Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Pienviljelijä - 20.12.07 - klo:23:56
-
Kun kysytään mihin päätyvät maataloustuet; niin vastaus on, etteivät ainakaan itämereen...... Saatanpa olla hyvinkin sitä mieltä, että suurin osa maataloustukiaisista ovat EU:n aikana olleet aivan OK, muttapa mutta:
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin, vaikka sitä on maksettu miljardikaupalla vuodesta 1995 lähtien. Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä. Näin ajattelen aivan oikeasti ja minulla voisi olla jopa taustatietoa siitä. Olkaapa rohkeasti eri mieltä!
-
Ainakin minulle on aivan sama ymp.tuen tehokkuudesta. Pääasia että maatilat saavat rahaa että olemassa olo säilyisi ja yleensä tilaa kohti rahamäärä on pieni sillä suomessa on pääasiallisesti maatilat pieniä ja voihan sen käsittää että ajatuksena on että asuttu maaseutu on eräänlaista ympäristön hoitoa. Vai olisko sinulla tiedossa parempi paikka niille miljardeille mitä maaseutuun on laitettu ympäristötuen muodossa? Optioita soneran johdolle ym? Perustele myös vastauksesi.
-
Kun kysytään mihin päätyvät maataloustuet; niin vastaus on, etteivät ainakaan itämereen...... Saatanpa olla hyvinkin sitä mieltä, että suurin osa maataloustukiaisista ovat EU:n aikana olleet aivan OK, muttapa mutta:
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin, vaikka sitä on maksettu miljardikaupalla vuodesta 1995 lähtien. Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä. Näin ajattelen aivan oikeasti ja minulla voisi olla jopa taustatietoa siitä. Olkaapa rohkeasti eri mieltä!
olet aivan oikeassa...
ilman tukea loppuu maatalouden ravinnepäästöt...
mistäs sitte haet syntipukkia...?
-
ilman tukea loppuu maatalouden ravinnepäästöt...
Juu... loppuu... ;D :D :P
-
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin,... Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä.
Eikun enemmän samaa mieltä. Tulotuki pitäisi maksaa rohkeasti sillä nimellä (tai vaikka luonnonhaittakorvauksena tai millä vaan), mutta ympäristötuen pitäisi olla nimensä veroinen. On sillä tietty saatu jotain aikaiseksi - ehkä siinä rajalla liikkuvat suuret paskantuottamot ovat hankkineet lisää peltoa lannan levitykseen - mutta kokonaissaldo on vaatimaton.
Muistelen, kuinka joskus 90-luvun puoltaväliä lähestyttäessä sain luonnoskierroksella olleen maatalouden ympäristötukisäännöksen luettavaksi ja petyin todella raskaasti ympäripyöreään yhteisen hyvän vakuutteluun, jota teksti oli. Kun sitten kerran purin tuntojani silloiselle alueen Maaseutupiirin johtavalle virkamiehelle, niin hän vain hymyili myötätuntoisesti, "koeta nyt vain ymmärtää".
Ehkä ymmärsinkin, mutta en hyväksynyt. Enkä oikein vieläkään.
Petri
-
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin,... Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä.
Eikun enemmän samaa mieltä. Tulotuki pitäisi maksaa rohkeasti sillä nimellä (tai vaikka luonnonhaittakorvauksena tai millä vaan), mutta ympäristötuen pitäisi olla nimensä veroinen. On sillä tietty saatu jotain aikaiseksi - ehkä siinä rajalla liikkuvat suuret paskantuottamot ovat hankkineet lisää peltoa lannan levitykseen - mutta kokonaissaldo on vaatimaton.
Muistelen, kuinka joskus 90-luvun puoltaväliä lähestyttäessä sain luonnoskierroksella olleen maatalouden ympäristötukisäännöksen luettavaksi ja petyin todella raskaasti ympäripyöreään yhteisen hyvän vakuutteluun, jota teksti oli. Kun sitten kerran purin tuntojani silloiselle alueen Maaseutupiirin johtavalle virkamiehelle, niin hän vain hymyili myötätuntoisesti, "koeta nyt vain ymmärtää".
Ehkä ymmärsinkin, mutta en hyväksynyt. Enkä oikein vieläkään.
Petri
Voisihan asiaa - ehkä - ajatella niinkin, että korvaus edellyttää tuloksia... tai ne peritään takaisin... vai ???
-
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin,... Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä.
Eikun enemmän samaa mieltä. Tulotuki pitäisi maksaa rohkeasti sillä nimellä (tai vaikka luonnonhaittakorvauksena tai millä vaan), mutta ympäristötuen pitäisi olla nimensä veroinen. On sillä tietty saatu jotain aikaiseksi - ehkä siinä rajalla liikkuvat suuret paskantuottamot ovat hankkineet lisää peltoa lannan levitykseen - mutta kokonaissaldo on vaatimaton.
Muistelen, kuinka joskus 90-luvun puoltaväliä lähestyttäessä sain luonnoskierroksella olleen maatalouden ympäristötukisäännöksen luettavaksi ja petyin todella raskaasti ympäripyöreään yhteisen hyvän vakuutteluun, jota teksti oli. Kun sitten kerran purin tuntojani silloiselle alueen Maaseutupiirin johtavalle virkamiehelle, niin hän vain hymyili myötätuntoisesti, "koeta nyt vain ymmärtää".
Ehkä ymmärsinkin, mutta en hyväksynyt. Enkä oikein vieläkään.
Petri
Voisihan asiaa - ehkä - ajatella niinkin, että korvaus edellyttää tuloksia... tai ne peritään takaisin... vai ???
Onhan tuo ympäristötuen vastikkeellisuus kieltämättä kiva ajatus, tosin valvonta mahdotonta. Jokaisen Suomen peltolohkon ravinnepäästöjä pitäisi kyetä seuraamaan luotettavasti lähes reaaliajassa. Lisäksi lohkokohtaisesti tulisi määrittää taso, jonka ylittäviltä päästöilta tukea aletaan sanktioida. Ravinnevalumat kun eivät ole joka lohkolla samat. Itsellä on muutama pelto, joissa ei ole edes ojia, joten ravinteet eivät puolen kilometrin päässä olevaan jokeen helposti pääse.
-
Ainoan särön kokonaisuuteen tuo tuo "ympäristötuki", jolla ei ole ollut siis minkälaista merkitystä Suomen ravinnepäästöihin,... Sillä rintamalla olisi kirveellä työtä.
Eikun enemmän samaa mieltä. Tulotuki pitäisi maksaa rohkeasti sillä nimellä (tai vaikka luonnonhaittakorvauksena tai millä vaan), mutta ympäristötuen pitäisi olla nimensä veroinen. On sillä tietty saatu jotain aikaiseksi - ehkä siinä rajalla liikkuvat suuret paskantuottamot ovat hankkineet lisää peltoa lannan levitykseen - mutta kokonaissaldo on vaatimaton.
Muistelen, kuinka joskus 90-luvun puoltaväliä lähestyttäessä sain luonnoskierroksella olleen maatalouden ympäristötukisäännöksen luettavaksi ja petyin todella raskaasti ympäripyöreään yhteisen hyvän vakuutteluun, jota teksti oli. Kun sitten kerran purin tuntojani silloiselle alueen Maaseutupiirin johtavalle virkamiehelle, niin hän vain hymyili myötätuntoisesti, "koeta nyt vain ymmärtää".
Ehkä ymmärsinkin, mutta en hyväksynyt. Enkä oikein vieläkään.
Petri
Voisihan asiaa - ehkä - ajatella niinkin, että korvaus edellyttää tuloksia... tai ne peritään takaisin... vai ???
Onhan tuo ympäristötuen vastikkeellisuus kieltämättä kiva ajatus, tosin valvonta mahdotonta. Jokaisen Suomen peltolohkon ravinnepäästöjä pitäisi kyetä seuraamaan luotettavasti lähes reaaliajassa.
Noin kun sanasi asetat niin se on mahdotonta... siis valvonta/vastikkeellisuus.
-
Meillä on kesannolla ollut 20 vuotta vanhan laitumennurkka, jossa on fosforitase erittäin korkea vieläkin. tosin se ei ole liukenevassa muodossa, koska pH on reilusti alle viiden. mutta hitaasti ravinteet poistuvat, jos ei sadon muodossa niitä poisteta. monella onkin vasta nyt alkaneet fosforit laskemaan, kun uutta ei ole levitetty liikaa. Kaikki vaatii aikansa.
-
Noin kun sanasi asetat niin se on mahdotonta... siis valvonta/vastikkeellisuus.
Kiva kun asia tuli kerrankin kerralla selväksi. :P
-
Noin kun sanasi asetat niin se on mahdotonta... siis valvonta/vastikkeellisuus.
Kiva kun asia tuli kerralla selväksi.
Eiks vaa ookkii juu :D ;D
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta. Jätevesilaitoksethan päästää vaan kaivovettäki puhtahampaa tavaraa vesistööhin. Näihän sitä on meille toristeltu. Nokialla tämä huipputekninen vesi vaan ny sattuu osoottautua vähä väkevämmäksi mutta se oli poikkeus ja tyäntekijän vika.
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta.
Ei nyt sentään. Jalat maassa, vaikka luvut ovatkin kohtuullisen pahat: 62 % Suomen fosforipäästöistä sekä 51 % typpipäästöistä ovat maataloudesta peräisin.
Aloitin tämän viestiketjun vähän huonolla ajankohdalla (kohtahan on joulua). Sori siitä!
Jatketaan joskus ensi vuoden alussa. Aihehan pysyy ajankohtaisena tästä eteenkinpäin....Siitä voimme olla varmoja.
-
ilman tukea loppuu maatalouden ravinnepäästöt...
Juu... loppuu... ;D :D :P
Kysyikö joku Aulikselta jotain? Ei mielestäni.
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta.
Ei nyt sentään. Jalat maassa, vaikka luvut ovatkin kohtuullisen pahat: 62 % Suomen fosforipäästöistä sekä 51 % typpipäästöistä ovat maataloudesta peräisin.
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella. ;D
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
-
Tarkkaaan on laskettu mutta valitettavasti väärin.
Kokonaisfosforin määrä on ympäristökeskuksessa arvioitu 6 826 tonnia, ja maatalouden osuudeksi on arvioitu 2 600 tonnia. 2600/6826 = 38%
Ja tosiaan nuo numerot ovat vain arvioita joita on perustellusti kritisoitu, todellisuudessa maatalouden osuus voi olla vain puolet tuosta.
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
-
Tarkkaaan on laskettu mutta valitettavasti väärin. Kokonaisfosforin määrä on ympäristökeskuksessa arvioitu 6 826 tonnia, ja maatalouden osuudeksi on arvioitu 2 600 tonnia. 2600/6826 = 38%. Ja tosiaan nuo numerot ovat vain arvioita joita on perustellusti kritisoitu, todellisuudessa maatalouden osuus voi olla vain puolet tuosta.
Hohoijaa....:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=98548&lan=fi
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja :D
-
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja.
Sitä sopii pohtia minustakin. Samalla kun viemme maitoa Pietariin ja sianlihaa EU-maihin meillä on tullut tuon kuuluisan "rakennemuutoksen" seurauksena jotain oheismateriaalia. Siltä ainakin vaikuttaa.
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja :D
Mutta me pohojalaaset osaammaki viliellä nii nottei järvet eikä merikää saastu. Pohojanlahti on puhuras ku aina ennenki, ei oo levää eikä ylimäärääsiä ravintehia. Siinä onki taas yks hyvä lisää miksi kaikki vilely pitääs keskittää C-alueelle ja nimeomaha tänne lakialle.
-
Tota seikka mäkin oon aina ihmetelly,kun tulvat huutelee pellot jokihin,niin miks perämeri ei lillu vihreänä,vaikka POHJALAISET muuten onkin vihreää väkeä ;)
-
Tästä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että Helsinki on edelleen voimakkainta viljelyseutua....
-
Tästä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että Helsinki on edelleen voimakkainta viljelyseutua....
Sepen mielestä Hkissä asui 400 vuotta sitten 1000000 ihmistä jotka kaikki paskoivat veteen kuten nykyisin.
-
Surullisinta tässä on se, että jengi kuittaa kyllä rahat, muttei näköjään tiedä ollenkaan missä mennään....
Disinformaatio toimii muuallakin kuin Neuvosto-Venäjällä tai Venäjän Federaatiolla. MT on hyvä lehti!
-
Enpä kaipailisi yhtään näitä ymp.tukia. On meikäläisenkin liikevaihdosta luokkaa 4 % ja todelliset lisäkustannukset 2-3 %. Pakko kuitenkin roikkua mukana, jottei vuokrapeltojen ymp.tukioikeudet katoa, jos meikäläinen lopettaisi....
-
Enpä kaipailisi yhtään näitä ymp.tukia. On meikäläisenkin liikevaihdosta luokkaa 4 % ja todelliset lisäkustannukset 2-3 %. Pakko kuitenkin roikkua mukana, jottei vuokrapeltojen ymp.tukioikeudet katoa, jos meikäläinen lopettaisi....
Hieno esimerkki asenteesta: "pakko roikkua mukana" ja on aivan yksi hailee, miten itämeri ja sisäjärvet jaksavat....
Niin sitä pitää!!
-
Surullisinta tässä on se, että jengi kuittaa kyllä rahat, muttei näköjään tiedä ollenkaan missä mennään....
Disinformaatio toimii muuallakin kuin Neuvosto-Venäjällä tai Venäjän Federaatiolla. MT on hyvä lehti!
Kyllä tuo on aikamoista viljelijöiden syyllistämistä.
Mitä sitten pitäisi muka tehdä?.
