Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Säilöheinän paalaus?  (Luettu 42285 kertaa)

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Säilöheinän paalaus?
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.

Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa.   Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.

Rimuli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 147
Vs: Säilöheinän paalaus?
Meillä lampaat tykänny ainakin noin 1-2 vrk esikuivatusta. Muutamaan vuoteen ei paaleihin ole mitään happoa  lisätty ja pilaantuminen ollut tasan 0. Myös ylivuotisissa. Silppuamisen vaikutuksesta säilymiseen en kommentoi, mutta paalimäärään ja rehun käsiteltävyyteen sillä on vaikutusta.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Säilöheinän paalaus?
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.

Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa.   Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
Miten sää saat pysymään kuivaheinän ilman hometta muovissa? Pitää olla sit tosi kuivaa. Pöyhintä ja kaikki vai?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Säilöheinän paalaus?
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.



Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa.   Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
Miten sää saat pysymään kuivaheinän ilman hometta muovissa? Pitää olla sit tosi kuivaa. Pöyhintä ja kaikki vai?

Ihka kuivaa en teekkään. Hevosille on koitettu saada kuivahkoa. Sen nyt vaan voi sanoa, että ainakin käärimättömät vetää homeeseen pinnalta. Ei kait se lihaelukoilla niin haittaa, mutta hoitsut saa sitä nenäänsä ja pölykeuhkot.  Miks yleensä pitää yrittää ihan kuivaa saada koska eläimetkin syövät nihkeää mieluummin. Varastointi näin ulkona.  Kovasti pöyhimällä saadaan myös parhaat kasvinosat karisemaan peltoon.  Siis nippuun ja pakettiin ja ressiä ei oo.

Viimeksi muokattu: 12.02.10 - klo:11:55 kirjoittanut landehande

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Säilöheinän paalaus?
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Ei niin kuivaa pellolta saa että tiukassa pyöröpaalissa säilyisi. Kyllä tiukkuudesta joutuu tinkimään silloin ja varastotilaa kuluu enemmän. Iso tiukka kuiva paali ja neljä kerrosta muovia tulee itselle kaikkein edullisimmaksi. Jos myydään hevosmiehille joilla maksukykyä riittää niin silloin muovia 10 kerrosta :)

Paalari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 694
Vs: Säilöheinän paalaus?
Viime suvena oli käytössä Hivenen Biostable säilöntä-aine.
Säilöheinien ka. 60-70%, joita mennyt myyntiin n. 1000 kpl, eikä yhdestäkään ole tullut reklamatiota.
Joten taitaa olla passeli aine kuivemmalle tavaralle.
Paalit ovat käyneet vakuumiin. Puukon kun lykkää kylkeen niin sihinä kuuluu, kun vetää ilmaa sisään..

pöyhijä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 148
Vs: Säilöheinän paalaus?
Lähinnä tuo kommenttini koskikin oikeasti kuivan heinän käärintää, eli kosteus siinä 15 % nurkillla, ka. siis tällöin 85 %. Ja kyllä ne saa säilymään homeettomana kunhan on asialliset varastot. Tällaista tavaraa tosiaan aika harvoin suoraan pellolta saa paalata, viime kesänä tosin olisi onnistunut varmasti sekin.
On vaan vähän harhaanjohtavaa jos puhutaan kuivan heinän käärinnästä, kun on kosteudet kuitenkin jotain 30 % tienoilla ???
Propionihappo on säilönnässä käsittääkseni omimmillaan juuri tuossa hiukka alle 20 % kosteudesta noin 30 % kosteuteen, eli sellaisessa tavarassa sitten laskukoneesta riippuen aito vaihtoehto käärinnälle. Propionihappohan on lievä tuholaisaine(pesticide), kun se kerran tappaa hometta. Olisi kiva kuulla jos joku sitä suomenmaassakin heinän säilöntään käyttää.
Meillä ei ole käärittävään tavaraan laitettu enää vuosiin mitään aineita, viimeksi oli muistaakseni käytössä jotain maitohappobakteeria, mutta hyvin on säilyny ilmankin.
Ja vielä kommenttia tuohon alkuperäiseen kysymykseen, joka taisi siis koske sopivaa paalainta säilöheinälle, niin eiköhän se vaan joku hyvä muuttuvakammioinen ole paras siihen, merkkeihin en ota kantaa ku ei ole kokemusta nuista.

