Mulla Cormalli sekoittaa lastausajan, eli noin vartin. Kun ajan kurottajan parkkiin niin yleensä sammutan sekoittimen samantien. Seos ei vielä oo aivan tasalaatuista mutta se sekoaa vielä jaettaesa. Ei se niin tarkkaa oo, jos ensimmäisiin jakoihin tulee vähän jauhoisempaa tavaraa, jakaahan jotkut jahot ja säilörehun erikseenkin. 

------------------
Cormallia minäkin suunnittelen mutta hinta on hidaste ja siksi kokeilen apetta edullisella käytetyllä vaunulla.

Meikäläisen resepti on seuraavanlainen per lehmä:

Olki           0,4 kg
Ohra/kaura 7,4 kg
Ohrarehu      2 kg
Rypsi           3 kg
Kivennäinen  0,33 kg
Kalkki          0,05 kg
Säilörehu    26 kg
Rankki         4 kg

Ry / ka         0,99
OIV               101
Tärkkelys / ka 171

Vaunu 13 m3 vaakaruuvi Seko

-----------------------------------------------------
Mulle pukkaa kans sekon vaakaruuvi vaunua.Mikäli olen ymmärtänyt oikein on sekon vaakaruuvi melko tehokas sekoittamaan.Miten lastaat, sekoita ja kuinka kauan?

Lainaus käyttäjältä: JOKIAHO - 06.03.08 - klo:18:35

seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot  ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)

***Pitäiskö mun sitten avata peli.

Resepti 120 lypsyssä olevalle

Normaali säilörehu 3300 kg (ka noin 32)
Apilasäilörehu         650 kg (vanhana tehty)
Kaura/vehnä seos   730 kg
Ohrarehu               430 kg
Rypsi                    330 kg
Rankki                   500 kg
Kivennäinen             30 kg
Kalkki                     15 kg
Suola                     10 kg
Hiiva                       3 kg

Tarkkaa rehuarvoja en tiedä, kun seos on tehty mutu-tuntumalta. Tavoitteelliset ja tärkeimmät rehuarvot ry 1,00 tai yli ry/kg ka, OIV yli 100 g/kg ka. Niin ja seoksentärkkelys ei saa ylittää 16 % robottilypsyssä

Vaunu 2 pystyruuvinen seko

Tällä alueella käytössä olevat komponentit järkevimmät. Tavoitteena on aktiivinen robottilehmä, joka lypsyy yli 10 000 kiloa vuodessa.

-------------------------------------------------------------------
Meillä säilörehu on yleensä aika kuivaa ka yli 40% ja ketjupöydälle  ei kannata tehdä kovin kostea seosta.Millainen seoksen ka-pitoisuus pitäis olla ettei lajittuis.Entäpä miten kannattais kosteus seokseen hoitaa,onko muita vaihtoehtoja kuin melassi.Riitäiskö mäskin ja perunarehun kosteus sitomaan seoksen ja mitä mieltä olet kyseisisten tuotteiden käytöstä kun tuotos tavoiteet ovat samat kun sulla.

Lainaus käyttäjältä: JOKIAHO - 07.03.08 - klo:11:48

Valintaan vaikutti aika paljon Jeantilille tehty saksalaistesti,joka osoitti että nykyaikainen pystykelainen levitin päihittää levitystasaisuudessa  vaakakelaiset (bergmannit ja muut vastaavat).Lisäksi pystykelaisen tehon tarve oli testissä muistaakseen 60% vaakakelaisesta.