Jos tekee ympäristötukiehtojen vaatimat toimenpiteet, ja kuittaa rahat, voi olla hyvällä omallatunnolla. Vai mitä muuta pitäisi vielä tehdä. On MMM:n ja EU:n tahoilta annettu ehdot, joiden mukaan toimitaan, ja sillä siisti, ja hyvä niin. Miksi pitäisi olla vielä papillisempi kuin pappi itse tässä asiassa, ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä voi olla.
Ja totta kai ymppituessa pitää olla tulotukiominaisuutta edes vähän, jos ei olisi, niin paljon vähemmän tukea haettaisiin.
Minä en ainakaan ala tuommoisia päästöjuttuja suremaan ihan turhaa vouhotusta. Ihmisten on syötävä ruokaa ja ne haluavat sitä halvalla, ja jonkun se on tuotettava, ja tuottamisesta aiheutuu päästöjä, ja se on vain hyväksyttävä.
Urputtamista ja urputtajia tästä asiasta riittää maailman tappiin asti, kritisoiminen on maailman helpointa hommaa, mutta harvassapa on järkevien keinojen esittäjät.
Ruokaa on tuotettava ja jos joku keksii keinon, millä sitä tuotetaan päästöjä aiheuttamatta ja samalla sen pitäisi olla kannattavaa toimintaa, jotta tätä tuottamista viitsisi joku harrastaa, niin tämä taho ansaitsisi tästä keksinnöstä vähintäänkin Nobelin palkinnon.
On vain niin turhauttavaa, kun tämä keskustelu toistuu säännöllisin väliajoin, kaava on aina sama, viljelijät leimataan saastuttajiksi, ja arvostellaan ymppitukea, mutta mitään rakentavia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ei kenelläkään kuitenkaan ole, ja jos onkin, niin sitten ne keinot ovat lopulta sellaisia, että se lopulta tekee tuotannon kannattamattomaksi, eli viljelijöiden pitäisi ympäristöä säästääkseen harrastaa pelkkää hyväntekeväisyysviljelyä. Vaikka se jo nykyisellään on melkein sitä.
-
NIIN arvoisa pienviljelijä,missä kohdin olemme toimineet VÄÄRIN,jospa loisit omat argumenttis esille,kun kerran puheeksi asian otit,odotamme vastausta.
-
[On vain niin turhauttavaa, kun tämä keskustelu toistuu säännöllisin väliajoin, kaava on aina sama, viljelijät leimataan saastuttajiksi, ja arvostellaan ymppitukea, mutta mitään rakentavia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ei kenelläkään kuitenkaan ole, ja jos onkin, niin sitten ne keinot ovat lopulta sellaisia, että se lopulta tekee tuotannon kannattamattomaksi, eli viljelijöiden pitäisi ympäristöä säästääkseen harrastaa pelkkää hyväntekeväisyysviljelyä. Vaikka se jo nykyisellään on melkein sitä.
"Leimaus" (ja tosiasia) on ollut sellainen, että maatalous tuottaa edelleen valtaosan vesistön typestä ja fosforista. Nuo tulokset ovat suomalaisrahoitteisen ja - laatuisen tutkimussarjan tulokset. Joskus peili on epämiellyttävä, mutta silti totuudenmukainen.
Hyvin rakentavia ehdotukisa ovat olleet mm. "lannan levitys kasvukaudella", "tilakohtainen ravinnetase", "perheviljemän ylläpito" jne. Juuri tuottajajärjestön miehet (Härmälät) ja "asiantuntijat" (Hemilät) ovat olleet kuitenkin sitä mieltä, että joko laajennat tai lopetat. Tässä nyt ollaan...
-
[On vain niin turhauttavaa, kun tämä keskustelu toistuu säännöllisin väliajoin, kaava on aina sama, viljelijät leimataan saastuttajiksi, ja arvostellaan ymppitukea, mutta mitään rakentavia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ei kenelläkään kuitenkaan ole, ja jos onkin, niin sitten ne keinot ovat lopulta sellaisia, että se lopulta tekee tuotannon kannattamattomaksi, eli viljelijöiden pitäisi ympäristöä säästääkseen harrastaa pelkkää hyväntekeväisyysviljelyä. Vaikka se jo nykyisellään on melkein sitä.
"Leimaus" (ja tosiasia) on ollut sellainen, että maatalous tuottaa edelleen valtaosan vesistön typestä ja fosforista. Nuo tulokset ovat suomalaisrahoitteisen ja - laatuisen tutkimussarjan tulokset. Joskus peili on epämiellyttävä, mutta silti totuudenmukainen.
Hyvin rakentavia ehdotukisa ovat olleet mm. "lannan levitys kasvukaudella", "tilakohtainen ravinnetase", "perheviljemän ylläpito" jne. Juuri tuottajajärjestön miehet (Härmälät) ja "asiantuntijat" (Hemilät) ovat olleet kuitenkin sitä mieltä, että joko laajennat tai lopetat. Tässä nyt ollaan...
Kannattaa lukea tietoja miltä ja millaisilta pelloilta valumia tarkkaillaan....Ja nyt maksetaan saastumisen muodossa 60-80-lukujen välillä tapahtuneita ylilannoitustasoja....Kestää todella pitkään jos tuloksia näkyy...
-
Kannattaa lukea tietoja miltä ja millaisilta pelloilta valumia tarkkaillaan....
Samaa mieltä. Kannattaa lukea vaikkapa www.ymparisto.fi-sivuja. Tuossa oli hyvä linkki esillä, aiemmin.
-
Niinku aiemmin jo tuli sanottua asia on päätetty ei tutkittu.
Täshän oli tuli joskus taannoon ohojelma televisiosta ku tästä nimenomaasesta asiasta keskusteltihi. Joku siinä kyseli mikä merkitys on esimerkiksi yhyryskuntaliätteellä ja sen sijotuksella on ravinnepäästööhi? Ympäristöministeriön äijjä sanoo nottei sillä oo mitää merkitystä. Sitte siltä tivattihi onko asiaa tutkittu ja äijjä myänti nottei oo. Sitte kysyttihi olisko syytä ja tähän sama äijjä vastahakosesti myänti notta vois tiätysti ollakki mutta lisäs nottei se silti sitä asiaa miksikää muuta, maatalouresta kaikki tuloo.
-
Niinku aiemmin jo tuli sanottua asia on päätetty ei tutkittu.
Untolle tiedoksi: asia tutkittu muttei päätetty. Näinhän se menee. Mitäs vaikeuksia tässä mukaa on?
Suomessa on jo lukuisia tavanomaisia karjatiloja, jotka eivät ole ostaneet "abulandaa" 15 vuoteen; silti lihaa ja/tai maitoa tulee entiseen tapaan....Mist'johtuu? Olisko päivityksen paikkaa?
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta. Jätevesilaitoksethan päästää vaan kaivovettäki puhtahampaa tavaraa vesistööhin. Näihän sitä on meille toristeltu. Nokialla tämä huipputekninen vesi vaan ny sattuu osoottautua vähä väkevämmäksi mutta se oli poikkeus ja tyäntekijän vika.
Kuinkas paljon sitä fosforia tulikaan seitkytkiloisesta ihmisestä tuolta hautuumaan puolesta... Oliko se jotaion 700g vai mitä? Kuka muistaa?
Meinaan vaan, että monestihan hautuumaiden maaperää on muokattu varsin hiekkaiseksi ja vettä läpäiseväksi.
-
Kuinkas paljon sitä fosforia tulikaan seitkytkiloisesta ihmisestä tuolta hautuumaan puolesta... Oliko se jotaion 700g vai mitä? Kuka muistaa?
Meinaan vaan, että monestihan hautuumaiden maaperää on muokattu varsin hiekkaiseksi ja vettä läpäiseväksi.
Juuri tästä taitaapi olla kysymys: ""surullisinta tässä on se, että jengi kuittaa kyllä rahat, muttei näköjään tiedä ollenkaan missä mennään...."
-
Pienviljelijät antamas tyänäytöstä.
http://www.epik.fi/kuvat/asfaltti1.jpg
-
Pienviljelijät antamas tyänäytöstä.
http://www.epik.fi/kuvat/asfaltti1.jpg
Lisätienestiä hyvällä katteella, kunhan pysytään kartellissa ;D ;D
-
Naapurin isäntä teki tiäteelisen kokeen otti pellolle sataneesata lumesta näytteen (lähin maantie 1,5 km) ja sulamis kaudella valtaojasta näytteen
ja Tulos oli et sataneessa lumessa oli fosforia enemmän kuin ojasta otetussa näytteessä. No tästähän vois tehdä sen johto päätöksen et jollei maataloutta olis niin itämeressä olis viälä enemmän fosforia.
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta. Jätevesilaitoksethan päästää vaan kaivovettäki puhtahampaa tavaraa vesistööhin. Näihän sitä on meille toristeltu. Nokialla tämä huipputekninen vesi vaan ny sattuu osoottautua vähä väkevämmäksi mutta se oli poikkeus ja tyäntekijän vika.
Kuinkas paljon sitä fosforia tulikaan seitkytkiloisesta ihmisestä tuolta hautuumaan puolesta... Oliko se jotaion 700g vai mitä? Kuka muistaa?
Meinaan vaan, että monestihan hautuumaiden maaperää on muokattu varsin hiekkaiseksi ja vettä läpäiseväksi.
happi 65 %
hiili 18%
vety 10 %
typpi 3%
kalsium 2 %
fosfori 1%
-
[On vain niin turhauttavaa, kun tämä keskustelu toistuu säännöllisin väliajoin, kaava on aina sama, viljelijät leimataan saastuttajiksi, ja arvostellaan ymppitukea, mutta mitään rakentavia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ei kenelläkään kuitenkaan ole, ja jos onkin, niin sitten ne keinot ovat lopulta sellaisia, että se lopulta tekee tuotannon kannattamattomaksi, eli viljelijöiden pitäisi ympäristöä säästääkseen harrastaa pelkkää hyväntekeväisyysviljelyä. Vaikka se jo nykyisellään on melkein sitä.
"Leimaus" (ja tosiasia) on ollut sellainen, että maatalous tuottaa edelleen valtaosan vesistön typestä ja fosforista. Nuo tulokset ovat suomalaisrahoitteisen ja - laatuisen tutkimussarjan tulokset. Joskus peili on epämiellyttävä, mutta silti totuudenmukainen.
Hyvin rakentavia ehdotukisa ovat olleet mm. "lannan levitys kasvukaudella", "tilakohtainen ravinnetase", "perheviljemän ylläpito" jne. Juuri tuottajajärjestön miehet (Härmälät) ja "asiantuntijat" (Hemilät) ovat olleet kuitenkin sitä mieltä, että joko laajennat tai lopetat. Tässä nyt ollaan...
Suhtaudun ympäristökeskuksen laskelmiin yhtä suurella luottamuksella, kuin mihin tahansa puolueihmisten linnoittaman instanssin tuottamaan tietoon. Tarkoitushakuisuus ennen kaikkea. Eikä tarkoitus ole ympäristönsuojelu.
Mitä tulee noihin luettelemiisi keinoihin, allekirjoitan kaksi ensimmäistä. Molemmat olleet käytössä vuosia. Kolmas on täyttä soopaa. Mitä isommaksi tila kasvaa, sen paremmin on ympäristö huomioitava. Sen enemmän on taloudellisia mahdollisuuksia parhaan saatavillaolevan teknologian hyödyntämiseen. Pienillä tiloilla ei ole ollut intressiä hankkia esim. lannan sijoituslevitystekniikkaa eikä teettää sitä työtä urakoitsijallakaan, kun on oma kärry ja lautaslevitin. Haihtuminen ja huuhtoutuminen on halvempi korvata ostamalla pari pussia enemmän kemiralaista. Sama juttu syyslevityksen kanssa. Kun on se oma kärry, niin "työhuippuja tasataan" levittämällä sonnat syyssateiden huudottaviksi. Pikkujutut kertaa miljoona pientilaa.....
-
Naapurin isäntä teki tiäteelisen kokeen otti pellolle sataneesata lumesta näytteen (lähin maantie 1,5 km) ja sulamis kaudella valtaojasta näytteen
ja Tulos oli et sataneessa lumessa oli fosforia enemmän kuin ojasta otetussa näytteessä. No tästähän vois tehdä sen johto päätöksen et jollei maataloutta olis niin itämeressä olis viälä enemmän fosforia.
Vertailukelpoiseen tulokseen olisi pitänyt näytteitä ojasta ottaa koko kevät ja vaikkapa tunnin välein. Ravinnehuuhtoumat tulevat pulsseina riippuen sateista ja pintaroudan sulamisasteesta.
Viime talvena liukoiset ravinteet oli kyl lähteneet jo ennen joulua.....
-
Enpä kaipailisi yhtään näitä ymp.tukia. On meikäläisenkin liikevaihdosta luokkaa 4 % ja todelliset lisäkustannukset 2-3 %. Pakko kuitenkin roikkua mukana, jottei vuokrapeltojen ymp.tukioikeudet katoa, jos meikäläinen lopettaisi....
Hieno esimerkki asenteesta: "pakko roikkua mukana" ja on aivan yksi hailee, miten itämeri ja sisäjärvet jaksavat....
Niin sitä pitää!!
JA SIITÄ VOIT OLLA VARMA, ETTÄ ASENNE EI MUUTU !!! Meitä holhotaan liian paljon, vaikka tosisyylliset ovat muualla.....
