Tollanen tuli ostettua JD antennilla ja yhden kauden perusteella olen ollut tyytyväinen.
http://www.agri.fi/?x103997=143289
Tarkka, helppo käyttää, melko edullinen ja on toiminut ilman ongelmia. näytön sijoitin aurinkolipan paikalle.

Kyllä se kuule on sellanen juttu että miestä ja raivaussahaa ei taimikonhoidossa tule koskaan kone syrjäyttämään

Laskekaapa nyt piruuttas mikä on hinta jos verrataan mies + 1000€ raivaussaha tai mies + 50k€ kone ??
Ja jälkeäkään ei voi verrata ees samana päivänä

Päiväsaavutus lienee molemmilla aika pitkälti samaa luokkaa eli 1ha päivässä

Ja siitä energiapuun korjuusta... itse ainakin jätän taimikot hieman liikaa taajaksi jolloin energiapuun määrä seuraavalla harvennuksella maksimoidaan
Näillä kuitupuun hinnoilla energiapuu on hyvinkin kannattavaa!

Tuohon lauseeseen kiteytyy koko koneellisen taimikonhoidon ongelma. Riuska metsuri vs näppärä konemies saavat yhtä paljon valmista. Optimi olosuhteissa, helpossa maastossa koneen tuottavuus nousee, mutta käytännön metsäolosuhteet ovat aivat jotain muuta. Työmaiden keskikoko pitäisi olla koneellisessa työssä suuri, koska koneen siirto kustannukset näyttelevät suurta osaa koko urakan liikevaihdosta. Ihan eri asia ajaa työmaalle lavetilla kuin autolla.
Kaikkein parhaitten koneellinen taimikon hoito sopii UPM tyyliin tehtäväksi kitkemällä esim:
https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/kari_kuru.aspx
Sillloin ajoituksen kanssa on oltava tarkkana, optimaalinen käsittelyajankohta ei ole montaa vuotta.
Metsäyhtiöt pystyvät muutenkin tarjoamaan parhaiten koneelliseen työhön soveltuvat työmaat kun tila- ja kuvio koko on tarpeeksi suuri.
Epäilen kuitenkin menetelmän toimivuutta pidemmässä juoksussa. Vaikka perkauksella saavutetaankin kuusentaimen vierelle hyvä vesaton kasvuympäristö, ongelmaksi saattaa muodostua  väleihin jääneet puut ja niiden nopeampi kasvu istutettuihin puihin verrattuna. Ensiharvennus tarve saattaa tulla liian aikaisin.
Ensiharvennus vaiheen poistuma olisi sitten sitä väleihin perkaamatta jäänyttä lehtipuuta energiaksi.

Energiapuuhakkuu onnistuu nyky tukijärjestelmällä hienosti, eri asia sitten on onko niistä tuista mitään jäljellä kun nyt tehdyt taimikonhoidot tulevat ensiharvennus ikään. Tällä valtion velkamäärällä ja hallituskoostumuksella en usko tänne maaseudulle tulevan mitään hyvää.

Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.

http://www.ikh.fi/product.asp?sua=1&lang=1&s=28622&nav=300300904&q=y

Yhden tuollaisen toin jo koukkuvaloksi traktoriin, ja tarkoitus olisi kokeilla niitä muutama puimurissakin. Pikaliittimet kehiin niin saa sitten siirrellä tarvittaessa muuallekin. Ihan lupaavan näköinen oli, mutta puimurikoeponnistus on vielä edessäpäin. Noita saa kuitenkin laittaa kolme vanhan H3:n tilalle, ja silti jää vielä 10W pienemmäksi sähköteho.