Pitää varmaan paikkansa esim. naudan sillä ittellänsä, mutta jos meinaat levittää myös broiskun/kalkkunan/jonkin muun elukan kevyttä turvelantaa niin ei pystykelavärkillä jää kun karho keskelle ja pölyä reunoille! Itsellä suurin osa asiakkaista koostuu broisku- ja kalkkunatiloista joille ei edes pääsisi levittämään pystykelavaunulla! Olkisella emolehmän sonnalla ottaa bergmann kyllä voimaa, mutta on tulos myös tasainen erillisten murskauskelojen ansiosta. Pitkäolkisella tai silppuamattomalla paalaimella tehdyn rehun paska ei kyllä luultavasti pystykelavaunulla leviä yhtä tarkasti! Tarkkuussilppuritilan tunnistaa jo polttoaineenkulutuksesta... Kivistähän tämä ei tykkää mutta tähän mennessä selvitty lapojen murtopulttien vaihdolla! Kuormaajalle kun sanoo ettei tykkää kivistä ja asiakas maksaa kivien aiheuttamat vauriot niin yleensä läjän pohjaa jää sen verran ettei kiviä tuu!

Ainut vika tähän mennessä on väärin suunnitellut levityslapojen murtopultit, jotka löystyvät koska ovat lapojen etupuolella! Parista lavasta kun on pultti huomaamatta irronnut niin levitystulos on jotakuinkin jeantil luokkaa Esim. straumannissa pultit ovat lavan takapuolella suojassa paskan löyhdyttävältä vaikutukselta!

----------------------------------------------
Meillä on 80% turvepaskaa.Joskinilla kokeiltiin ja jälki oli uskomattoman hyvä.meinaan vetää nurmille meni niin atomeiksi.

Itse pähkäilin vuosia lannantarkkuuslevittimen hankintaa ja yritin saada houkuteltua urakoitsijaa tekemään työn,mutta kun en saannut niin jouduin ostamaan oman.vaunu
 tulee huhtikuussa joten kokemusta ei ole,mutta näkeymystä ja perusteluita on niin kuin aina meikäläisellä .Tässä valinta perusteet:

Valintaan vaikutti aika paljon Jeantilille tehty saksalaistesti,joka osoitti että nykyaikainen pystykelainen levitin päihittää levitystasaisuudessa  vaakakelaiset (bergmannit ja muut vastaavat).Lisäksi pystykelaisen tehon tarve oli testissä muistaakseen 60% vaakakelaisesta.

Kävin katsomassa levitys jälkeä Samsunin,Jeanttilin ja Joskinin.Joskinin ja Jeantilin jälkeä voi sanoa erinomaiseksi,Samsunin jälki oli pettymys kekellä enemmän 3-5m ja reunoilla vähemmän 5-12m.Myös vapo oli testannut Jeanttilin /Joskinin ja todennut molemmat erinomaisesksi,joten laitoin kärryt samalle viivalle hinta ratkaiskoon.Joskin vei voiton.Joskinin eduksi voi laskea myös peräpurkaimen poistomahdollisuuden jos haluu ajaa sellaista tavaraa jota ei voi peräpurkaimella purkaa tai joutuisi vaihtamaan .Myös
erään yrittäjän 30 000m3 levitys kokemus ilman ongelmia sai vakuuttumaan tuotteen laadusta.
Käyttökokemuksija voin kertoa loppuvuodesta jos kiinostaa

  Onpa hiljaista seosrehu rintamalla
vai onko rehustus menossa tai mylly rikki

Taitaa olla jo viisi vuotta kun viimeksi kyselin aperehureseptejä.Kiinostus on taas herännyt seosrehua kohtaan lähinä erinlaisisista säilörehuista johtuen ja niiden hankalasta täydentämisestä perinteisessä ruokinassa.Henkilökohtaisesti olen  joka päiväistä rehun mylläystä vastaan,mutta jos vois tehdä vaikka joka toinen päivä.Myös robottilypsy asettaa omia vaateita resepteille.Onko aperehu tänäpäivänäkin myös vielä ratkaisu ruokinta kustannusten hallintaan vai onko sivutuotteet ja rahdit nousseet niin paljon että kannatus on kadonnut?En epäile yhtään seosrehun etuja ruokinassa,mutta maksaako seosrehun käyttö vaunun kulut ja työnmenekin.