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja :D
Niinpä. Lannoitteita käytetty 100 vuotta, jos sitäkään, kaupungit olleet 400 vuotta ja näihin kaupunkeihin puhdistamoja on alettu rakentaa viimeisen 50 vuoden aikana. Niiden puhdistamojen tehot vaan ei taida olla tarkkaan tiedossa (vrt. Nokian tapahtumat), mutta ennen puhdistamoja nuo kaupungit päästivät paskansa suoraan puhdistamattomina Itämereen ainakin 350 vuotta. Niistäkö ei nyt irtoa mitään, vaan maatalous on syyllinen?? Miksi julkisuudessa asiasta äänessä olevat eivät puhu noista 350 vuoden saasteista mitään vaan syyttävät maataloutta??? No siksi tietysti, että ovat näitä kaupunkilaisia.....
-
Enpä kaipailisi yhtään näitä ymp.tukia. On meikäläisenkin liikevaihdosta luokkaa 4 % ja todelliset lisäkustannukset 2-3 %. Pakko kuitenkin roikkua mukana, jottei vuokrapeltojen ymp.tukioikeudet katoa, jos meikäläinen lopettaisi....
Hieno esimerkki asenteesta: "pakko roikkua mukana" ja on aivan yksi hailee, miten itämeri ja sisäjärvet jaksavat.... Niin sitä pitää!!
JA SIITÄ VOIT OLLA VARMA, ETTÄ ASENNE EI MUUTU !!! Meitä holhotaan liian paljon, vaikka tosisyylliset ovat muualla.....
Juu... Simonkadulla ja Apollonkadulla... ;D ;D ;D
-
Mutta me pohojalaaset osaammaki viliellä nii nottei järvet eikä merikää saastu. Pohojanlahti on puhuras ku aina ennenki, ei oo levää eikä ylimäärääsiä ravintehia. Siinä onki taas yks hyvä lisää miksi kaikki vilely pitääs keskittää C-alueelle ja nimeomaha tänne lakialle.
[/quote]
No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...
Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen. Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.
Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.
-
Meilläpäin tykkää puut kasvaa julmetun hyvin,kun kaikki pellot ovat metsien ympäröimiä ;D,http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5464&lan=fi
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja :D
Niinpä. Lannoitteita käytetty 100 vuotta, jos sitäkään, kaupungit olleet 400 vuotta ja näihin kaupunkeihin puhdistamoja on alettu rakentaa viimeisen 50 vuoden aikana. Niiden puhdistamojen tehot vaan ei taida olla tarkkaan tiedossa (vrt. Nokian tapahtumat), mutta ennen puhdistamoja nuo kaupungit päästivät paskansa suoraan puhdistamattomina Itämereen ainakin 350 vuotta. Niistäkö ei nyt irtoa mitään, vaan maatalous on syyllinen?? Miksi julkisuudessa asiasta äänessä olevat eivät puhu noista 350 vuoden saasteista mitään vaan syyttävät maataloutta??? No siksi tietysti, että ovat näitä kaupunkilaisia.....
Pikkupoikana -60 luvulla kaupungissa sukuloimassa käynneistä on jäähyt mieleen viemäriojien reunoilla pajupuskissa oksilla roikkuvat kortsut ja ihmispaskan haju.
Nyt tuo paska pumpataan maaseudulle putkistoja pitkin muka puhdistettavaksi, hyvä syyttää maataloutta.
-
Pikkupoikana -60 luvulla kaupungissa sukuloimassa käynneistä on jäähyt mieleen viemäriojien reunoilla pajupuskissa oksilla roikkuvat kortsut ja ihmispaskan haju. Nyt tuo paska pumpataan maaseudulle putkistoja pitkin muka puhdistettavaksi, hyvä syyttää maataloutta.
Minnekkähän päin... ??? ??? ???
-
Mutta me pohojalaaset osaammaki viliellä nii nottei järvet eikä merikää saastu. Pohojanlahti on puhuras ku aina ennenki, ei oo levää eikä ylimäärääsiä ravintehia. Siinä onki taas yks hyvä lisää miksi kaikki vilely pitääs keskittää C-alueelle ja nimeomaha tänne lakialle.
No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...
Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen. Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.
Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.
[/quote]
Juokos Vaasalaiset edelleen kyrönjokivettä?
-
No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...
Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen. Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.
Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.
Eipäs vähätellä meirän erinomaasuutta!
Ku kerran jo torettihi nottei isoot kaupungit mitää saastuta eikä täälä Pohojammaalla niitä eres oo, mutta peltua on senki erestä nii ei oo enää muuta vaihtoehtua. Meirän pohojalaastenki ov vaa nöyränä torettava se notta pohojalaaset on nii lahajakkahia ja ympäristöystävällisiä vilieliöötä ku ei meri pukkaa levää vaikka täälon joka isännällä peltua nii nottei lohkon toista päätä näjy. Muttei sen tähäre notta olis mäen töppyröötä eres vaan maapallon kaarevuuren takia. Nottei tääläkää ny ihan tasaasta oo.
-
No onneksi pohjanmaalaiset ovat vieläkin vaatimattomia.
Mutta luepas KM 15/2007...
Lounais-Suomessa on runsaasti peltopinta-alaa, jonka vuoksi ravinnepäästöjä
tulee pinta-alaan nähden runsaasti.
Siellä ei myöskään ole soita tai kosteikkoja, jotka pidättäisivät ravinteita,
vaan koko valuma-alueen vedet valuvat itämereen.
Maata ei viljellä lonaissuomessa sen saastuttavammin kuin muuallakaan Suomessa.
Ravinnepäästöjen vaikutukset vain näkyvät dramaattisemmin kuin muualla.
Lounas-Suomen joet laskevat saaristomereen. Vesi vaihtuu saaristomeressä
hyvin hitaasti, joten ravinnepitoisuus kohoaa nopeammin kuin avomerellä
ja levät runsastuvat hetkessä.
Pohjanmaan pellot eivät sensijaan ole erityisen herkkiä eroosiolle,
koska ne ovat tasaisia, ja suuri osa pinta-alasta on nurmella.
Eipäs vähätellä meirän erinomaasuutta!
Ku kerran jo torettihi nottei isoot kaupungit mitää saastuta eikä täälä Pohojammaalla niitä eres oo, mutta peltua on senki erestä nii ei oo enää muuta vaihtoehtua. Meirän pohojalaastenki ov vaa nöyränä torettava se notta pohojalaaset on nii lahajakkahia ja ympäristöystävällisiä vilieliöötä ku ei meri pukkaa levää vaikka täälon joka isännällä peltua nii nottei lohkon toista päätä näjy. Muttei sen tähäre notta olis mäen töppyröötä eres vaan maapallon kaarevuuren takia. Nottei tääläkää ny ihan tasaasta oo.
Siksi mä sanoinkin, että onneksi olette vaatimattomia.
Jos te alkaisitte kehumaan itseänne täällä agrossa, niin
niin rupeis itsekehu haisemaan senverran, että
varmaan menis laajakaistat tukkoon.
Ja kyllä se pellon toinen pää näkyviin tulee, jos nousisitte
seisomaan sieltä sarkaojasta.
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
-
Mitä tulee noihin luettelemiisi keinoihin, allekirjoitan kaksi ensimmäistä. Molemmat olleet käytössä vuosia. Kolmas on täyttä soopaa. Mitä isommaksi tila kasvaa, sen paremmin on ympäristö huomioitava. Sen enemmän on taloudellisia mahdollisuuksia parhaan saatavillaolevan teknologian hyödyntämiseen. Pienillä tiloilla ei ole ollut intressiä hankkia esim. lannan sijoituslevitystekniikkaa eikä teettää sitä työtä urakoitsijallakaan, kun on oma kärry ja lautaslevitin. Haihtuminen ja huuhtoutuminen on halvempi korvata ostamalla pari pussia enemmän kemiralaista. Sama juttu syyslevityksen kanssa. Kun on se oma kärry, niin "työhuippuja tasataan" levittämällä sonnat syyssateiden huudottaviksi. Pikkujutut kertaa miljoona pientilaa.....
Meinaakko, että perheviljelmä on aina pieni tai että sen pitää pysyä pienenä, ettei se saa kasvaakaan isoksi? No ei se mitään, mähän oon pienviljelijä, mutta surettaa tommonen asenne, ettei sais kasvattaa tilakokoa. Onkos siitä oikein tutkittua tietoa, kuinka syyslevitetty kyntämällä mullattu lanta huuhtoutuu ja haihtuu? (ja pöh)
-
Tuossa muutama talvi sitten ajelin tuolla keski-euroopassa ja ihmettelin sikäläisiä säännöksiä kun paikallinen isäntä harrasti alamäki ajoa vuorenrinteellä, kai siinä pelto oli kun lehmänsonnan pumppasi aina ylöspäin ajaessa lumen päälle. Toinen ihmetyksen aihe oli kun siinä rinteen alla oli muutaman tuhannen asukkaan kylä eikä sielläkään kukaan valittanut.
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Älä nyt tommosta puhu ettei noi suojakaistat vähentäis ravinteita...Totta kai ne vähentää kun samalla kaivetaan uusia metsääojia...Sieltähän ei ravinteita irtoa?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
-
Meinaakko, että perheviljelmä on aina pieni tai että sen pitää pysyä pienenä, ettei se saa kasvaakaan isoksi? No ei se mitään, mähän oon pienviljelijä, mutta surettaa tommonen asenne, ettei sais kasvattaa tilakokoa. Onkos siitä oikein tutkittua tietoa, kuinka syyslevitetty kyntämällä mullattu lanta huuhtoutuu ja haihtuu? (ja pöh)
Enpäs tietenkään meinaa. Mutku ninimerkki on toi ja puhuu tästä = ennakkoluulo. Sun ja mun perheviljelmä on eri kun se, mitä pienviljelijä tarkottaa :D
Tutkitua tietoa mulla on omakohtaista. Viime syksynä vein parille hehtaarille lantaa ja kynnin saman tien maan poveen. Keväällä typpilaukulla niitä sieltä etsiskelin, muttei kiloakaan löytynyt. Hävinneet oli......
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.
-
Mitä tulee noihin luettelemiisi keinoihin, allekirjoitan kaksi ensimmäistä. Molemmat olleet käytössä vuosia. Kolmas on täyttä soopaa. Mitä isommaksi tila kasvaa, sen paremmin on ympäristö huomioitava. Sen enemmän on taloudellisia mahdollisuuksia parhaan saatavillaolevan teknologian hyödyntämiseen. Pienillä tiloilla ei ole ollut intressiä hankkia esim. lannan sijoituslevitystekniikkaa eikä teettää sitä työtä urakoitsijallakaan, kun on oma kärry ja lautaslevitin. Haihtuminen ja huuhtoutuminen on halvempi korvata ostamalla pari pussia enemmän kemiralaista. Sama juttu syyslevityksen kanssa. Kun on se oma kärry, niin "työhuippuja tasataan" levittämällä sonnat syyssateiden huudottaviksi. Pikkujutut kertaa miljoona pientilaa.....
Meinaakko, että perheviljelmä on aina pieni tai että sen pitää pysyä pienenä, ettei se saa kasvaakaan isoksi? No ei se mitään, mähän oon pienviljelijä, mutta surettaa tommonen asenne, ettei sais kasvattaa tilakokoa. Onkos siitä oikein tutkittua tietoa, kuinka syyslevitetty kyntämällä mullattu lanta huuhtoutuu ja haihtuu? (ja pöh)
Keväällä ja syksyllä kun katselee sade,tulva ja sulamisvesien virtauksia niin siinähän se vastaus on.
Tulvan alaiset ja rinnepellot rannoilla talveksi kasvipeitteisiksi,eli ei etes kevätmuokkausta. Paskat kasvukaudella. Nurmilla taas viimeisten tietojen mukaan ravinnetta pinnassa niin paljon että syyskyntö vähentää valumia. Erkki Holma kirjoitti tuosta tutkimuksesta Koneviestissä hyvin.
Viljelyssä itsellä vanhaa järvenpohjaa,erittäin multavaa ja hyvää maata,tulva käy koko alalla. En kynnä syksyllä, kevätkyntö kuivaa maan äkkiä kylvökuntoon, olen myös ajatellut asiaa siltä kannalta että multa pysyy pellolla eikä mene jokeen.
-
Paljoko toi naapuri saastuttaa Itämerta
http://www.kaleva.fi/plus/juttu701357_page0.htm
-
Joulu on tulossa. Nurmikot vihertävät. Joutseniakin on näkynyt tuolla Kokemäenjoella. Sanotaan, että ilmasto lämpenee. Myrskyjä ja tuhotulvia on kautta maailman.
Joskus aikaisemmin oli maa tähän aikaan ollut jäässä jo lähes pari kuukautta. Pelloilta ei mennyt vesistöihin mitään talven aikana. Nyt ovat pellot paljaana ja maa sulana melkein kautta vuoden.
Tässä saattaa olla eräs syy vesistöjen rehevöitymiseen.
Suurimmat ilmaston saastuttajat ovat myös suurimpia vesistöjen saastuttajia. Ei harvaanasutut maaseudun kylät ole mitään ilmaston pilaajia. Tässä asiassa on haukuttu väärää puuta.
Silloin kun kesät olivat kesiä ja talvet talvia ei ollut nykyistä luontoa koettelevaa ilmaston sekoilua. Tästä asiasta vaietaan. Miksi?
En ole kuullut, että ilmaston muutos ja vesistöjen rehevöityminen olisi kytketty yhteen. Näin kuitenkin on.
-
eli siis milloin ei olisi ollut ilmaston sekoilua? useimmilla tuntuu aika kultaavan muistot. Ainakin 70-luku oli kyllä melkoista, samoin 80- ja 90-luku.
Valkea joulu on kyllä koko tuon ajan ollut melkoinen myytti ja harvinaisuus eteläsuomessa.