Näinhän sen ainakin pitäisi mennä.
Minulle tuli ongelmaksi sulakkeet, kun vaihdoin 20 sarjalaisen jontikan työvalot (2 paria eteen ja taakse) 45w xenoneihin.
Alkuperäiset 10 A sulakkeet x 4 vaihettiin heti 15A kun epäiltiin sytytysvirran tarvitsevan isommat.
Kuitenkaan toiset etu- ja takavalojen sulakkeet eivät kestä, vaikka laskennallinen virran kulutus pitäisi olla pienempi kuin vakio H3: sen. JD:n valo katkaisija on kaksi pykäläinen, toinen sytyttää ulommat ja toinen sisemmät. Sekä etu- että takavalojen katkaisijan 1 asento polttaa sulakkeen, 2 asento ei enää kuumenna paikkoja. Releetkin tuli jo vaihdettua, eikä sillä ollut vaikutusta.
Sulakkeet eivät siis pala heti, vaan vasta useamman tunnin ajon jälkeen.
Muuta kun en enää keksi, pitänee vetää uusi johdotus valoille. 

Mulla on tämän vuoden vehnissä osa lannoitettu keväällä y1:llä, kun fosforit jäi syksyllä niin kovasti vajaaksi. Kasvustosta en näe mitään eroa salpietarin ja fosforilla terästetyn välillä.

Silmällä eroja lähes mahdoton nähdä.
Ehdottomasti fosforit syksyllä. Pintalevitys ei keväällä hyvä, kuten aurajokilaivuri totesi.
ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.

Lainaus käyttäjältä: Rebel - 11.07.11 - klo:22:09

Hankk.. eiku A-marketin myyjän ohjeen mukaan joo, ainoastaan amistari. Zenittiä ois kyllä ollu hyllyssä.

Käskikö ajaa ennen tähkälle tuloakin, mikäli "myöhässä" kun muutama tähkä jo näkyi?
Tähkiä pitää näkyä reilusti, 40% kai optimi tähkäsääskien torjunnan sekä tautitorjunnan kannalta. Pelkällä tautiaineella täysin tähkivään kasvustoon, tänä vuonna kylläkin kukinta alkoi samantien ja siihen ei saisi ajaa tautiainetta. Ötökkäaine tuossa vaiheessa jo myöhässä.

Urhon tähkissä valkoista tähkän kärjessä, jostakin syystä tähkiin jää tyhjää Kai olosuhteista johtuvaa ressiä, yritti tehdä liian pitkiä tähkiä alunperinkin. Acanto+Zenitin sai tähkälle tullessa, Kestacilla ryyditettynä että haistaa jotain ruiskutetun

Iltasella käytiin riistapellolla, mennessä ohrapeltoa ja niin vain "ruiskuttamaton" koeruutu laossa, muuten lähes täysin pystyssä. Puuttui Acanto+Zenit+Moddusta toinen annos. Että jotain apua "lääkeistä", vaikkei tauteja löydy käsittelemättömästäkään Puidessa näkee kilot, kannattiko vai ei.

Mulla on ihan sama havainto Urholla, acanto+zenit+cerone ajettu juuri ennen tähkälle tuloa.

Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
Oletko tutkinut, mikä on niitä pääversoja katkonut? Sellaistakin tietoa, että jonkun elikon tekoja, kuminan kun ei uskoisi ihan sateesta katkeilevan.
Tuohon kukkivan kasvuston ruiskuttamiseen sitten on vaikea antaa oikeaa vastausta, kiellolla suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja ainakin mehiläistarhan omistajalle melkoinen menetys, jos parvi eksyy tuollaselle kuminapelolle. Mehiläispesien on nimittäin todettu lisäävän kuminasatoa, jos niitä sisjaitsee lähellä kuminaviljelystä. Ahnaita ne tosiaan ovat syömään, mutta tänä vuonna ruiskutusten ajoitus oli vaikeaa ja lisäksi vähätuuliset hetket olivat vähissä. Viime vuonna kaikki meni putkeen, ehkä tämä vuosi sitten menee tasan päinvastoin.