Alustava kysely asiantuntijoita toi eteen todella erinlaisija vaihtoehtoja joten päätin kysellä taas teiltä missä nyt mennään.Toivon että mahdollisimma moni esittäs reseptejä,kokemuksia ja näkemystäkin.

seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot  ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)

Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastailla,vaikka niihin tärkeipiin omasta mielestä.

valmistaako kukaan siirrettävää täyttöpöytää jolla voisi hakea nopeasti esim 200m päästä laakasiilosta?
eli johdot irti ja siilolle. pöytä täyteen ja takaisin rehuvarastoon ja johdot kiinni. jokaisen kakun kuskaamiseen erikseen menisi paljon aikaa.

-------------------------------------------------------
Meillä on ajettu vuosia yleisperävaunulla,noin 3kw säkömoottori kärryn nokalla ja siinä syöttöpöytä.Vois olla hyvä idea tettää joossain pajalla sellainen syöttössuppilo johon vois purkaa eri kärryilläkin rehua.Tähän hommaan löytyy helposti vaihtoehtoja ja  yksinkertainen automatisoida,eikä tarvitse maksaa maltaitta.

s valtra vie paljon juu. ei paljon paremmaksi jää vastaava 824 fendtikään. zf:n välitykset on tiheät, moottorit huutaa 2500-2700 ja vauhteja 50-52km/h.
-----------

ojalan kulutuslukemiin pitää suhtautua varauksella. sievissä ei oo mäkiä eikä mutkia. löpönkulutus tuplaantuu helposti kun mennään mäkiseen ja mutkaiseen maastoon. mäkisissä oloissa 714 fendti on vitsi, etenkin jos sitä kuormaa on perässä. 9 alkusilla farioilla mennään jo kivasti.
------------

muutama portaaton ollu kokeilla. tiaajo 1500r/min on pskapuhetta...tai silloin traktori on yli iso. 1800-2200 pitää olla mittarissa että yhdistelmät liikkuu. portaattomilla tekee tiukkaa pysyä ecolla vauhdissa tyhjälläkin kärryllä. ajo on semmosta kitkuttelua, 100m ennen mäkeä katkaisija powerille, alamäessä taas ecolle,ym...

-------------------------------------------------------------------
En tiedä millä olet kokeillut mutta olen kyllä erimieltä.Kokemukset 818 Fentillä 30% tehoa pois traktori kiertää 1600krm tai täydelle 2000krm vaikuttaa noin 4km/h vauhtiin kunnon mäkeen(esim n. 18 000kg kuormalla)Esimerkiksi 25km päästä rehunhaku paluu noin 18000kg lastilla todella mäkisellä ja mutkasella tiellä 30 min meno ja 35min paluu (alhaisella teholla 1600krm)en ole nähnyt mitään järkeä käyttää täyttä tehoa 4km/h tähden isoissa mäissä tasamaalla ja pikkumäkilöissä ei eroa huomaa.Saman rehun lenkin haku NH TM:llä lähes samantehoisella ja yhtä nopealla kestää 15 min kauemmin ja kuluttaa 30% enemmän.Monesti tehdyt vertailut taas Valtran ja nyykkärin välillä ovat kulutus erot ovat 15-20% alhaisemmat kun valtralla,valtra tosin vetää mäkiin nyykkäriä paremmin.Taas hiekan ajossa 818 fentti vastaan 191 t-sarjalainen jyrkkään mäkeen samalla lastilla valtra 26km/h mäenpäällä taas fentti 40km/h.Kulutus erot olivat olleet järkyttävän suuret.Fendt ei ole täydellinen muutta ylivertaisesti paras tiellä millä minä olen ajanut.

930 fentin maksimikulutus näyttää 45l/h ja lähes saman tehoinen s-valtra 75l/h.Aikamoiset ovat erot
Lyhyen kokemuksen mukaan fentti vie 30% vähemmän kakkua kuin nyykkäri,eipä  ihme fentti menee 1600krm,50km/h.

