Siis se satafoodin hanke? Minkä v***n takia näistyä ei sitten voi saada tietoa?! Hankkeeseen on yritetty liittyä, mutta nähtävästi ei naamalukemat kelpaa..... >:(
| Ab Hf Ch Si Li Kasvatuspäivät 248,9 260,9 332,8 319,9 326,3 Alkupaino 335,9 295 343 334,6 266,6 Loppupaino 676,5 673,6 804,9 799,7 701,5 Kasvu kg/pv 1,51 1,56 1,43 1,41 1,26 Syönti kg ka / pv 13,01 12,79 14,1 13,8 12,0 Sr, kg ka/pv 7,93 7,8 8,61 8,45 7,32 Ohra, kg ka/pv 4,02 3,95 4,36 4,27 3,7 Rypsi, kg ka/pv 0,89 0,85 0,98 0,96 0,82 Kokonaissyönti, kg ka 3239 3338,4 4696,3 4428,1 3882,9 Rehukustannus, €/pv (0,15€/ kg ka) 1,77 1,74 1,93 1,89 1,63 Kustannus yht, € 440,70 455,79 641,46 604,83 530,37 Teuraspaino, kg 371,2 359,1 455,7 450,3 435,7 EUROP R- O+ U- R+ U+ Rasvaluokka 2,95 2,6 2 2 2 Teuras-% 54,9 53,3 57,3 56,5 62,1 Marmoroituminen, IMF% 2,65 1,65 2,08 1,35 1,52 |
No niin, taas yksi puuhapelle ja toinen limppari rodun edustaja ovat sitten löytäneet tieteellisiä tutkimustuloksia. Sepä hienoa. Olisi varmaan parempi kun tutkisit niitä ihan vaan kotioloissa emännän kanssa.
Näissä tutkimuksissa voidaan saada ihan mikä tahansa rotu näyttämään paremmalta kuin toiset. Odotan mielenkiinnolla miten saat siitä toisesta kokeesta jossa ei ole käytetty noin paljon väkirehua, taas jotain hehkutusta aikaan. Siinä on melkein 300kg elopainossa eroa limousin ja angus sonnissa. Jatketaan juttuja sitten kun olette päässeet eroon rintaruokinnasta. Tästäkin huolimatta oikein hauskaa joulua kaikille lihakarjatiloille rodusta riippumatta.
Seminaarin luomuosiossa oli esitelty yleisestikkin esitetyjä pullonkauloja luomutuotannossa. Kovasti keskustelua oli herättänyt se että luomupihvilihat sekoitetaan muuhun luomunaudanlihaan leikkaamossa. Kasvattajat olivat toivoneet kovasti luomupihviliha kauppoihin. Puuhiksen käsitys on että kaupassa luomuna menee jauhelihaa ja jonkinverran suikaletta, muiden ruho-osien hävikki on kohtuuton, eli ei mene kaupaksi.
Seminaarissa oli myös mielenkiintoinen toteamus HKn edustajilta:
"Teurastus‐ja leikkuutuotannon kannalta parhaita ovat teuraspainoltaan noin 300 –320 kg painavat ruhot"
Jos optimipainot ovat tuossa haarukassa, miksi raskaammille ruhoille saa 10% paremman hinnan?
Haarukka sinäänsä olisi hyvä herelle ja angukselle, jos vaan perinnöllinen marmoroituminen saataisiin kohdalleen.
Näissä ruokintakokeissa on tärkeä ja huomionarvoinen asia se, kuten eräs tutkija tunnustikin, kokeissa ryhmät on valittu randomisti. Jalostukselliset tasoerot rotujen välillä ovat täysin vailla huomiota.
Vähintään vieroituspainot täytyisi olla lähellä toisiaan kun lähdetään ruokintakokeita tekemään ja vertailemaaan.