-
eli siis milloin ei olisi ollut ilmaston sekoilua? useimmilla tuntuu aika kultaavan muistot. Ainakin 70-luku oli kyllä melkoista, samoin 80- ja 90-luku.
Valkea joulu on kyllä koko tuon ajan ollut melkoinen myytti ja harvinaisuus eteläsuomessa.
Näinhän se on. Repliikki replikoi virallista MTK-liturgiaa.
-
Paljoko toi naapuri saastuttaa Itämerta
http://www.kaleva.fi/plus/juttu701357_page0.htm
OE:lle hommia http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?act=Print&client=printer&f=16&t=11814
-
Paljoko toi naapuri saastuttaa Itämerta
http://www.kaleva.fi/plus/juttu701357_page0.htm
OE:lle hommia http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?act=Print&client=printer&f=16&t=11814
Ei noi kotimaiset hippiheikit tonne uskalla mennä... Siellä kun voi saada neniinsä tai jopa AK47:n kuulan ohtaan...Paree vaan huutella mannerheimin kujalla ja toivoa että agronettiläiset ei huomaa...
-
Ei MTK nyt sentään ilmastonmuutosta ole aiheuttanut.
-
Suurimmat ilmaston saastuttajat ovat myös suurimpia vesistöjen saastuttajia. Ei harvaanasutut maaseudun kylät ole mitään ilmaston pilaajia. Tässä asiassa on haukuttu väärää puuta.
....ei me oo mitään tehty...?
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.
Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?
-
Ette te ole haukkuneet, mutta ne tytöt ja pojat siellä telkkarin ruudun takana.
8) :P :-X :P
-
Siksi mä sanoinkin, että onneksi olette vaatimattomia.
Jos te alkaisitte kehumaan itseänne täällä agrossa, niin
niin rupeis itsekehu haisemaan senverran, että
varmaan menis laajakaistat tukkoon.
Ja kyllä se pellon toinen pää näkyviin tulee, jos nousisitte
seisomaan sieltä sarkaojasta.
No vaatimattomia oomma ku mikkäki! Tua Aatamiki joka varmaha on oikia ökyisäntä on samaa miältä ku se sanoo notta mitä enämpi peltua ja suuree taloo nii sitä vähempi tuloo päästöjä ja mitä piänee tila nii sitä enämpi. Se jos mikä on vaatimattomuutta. Tämä sopii näin joulun aikaha tällääne raamatullinen sanoma ja siältä Aatami sen varmaha on laihnannu. Siälähä sanotaha suurin piirtee nii notta "sillä jolla on sille annetaha ja sillä jollei oo siltä otetaha loppuki pois".
Eikä meillä mitää sarkaojia oo mihinä vois seistä, mutta sarkapusero olis.
-
Vaen mulla ne on sarkahousut ja peästöessä löytyy, sanovat nuo perreenjäsenet...
-
eli siis milloin ei olisi ollut ilmaston sekoilua? useimmilla tuntuu aika kultaavan muistot. Ainakin 70-luku oli kyllä melkoista, samoin 80- ja 90-luku.
Valkea joulu on kyllä koko tuon ajan ollut melkoinen myytti ja harvinaisuus eteläsuomessa.
Näinhän se on. Repliikki replikoi virallista MTK-liturgiaa.
Muistanet vuoden takaiset ympäristöuutiset. Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.
-
Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.
Kepulaiset eivät ole vieläkään :o :( >:(
-
Muistanet vuoden takaiset ympäristöuutiset. Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.
Muistanpa hyvinkin, siksi kommentoin. Joillakin valikoi muisti rajusti. Eivät hoksaa, että asialle on pitkässä juoksussa pahempi, kun valehdellaan omillekin niin, että uskovat......
-
Muistanet vuoden takaiset ympäristöuutiset. Pitkään jatkuneet syyssateet ennen pakkasia huuhtoivat etelän pelloilta ravinteita itämereen. Todettiin myös että savimaiden viljely vaikeutuu vastaisuudessa jos pellot eivät ilmaston lämpenemisen vuoksi enää talvella roudi. Muutama viikko sitten uutisoitiin vastaavaa, sateet huuhtoneet ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Ehkä näin on tapahtunut ennenkin, mutta silloin näistä asioista ei oltu huolissaan.
Muistanpa hyvinkin, siksi kommentoin. Joillakin valikoi muisti rajusti. Eivät hoksaa, että asialle on pitkässä juoksussa pahempi, kun valehdellaan omillekin niin, että uskovat......
Vai niin, sitten mulle ei ole vielä täysin valjennut se mistä tässä nyt kinastellaan. No, seuraillaan....
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.
Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?
Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!
-
Nii kaikki ravintehet mitä vaa vesistöötä löytyy on päätetty oleva perääsin maatalouresta.
Ei nyt sentään. Jalat maassa, vaikka luvut ovatkin kohtuullisen pahat: 62 % Suomen fosforipäästöistä sekä 51 % typpipäästöistä ovat maataloudesta peräisin.
Aloitin tämän viestiketjun vähän huonolla ajankohdalla (kohtahan on joulua). Sori siitä!
Jatketaan joskus ensi vuoden alussa. Aihehan pysyy ajankohtaisena tästä eteenkinpäin....Siitä voimme olla varmoja.
Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.
Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?
Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!
Pystyisitkö viljelyllä sotkemaan vielä lisää?
En usko, vaikka miten rehvakkaasti viljelisit.
-
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
Mitäpäs timppa ehdottaa? Vai jatketaanko entiseen malliin?
-
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
Mitäpäs timppa ehdottaa? Vai jatketaanko entiseen malliin?
****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.
-
****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.
Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".
-
Jyväskylässä paskaputki vuotaa JYVÄSJÄRVEEN,syy kepun.mtk:n.maanviljelijöiden?http://www.radiojkl.fi/?area=uutiset&iidee=5500000000008820
-
****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.
Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".
Tässä rakentava ehdotus. Yhdyskuntajätteestä syntyvä kiintoaines(komposti, ihmis pökäleet ja vessapaperi ja niiten sisältämät ravinteet) levitettävä maatalouden ymp.säänösten mukaan. Muistaakseni joku laski aikoinaan(pari vuotta sitten) että pelkästään jyväskylän kaupunki tarvitsisi 8000 ha. peltoa levitysalaksi, jos samalla kaavalla lasketaan niin Helsinki tarvitsisi 80000 ha. peltoa. Toinen ehdotus vr. matkustaja vaunun vessoihin talteen otto laitteet(kusi ja paska päätyy edelleen ratakiskoille)
-
Tässä rakentava ehdotus. Yhdyskuntajätteestä syntyvä kiintoaines(komposti, ihmis pökäleet ja vessapaperi ja niiten sisältämät ravinteet) levitettävä maatalouden ymp.säänösten mukaan.
Juuri noin. Metsiin tai pelloille energiakasvien lannoitteeksi.
-
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
Samaa mieltä muuten, mutta toi lihavoimani eläintiheysjuttu on silkkaa rakennemuutoksen rajoittamista "ympäristönsuojeluksi" naamioituna. Lannan jatkokäsittelyn ja jalostamisen lisääntyessä peltokytkös kotieläintiloilla pienenee. Lanta levitetään kuitenkin huomattavasti omaa pinta-alaa suuremmalle alalle. Kotieläintilojen vastuuta asiassa pitää lisätä, muttei samaan aikaan rakentaa typeriä pykäläesteitä asiantilan "parantamiseksi". Tällä hetkellä ympäristöluvissa on ainakin isommilta yksiköiltä vaadittu vuosittainen selvitys lannan käytöstä ja levitysmääristä. Tämä ajaa minusta aivan saman asian, sillä yrittäjän on silloin vastuussa.
Ymmärrän kyllä hyvin halun rajoittaa toisten toimia. Se mikä itsestä tuntuu liian suurelta on uhka eikä mahdollisuus. Siihen pitää saada este, ettei vaan kukaan pärjää. Bulvaaniksi siihen sopii muidenkin suosima ympäristönsuojeluveruke. Ja asia itse kärsii.....
-
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
[/quote]
Jos tämmöiset syksyt jatkuu, niin tuo syyslevitys kielto alkaa käydä järkeen. Pari vuotta sitten raivasin talvella (siis tämmöinen loka sää) pellonreuna puskia entisessä työpaikassani. Kurkkasin siinä säätösalaojakaivoon ohi kulkiessani... Näky ja haju oli melkoinen. Sianlanta haisi ja vaahtosi... Tuli siinä sitten mieleen, että paljonko ravinteita mahtaa mennä salaojiin samalla. Varsinkin, jos roudattomat talvet jatkuu.
Viljelykierto olis kanssa poikaa ihan kaikille. Viljelyn monipuolistaminen tukee jo sitä, mutta tuen taso saisi olla korkeampi. Samalla voisi karja ja viljatilojen yhteistyötä lisätä. Leipäviljat kauppaan, rehuviljat yms. naapurin karjatilalle ja vasta kauppana paskaa omilleen. Ei se rehuvilja kaupan kautta kierrätettynä parane taatusti...
-
Kyllä on tarkasti laskettu, ihan prosentin tarkkuudella.
Unto kertoi, että muka kaikki vesistöravinteet olisivat maataloudesta peräisin. Minä taas vuorostani posautin, että suomalaisverorahoila tehdyn tutkimussarjan tuloksena tiedetään, että vuonna 2007 edelleen 62 % vesistön fosforista sekä 51 % typestä ovat meidän maatalousporukamme aikaansaannosta. Ei sen kummempaa. Silti on maksettu jo vuodesta 1995 lähtien useita €miljardeja ympäristötukea. Don't understand, mutta vika voi hyvinkin olla minussa.
Joskus vuonna 1995 suomalaiset maataloustahot "sitoutuivat" puolittamaan ravinnepäästönsä vuoteen 2000 mennessä...Tällä hetkellä ollaan vissi tulossa 2007/2008 vuodenvaihteeseen, niinhän? Voi olla, että olen tippunut kyydistä.
Mitä sää tuollaista jahnaat?
Vaikka ei Suomessa viljeltäisi neliötäkään, niin silti joet huuhtoisivat mereen ravinteita aivan riittävästi.
Niin en tiedä kuinka asiaan suhtautuisi. Itämeri on ollut tuossa kymmeniätuhansia vuosia. Ihminen on viljellyt maata teollisin lannottein sata vuotta. Tulokset näkyy. Näitä kaupunkeja itämeren ympäristössä on ollut 400 vuotta Tallinna , Tukholma, Pietari, Helsinki, Turku. Kuinka nää kaupungit nyt on ruvennu saatuittamaan kun niihin on ruvettu rakentamaan pikkuhiljaa puhdistamoja :D
Niinpä. Lannoitteita käytetty 100 vuotta, jos sitäkään, kaupungit olleet 400 vuotta ja näihin kaupunkeihin puhdistamoja on alettu rakentaa viimeisen 50 vuoden aikana. Niiden puhdistamojen tehot vaan ei taida olla tarkkaan tiedossa (vrt. Nokian tapahtumat), mutta ennen puhdistamoja nuo kaupungit päästivät paskansa suoraan puhdistamattomina Itämereen ainakin 350 vuotta. Niistäkö ei nyt irtoa mitään, vaan maatalous on syyllinen?? Miksi julkisuudessa asiasta äänessä olevat eivät puhu noista 350 vuoden saasteista mitään vaan syyttävät maataloutta??? No siksi tietysti, että ovat näitä kaupunkilaisia.....
Mutta saastuminen näkyy useinmiten sinilevä esiintyminä ja se kuuluu harvoihin eliöihin jotka osaavat käyttää hyväkseen liikenteen typpioksiidin suoraan ilmasta. En tiedä sitten onko asialla mitään yhteyttä siihen että sinilevä esiintyy kaupunkien läheisyydessä.
-
****Latvavesistöt kuntoon ensin. Maaseudun haja-asutuksen viemäröinnistä aloitettava.
Se on selkeätä puhetta! Käsitteistä sen verran, että minulle tilakohtaiset ravinnetaseet, lannan levitys kasvukaudella, suojakaistat, eläintiheysnormit jne ovat juuri sitä "käytännön maaseudun haja-asutuksen viemäröintiä". Kaikki muu tähänastista on ollut "päästöä".
Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Todellinen vesistösaaste tulee jokeen laskevan ojan varrelta valkotiiliomakotitaloista. Pesukoneet jyllää myrkkyjään vesistöön.
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...
-
Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...
Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).
Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.
Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...
-
Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...
[/quote]
Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?
Toistan vielä:
Todellinen vesistösaaste tulee jokeen laskevan ojan varrelta "valkotiiliomakotitaloista".
Vielä 1980-luvun alussa ojissa oli kirkas vesi, valkotiilitaloja ei ollut, ihmiset mökeissään paskoivat useasti vielä ulkohuusseihin.
-
Aika outo asenne tällä "pienviljelijällä".
Ei paljoa maalaisjärkeäkään tarvita kun mietitään mitä yksistään suojakaistat vaikuttavat,totta kai joku tulva siitäkin yli huuhtoo mutta kai sitä oikealla tiellä ollaan. Paskan syksylevitys joutaisi kieltää kyllä huomenna,mutta toki joitain vuosia siirtymäaikaa tarvittaisiin.
Onko siitä niinkään kauan kun sitä vielä talvella ajettiin?
Mitä hyötyä suojakaistoista on esim. Kokemäenjoen rannoilla Porin kohdalla?
Puhdistaako ne suojakaistat vaikkapa Nokialta tulleita paskavesiä?
Ei hajuakaan Kokemäenjoen millaisia Kokemäenjoen rannat lienee joten en kommentoi. Suojakaistat ei puhdista mitään,kai tarkoitus olisi ravinnehuuhtoutumia vähentää.
