Lainaus käyttäjältä: Pienviljelijä - 21.12.07 - klo:22:39

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 21.12.07 - klo:22:23

Enpä kaipailisi yhtään näitä ymp.tukia. On meikäläisenkin liikevaihdosta luokkaa 4 % ja todelliset lisäkustannukset 2-3 %. Pakko kuitenkin roikkua mukana, jottei vuokrapeltojen ymp.tukioikeudet katoa, jos meikäläinen lopettaisi....

Hieno esimerkki asenteesta: "pakko roikkua mukana" ja on aivan yksi hailee, miten itämeri ja sisäjärvet jaksavat.... Niin sitä pitää!!

JA SIITÄ VOIT OLLA VARMA, ETTÄ ASENNE EI MUUTU !!! Meitä holhotaan liian paljon, vaikka tosisyylliset ovat muualla.....

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.12.07 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 21.12.07 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Pienviljelijä - 21.12.07 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 21.12.07 - klo:20:08

Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.

Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.

Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.

Mitä sää tuollaista jahnaat?

Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.

  Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy.  Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja

Niinpä.  Lannoitteita käytetty 100 vuotta, jos sitäkään, kaupungit olleet 400 vuotta ja näihin kaupunkeihin puhdistamoja on alettu rakentaa viimeisen 50 vuoden aikana.  Niiden puhdistamojen tehot vaan ei taida olla tarkkaan tiedossa (vrt. Nokian tapahtumat), mutta ennen puhdistamoja nuo kaupungit päästivät paskansa suoraan puhdistamattomina Itämereen ainakin 350 vuotta.  Niistäkö ei nyt irtoa mitään, vaan maatalous on syyllinen??  Miksi julkisuudessa asiasta äänessä olevat eivät puhu noista 350 vuoden saasteista mitään vaan syyttävät maataloutta???  No siksi tietysti, että ovat näitä kaupunkilaisia.....

Pikkupoikana -60 luvulla kaupungissa sukuloimassa käynneistä on jäähyt mieleen viemäriojien reunoilla pajupuskissa oksilla roikkuvat kortsut ja ihmispaskan haju. Nyt tuo paska pumpataan maaseudulle putkistoja pitkin muka puhdistettavaksi, hyvä syyttää maataloutta.

Mutta me pohojalaaset osaammaki viliellä nii nottei järvet eikä merikää saastu. Pohojanlahti on puhuras ku aina ennenki, ei oo levää eikä ylimäärääsiä ravintehia.  Siinä onki taas yks hyvä lisää miksi kaikki vilely pitääs keskittää C-alueelle ja nimeomaha tänne lakialle.

No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...

Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa  sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen.  Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.

Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 22.12.07 - klo:11:12

No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...

Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa  sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen.  Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.

Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.

Eipäs vähätellä meirän erinomaasuutta!

Ku kerran jo torettihi nottei isoot kaupungit mitää saastuta eikä täälä Pohojammaalla niitä eres oo, mutta peltua on senki erestä nii ei oo enää muuta vaihtoehtua. Meirän pohojalaastenki ov vaa nöyränä torettava se notta pohojalaaset on nii lahajakkahia ja ympäristöystävällisiä vilieliöötä ku ei meri pukkaa levää vaikka täälon joka isännällä peltua nii nottei lohkon toista päätä näjy. Muttei sen tähäre notta olis mäen töppyröötä eres vaan maapallon kaarevuuren takia. Nottei tääläkää ny ihan tasaasta oo.

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Mitä tulee noihin luettelemiisi keinoihin, allekirjoitan kaksi ensimmäistä. Molemmat olleet käytössä vuosia. Kolmas on täyttä soopaa. Mitä isommaksi tila kasvaa, sen paremmin on ympäristö huomioitava. Sen enemmän on taloudellisia mahdollisuuksia parhaan saatavillaolevan teknologian hyödyntämiseen. Pienillä tiloilla ei ole ollut intressiä hankkia esim. lannan sijoituslevitystekniikkaa eikä teettää sitä työtä urakoitsijallakaan, kun on oma kärry ja lautaslevitin. Haihtuminen ja huuhtoutuminen on halvempi korvata ostamalla pari pussia enemmän kemiralaista. Sama juttu syyslevityksen kanssa. Kun on se oma kärry, niin "työhuippuja tasataan" levittämällä sonnat syyssateiden huudottaviksi. Pikkujutut kertaa miljoona pientilaa.....

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 22.12.07 - klo:22:14

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Älä nyt tommosta puhu ettei noi suojakaistat vähentäis ravinteita...Totta kai ne vähentää kun samalla kaivetaan uusia metsääojia...Sieltähän ei ravinteita irtoa?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?

Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?

Meinaakko, että perheviljelmä on aina pieni tai että sen pitää pysyä pienenä, ettei se saa kasvaakaan isoksi? No ei se mitään, mähän oon pienviljelijä, mutta surettaa tommonen asenne, ettei sais kasvattaa tilakokoa. Onkos siitä oikein tutkittua tietoa, kuinka syyslevitetty kyntämällä mullattu lanta huuhtoutuu ja haihtuu?  (ja pöh)

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 22.12.07 - klo:22:14

Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?

Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?

Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?