Näissä ruokintakokeissa on tärkeä ja huomionarvoinen asia se, kuten eräs tutkija tunnustikin, kokeissa ryhmät on valittu randomisti. Jalostukselliset tasoerot rotujen välillä ovat täysin vailla huomiota.
Vähintään vieroituspainot täytyisi olla lähellä toisiaan kun lähdetään ruokintakokeita tekemään ja vertailemaaan.
Onhan tuokin osatotuus, eli eläinvalinta vaikuttaa lopputulemaan. Hyvä esimerkki eläinvalinnan vaikutuksista on leikkuuvasteen rotukohtaiset mittaukset, kahdessa 2012 nautatutkimuksessa.
Ab Li Hf Ch Si
InnoNauta, leikkuuvaste kg/cm² 13,2 12,1 10,0 11,9 Ei mitattu
InnoNauta, aistinvarainen mureus 5,5 5,6 6,1 5,2 Ei mitattu
Rotukarja, leikkuuvaste 8,3 12,6 14,2 13,2 17,4
Rotukarja, aistinvarainen mureus 5,7 5,6 5,1 4,8 4,2
Leikkuuvasteessa pienempi luku on parempi ja aistinvaraisessa isompi parempi.
Marmoroituminen arvioitiin japanilaisella asteikolla:
O = ei marmoroitumista
1 = hyvin vähän marmoroitunut 2 = vähän marmoroitunut 3 = marmoroitunut
4 = paljon marmoroitunut 5 = erittäin paljon marmoroitunut
Rotukarja tulokset:
Hf 1,2
Ab 1,4
Si 0,8
Ch 0,6
Li 0,8
Siis kaikki alle 2 (vähän marmoroitunut)
Kun tavoitteena on ollut isot ruhopainot myös Hf ja Ab roduilla, onko pesuveden mukana mennyt jotakin joka olisi pitänyt säilyttää?
Näissä ruokintakokeissa on tärkeä ja huomionarvoinen asia se, kuten eräs tutkija tunnustikin, kokeissa ryhmät on valittu randomisti. Jalostukselliset tasoerot rotujen välillä ovat täysin vailla huomiota.
Vähintään vieroituspainot täytyisi olla lähellä toisiaan kun lähdetään ruokintakokeita tekemään ja vertailemaaan.
Onhan tuokin osatotuus, eli eläinvalinta vaikuttaa lopputulemaan. Hyvä esimerkki eläinvalinnan vaikutuksista on leikkuuvasteen rotukohtaiset mittaukset, kahdessa 2012 nautatutkimuksessa.
Ab Li Hf Ch Si
InnoNauta, leikkuuvaste kg/cm² 13,2 12,1 10,0 11,9 Ei mitattu
InnoNauta, aistinvarainen mureus 5,5 5,6 6,1 5,2 Ei mitattu
Rotukarja, leikkuuvaste 8,3 12,6 14,2 13,2 17,4
Rotukarja, aistinvarainen mureus 5,7 5,6 5,1 4,8 4,2
Leikkuuvasteessa pienempi luku on parempi ja aistinvaraisessa isompi parempi.
Marmoroituminen arvioitiin japanilaisella asteikolla:
O = ei marmoroitumista
1 = hyvin vähän marmoroitunut 2 = vähän marmoroitunut 3 = marmoroitunut
4 = paljon marmoroitunut 5 = erittäin paljon marmoroitunut
Rotukarja tulokset:
Hf 1,2
Ab 1,4
Si 0,8
Ch 0,6
Li 0,8
Siis kaikki alle 2 (vähän marmoroitunut)
Kun tavoitteena on ollut isot ruhopainot myös Hf ja Ab roduilla, onko pesuveden mukana mennyt jotakin joka olisi pitänyt säilyttää?
Eikös toi marmaroituminen saa vauhtia vasta, kun eläin on yli kaksi vuotias, useimmat rodut on sellaisia että sonnit teurastetaan 16-18 kuukauden iässä, joten eiköhän sekin ole yksi syy siihen että sitä ei esiinny ton enempää.