Joomut tarkoitankin, että mitä hyötyä yleensäkään on toimenpiteistä joen alajuoksulla kun jo valmiiksi likainen vesi siitä ohitte valuu?
Heh.
No ei ainakaan sotketa lisää. Onhan se jostain aloitettava,vaikka sitten alajuoksulta!
Pystyisitkö viljelyllä sotkemaan vielä lisää?
En usko, vaikka miten rehvakkaasti viljelisit.
Tuossa lähinnä jahtasin maa-aineksen vesien vesiin huuhtoutumista,siinähän sitä fosforia menee mukana. Eli ei kynnetä veteen asti ja jospa vielä poikittain rannassa.
Maatal.koulussa kerrottiin että lannoituksen tasaisuus tärkeää koska ravinteet eivät siirry sivusuunnassa. Olen kyllä huomannut tuon kuten myös Timppa mainitsi.
Ihmetellyt myös omaa peltoa jossa lannoittamaton suojakaista,nurmiviljelyä siis,rinnepelto,puroon rajoittuu jossa se suojakaista. Tein kyntämällä ja lanalla siihen hieman "vastamäkeä" eli kaista nappaa ne ravinne huuhtoutumat kiinni. Ihmeellistä siinä on se että ne valumat ei näy mitään kasvattavan. Selkeä on raja mihin pökköpalle on rakeensa nakannut. Vuodesta toiseen sama juttu. Paskaakin ajettu.
-
Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?
Tilanne on sellainen, että Suomen peltojen kyntökerroksen fosforipitoisuus on jo niin korkea, että pintavirtailun tuloksena fosfori pääsee vesistöön (siitä huolimatta, että P on periaatteessa tiukasti maahan sidottu). Kun vesi virtaa ohitse, maahiukaset luovuttavat fosforia. Tämä ei ole minun viisauteni vaan kunnioittavani Helinä Hartikaisen (maa- ja ympäristökemian professori ). Aina kannataa kuunnella asiaan perehtyneitä.
Elämä on laifia ja life jo sinänsä mielenkiintoista. Otetaanpa selvää.
Luen vastedeskin suurella mielenkiinnolla hyviä ehdotuksia, miten Suomen isot maatalouspäästöt saataisiin hallintaan. Tämä ei ole nokkelaa huulenheittoa; nyt puhutaan itämerestä ja vastikkeista ( vrt. ympäristötuen tulotuen luonteeseen).
-
Niin kuin Repliikki jo kirjoittikin tästä, niin juuri nykyisenkaltaiset talvet, kun maa on sula ja vettä sataa runsaasti Marras-Joulukuussa, lisäävät ravinnevalumia verrattuna "normaaliin" talveen, jolloin maa jäätyy usein jo Marraskuussa ja vasta keväällä lumien sulassa tapahtuu seuraavan kerran ravinnevalumia sulamisvesien mukana, tämä korostaa peltojen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden tärkeyttä.
-
Niin kuin Repliikki jo kirjoittikin tästä, niin juuri nykyisenkaltaiset talvet, kun maa on sula ja vettä sataa runsaasti Marras-Joulukuussa, lisäävät ravinnevalumia verrattuna "normaaliin" talveen, jolloin maa jäätyy usein jo Marraskuussa ja vasta keväällä lumien sulassa tapahtuu seuraavan kerran ravinnevalumia sulamisvesien mukana, tämä korostaa peltojen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden tärkeyttä.
Samaa mieltä. Muuten, myös siitä tärkeydestä, että kaikki ravinteet (olkoon abu- tai karjanlannasta) annetaan kasvukauden aikana ja mieluiten alkukesällä. Jos näin tehdään, vaikkapa bonusten avulla, niin ympäristötuesta tulisi käytännön hyötyä. Nyt tämä on ollut melkoista soppaa...Tekisi mieli sanoa syyllisten nimetkin, mutta sehän ei ole kaunista kun itse ollaan puskassa.
-
Ja Heinolle myös lämpimät terveiset sekä uudenvuoden toivotukset!
-
Ja Heinolle myös lämpimät terveiset sekä uudenvuoden toivotukset!
::) sitäpä sammaa, pakkasi luvannukki
-
Elikkä löysäksi kynnetty pelto ei niinkään luovuttaisi fosforia?
Tilanne on sellainen, että Suomen peltojen kyntökerroksen fosforipitoisuus on jo niin korkea, että pintavirtailun tuloksena fosfori pääsee vesistöön (siitä huolimatta, että P on periaatteessa tiukasti maahan sidottu). Kun vesi virtaa ohitse, maahiukaset luovuttavat fosforia. Tämä ei ole minun viisauteni vaan kunnioittavani Helinä Hartikaisen (maa- ja ympäristökemian professori ). Aina kannataa kuunnella asiaan perehtyneitä.
Elämä on laifia ja life jo sinänsä mielenkiintoista. Otetaanpa selvää.
Luen vastedeskin suurella mielenkiinnolla hyviä ehdotuksia, miten Suomen isot maatalouspäästöt saataisiin hallintaan. Tämä ei ole nokkelaa huulenheittoa; nyt puhutaan itämerestä ja vastikkeista ( vrt. ympäristötuen tulotuen luonteeseen).
Meitil on ainakii fosforiköyhät hietamorreenit,ja alusvesistöjenkin tila on erittäinhyvä ympäristökeskuksen mukkaan :),ja näytteet on peltonäytteitä
-
Meitil on ainakii fosforiköyhät hietamorreenit,ja alusvesistöjenkin tila on erittäinhyvä ympäristökeskuksen mukkaan :),ja näytteet on peltonäytteitä
Fosfori on pellossa siinä mielessä metkaa ainetta, että on sitä helppoliukoista P:ta, joka näkyy viljavuustesteissä ja vastaavasti varasto-P:ta, jota ei näy kuin erikoisanalyyseilla. Vaikka pelto olisikin "fosforiköyhä" niin siinä voi olla paljon P:ta.
Hyvää yötä ja uutta vuotta.
-
Voisi tietysti myös muistaa, että pellon kasvukunnon kannalta aika vähäpätöinen huuhtoutuma (vaikkapa 2 kg P/ha) on vesistöissä jo suuri määrä. Tämä juttu unohtuu monesti, kun isännät uhoavat, "ettei se paska voi ongelma olla, näkeehän sen pellostakin".
Ja jos tuossa huuhtoumaa kiinninappaavassa kaistaleessa valliitseekin puute vaikka typestä (joka vesilillingissä denitrifioituu taivaalle helposti), niin eihän se pelkän fosforin voimalla kasva.
Petri
-
Voisi tietysti myös muistaa, että pellon kasvukunnon kannalta aika vähäpätöinen huuhtoutuma (vaikkapa 2 kg P/ha) on vesistöissä jo suuri määrä. Tämä juttu unohtuu monesti, kun isännät uhoavat, "ettei se paska voi ongelma olla, näkeehän sen pellostakin".
Eivät kepulaiset muista >:( :( :o
-
Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...
Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).
Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.
Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...
Jälkitarkastuksessa huomasin omassa tekstissäni "pientä heittoa": typpi painuu kyllä pohjaveteen ja/tai haihtuu, mutta kali voi hyvinkin kiinnittyä maahiukkasiin ellei ole kasveja tai kasvukautta. Maalajikysymys.
Kaliväkilannoituksen (KCl) erityisongelmana on siinä, että abulannan kali kelpaa kasveille hyvinkin, mutta tuo klooripuoli (kloridit) jatkaa matkaa pohjaveteen. Keskimäärin noin 30 kg klooria/ha/v. Tielaitos (Destia?) kantaa siis aivan turhaan yksin syyllisyyttä pohjavesien klooripitoisuuden noususta. Tekijöitä on muitakin. Laskepas: 30 kg x Suomen viljelyala x vuodet..
-
Kaliväkilannoituksen (KCl) erityisongelmana on siinä, että abulannan kali kelpaa kasveille hyvinkin, mutta tuo klooripuoli (kloridit) jatkaa matkaa pohjaveteen. Keskimäärin noin 30 kg klooria/ha/v. Tielaitos (Destia?) kantaa siis aivan turhaan yksin syyllisyyttä pohjavesien klooripitoisuuden noususta. Tekijöitä on muitakin. Laskepas: 30 kg x Suomen viljelyala x vuodet..
No nii!
Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus, pestä mustat kätensä.
http://www.epik.fi/kuvat/asfaltti1.jpg
Nämä pienvilieliän maat ei läpääse mitää.
-
No nii!
Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus,
Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.
Kun kerran ruvetaan käyttämään omia lainauksia ("johan minä sen jo tuala erempänä sanoon"), niin tässä lisää:
Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
-
No nii!
Joha minä sen jo tuala erempänä sanoon mikä täs on pienvilieliän perimmääne tarkootus,
Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.
Kun kerran ruvetaan käyttämään omia lainauksia ("johan minä sen jo tuala erempänä sanoon"), niin tässä lisää:
Joulu meni ja keskustelu voisi vaikkapa jatkua. Tähänastiset parhaat vastaväitteet ovat olleet "pakko roikkua mukana" sekä "Pietari se vasta saastuttaa". Siitä huolimatta juuri Suomi on itämeren ravinnekuormittajista sijalla kolme (Puolan ja Ruotsin jälkeen) ja meidän kakustamme maatalous tuottaa 62 % fosforista ja 51 % typestä. Vastaväitteitä otetaan vastaan. Tämä kuvio on pysynyt vakiona vuosina 1995-2007 (itse asiassa hieman kasvanut; "ympäristötuen" miljardeista huolimatta).
Itse ehdotan seuraavat toimenpiteet:
- lannan syyslevityksen täyskielto
- lannan levityksestä kasvukaudella isot bonukset
- siirtyminen todellisiin viljelykiertoihin (eikä vehnä-vehnä-vehnä-mallasohratapaisiin)
- karjattomien tilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistyminen
- tiukempi tilakohtainen eläintiheysnormi (ny/ha)
- viljatilojen hyvistä ravinnetaseista isot bonukset
Muita rakentavia ehdotuksia luetaan mielenkiinnostuneena.
Sitten alkaa tulla rakentavia ehdotuksia, kunhan saadaan täydelliset laskentamallit, tiedot koealoista, joista valumia tutkitaan. Ei auta, jos "valumarikkaimmilta" pelloilta tehdään kokeita, ja kerrotaan tulos Suomen peltohehtaareilla... Tästä oli erityisen hyvä E.Holman kolumni Koneviestissä. Tuo ravinnetase homma on jossain määrin hyvä, johtaahan se entistä tarkempaan lannoitteiden käyttöön. Mutta ajattelepa tuota lannan syyslevityksen kieltämistä. Lantalatilavuus ei riitä, työhuippuja voi tasata levittämällä syksyllä ( parempi urakoitsijoiden käyttömahdollisuus, pitempi levitysaika ), vuokranantajat ei välttämättä salli kuin syyslevityksen kynnettynä hajuhaittojen tai teiden kantavuuden takia. Hajanaiset peltolohkot, pakko levittää osa syksyllä. Eläintiheysnormin tiukentaminen johtaisi ymp. tuesta luopumiseen, eli olisiko sittenkään hyvä ? Viljatiloille jonkun nurmikierron lisääminen joskus hankalaa, ehkä vain hoidettuna viljeltynä peltona. Ja joku tutkija tyrmäsi jo kevennettyä muokkaustakin ravinteiden pintarikastumisen takia. Eli odotellaan, kun on "Pakko roikkua mukana"
-
Perimmäisenä tarkoituksena on pitää yllä edes joskus asiakeskustelua. Kohtuullisesti faktaa tässä viestiketjussa on tullutkin.
Täälä vapaamiälisten palstalla asialline tulukitaha hyvin vapaasti.
Yleistä maatalouresta palsta on totisen keskustelun palsta, täälä teherähä pilikkaa aiheesta ku aiheesta.
-
Ja joku tutkija tyrmäsi jo kevennettyä muokkaustakin ravinteiden pintarikastumisen takia. Eli odotellaan, kun on "Pakko roikkua mukana"
[/quote]
Äsken kattelin naapurin lautasmuokattua peltoa. Notkopaikoissa savenharmaata vettä. Suuret lammikot.
Merkki pahasta eroosiosta.
Kynnöspelloilla ei vastaavaa ongelmaa.
-
Täälä vapaamiälisten palstalla asialline tulukitaha hyvin vapaasti.
Vapaa sana
Asiallista keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä aiheesta kuin aiheesta
-
Haluaisin nähdä sen täysin puolueettoman ja aukottoman tutkimustuloksen,missä sanotaan,että ITÄMEREN tila SUOMALAISEN MAATALOUDEN syytä.Kotimaiset tutkimustulokset kun pyrkii olemaan sen sävytteisiä,kuka ne tilannu ja kuka tutkinut.Nyt täällä ollaan paskajäykkänä,kun on leutoja talvia ja tulee niitä valumia,eiks niitä tullukkaa kun oli kunnon talvia?ITÄMEREN muissa rantavaltioissahan talvet ovat olleet iänkaiken maanviljelyn historian leutoja.Muutama vuosi sitten pohjoinen KESKIEUROOPPA oli hukkua veden alle,ei varmaankaan sieltäkään tullut paskakokkareita ITÄMEREEN?Entäs PIETARIN suunta,kanalat ja jätevedet?Kuinkas PERÄMERI jaPOHOJANLAHTI suhteessa AHVENANMAALTA eteläänpäin?EIkannata ottaa muiden SYNTEJÄ kannettavaksi,ei se sen autuaammiksi meitä tee.YHTEISKUNTA vain on tottunut tekemään maajussista syyllisen joka helv.... asiaan ???