Viimeksi muokattu: 12.02.10 - klo:13:35 kirjoittanut pöyhijä

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Säilöheinän paalaus?
Riippuu materiaalistakin. Kuiva olki kärsii kyllä paalaamisen melko tiukkaan mutta heinä varsinkin lehtevänä ei tahdo oikein tiukkaa paalausta käärimättä kestää. Toki tuo 85%kuiva-aine on korkea ja pikkupaaleissa jo säilynee hyvin.

pöyhijä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 148
Vs: Säilöheinän paalaus?
Nyt kun luin tuon Petrin alkuperäisen viestin uusiksi, niin nimenomaan voisi tuo propionihappohomma olla tsekkaamisen arvoinen juttu jos mahdollisimman kuivaa tavoittelee ilman kuivuria, ja säilyäkin pitäis. Tuolloin tuppaa kosteus olemaan helposti just siellä 20-30% eli ka 70-80 %, jos saa kivasti pellolla kuivattua. Mut lampaille kun oli menossa syöttöön niin siitä en sitten osaa sanoa mitä ne tosta p-haposta tykkää, naudoilla ja hevosillahan samaa ainetta löytyy myös elukan omasta ruoansulatuksesta.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5278
Vs: Säilöheinän paalaus?
Käärintä on ajatuksissani kahdesta syystä: ei ole varastotilaa kuiville ja varsinkaan apilaista heinää ei ole järkevää yrittää läheskään joka vuosi pöyhiä sellaiseksi, etteikö käärintää (tai sitten vaihtoehtoisesti konekuivausta) tarvittaisi. Eli tässä muoviin laitto on vaihtoehto koneelliselle kuivaukselle.

Muutama vuosi sitten paalautin tosi surkeasta odelmasta moneen kertaan pöyhittyä ja käännettyä tavaraa ja lopputulos oli ruokintavaiheessa arvioiden erinomainen. Ainoa ongelma tuollaisessa tavarassa, ettei voi syöttää suoraan paalista, koska -5 ja siitä lämpimään päin rulla lähtee lämpenemään alle vuorokaudessa. Kun sen hajotteli lattialle, niin ongelmaa ei enää tullut.

Jatketaan kehittelyä vielä tuonne ruokinnan koneellistamisen puolelle, siitä kyselen kohta muita juttuja.

Petri

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Säilöheinän paalaus?
Riippuu materiaalistakin. Kuiva olki kärsii kyllä paalaamisen melko tiukkaan mutta heinä varsinkin lehtevänä ei tahdo oikein tiukkaa paalausta käärimättä kestää. Toki tuo 85%kuiva-aine on korkea ja pikkupaaleissa jo säilynee hyvin.

kuivat heinä lehdettömiä jos oikeen kiristää, pintapaalista ainaki... oljella ei niin väliä

volvo88

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 436
Vs: Säilöheinän paalaus?
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen. 7 vuoden paalauskokemuksella olen aina pyrkinyt tekemään mahdollisimman kuivaa rehua. Säilöntäainetta en käytä ja joskus karho saa kuivua viisikin päivää jos kelit sallii. Muuttuvakammioisella kombikoneella tiiviiseen paaliin ja vain 4 kerrosta muovia. Paalit ajetaan heti navetan viereen suureen kasaan jossa on kolme kerrosta paaleja päällekkäin. Mitään säilymisongelmaa ei ole ollut, joskus sellaiseen puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku. Käytännössä ei ainakaan sonnien ruokinnassa mitään merkitystä.

Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.

Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.

Suurilla pelloilla paalaan pellon päät kosteampana. Säilyy paremmin, karho on poljettu ja noukinta pitää viedä alempana. Multaa tulee joukkoon aivan väkisin. Toinen vaihtoehto on se että ajaa noukin samassa korkeudessa kun suorallakin ja hyväksyy sen että rehua jää vähän pellon päähän.

Kombikone on hyvä kun tulee heti muovi päälle, eikä paali saa välillä maakosketusta. Tuolla ei ole merkitystä jos käärintä tapahtuu muutaman tunnin sisällä. Vuorokausi on liikaa, silloin ottaa paalin pintaan maasta kosteutta ja siitä se paali sitten homehtuu.

Paalien käsittely mahdollisimman pian käärinnän jälkeen. Muovin liima on vielä tuoretta ja kestää käsittelyn paremmin. Suuressa kasassa lintuvaurioita ei käytännössä ole ollenkaan, siksi ajan kaikki paalit navetan viereen. Suuri kasa ei kiinnosta lintuja ollenkaan, en tiedä mistä johtuu mutta on kokemukseen perustuva tieto.

Sitten näihin teknisiin ratkaisuihin. Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa). Koneessa pitää olla verkkosidonta, se lakouttaa pahimmat piikit paalin pinnasta puhkomasta muovia. Silppuamisella en näe tuossa sun tapauksessa merkitystä, vaikuttaa lähinnä jatkokäsittelyyn. Silputtu paali saattaa olla aavistuksen verran tiiviimpi.

Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin. Tosin aika toimiva konstruktio tuokin tuntuu olevan. Harva -60 luvulla kehitetty kone on niin kopioitu ja vieläkin valmistuksessa oleva kuin tuo kiinteäkammioinen Krone kolaketjupaalain. mm. nykyiset NH kombit perustuvat samaan paalaimeen.

Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16. Kolaketju vaatii säännöllistä öljyämistä, mutta oikein hoidettuna on luotettava ja pitkäikäinen. Myös NH muuttuvakammioiset kolakoneet ovat OK. Näitä kumpaakin saa vaihtokonerivistä aika edullisesti. Näistä ainakin tuolla Kronella saa tehtyä paaleja jonka koko on 100cm-160cm. Varmaan nyykkärilläkin.

