. Tottakai karhottamisella voidaan saada märkiä kohtia kuivumaan uuden karhon pinnalle, mutta käytännössä ennen paalaamista tehtynä asialla ei ole mitään merkitystä. Mutta paalaustapahtumaa se nopeuttaa ja helpottaa oleellisesti.

Karhottaminen... joo.. Kun heinä joutuu pimeään niin se sulkee kaasujenvaihtoon tarkoitetut kanavansa ja aukkonsa. Hengitys loppuu ja kuivuminen hidastuu. Sokeria säästyy mutta vesi pysyy. Syvällä karhossa kuivuminen on lähes nollassa, siellähän on säkkipimeää eikä ilmakaan kierrä