Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.04.24 - klo:20:35

Sänkimailla vielä pyörä painuu liikaa. Hokin jäljen pitäisi murtua, eikä muodostaa kiiltävää muottikuvaa.

-SS-

Aika hyvä tuo kuvaus. Näillä savisilla hiesu- ja hiuemailla ei oikeastaan saisi yhtään jäädä keväällä sänkimuokkauksessa traktorin pyöriin tavaraa - muuten on liian märkää, toisin sanoen savipalloiksi vaivautuvaa. Yleensä on hyvä merkki, jos pinnassa on jo ohut pölyävä korppu.

Tuossa naapurin kanssa vähän vappuja toivoteltiin. Oli huomannut saman kuin minä: sateista huolimatta vähän epätasaisesti kuivaa, paikoin on jo aika kuivia paikkoja, paikoin vielä vesi seisoo.

Ainakin näillä ns. Tasaisilla pelloilla löytyy pahimmista notkoista vielä vettä ja hiesu töyryt jo hyvinkin vaaleita..
Jotenkin tuntuu et ero on tänä keväänä iso... 

Normaalina puintipäivänä oljet eivät ole puinnin jälkeen mahdollisimman kuivia, todennäköisesti seuraavana kuivempia. Tietenkin sillä ajatuksella ettei yöllä sada tai seuraava päivä ole lonkeron harmaa. Mutta monesti ovat kuivempia tänään kuin huomenna, edellä mainituista syistä. Jos kuivaa olkea aikoo paalata niin elokuussa onnistuu kello 13 ja 20 välillä, kaste tulee kahdeksalta, syyskuun alussa nipistetään tunti ja kymmenes päivä taas tunti. 20 päivän jälkeen voi hyvällä tuurilla saada pari tuntia kuivia, 25 päivän jälkeen oljet on seuraavan kerran kuivia huhtikuussa. Nyt on paras keli paalata olkia. Toki vehnän ja ohran oljet on hävinneet pellolta, ruis ja rypsi onnistuu hyvin. Vaikka puinti sujuisi läpi yön niin oljet kyllä kostuvat aiemmin. Toki käytännössä usein joutuu aloittamaan vähän aikaisemmin ja lopettaan myöhemmin ja joskus paalaan olkia vesisateessakin jos kyntömies tulee samaa vauhtia perässä🤬

Sul on selvästi samanlaiset kokemukset kun mulla siksi toivoisin et paalaaja tulee heti puimurin perässä sillä syysvehnälohkolla 15. Päivänä elokuuta..

Tanskalaiset oljen polttajat Toki puhuvat et yhdet sateet loistavat oljista jotain mikä syövyttää kattiloita. En muista mistä aineesta kyse mut Suomessa harvoin osuu niin et yks sade ja sen jälkeen karhoilla olevat oljet olisi enää sen kuivempia kuin ennen sitä.. 

Traktorin ohjaaminen pellolla on homojen hommaa.

 

Se on sitten perinteinen paskanajo päivä. Kestääkö pelto.
Perunat otettiin itämään. Savukinkku saatiin kylän palvaamosta.
Kaikkea tämmöstä.
Natzit varmaan mietti miten häiriköisi.

Voi sen paskakuorman käydä kippaamassa Hakaniemeen sak:n rappusille... 

Ei ne oljet kunnolla kuivia ole puintipäivänä. Pikkupaalaimella on oppinut koska oljet ovat kuivia. Puintia seuraavana päivänä karhotus ja paalaus ni sitten on kuivia.

Niin mut se on kuitenkin PÄIVÄLLÄ eikä iltahämärissä..

Noista olkimassoista/ ha...

Mikähän siinä on, että jos/ kun isäntien muisti heittää sadosta puhuttaessa, se heittää aina todellista määrää suuremmaksi???  Ei koskaan muisti heitä alaspäin...

En tiedä.
Itse tottunut kyllä jyvät laskemaan alaspäin. Johtuisko siitä et kun elukat ne ennen söi niin kannatta laskea alaspäin niin ei jyvät loppuneet kesken ennen uutta satoa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/dc9cc2c4-5a81-4eed-8fb7-db60f83a76c4

Aika outo uutisointi. Ollaan muka nyt normaalista kylvöjen aloituksesta 5-10  päivää myöhässä.  Onko tää nyt siis uusi normaali proagrian mielestä, että aloitetaan kylvöt etelä-suomessa  jo 20.4. tienoilla. Elääkö nämä proagrian tyypit itse jossain kuivuuskuplassa, kun ollaan jo normaalista myöhässä. Mä vaan ihmettelen nyt moista asiantuntemusta.

Mä luin tuon niin et tämän viikon lopulla eli 5.5 sunnuntaina ollaan 5-10pv jäljessä. Tuo nyt varmaan pitääkin suurin piirtein kutinsa. Ainakin mitä oma muisti muistaa niin kyllä järjestään lounaan kulmalla maata on jo aloiteltu.