-
> Mutta ajattelepa tuota lannan syyslevityksen kieltämistä. Lantalatilavuus ei riitä, työhuippuja voi tasata levittämällä syksyllä ( parempi urakoitsijoiden käyttömahdollisuus, pitempi levitysaika ), vuokranantajat ei välttämättä salli kuin syyslevityksen kynnettynä hajuhaittojen tai teiden kantavuuden takia.
Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Seuraavana keväänä kaksi äestystä ja kylvöolot mitä parhaat. Työhuippuja tasataan, kestorikkakasvit tulevat tässä hoidettua ja huuhtoumariskit erittäin pienet. Lisäksi satotulokset erinomaisia. Etsin vielä julkaistut tutkimustulokset.
Itselläni on tarkoitus hoitaa homma pääosin näin, syyslevitys ei houkuta hävikkien takia (ja luomussa ei voi kemiralaisella paikata virheitään) ja kevät täällä Perämeren pohjukassa on niin lyhyt, että ainakaan puintiin menevälle viljalle levitys vie liikaa aikaa. Syksyllä en levitä kuin naapurin pyynnöstä lietettä 20 mottia/ha, kun heillä säiliö tulvisi muuten yli keväällä ja viimeisiä vuosia jäähdytellen investoinnit eivät houkuta. Kun sieltä lehmät lähtee, niin meikältä loppuu syyslevitys kokonaan.
Petri
-
Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Petri
Miksi ensimmäisen rehunkorjuun ja lietteen levityksen jälkeen myöhemmin kesällä ei voi korjata toista rehusatoa? Näin täälläpäin tehdään.
-
Pellolla ravinteet ei siirry edes kymmentä senttiä. Jos apulantavannas menee tukkoon, jää rivi aivan kitukasvuiseksi, ei saa ravinteita seuraavasta rivistä
Ei auta vaikka P-viljelijä kuinka laskee ravinnetaseitaan wisuttimella...
Sen verran tuli maatalousyliopistolla luetuksi, että typpi ja kali painuvat maan vetovoiman tavoin pohjaveteen (ellei ole kasveja niitä hyödyntämässä kasvukauden aikana).
Fosfori, joka muuten kiinnittyy maahan hyvinkin tiukasti, irtoaa pellon pinnasta sade- ja sulamisveden mukana. Mitä rikkaampi pintakerros, sitä enemmän siitä irtoaa fosforia pintavirtailun mukana. Tämä perustuu siihen, että "tiukasti" maahan kiinnitetty fosfori irtoaa normaalioloissa kasveille maanesteen sisäisessä virtailussa.
Lyhyesti sanottu: tiukasti tiivistetty ja fosforirikas pellonpinta luovuttaa varsin paljon P:ta näin sateisina syystalvena...
Jälkitarkastuksessa huomasin omassa tekstissäni "pientä heittoa": typpi painuu kyllä pohjaveteen ja/tai haihtuu, mutta kali voi hyvinkin kiinnittyä maahiukkasiin ellei ole kasveja tai kasvukautta. Maalajikysymys.
Mä en sitä maanviljelyskemiikkaa niin lukenu, mutta... Eikös fosfori huuhdoudu pellolta pääasiallisesti maahiukkasiin kiinnittyneenä? Ja toisekseen tuohon Timpan kirjotukseen viitaten... Ei se typen perkeles sieltä mihinkään huuhtoudu, jos ei oo kasvi käyttämäs. Miks muuten olis kasviton kohta ihan vihreenä lannotevantaan kohdalta, jos nyt vaikka joku kuorettuma tms. ois tuhonnu oraat siltä kohtaa... Ei mun tiuetämykseni noista asioista nyt niin loistava oo, mutta tossa sunkin jutussas on kyllä aukkoja.
-
Yksi erittäin hyvä mahdollisuus lannanlevitykseen on heti 1. rehusadon jälkeen, tiukkaa avokesantoa 2-6 vko, sitten syksyksi reilulla siemenmäärällä jotain viljaa ravinteita pyydystämään, rehuakin saa vielä syyskuun lopulla, kun ohra/kaura on tulossa "päilleen".
Petri
Miksi ensimmäisen rehunkorjuun ja lietteen levityksen jälkeen myöhemmin kesällä ei voi korjata toista rehusatoa? Näin täälläpäin tehdään.
Luulin, että lietteen levitysmahdollisuus eka nurmisadon jälkeen tai/ja viljan kylvön jälkeen sängelle olisi yleisessä tiedossa ja vieläpä käytössä. Lietetilalla en tätä nurinaa syyslevityksen kieltämisestä jaksakaan enää ymmärtää ollenkaan.
Jos on kiinteä lantaa, niin en suosittele sr-nurmelle levitystä, tahtovat kikkareet nousta rehuun ja ongelmia rehunlaadussa tulee. Tämä menettelyni olikin enemmän näille kiinteälantalaisille.
Petri
-
STT 13.03.2008 07:16
Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea.
Maatalouspäästöjen osuus on selvästi yli puolet kaikesta kotimaisia vesistöjä rasittavasta kuormituksesta.
Suomen ympäristökeskuksen meritutkija Seppo Knuuttila sanoo, että viljelijöille maksetaan ympäristötuen nimellä todellisuudessa tuotantotukea.
Ravinnehuuhtoumien vähentäminen olisi mahdollista viljelykäytäntöjä muuttamalla. Äärimmäisenä keinona voisi olla Knuuttilan mukaan jyrkkien, vesistöihin viettävien peltomaiden viljelykielto.
ks. aiemmat viestit tässä viestiketjussa.....
t.pienviljelijä
By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.
-
STT 13.03.2008 07:16
Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea. Maatalouspäästöjen osuus on selvästi yli puolet kaikesta kotimaisia vesistöjä rasittavasta kuormituksesta. Suomen ympäristökeskuksen meritutkija Seppo Knuuttila sanoo, että viljelijöille maksetaan ympäristötuen nimellä todellisuudessa tuotantotukea.
Ravinnehuuhtoumien vähentäminen olisi mahdollista viljelykäytäntöjä muuttamalla. Äärimmäisenä keinona voisi olla Knuuttilan mukaan jyrkkien, vesistöihin viettävien peltomaiden viljelykielto.
ks. aiemmat viestit tässä viestiketjussa.....
t.pienviljelijä
By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.
Odotas vaan... saitin luiskaotsakepulaiset todistavat kohta aukottomasti, että tuo uutinen on otsikon mukainen :o >:( ::)
-
STT 13.03.2008 07:16
Maanviljelijöille maksettava ympäristötuki ei ole hyödyntänyt Itämerta lainkaan, uutisoi Alma median Helsingin toimitus. Ympäristötukea maksetaan maanviljelijöille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 90 prosenttia Suomen viljelijöistä saa tukea.
By the way: ympäristöTUKEA on maksettu 2,5 miljardia.[/size]
Itämerehenkö ne rahat olis pitäny kipata?
Maajussia niiren pitääki hyäryttää eikä itämerta, milläs täs ostaas lannoottehia jos ei saisi ympäristötukia?
-
Viime vuosien aikana on etenkin fosfori käyttö vähentynyt erittäin paljon.
Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että talvet ovat olleet leutoja. Silloin kun maa on sula ja vettä sataa rankasti tulee tietenkin huuhtoutumia.
Raporteissa syytetään ennen kaikkea Lounais-Suomea. Täällä ei ole ollut maa vielä kunnolla jäässä. Nytkin satelee vettä ja räntää.
Pohjois- ja Itä-Suomessa on ollut talvi ja siellä ei tätä haittaa ole ollut.
Ilmaston lämpeneminen ei johdu pellosta. Sen aiheuttavat muut syyt, jotka hyvin tiedämme.
Tuntuu siltä, että nykyään laitetaan lähes kaikki kielteiset asiat yksinomaan maatalouden ja maaseudun syyksi. Maaseudusta on tehty syntipukki.
Joskus viime vuosisadalla oli eräässä talossa piika, jota syytettiin vähän joka asiasta. Hän valitti naapurissa:" Kaikki mokat laitetaan mun päähäni. Jos lehmänkin päästä sarvi putoo, niin sekin laitetaan mun päähäni".
Viljelijöitten pitäisi lakata kantamasta syntisäkkiä sellaisistakin asioista, joille he eivät voi mitään. Samat ihmiset, jotka syyttävät maalaisia matkustavat Thaimaahan ja muihin kohteisiin. Yhdellä reissulla lento saastuttaa ilmakehää enemmän kuin omakotitalon vuoden päästöt, vaikka sähkökin luettaisiin mukaan.
Silloin kun maa on kunnolla jäässä ei ravinteita huuhtoudu. Takavuosina talvi tuli usein jo marraskuussa. Lumet sulivat huhtikuun aikana ja routa hävisi vasta toukokuussa. Maa oli siis lähes puoli vuotta roudassa. Kevään tulvakausi oli lyhyt. Kesäsateen laskivat maaperän läpi salaojiin. Näin ei tullut huuhtoutumia.
Tarkoitushakuinen tutkimus ei ole mitään tiedettä. Jos ennakkoon halutaan sellainen tulos, että maatalous on se, joka saastuttaa Itämeren, niin kyllä tutkija sellaisen tuloksen voi aina saada. Silloin ei käsitellä kaikkia asiaan vaikuttavia näkökohtia.
-
Roudan suhteen aletaan olla tasoissa muiden ITÄMEREN rantavaltioiden kanssa.Kuinkas se nyt kerkes jo SUOMENpiikkiin saastummaan. ???
-
Tulevaisuus näyttää, jatkuvatko tälläiset lämpimät talvet. Koetuloksissa on ilmeisesti verrattu aikaisempien pakkastalvien valumia nykyisiin.
Tällä hetkellä ovat lannoitteet niin kalliita, ettei niitä kukaan tarpeettomasti kylvä.
Pitäisi tutkia myös teollisuusmaisten ylisuurien kotieläinyksiköiden päästöt. Perinteinen maatalous ei kovin paljon saastuta.
-
Tulevaisuus näyttää, jatkuvatko tälläiset lämpimät talvet. Koetuloksissa on ilmeisesti verrattu aikaisempien pakkastalvien valumia nykyisiin.
Tällä hetkellä ovat lannoitteet niin kalliita, ettei niitä kukaan tarpeettomasti kylvä.
Pitäisi tutkia myös teollisuusmaisten ylisuurien kotieläinyksiköiden päästöt. Perinteinen maatalous ei kovin paljon saastuta.
mikä luetaan ylisuureksi teollisuusmaiseksi?
-
Tulevaisuus näyttää, jatkuvatko tälläiset lämpimät talvet. Koetuloksissa on ilmeisesti verrattu aikaisempien pakkastalvien valumia nykyisiin.
Tällä hetkellä ovat lannoitteet niin kalliita, ettei niitä kukaan tarpeettomasti kylvä.
Pitäisi tutkia myös teollisuusmaisten ylisuurien kotieläinyksiköiden päästöt. Perinteinen maatalous ei kovin paljon saastuta.
Nimenomaan perinteinen maatalous aiheuttaa hajapäästöjä. Toiminta on pientä, eikä hukkaan valuvalla/haihtuvalla ravinteella ole mittakaavavipua painostamassa parempaan tekniikkaan ja teknologiaan.
Teollisuusmaiden "ylisuuria" yksiköitä ei edes löydy itämeren ympäristöstä. Ja siellä mistä niitä löytyy, löytyy myös huomattavasti tiukempia ympäristövaatimuksia.
Syke haluaa välillä naulata maatalouden syypääksi, mutta em. Knuuttila sanoi ainakin Kauppalehden haastattelussa lopuksi, että suurimmat päästöt tulevat kyllä aivan muualta. Ja oli oikeassa siinä, että ympäristötuki on tulotukea. Nimi on väärä.
-
Ypäristötuen tarkoitus alunperin paikata viljelijöitten menettämiä tuloja liityttäessä eeuuhun .
Pitäny vaan keksijä joku ilimanaekunen syy minkä peerusteella sitä voe maksaa.
Ympäristövaekutuksia sillä sinällään ei tartte ollakkaan, kuhan muka paperilla näöttää hyvälle.
Enkä tarkottanu vessapaperia, vaekka joku kerkes luulla ;D
Itämeren tila ei siitä kummene vaekka, koko maatallous Suomesta lopetettas
niinku jokku haluais.
-
Son sitte mahtava se mittakaavavipu, sitä ku kääntää nii jopas tapahtuu.
-
Uusi maatalouden lisätoimenpide: jokainen peltoa viljelevä jullikka viskaa keväällä katiskat ja verkot järveen, kyntää muutaman fosfori-ahvenen luonnollisen kierron kautta peltoon. Lisäksi muutama sangollinen kuravelliä järven pohjasta.
-
Maitopoika kirjoitti: "Ja kummallista,mitenkä nuo yhteiskunnalliset liemet ikäänkuin häipyy aikanaan,maatalous sen kun vaan kuormittaa itämerta,Pitääs kyllä hiukan parempaa tutkimustietoa olla ennenkuin aletaan sormella osoittelemaan pelkästään maatalouselinkeinoa.Onkos muuten tietoa siitä mitä nämä ns lievestuoreen tyyppiset tehdassysteemit vieläkin vaikuttavat vesistöön.Mm Vilppulankoskessa vesi on edelleen kovin ruskeaa,vaikka sellunkeitto on hyvän aikaa sitten lopetettu ,mutta rahallahan ne kalakuolematkin on korvattu,(laitetaan vaan uutta kalanpoikasta jokeen niin kansa on tyytyväinen )maatalouden piikkiin sitten laitetaan jos ravinteet pompsahtaa ylös.Melkoiset ravinnepommit noiden lipeälampien pohjissa edelleenkin on".
