Jos aloitetaan noista tuloista. Tokihan 120 x 5 = 200 x 3, mutta kun vähennetään molemmista puinti, lähikuljetus, kuivaus, varastointi ja rahti, niin kummastahan jää enemmän kouraan. Ja jos se 5 tonnin sato on vielä vaatinut enemmän panoksia, niin taitaa olla niin, että viisitonnari sitä traktoria tarvitsisi, mutta kolmen tonnin isännällä siihen on paremmin varaa. Tosin asetelma on muutenkin outo, kyllähän siihen 5000 satoon kannattaa sinänsä kaikilla hintatasoilla tähdätä, jos ei panosten ja korjuun hinta ylitä lisäsadon arvoa. Mutta mitä korkeampi on sadon arvo, sitä enemmän panoksia kannattaa käyttää lisäsadon tuottamiseen. Matalan hinnan vallitessa panosten rajahyöty tulee nopeammin vastaan.
Unohdit kuitenkin verrata 3 x 120 €
Siispä ei aina noin, koska kiinteät kulut rasittavat yhtä lailla kolmen tonnin kuin viiden tonnin kasvustoa. Tietysti jos on ilmainen perintötila hallussa, velattomana ja muutenkin, silloin kiinteähintainen nurmitukituotto hehtaarilta on se edullisin. Mutta vain veronmaksajien suosiollisella avustuksella. Oikeasti satomääräisiä kustannuksia ovat vain kuivaus ja rahti. Luomuviljelijät juurikin voittavat satokilpailujen yhteyteen testatut tuloskilpailut, koska sekä tuet että tuotteiden hinnat ovat kohdallaan. Silti, hyvänä kakkosena ovat suurten panostusten hyvät tavanomaiset sadot. On myös muistettava, että nyt kun hintataso on jotain +100 € rehuvehnällä, on se vieläkin yli 160 € kunnon leipävehnällä. Eli laatujen hintaerot repeävät heikossa hintatilanteessa, samalla tavalla mallasohran ja rehuohran kanssa.
Aika nihkeätä on jotain 11 % valkuaisvehnää myydä, vaikka olisi sakoluvut ja muut kohdallaan. Sitten nämä korkean valkuaisen vehnät, ne nimenomaan kuivettuvat lannoittamatta kuivuuteen. Voimakas kasvu tekee voimakkaat juuret, jotka imevät maasta voimakkaammin vettä. Tämä voimakas kasvu ja poudankestävyys on juuri satoisimpien vehnien ominaisuus, jotka taas vaativat panostusta.
Toinen esimerkki hybridirukiilla: siemenkulu on jo valmiiksi kova, samoin muut operaatiot syksyllä. Ei ole mitään mieltä lähteä keväällä elävälle oraalle pihistelemään, kun pohjalla on jo sijoitus. Minä en ainakaan huoli jostakin rahdista, jos olisi saatavissa 6 tonnia vs. 2 tonnia ! Aina on rekkareiskan laskusta jäänyt vielä tilitystä jäljelle !
Jos ajatellaan viljelyn muuttuvia kuluja, ei rahtiukko ota vaikkapa äestyksestä ja kylvöstä yhtään vähempää, vaikka sanoisit, että et nyt pyri kovin suureen satoon, et jos saisi vähän alennusta. Rahtipuimurit eivät ainakaan kaikki laskuta puimurivaa'an perusteella.
-SS-