Täällä omalla kulmalla hätäisimmät ovat huhtikuussa aloitelleet useammin kuin eivät. Nyt tuskin kukaan suunnitteleekaan. Eilinen ajelu kaupungissa ja matkalla nähdyt lammikot pelloilla eivät ainakaan tue "korkaamista".

Se O just näin. Loppuu koneet ja kalustokin, 80 ja 90 ja 70 luvun koneilla painetaan, ne loppuu väkisin.

2000 tai 2010 saati 2020 luvun koneet  ei edes liiku enää kun ovat samanikäisiä kuin nykyiset 70 ja 80 luvun koneet.. 

Jos vilja on todella tuleentunutta ja puintikosteus jossain 15% luokassa, niin ainakin ohran pahna on hyvää paalata heti puinnin päälle. Kun käytin urakoijaa niin näin tehtiinkin. Oltiin samalla lohkolla. Mutta jos puinti on jo ittestään sitä sadekuurojen välissä taistelua, niin olki voi olla kuivempaa joskus ihan muulloin kuin puinnin jälkeen. Tosin itte käärin looripahanat muoviin , niin tuolla ei siinä merkitystä, mutta ei niitä palamaan saisi kuin polttoöljyssä uittamalla 

Niin näkisin et käytetään sitä olkea sit kuivikkeena tai poltettavana niin kannattaa paalusta unohtaa jos se on sitä kuurojen kyttäämistä.

Tästä tullaankin siihen et kun hyvä olosuhde niin silloin pitäisi pystyä paalaamaan useamman vuoden tarve. Ja saada mä sit vielä katonalle. Muovitus voi olla ratkaisu tuohon ettei katonalustilaa tarvii löytää niin paljon..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.04.24 - klo:22:00

Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..

Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.

Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..

Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..

Kova on olkisato. Meillä tulee kasitonnari syysvehnästä kymmenkunta pyöröpaalia hehtaarilta. paalit painaa apevaunun vaaán mukaan vajaa 300 kg. tommosesta olkipaalista tulee suunnilleen hakekuution verran lämpöä. jos paali hiukankin kostea ei lähde ollenkaan lämpöä. oljen pitää olla kuivempaa kuin sian kuivikkeeksi kelpaava, Heinäpaalista lähtee paremmin lämpöä ja saa olla hiukan kosteuttakin. Säilörehupaalistakin lähtee kohtuullisesti lämpöä.
Motolla tulee nopeasti hakerankaa ei sitä maatilan vehkeillä kannata leikkiä.

Olisko sit niin et muisti tekee tepposet meikäläiselle. Noita kantteja on käytetty jo kauan kun sopivat paremmin kuivikevastoon tai siis niitä menee sinne enemmän. Olen pitänyt et kestäisi tuo parin metrin kantti kauemmin mut onko siinä sit kuitenkin vähemmän oikea kuin normaali pyörössä? Tiukassa ne ainakin siinä on. 

Pari pientä lohkoa alle 4 ha ajettiin ja niistä tuli reilu 50 jos nyt siis oikein muistan, isoa lohkoa ajettiin jonkin matkaa joten loput hehtaaria arvio. Ja muisti oli et olisi yli 100 ollut mut voihan se muisti tehdä tepposet. Täällä ei kuitenkaan mitään 8t satoja saada eli joko muistan väärin (pitäisi kirjanpidosta tarkistaa) tai sit siinä Kantissa on oikeasti olkea vähempi tai molemmat.

Mitä kuivuuteen tulee niin mielestäni ne oljet pitäisi palata heti puimurin perästä. Kerran urakoitsija tuli niin et puimuri oli vielä samalla lohkolla. Silloin oli kuivia ja hyviä kuivikkeeksi tai virikkeeksi nyt lähinnä. Liian monta kertaa paalaaja tulee iltakymmeneltä kun kaste jo nahistanut oljet ei niitä silloin mielestäni pidä enää paalata. Ei niitä homeisia paskoja kukaan kehtaa käsitellä. Tai no nautafarmarit näyttävät täälläkin uittavan paalit ulkona syyssateissa ja välillä läpi talven. 
Asiaan vaikuttaa tietysti moni asia mut näin omilla vähillä kokemuksilla.

Kuivaheinäpaalit varmaan hyviä koska ovat oikeasti kuivia. Luomussa olisi tietysti apila nurmia joita voisi paalata mut saako niitä sit riittävän kuivaksi. Luulisi et elokuun alkupuolella hyvillä keleillä päivällä paalattu olki olisi riittävän kuivaa palavaksi.

Mut ei kokemusta ole muusta kuin et hakkeeseen alkaa mitta olemaan kohtuu täysi. Liian paljon liikkuvia osia, remonttia, menneitä hermoja.. 