Maitopoika, hoi! Tosi on...
-
Jos ympäristötuki lopetettaisiin, niin silloin ei tietenkään olisi mitään rajoituksia esim. lannoitteiden käytölle. Viljavuustutkimukseen perustuvaa lannoitusta ei käytettäisi. Fosforia annettaisiin peltoihin ilman rajoituksia. Lietelantaa voisi käyttää miten vaan.
Tällänen vapaa viljely oli ennen EU kautta. Ympäristötukia ei ollut, eikä myöskään mitään muitakaan sääntöjä. Tuotteista sai kunnon hinnan.
Eivät viljelijät varmaan mitään ympäristötuke kaipaa, jos sama raha annetaan esim. korvauksena tuotteiden huonoista hinnoista, niin siitä vaan.
Jos ympäristötoimenpiteet eivät ole tutkimusten mukaan mitään vaikuttaneet, niin miksi niitä sitten niin tarkkaan valvotaan?
Kaikki perustuu tilastoihin. Ensin on valhe, sitten emävalhe ja kaikkein suurin valhe on hatara tilasto.
-
Lietelantaa voisi käyttää miten vaan.
Lannankäyttöä säätelee nitraattidirektiivi.
-
Kaikki perustuu tilastoihin. Ensin on valhe, sitten emävalhe ja kaikkein suurin valhe on hatara tilasto.
Harjaantunut, hoi!
Ensi askel oikeaan suuntaan olisi, että Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaisi vihdoin juttusarjan niistä karjatiloista, joiden pellot ovat olleet jo kauan luomussa, mutta karja ei (luomun ja eviran typerien vaatimusten takia).
Nämä urhot ja niiden emot ovat osoittaneet, että B- ja C-alueen karjatila voi tulla toimeen ilman kemiran mausteita vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen....
Siitä se ehkä lähtisi: tosiasioiden tunnustamisesta. Miksi niin moni maajussi meni keskusliikkeiden matkaan? En ymmärrä, varsinkaan kun se näyttää hyödyntävän eniten noita sinileviä. Tärkeintä on mikä jää viivan alapuolella, eikö? Mutta kenenkö viivan?
-
Jos ympäristötuki lopetettaisiin, niin silloin ei tietenkään olisi mitään rajoituksia esim. lannoitteiden käytölle. Viljavuustutkimukseen perustuvaa lannoitusta ei käytettäisi. Fosforia annettaisiin peltoihin ilman rajoituksia. Lietelantaa voisi käyttää miten vaan.
Tällänen vapaa viljely oli ennen EU kautta. Ympäristötukia ei ollut, eikä myöskään mitään muitakaan sääntöjä. Tuotteista sai kunnon hinnan.
Eivät viljelijät varmaan mitään ympäristötuke kaipaa, jos sama raha annetaan esim. korvauksena tuotteiden huonoista hinnoista, niin siitä vaan.
Jos ympäristötoimenpiteet eivät ole tutkimusten mukaan mitään vaikuttaneet, niin miksi niitä sitten niin tarkkaan valvotaan?
Kaikki perustuu tilastoihin. Ensin on valhe, sitten emävalhe ja kaikkein suurin valhe on hatara tilasto.
Byrokratia on tehty byrokratian ruokkimiseksi tässäkin ymp. tuessa. Tällä byrokraattipuuhastelulla on seuraukset nähtävissä...Kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa maataloushallinnon kuluihin, ja aika paljon kuuluu tähänkin ymp. tuen piiriin...Tiestön vuotuiseen kunnossapitoon luvattiin ruhtinaalliset 15 miljoonaa euroa, ja ministeri hehkutti valtavasta määrärahojen lisäyksestä...Ymp. tuesta saisi niin yksinkertaisen ja toteutukseltaan helpon sekä viljelijöitä kannustavan jos järjestelmää älyttäisiin yksinkertaistaa....
-
.Kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa maataloushallinnon kuluihin, ja aika paljon kuuluu tähänkin ymp. tuen piiriin...Tiestön vuotuiseen kunnossapitoon luvattiin ruhtinaalliset 15 miljoonaa euroa, ja ministeri hehkutti valtavasta määrärahojen lisäyksestä...
Ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.....
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audin, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
-
.Kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa maataloushallinnon kuluihin, ja aika paljon kuuluu tähänkin ymp. tuen piiriin...Tiestön vuotuiseen kunnossapitoon luvattiin ruhtinaalliset 15 miljoonaa euroa, ja ministeri hehkutti valtavasta määrärahojen lisäyksestä...
Ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.....
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audin, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
HUOM ! 100 miljoonaa on maataloushallinnon kulut vuodessa, ei ymp. tuen.....
-
.Kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa maataloushallinnon kuluihin, ja aika paljon kuuluu tähänkin ymp. tuen piiriin...Tiestön vuotuiseen kunnossapitoon luvattiin ruhtinaalliset 15 miljoonaa euroa, ja ministeri hehkutti valtavasta määrärahojen lisäyksestä...
Ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.....
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audin, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
Pannaan uusiksi kun ei mennyt perille.
-
.Kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa maataloushallinnon kuluihin, ja aika paljon kuuluu tähänkin ymp. tuen piiriin...Tiestön vuotuiseen kunnossapitoon luvattiin ruhtinaalliset 15 miljoonaa euroa, ja ministeri hehkutti valtavasta määrärahojen lisäyksestä...
Ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.....
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audin, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
Suosittelen tutustumista JiiPee42: n linkkiin "Komiata on "....Maatalous pitää silti arvokkaat alueet kunnossa !
-
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audien, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
Siis vielä kerran: ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.
-
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audien, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
Siis vielä kerran: ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.
Ja puolet siitä tukien hallinnointikuluja ???
-
Jos Suomen tieverkosto olisi yhtä huonossa kunnossa kuin itämeri, niin siitä vasta metakka syntyisi audien, bemareiden sekä fendtien kuskien joukossa...
Siis vielä kerran: ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 yhteensä 2,5 MILJARDIA euroa.
Ei summa eikä mikään jaettuna vuotta kohti...Ja vaikka mitä tehtäisiin, maksamme hintaa huonosta Itämeren tilasta juuri etelän alueella entisten aikojen virheistä maataloudessakin, mutta unohtamatta muita syyllisiä...Miksi silti Pohjanmaan rannikkoalueella ei ole tuota saastumisongelmaa voimakkaasta tuotannosta huolimatta ?
-
Ensi askel oikeaan suuntaan olisi, että Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaisi vihdoin juttusarjan niistä karjatiloista, joiden pellot ovat olleet jo kauan luomussa, mutta karja ei (luomun ja eviran typerien vaatimusten takia).
Nämä urhot ja niiden emot ovat osoittaneet, että B- ja C-alueen karjatila voi tulla toimeen ilman kemiran mausteita vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen....
Siitä se ehkä lähtisi: tosiasioiden tunnustamisesta. Miksi niin moni maajussi meni keskusliikkeiden matkaan? En ymmärrä, varsinkaan kun se näyttää hyödyntävän eniten noita sinileviä. Tärkeintä on mikä jää viivan alapuolella, eikö? Mutta kenenkö viivan?
-
Nämä urhot ja niiden emot ovat osoittaneet, että B- ja C-alueen karjatila voi tulla toimeen ilman kemiran mausteita vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen....
Lehtimäellekin tiedoksi, etä suomenmaassamme on todella sellaisia karjatiloja, jotka tulevat toimeen ilman kemiran mausteita, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen...
Eikö olekin ihmeellistä?
-
Nämä urhot ja niiden emot ovat osoittaneet, että B- ja C-alueen karjatila voi tulla toimeen ilman kemiran mausteita vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen....
Lehtimäellekin tiedoksi, etä suomenmaassamme on todella sellaisia karjatiloja, jotka tulevat toimeen ilman kemiran mausteita, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen...
Eikö olekin ihmeellistä?
Ihmeellistä on tosiaankin. Karjatiloille tulee yleensä ostorehujen mukana niin paljon ravinteita, ettei keinolannotteita tarvita, joten luomuviljely ei tuota ongelmia kunhan perusasiat ovat kunnossa. Pellot kalkittu ja muutenkin hyvässä kasvukunnossa ja lannan ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja apilan saa kasvamaan.
-
Nämä urhot ja niiden emot ovat osoittaneet, että B- ja C-alueen karjatila voi tulla toimeen ilman kemiran mausteita vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen....
Lehtimäellekin tiedoksi, etä suomenmaassamme on todella sellaisia karjatiloja, jotka tulevat toimeen ilman kemiran mausteita, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen, vuodesta toiseen...
Eikö olekin ihmeellistä?
Ihmeellistä on se, että ongelmat kasaantuvat alueelle, jossa karjaa ei juurikaan ole. Herää kysymys ravinteiden alkuperästä, määrästä ja perusteista.
-
Elämme EU -- byrokratian hallitsemassa tukiviidakossa, Voiko joku mainita sellaisen alan, joka ei saa mitään tukia? Usein tuet ovat piilotukia, joita ei huomata.
Ei pääkaupunkiseudun metrojakaan ilman valtion tukia rakenneta. Oopperan tuki on myös eräänlaista "ympäristötukea" joka on tarkoitettu lähinnä eliitille. Ei taida kovin moni Agron tallaaja oopperassa käydä?
Olisi hyvä, jos joskus tuotaisiin esille myös ne julkiset tuet, joista ei puhuta.
-
Elämme EU -- byrokratian hallitsemassa tukiviidakossa, Voiko joku mainita sellaisen alan, joka ei saa mitään tukia? Usein tuet ovat piilotukia, joita ei huomata.
Ei pääkaupunkiseudun metrojakaan ilman valtion tukia rakenneta.
Mitä EU-tukea metrojen rakentaminen saa... ja rajaan tämän nyt Suomeen... noh... vastaus... ??? ???
-
Ei pääkaupunkiseudun metrojakaan ilman valtion tukia rakenneta.
Mitä EU-tukea metrojen rakentaminen saa... ja rajaan tämän nyt Suomeen... noh... vastaus... ??? ???
Sisälukutaito ei ole nähtävästi vahvin puolesi.
-
Ei pääkaupunkiseudun metrojakaan ilman valtion tukia rakenneta.
Mitä EU-tukea metrojen rakentaminen saa... ja rajaan tämän nyt Suomeen... noh... vastaus... ??? ???
Sisälukutaito ei ole nähtävästi vahvin puolesi.
Ei... eikä ulkolukutaito... ;D :D
-
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273152&lan=fi&clan=fi
-
Tutkijat Kuussaari, Heliölä, Tiainen sekä Helenius kirjoittavat tuoreessa MYTVAS 2 raportissa aika lailla selkokielellä:
"Ympäristötuen tehottomuus on Suomessa tietoinen poliittinen ratkaisu" (s.187)
sekä
"Lähitulevaisuudessa maatalouden kannattavuusongelmiin tulisi löytää uudenlainen ratkaisumalli ilman, että tilojen kannattavuutta tarvitsi enää tukea vastikkeettomasti ympäristösuojelun tarkoitetuilla rahoilla" (s.187)
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82958&lan=fi
Ympäristötukea on maksettu vuodesta 1995 lähtien yhteensä yli 3 miljardia euroa....
-
Maas*****ssa oli ympäristötuen huutokaupasta juttua.
Suomalainen versio siitä on, että kuka maksaa eniten valtiolle, että saa toteuttaa mahdollisimman paljon
mitä kummallisempia ehtoja.
-
Suomalainen versio siitä on, että kuka maksaa eniten valtiolle, että saa toteuttaa mahdollisimman paljon
mitä kummallisempia ehtoja.
Suomalainen versio on ollut sitä, että MMM on maksanut EU:n sekä valtion rahoja (yli 3 miljardia) ja luonut mitä kummallisempia, kotimaisia ehtoja ilman, että sillä olisi ollut minkälaista vaikutusta......Tämä on koko tragedian ydin.
Sääliksi käy niin viljelijäväestöä kuin itämerta.
-
Teollisuus saa monissa kunnissa aika moisia tukia tiloihinsa teihin pihoihin yms.Puhumattakaan tutkimuskuluista joita valtio jakaa yliopistojen ja muiden laitosten kautta satoja miljoonia. esim. Nokia . Jos nämä pystytäisiin ynnäämään jotenkin yhteen maan laajuisesti niin saataisiin aika pyörryttäviä lukemia.
-
WWF vertaili eri itämerimaiden käytännön teot:
"Tyydyttävän arvosanan kokonaisarviossa saivat Saksa, Tanska, Liettua ja Latvia, kun taas Puolan, Ruotsin, Suomen, Viron ja Venäjän valtiolliset toimet Itämeren suojelemiseksi saivat heikon arvosanan; maat sijoittuivat vertailussa edellä mainittuun järjestykseen. Yksittäisenä merkittävänä tekona voidaan mainita, että Saksa on perustanut aktiivisesti mereisiä suojelualueita määrittelemällä suuren osan Itämeren rannikkoalueistaan Natura 2000 -alueiksi. WWF:n kansainvälinen Itämeri-ohjelma palkitsi Saksan valtion tästä Baltic Sea Leadership Award -tunnustuspalkinnolla".
Lisätekstiä:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/balscore.pdf
-
Nii totuushan on se et ku liityttiin EU:hun, nii meille tuli muiden maiden tukiviidakko,
jossa ymp tuki on yks tuki. Suomessa ymp tuki rajottaa typpi ja fosforilannoiteiden käyttöä.
