Jos linkit ovat kaukana, laitan nyt esimerkkilaskelman semmoisesta Uudenmaanläänin perusviljatilasta, AB.
Proagrian Tukipuntarin esimerkkilaskelmasta hyvin näkyy, että tosiaan joku 10 ha LHP:llä ja kasvipeitteisyyttä
20 ha. Kasvipeitteisyys sekä varmaan typpilaukku, ravinnetase lisätoimenpiteessä, mutta
kun se ymppitukitaso on ollut 153 €/ha koko tilalle, ravinnerajoineen ja kirjanpitoineen, se on vielä ollut motivoivaa.
Nyt sitten ymppituki esimerkkilaskelmassa jää noin 77€/ha €/ha isommaksi, jos 1/5 rukiilla ja on talviaikainen kasvipeitteisyys ,
verrattuna jos saman tekisi ilman sitoumusta. Kerääjäkasvit alentavat satoa 3 v aikana alkaen noin 200 kg, pienin
timoteilla, suurin italianraiheinällä, 300 - 500 kg/ha . (MTT Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Huittinen) Eli kustannus
on esim. 30€ Siemenet 15€ eli 45 € . Netto 55€. Jos saisi vuosittain jopa 40% kerääjäkasveille (syysviljan kylvövuosi ja EFA poisluettuna)
niin 100 ha kohti se tekisi 55*40/100 = 22€/ha. Ei siis satasta, koko tilan alalle jaettuna ! 13 €/ha maksettuna
koko tilalle, kerääjäkasveja oli alle 1% alasta 2007-2014 ! Eli onko tuo käytännössä 9€/ha se pankin räjäyttävä
raha, joka panee ihmiset ostamaan kylvinlaitteita ja keksimään mitä ihmeellisimpiä verukkeita juuriheinän
hyödyiksi ?
Eli kokonaistukiero kerääjienkin kanssa olisi 99€. Vanhaan alkaen sataanviiteenkymppiin on iso pudotus.
Eikä ainakaan ero ole se 200€ niin kuin järjettömät esittävät, eli koko alalle 54 + 100 + 56 .
Ja herää kysymys, onko tuossa mitään järkeä. Onko mahdollista saada jollakin muulla työllä se
ympäristökorvausraha ? Mielestäni kyllä, esimerkiksi luomutuella, tuplasti. Mutta luomukaan ei ole
ratkaisu, nurmivoittoinen viherlannoituskulttuuri ja kuoppaan korjattavat säilisnurmet, ne ovat jo 50 v
takaista aikaa, isoja kivinavettoja kylmillään ollut jo puoli vuosisataa. Ei siinä paljon heinäkoneita,
saati murskaimia ole talossa.
-SS-