Hyvän olokipaalinhinta alakaa olla kuivanheinänhinnoissa.En tiedä kuinka järkevää tuon poltto on,lämpöarvokin on huono.Turpeen loppuminen tuskin alentaa olokien hintaa.

Mikä sen kuivaheinäpaalin hinta sit on? Täällä kun ei karjatiloja ole oljilla, heinällä ja rehulla ei käytännössä ole hintaa...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.04.24 - klo:07:58

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 27.04.24 - klo:21:38

Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?


Hakkeeseen juu.

Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon. 
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. 

Kyllä se on toisinpäin. Paaleja kerätään kuukausi ja joka päivä pari tuntia lämmitetään olkipannulla.
Naapurissa semmoinen oli. Loppuaikoina polttivat 3 m puuta. Nykyisin hakepannu.

Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..

Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.

Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..

Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..

Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?

Lehdissä näkyy joskus noita olki pannuja, siis sellaisia mihin laitetaan kokonainen pyöröpaali tai kantti tai useampikin kerralla ja tulta perään. Olisi ainakin yksinkertainen käsittely tekniikka. Korjuukin nopeaa, toki pitäs sitten melkein itse viljellä viljaa tai helpiä. Vielä kuivikkeiden lisäksi kun haalisi muiden pelloilta pirtin lämmikkeet, vois jäädä saamatta… rahalla saa

Hakkeeseen juu.

Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon. 
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. 

Aikoinaan kun noille lämmitettiin isommin niin trukkilavoille pinottiin tuollaisiin kehikoihoin kuin tuolla yhdessä kuvassa on. Aivan helvetin työllistävä vaikutus.

Loppuvaiheessa siirryttiin säkkeihin ja nyt tehty ne vähäiset sauna ja takkapuut myös niihin samoihin säkkeihin. Nuo säkit eivät vain monia kertoja kestä. Aika kallis varastointi muoto. 

Paria vanhaa lantavaunua käytettiin joissa pohjakuljetin. Silloin kun noita sai satasilla niin olisi pitänyt käydä ostamassa kaikki lähialueen vaunut. Nyt maksavat jo liikaa monesti. Noihin harvat laidat esim raudoitusverkosta niin saa monta kuutiota mahtumaan.

Kalliimpi versio sit koukkulava samalla idealla. Tuo jäi toteuttamatta kun tuo se klapien suuren luokan kulutus loppui.

Tässähän on ollut aktiivista keskustelua. Ilmiselvästi kevätauringon pilkahdukset ovat saaneet maajussit kömpimään koloistaan.. 

Tuossa oli keskustelua kylvöjen oikeasta järjestyksestä et mikä ottaa viileästä eniten nokkiinsa. Muutama piti vehnää herkkänä. Itsellä täysin päinvastaisia kokemuksia. Omilla kokemuksilla ohraa vaatii lämpimän maan ja optimi olosuhteet myös sen jälkeen..

Sinänsä kyllä toteamus et Vilu viljan kasvattaa pitää paikkansa. Viime vuosien tyyli jossa toppahaalarikelistä hypätään suoraan helteisiin ei ole ollut mikään ihanne. Kuten Rakkine mainitsi, että toukokuun alussa on kuivahko jakso ja sit kolme viikkoa epävarmaa. Epäilen et omalla seudulla ne jotka ovat aina ensimmäisinä yrittävät tuossa välissä tehdä. Omat lohkot tuskin ovat tekokunnossa. Lumihuntu vielä päällä ja vesilammikoita. Syysmuokatut liettyneet hyvin. Salaojista ei tule mitään ja silti notkoissa lammikot. Tiivistymää on joka tiedossa. Seisova vesi aiheuttaa lisää.

Mitä hintaan tulee niin itse ainakin ajatellut ja ajattelen edelleen et jos mennään viljelijöiden normi käyttäytymisen mukaan eli suunnilleen sama ala kylvetään ja normi vuosi niin varastojen kanssa ok hyvä suuri sato aiheuttaa kyllä hintoihin painetta kotimaassa. Euroopassa ollut kaiketi startti vaikeampaa et voi viennillä olla mahdollisuuksia. Mutta jos kasvukausi on epäsuotuisa niin viljoille voi hyvinkin hinnat näyttää nousevaa käyrää. Tähän kun vielä euroopassa epäonnistutaan niin mikäs siinä.

Kyse on enemmän todennäköisyydestä kuin tiedosta. Sadollisesti onnistuneita kasvukausia koko maan tasolla on kuitenkin enemmän kuin epäonnistuneita. Ja eipä viljelijöiden kylvämät pinta-alat vielä radikaalisti ole muuttuneet. Tämän vuoksi jos veikata pitää niin itse veikkaan aina ylitarjontaa ja laskevaa hintaa tältä hintatasoltaan..