Mitäs sitten jos ajateltais kerrankin kelle se rehu tehdään? Kronen silppu kieltämättä 6 milliä pitempi johtuen terien lukumäärästä. Toisaalta voiman tarve pienempi. Oman kokemuksen mukaan silpun pituuteen vaikuttaa ratkaisevasti sullojan kuormituksen määrä. Kronen silppu säilynyt kiitettävästi.

Niin ja kelle se rehu tehdään? Lehmälle? Pitempi silppu on eduksi pötsin toiminnalle.

Itse päivitin vaunua tähän

http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiLisainfo.cfm?vkId=6271920

Makee vaunu,taisit ratkaista rehunteon muutamaksi vuodeksi?

Meillä on ollut apulantakoneen edessä säkkinosturi jo kaksikymmentävuotta ,yksinkertainen tehokas ja kestävä on ollut,vanhanisännän omavalmiste.40-50ha päivässä yksin levittäen ei ongelma vaikka pellot on hajallaan.Laita osoite niin yritän pukata vaikka kuvan malliksi joskus.

Ryssällä on ratkaistu tuon ongelma.Näin viipurissa koneen jossa oli edessä kaksi isoa kaavinta jotka tunki lunta hihnalle joka nosti lumen autonlavalle.

Pyöreänavetta herätti keskustelun navetan neliöistä.Vertailu neliöistä vois olla paikallaan.Navetan neliöt jaetaan lehmäpaikoilla.Lasketaan yhteen kaikki karjatalous alat(maitohuone,sosialitilat,rehukeskukset(ei apevarastot,ei sr siiloja),vasikkatilat,hiehotilat.Esim 2000m2/100paikkaa=20m2/lehmä.Meillä lukema 17m2/lehmä,ilaman hieho ja vasikkapaikkoja 11m2/lehmä.Pohjaratkaisuna nelirivinen makuuhalli,lypsypaikka ja kioskialue,korsirehun syöntipaikat,hiehot,vasikat eriosastoina,kaksi robttia samassatilassa ja ohjattukierto esierottelutilalla.Laittakaapa omia lukemia niin voidaan vertailla.

Mielenkiintoinen projekti.Noin laskennallisesti 7-10 työntekijää 17,5-25h lehmä/vuodessa olis kohdallaan.Laittaisin työparit joilla omat vastuut ja periaatteella kaikki osaa kaikkea,mutta joka vuorossa on määrätyt vastuut.Tarvittaessa työpari voi paikata kaveria sairastelun tai jonkin työhuipun sattuessa,myös hyvät palkka kannusteet motivoi aina.Kuivitukseen harkitsisin kiskoilla kulkevaa kuivitus sukkulaa,joka toimisi täysin automaattisesti.Osastointi ja rehustus on varmasti mielenkiintoinen haaste,onko samaan aikaan poikivat yhtenä ryhmänä,hiehot,sairaat,osaston koot 1-4 robottia,tautitorjunta,rehupöytienmäärä.Laittaisin kiinteänapesekoittimen mikäli mahdollista,vois säästää paljon työtunteja vuodessa.Kannattais harkita kolmen tai neljän robotin keskittymiä jotka muodostavat U tai neliön-mallisen muodostelman näin yksi ihminen vois hallita montaa robottia,myös kuluyhteydet kannatanee vetää maanalta,helpottaa liikkumista,huoltamista ja hygienisempi.Entäpä ruokinta yhdelläkin pöydällä pärjäis osastoimalla alueet ja tekemällä vain makuuhalleja, lypsypaikkoja ja ruokintahalli.Varmasti on paljon mietittävää ja vaihtoehtoja.Miten muuten olette ajatellut toteuttaa eläinmäärän lisäyksen?Varmasti on helpompi saada työvoimaa robotille kuin karusellille.ps. kysäiseppä robottikarusellistä meneekö vielävuosia ennenkuin tulee??(huhuja on että jossain päin maalimaa on testissä )