Käärijällä ei nyt niin suurempaa merkitystä ole, mutta itse kyllä ottaisin täysautomaatin. Pari sataa paalia kun käärii ilman automatiikkaa niin kuski on henkisesti aivan puhki. Siinä pitää olla koko ajan ihan skarppina. Pitkää päivää ei yksinkertaisesti jaksa ja virheitä tulee. Siksi automaattinen. 3D olisi varmasti paras tähän hommaan, mutta kyllä muillakin onnistuu.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5278
Vs: Säilöheinän paalaus?
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Muutama juttu jäi vaivaamaan:
puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku.

Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.

Joku yllä tosin esitti, että kiinteäkammioisella saa pinnan tiivistettyä paremmin... Mutta kyllä ymmärrän hyvin ajatuksen, että koko paali on samaa tiiviyttä, niin ainakin saadaan täydemmäksi, jos ei muuta.

Tosin tuli mieleen, että jos niihin viimeisiin kierroksiin laittaisi propionihappoa hieman kaveriksi? Olen ymmärtänyt, että proppi ei säilöntäaineena ole halvimmasta päästä, tällä voisi vähän laskea kuluja. Vai onko se vain teoriaa, tietääkö paalin olevan 80% valmis muuten kuin perstuntumalta (joka tässä luultavasti pettää...), jolloin laittaisi hapottimen päälle?


Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.

Mikrobiologian perusteisiin perehtyneenä ymmärrän kyllä maan turmiollisuuden. Parin kokemuksen varassa näyttää tosin toisinaan siltä, että varovasti - ja toisinaan vähän varomattomastikin - tehty pöyhintä ei välttämättä kaada hommaa. Mutta tämä tulee varmaan vasta kokemuksen kautta.

Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa).

Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin....
Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16.
Onko missään koottuna, mitkä tyyppinumerot Kronella (tai jollain muullakin merkillä) kautta vuosien ovat minkäkin tyyppisiä (ketju/kola, kiinteä/muuttuva, ?/?)?

Petri

volvo88

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 436
Vs: Säilöheinän paalaus?
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Muutama juttu jäi vaivaamaan:
puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku.

Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.

Joku yllä tosin esitti, että kiinteäkammioisella saa pinnan tiivistettyä paremmin... Mutta kyllä ymmärrän hyvin ajatuksen, että koko paali on samaa tiiviyttä, niin ainakin saadaan täydemmäksi, jos ei muuta.

Pinnan tiiviydellä ei ole homepilkkujen muodostumiseen kovinkaan paljon yhteyttä. Kiinteäkammioinen ottaa loppuvaiheessa tosi paljon tehoa kun paali tiivistetään. Muuttuva kulkee paljon pienemmällä traktorilla.

Tosin tuli mieleen, että jos niihin viimeisiin kierroksiin laittaisi propionihappoa hieman kaveriksi? Olen ymmärtänyt, että proppi ei säilöntäaineena ole halvimmasta päästä, tällä voisi vähän laskea kuluja. Vai onko se vain teoriaa, tietääkö paalin olevan 80% valmis muuten kuin perstuntumalta (joka tässä luultavasti pettää...), jolloin laittaisi hapottimen päälle?

Tuossa mainitsemassani Kronessa 10-16 on monitori joka näyttää paalin täyttymisasteen. Vastaavat osoittimet on kyllä kaikissa muissakin muuttuvakammioisissa. Teknisesti kyllä onnistuu mutta en tiedä onko tuosta hommasta vastaavaa hyötyä.

Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.

Mikrobiologian perusteisiin perehtyneenä ymmärrän kyllä maan turmiollisuuden. Parin kokemuksen varassa näyttää tosin toisinaan siltä, että varovasti - ja toisinaan vähän varomattomastikin - tehty pöyhintä ei välttämättä kaada hommaa. Mutta tämä tulee varmaan vasta kokemuksen kautta.

Samaa mieltä, maan ja homeen turmiollisuutta mielestäni liioitellaan. Toki sonnit on eri juttu kun tiineeksi saatavat elukat. Hometta kun voi olla aika näkymättömänäkin, eikä kaikki näkyväkään home ole vaarallista.

Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa).

Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin....
Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16.
Onko missään koottuna, mitkä tyyppinumerot Kronella (tai jollain muullakin merkillä) kautta vuosien ovat minkäkin tyyppisiä (ketju/kola, kiinteä/muuttuva, ?/?)?

Vanhoista koneviesteistä voisi löytyä jotakin taulukkoa, ne löytyy kai KV-arkistostakin. Muuttuvakammioisen tunnistaa kyllä sitten kun sen näkee, jonkinmoisen konekenttäkierroksen joudut kuitenkin tekemään ;) ;D

Petri

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Säilöheinän paalaus?
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.