Eikös toi marmaroituminen saa vauhtia vasta, kun eläin on yli kaksi vuotias, useimmat rodut on sellaisia että sonnit teurastetaan 16-18 kuukauden iässä, joten eiköhän sekin ole yksi syy siihen että sitä ei esiinny ton enempää.
Kerrankin kommentti joka sai aikaiseksi kuukelointia. Tuo esittämäsi oletus lienee vanhakantainen, se tuli varsin monissa uusissa tutkimuksissa esille. Marmoroituminen alkaa jo varsin nuorella iällä ja siihen voidaan vaikuttaa erilaisilla valinnoilla. Tässä hyvä linkki jossa kanadalaiset kertovat mitä voidaan tehdä
http://www.nutrecocanada.com/docs/shur-gain---beef/managing-and-feeding-for-marbling-and-carcass-quality-in-beef-cattle.pdf
Jutussa tuli esille muutama seikka joka saattaa olla syynä Rotukarja-tutkimuksen tuloksiin:
* vierotusikä ja ruokinta vierotuksen jälkeen vaikuttavat marmoroitumiseen
* eläimen sairastelu laskee dramaattisesti marmoroitumista (koeryhmien eläimillä ripulia joka romahdutti päiväkasvut kokeen akuvaiheessa)
* kovapäinen luonne (rodun sisällä verrattuna) laskee marmoroitumista, hereford-ryhmän muita korkeamman pH:n yksi syy oli kovapäiset yksilöt osana hereford-ryhmää (LTKn tutkija oli jotakin tälläistä kommenttia antanut käsitellessään pH:ta)
* ruokinta maissilla on marmoroitumiselle parempi kuin ruokinta viljalla (korsirehuvaltainen ruokinta voipi olla marmoroitumiselle myrkkyä sanoi toinen tutkimus, marmoroituuko niittyliha)
Eikös toi marmaroituminen saa vauhtia vasta, kun eläin on yli kaksi vuotias, useimmat rodut on sellaisia että sonnit teurastetaan 16-18 kuukauden iässä, joten eiköhän sekin ole yksi syy siihen että sitä ei esiinny ton enempää.
Kerrankin kommentti joka sai aikaiseksi kuukelointia. Tuo esittämäsi oletus lienee vanhakantainen, se tuli varsin monissa uusissa tutkimuksissa esille. Marmoroituminen alkaa jo varsin nuorella iällä ja siihen voidaan vaikuttaa erilaisilla valinnoilla. Tässä hyvä linkki jossa kanadalaiset kertovat mitä voidaan tehdä
http://www.nutrecocanada.com/docs/shur-gain---beef/managing-and-feeding-for-marbling-and-carcass-quality-in-beef-cattle.pdf
Jutussa tuli esille muutama seikka joka saattaa olla syynä Rotukarja-tutkimuksen tuloksiin:
* vierotusikä ja ruokinta vierotuksen jälkeen vaikuttavat marmoroitumiseen
* eläimen sairastelu laskee dramaattisesti marmoroitumista (koeryhmien eläimillä ripulia joka romahdutti päiväkasvut kokeen akuvaiheessa)
* kovapäinen luonne (rodun sisällä verrattuna) laskee marmoroitumista, hereford-ryhmän muita korkeamman pH:n yksi syy oli kovapäiset yksilöt osana hereford-ryhmää (LTKn tutkija oli jotakin tälläistä kommenttia antanut käsitellessään pH:ta)
* ruokinta maissilla on marmoroitumiselle parempi kuin ruokinta viljalla (korsirehuvaltainen ruokinta voipi olla marmoroitumiselle myrkkyä sanoi toinen tutkimus, marmoroituuko niittyliha)
http://yle.fi/uutiset/lypsylehma_muuttuu_haraksi_ravintolalautasellasi/6438193