Maalämpö on enemmänkin kiinteistökohtainen lämmitysmuoto. Voisi kuvitella, että mikäli vaikka Tampereen keskustassa jokainen kerrostalo laittaisi maalämmön käyttöön porakaivotekniikalla, olisi Tammerkoski jäässä koko kesän.
Millaiset putkikilometrit vaadittaisiin koko taajaman (vaikka normimaalaiskunnassa) lämmittämiseksi maalämmöllä? Ei taida kokonaisenergiamäärä tulla riittäväksi kovin helpolla.
Auran kunta on todennut saman päätöstä tehdessään. Maalämmöllä olisi voinut jotenkin saada kunnan kiinteistöt lämmitetyksi, mutta hakevaihtoehdossa kapasiteettia voidaan lisätä kattamaan myös yksityiset kiinteistöt. Toinen juttu on lämmönjako kiinteistössä: maalämmön ilmaisenergian osuuden maksimointi edellyttää matalaa lämpötilaa kiinteistön verkostossa. Öljylämmitykselle mitoitetuissa verkostoissa ei yleensä patteripinta-ala salli kovin matalaa lämpötilaa.
Tuolla perusauran keskustelussa vilahtanut kymmenien metrien savikerros tietää huonoa lämpökaivojen porauskustannukselle. Saven osalle laitettava teräsputkimetri maksaa kaksinverroin kallionporausmetriin verrattuna.
Aianakin yksi asia tuossa Zetkan laskelmassa unohtuu.Ei sähköntuotannon hyötysuhde siirtoineen polttoaineesta maalämpöpumppuun ole 100%.Se on jotain muuta.
Muutakin ehkä vähän karrikoiden esitetty.
Ei oo mun laskelma tosiaankaan vaan Turun Parin toimitusjohtajan Maalämpöpumpun kotimaisuus on jopa huonompi kuin hakkeen... Kotimaisessakin pumpussa puolet osista ulkolaisia ja sähkö melkein puoliksi ulkoa... Itselläni on kyllä maalämpö ja kototalossa ollut jo 30v mutta 260% kotimaista energiaa se ei ole koskaan tuottanut.. Sähkömittarihan pyörisi kovaa väärinpäin...
Sähkö ei ole primäärienergiaa, vaan sen tuotannon hyötysuhde pitää huomioida, olisikohan 50,8% Suomessa?
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikenne/raideliikenne/maaritysperusteet_tavara_raide.htmYksi ongelma on riippuvuus sähkön tuonnista nimenomaan huippupakkasilla. Maalämpö on käypänen menetelmä moneen paikkaan, mutta ei välttämättä Auran taajamaan.