Ite oon täyttäny ymp tuki ehdot täsmälleen nii et en tunne mitään omantunnon tuskia tuosta aiheesta.
Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.
-
Joo kyllä ympäristötukia pitääs raakasti lisätä.
-
Talojussin kysymyksen jatkoksi ("2. Onko vienti kannattavaa, jos raaka-aineen tuotantoa tuetaan pirusti kansallisista varoista, ja nimenomaan siksi, että tuotanto on siirretty tundra-alueelle?"):
ja lietelannan ylimääräiset ravinteet siirtyvät järviimme, samalla kun nuo Valion juustot menevät Pietariin?
-
Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita), joissa apila ei menesty.
Oletkos kokeillut alsike- tai valkoapilaa?
Petri
-
Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.
Pötyä ettei apila menesty turvemailla. PH 6,5 seutuville, niin neljä vuotta menee helposti.
-
Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.
Pötyä ettei apila menesty turvemailla. PH 6,5 seutuville, niin neljä vuotta menee helposti.
Ja ne lohkot, joista apila häviää nopeammin, kasvavat mainiosti lietelannalla (levitys kavukaudella: letkulevitin + teli- ja paripyörät). Ei ole enää mitään järkeä lannoittaa karjatilalla kahteen kertaan (ensiksi kasvustolle NPK-rakeet ja loppukesällä sitten lietesäiliön tyhjennys)..Ainakaan maidon sekä atrian nykyhinnoilla.
-
Olen joskus osallistunut noihin eri tahojen järjestämiin "ympäristö-
parlamentteihin" ja kyllä siellä on ymp.sihteerit suht.suoraan myöntäneet,
ettei nämäkään kunnalliset vedenpuhdistamot pysty muuta kuin "karkeimmat sattumat" seulomaan pois.
Ja tämäkin normaali oloisssa. Jos tulee jotain häikkää, joudutaan "juoksettamaan ohi", mutta muuten mennään juuri ja juuri rimaa hipoen.
On myös kyselty haja-asutusalueiden likakaivojen tyhjennys sydeemistä, milloin ja paljonko passaa tuoda puhdistamolle?
"Ei puhdistamoilla ole kapasiteettia otta vastaan kuin muutama kymmen-kuutio per päivä".
No mihis helvettin tämä paska sijoitetaan. Laki velvoittaa rakentamaan käsittelyvermeet joka kaivon taakse ja sattumat ajetaan keskitetysti sinne missä sitä ei voida ottaa vastaan.
Pelloillehan sitä ei jatkossa saisi levittää.
Vai oliskohan sittenkin ollut paree levittää edelleenkin se haja-as-alueiden mömmö pelloille ja antaa taajamien saastutaa vesistöjä entiseen malliin, vai eikö se kaupintilaisten paska saastutakaan?
No, kuitenkin noiden ymp.virkamiesten kommenteista minä ainakin sain sellaisen ajatelman, jotta eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.
-
Tämän päiväisen MaasTullin mukaan ympäristötukiehtojen noudattaminen näkyy selvästi: rypsisatotaso on tasaisenvarmassa laskussa, enää n. 1200 kg/ha.
-
eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.
Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.
-
eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.
Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.
Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.
-
eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.
Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.
Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.
Nekö ne pellot omistavat ??? ??? ??? ::) :o
-
eihän se pertana olekaan maanviljelijä se ainut saastuttaja tässä yhteisössä, ehkei edes se pahin.
Ei missään nimessä ainut, mutta kotimaisista pahin kylläkin.
Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.
Nekö ne pellot omistavat ??? ??? ??? ::) :o
Yhä enemmän.
-
Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.
Itämeren suojelukomission mukaan Suomen alueelta Itämereen valuvista ravinteista maatalous aiheuttaa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta.
Pahiten Suomessa puuroutuu matala Saaristomeri. Siellä maatalouden osuus mereen valuvista ravinteista on 81 prosenttia fosforista ja 70 prosenttia typestä.
Saaristomeren asukkaat ovat toivottomia, lomailijat typertyneitä (lähde: taloussanomat 7.8.2007).
-
Höpö höpö, kaupunkilaiset ne on pahimpia saastuttajia.
Itämeren suojelukomission mukaan Suomen alueelta Itämereen valuvista ravinteista maatalous aiheuttaa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta. Pahiten Suomessa puuroutuu matala Saaristomeri. Siellä maatalouden osuus mereen valuvista ravinteista on 81 prosenttia fosforista ja 70 prosenttia typestä. Saaristomeren asukkaat ovat toivottomia, lomailijat typertyneitä (lähde: taloussanomat 7.8.2007).
Noinhan se on... mutta jos kysyt kepulaisilta niin maatalous ei saastuta mitään - ei tipankaan vertaa :o ::) >:(
-
Kuuleman mukaan Kemin -ja Tornionjoet ei tuota typpeä lainkaan mereen.
Fosforia vähäsen.
-
Kuuleman mukaan
Ootteko kuulleet; ootteko nähneet; onko siinä mitttään perrrää?
-
Yksi hailee tosiaankin. Ympäristötuki on lähes 100 %:sesti tulotuki, ympäristö näkökohdilla ei ole painoarvoa. Rahan tuhlausta jonnin joutavalle sotkemiselle. :D
Tulotuki tai ei. Ympäristönäkökulmista kun ei kukaan tunnu tietävän mitään. Siis sitä ihan oikeata totuutta ravinteiden kierrosta luonnossa. Ymp.tuen perusteella (ja myös nitraattidirektiivin) lannoitustasot ovat eu-aikana pudonneet reilusti. Satotasot eivät näin ole ymmärtääkseni käyttäytyneet. Peltoviljelyssä on otettu käyttöön leveämpiä pientareita ja suojakaistoja. Karjatalouden pistekuormitus on vähentynyt parempien ja harvempien lantavarastojen myötä. Avokesannointi on lähes poistunut ja ns. kasvipeitteisyys talven yli on lisääntynyt.
Ympäristöhallinnon mielipide: maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet!
Johtopäätös: lannoitus ei aiheuta merkittäviä ravinnepäästöjä, koska lannoituksen vähentäminen ja samanaikainen satotason nousu ei niitä vähennä.
-
Yksi hailee tosiaankin. Ympäristötuki on lähes 100 %:sesti tulotuki, ympäristö näkökohdilla ei ole painoarvoa. Rahan tuhlausta jonnin joutavalle sotkemiselle. :D
Sen vuoks mä palautinkin viimevuoden tuenn... Nyt saa pistää halpaa fosforia ja typpeä ämpärikaupalla... :D :D :D :D
-
Heinämäen listaan vielä: suoraankylvö noussut nollasta jo varsin merkittäväksi. Lannan levitystekniikka tarkentunut ja painottunut kasvukauteen syksyn sijasta. jnejne
Kun maa on paljastunut jääkauden alta, on vesissä virrannut myös ravinteita. Vaikka kaikki maa-ja metsätalous loppuisi kertaheitolla, päästöt eivät.
-
Yksi hailee tosiaankin. Ympäristötuki on lähes 100 %:sesti tulotuki, ympäristö näkökohdilla ei ole painoarvoa. Rahan tuhlausta jonnin joutavalle sotkemiselle. :D
On se hyvä kun sie tiijät kaikesta kaiken, paremmin kuin asianomaiset itse.
-
Yksi hailee tosiaankin. Ympäristötuki on lähes 100 %:sesti tulotuki, ympäristö näkökohdilla ei ole painoarvoa. Rahan tuhlausta jonnin joutavalle sotkemiselle. :D
On se hyvä kun sie tiijät kaikesta kaiken, paremmin kuin asianomaiset itse.
Kepulaiset tietää ;D :D :o ::)
-
Nämä itämeren suojelukomissio kuten myös ympäristöministeriökin ovat eräänlaisia "yhden asian" liikkeitä, ja tulkinta /tulokset ovat sen mukaisia, millä asenteella tutkimustuloksia kyseisessä instanssissa luetaan.
Tutkimustulokset taas huuhtoutumien osalta perustuvat muutamaan "koeruutuun", jotka ovat pääsääntöisesti savipitoisia alueita, joiden ravinnehuuhtoumat eivät todellakaan anna oikeaa kuvaa maamme viljelyalueista.
Näiden otantatulosten perusteella kuitenkin lasketaan matemaattisesti maatalouden syntilista kaavalla kiinnisaadut ravinteet/koeruudun hehtaarit*maamme viljelyala ja silloinpa ollaankin jo vesakossa ja melko kaukana.
En toki väitä etteikö maataloudellakin olisi kauhansa tuossa sopassa, mutta ei noin suuressa määrin, kuin noissa tutkimuksissa väitetään.
Jos prosentit olisi todellisuudessa noin korkeat, niin olisi aika vaikeaa saada samaan yhtälöön mahtumaan maa-alueidemme (viljely-, metsä-, suo- ym aleet) luontaista huuhtoumaa, jota kiistatta tapahtuu.
Lisäksi kaupunkien, kirkonkylien ym. puisto- viher- ym. alueet ja vielä koko yhteiskuntamme jätevedet, joita ei koskaan saada satavarmasti täysin puhtaaksi.
Nämä kaikki yhteen ja sata prosenttia ei varmaankaan riitä.
Vielä tapahtuma lähihistoriasta.
Tapahtuman kertoi jo edesmennyt maataloushallinnon virkamies viralliselta ystävyysvierailulta eteläiseen naapurimaahamme eräälle valtion tilalle. Vierailuajankohta oli sattunut kevätkylvöjen jälkeiseen aikaan.
Kylvetyt alueet olivat jo reilusti orastuneet, mutta lannoitteet olivat kasoissa peltojen reunoilla.
Lannoitteet eivät olleet kerenneet määrättyyn kylvöpäivään mennessä, joten olipa kylvetty ilman lantoja.
Kaiken huipuksi nämä lannoitteet oli heidän vierailun aikana työnnetty puskutraktorilla viereiseen kanavaan ja minnepä arvelette niiden päätyneen.
Voidaanko tästäkin syyttää maataloutta, vai meneekö tämä jo järjestelmän piikkiin.
-
Nämä itämeren suojelukomissio kuten myös ympäristöministeriökin ovat eräänlaisia "yhden asian" liikkeitä, ja tulkinta /tulokset ovat sen mukaisia, millä asenteella tutkimustuloksia kyseisessä instanssissa luetaan.
Melkoinen yhden asian liike, tosiaan, jos siihen kuuluvat Itämeren kaikki reunavaltiot. Helcomin tutkimukset ja lausunnot ovat kaikkien näiden reunavaltioiden allekirjoittamia. Ei siinä hutia hyväksytä. Totuus joskus vaan kirpaisee.
http://www.helcom.fi/
En toki väitä etteikö maataloudellakin olisi kauhansa tuossa sopassa, mutta ei noin suuressa määrin, kuin noissa tutkimuksissa väitetään.
Rintaääni on syvähkö.
-
Näissä päästölaskelmissa ei ole otettukaan huomioon luonnon valumaa, vain ihmisen aiheuttamat päästöt. Ja luultavasti puhdistamojen rikastamat fosforit on kuviteltu olevan lopullisest poissa luonnon kierrosta. Typpihän haihdutetaan taivaalle.
-
Itämeren suojelukomission mukaan Suomen alueelta Itämereen valuvista ravinteista maatalous aiheuttaa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta.
Ja paljonkos se on suomen koko kuorma itämereen, mistä nuo prosentit on otettu??
Toinen kysymys, miksi Ruotsin tai viron maatalous ei kuormita?
Vastaan itse, kunkin maan ympäristökeskusta vastaavat elimet nämä valumat laskee. Helppo se on muidenkin allekirjoittaa...
-
Tämä on siitä mukava viestiketju, että se on ikiliikkuja. Aina tullaan uudestaan lähtöasemaan.
Once more: tässä, erään "yhden asian liikkeen", WWF:n vertailutulos viime vuodelta:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/balscore.pdf
1. Saksa (parhaat suojelutoimenpiteet)
2. Tanska
3. Liettua
4. Latvia
5. Puola
6. Ruotsi
7. Suomi
8. Viro
9. Venäjä
-
Tämä on siitä mukava viestiketju, että se on ikiliikkuja. Aina tullaan uudestaan lähtöasemaan.
Once more: tässä, erään "yhden asian liikkeen", WWF:n vertailutulos viime vuodelta:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/balscore.pdf
1. Saksa (parhaat suojelutoimenpiteet)
2. Tanska
3. Liettua
4. Latvia
5. Puola
6. Ruotsi
7. Suomi
8. Viro
9. Venäjä
Tuossahan ei ollut sanaakaan kilomääristä, vaan suhteellinen tehtyjen toimien arviointi perustuen aiempaan. Sinänsä huolestuttavaa, että suomen kohdalla typenvalumat olivat kasvaneet vuodesta -94. Fosforipäästöt olivat laskeneet.
Neljännen osan alustuksessa kerrottiin, että Baltian maiden ja Puolan kohdalla luvut ovat arvioita, koska aiempaa tietoa on rajoitetusti. Venäjää ei huomioitu ollenkaan. Samassa alustuksessa todettiin, että sianlihan tuotanto on suurin ylimääräisten ravinteiden lähde. Mistä tässä on pääteltävissä se Suomen maatalouden ratkaisevasti kuormaa lisäävä ravinnetaakka??
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/rehevoitymisarviointi_toukokuu2007.pdf (http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/rehevoitymisarviointi_toukokuu2007.pdf)
Tuossa on vajaan vuoden vanha arviointi ja huomattavan realistinen. Tosin siinäkin on luonnonvalunta maatalouden taakkana.
ikävä todetä, mutta toi WWF:n raportti on paljon objektiivisempi kuin jooseppi.