Olit oikeassa. Perjantain maasudun tulevaisuudesta luin että kuminalla havaittu nivelkärsäkkäiden vioituksia ja runsaasti rengaspunkkia

Minkälainen teho kokemustenne mukaan aineella on ollut. Minulla Ukontatar ja pillike kasvavat vielä multamaalla hyvin ruiskutuksen jälkeen, vaikka ruiskutus ajankohta ja lämpötila olivat optimaaliset.(klo 6 aamulla, lämmintä). Savimailla tehonnut hyvin, tosin ks rikkakasvit ei siellä niin ongelmia. Vuosi 2008 oli vehnää samalla pellolla ja sama ongelma.
Voikukat ja valvatit kyllä kuolee.
Annos 2l/ha

Mites olette käytännössä sitten hoitaneet tämän ruiskutuksen jälkeisen ajan? Vieläkö "tarkkailua" tarvii tehdä vaikka ruiskutukset on tehty ja toukat toivottavasti tapettu? Kun jostain luin että käytännössä tarkkailu loppuu ruiskutuksiin mutta mites paperilla? Ja ja sitten vielä että ootteko ansat hakeneet vasta ennen puintia pois?

Pöytäkirja on väliltä 1.5 - 1. ruiskutus.
Ansojen pois keräämisen suhteen olen ollut vähän laiska osan olen koittanut sijoittaa sähköpylväisiin saarekkeisiin ja vastaaviin paikkoihin missä ne eivät ole tiellä. Aika matalia keppiä olen käyttänyt ja sitten liima-ansa kietaistaan niin ylös kuin mahdollista.
Kuminan kukinto alkaa vähitellen kääntymään ehtoo puolelle. Mitenkäs porukalla on havaintoja rengaspunkkien vioituksista? Minulla niitä on löytynyt jonkin verran. Punertavaa kukintoa, kukkakaalia ja persilijan lehteä löytyy. Nyt on vähän alkanut hirvittää paheneeko tilanne entisestään ensi vuodeksi, alkuperäinen ajatus oli yritttää vielä kolmatta satovuotta koska pellot näyttävät muuten varsin rikkaruohottomilta ja uutta kuminan alkua on mielestäni hyvin tulossa.

Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
Oletko tutkinut, mikä on niitä pääversoja katkonut? Sellaistakin tietoa, että jonkun elikon tekoja, kuminan kun ei uskoisi ihan sateesta katkeilevan.
Tuohon kukkivan kasvuston ruiskuttamiseen sitten on vaikea antaa oikeaa vastausta, kiellolla suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja ainakin mehiläistarhan omistajalle melkoinen menetys, jos parvi eksyy tuollaselle kuminapelolle. Mehiläispesien on nimittäin todettu lisäävän kuminasatoa, jos niitä sisjaitsee lähellä kuminaviljelystä. Ahnaita ne tosiaan ovat syömään, mutta tänä vuonna ruiskutusten ajoitus oli vaikeaa ja lisäksi vähätuuliset hetket olivat vähissä. Viime vuonna kaikki meni putkeen, ehkä tämä vuosi sitten menee tasan päinvastoin.

En oikein muuta selitystä keksi kuin ne sateet. Ei voi oikein eläintuhoja olla kun on niin tasaisesti joka puolella. Ehkäpä tänä vuonna helteet innostivat kuminan kasvamaan niin kovasti että pienempikin sade saattoi vähän katkoa kukintoja.
Pellot kuitenkin nätisti kukassa.

Niin ja periaatteessa kukkivan kasvuston ruiskutus on kiellettyä. Kait sitä vaan olisi pitänyt ensimmäinen ruiskutus suorittaa muutama päivä myöhemmin, mutta ruiskutussäitä ei oikein ole ollut. Itse ruiskutin kaksi viikkoa sitten ja silloin jo alkoivat ensimmäset yksilöt kukkia

Yksittäisiä toukkia löytyy kertaalleen mavrikilla ruiskutetusta ja yhden löysin karatella vedetystäkin. Jotenkin tuntuu että äkkiä tulee mentyä liian aikaisin ruiskuttamaan, ehkä paras olisi mahdollisimman myöhään viivytelty karate (tai muu vastaava) ja sitten kun kukinnan aikaan mavrik.

Löysin myös yhden selvän kuminan rengaspunkki vioituksen saaman varren. Samalla paikalla sain liima-ansaan ensimmäiset kuminakoit viime vuonna. Tänä vuonna liimaansoissa oli selvästi enemmän ja tasaisemmin yksittäisiä koita. Viime vuonna oli ensimmäinen satovuosi, eikä paikkakunnalla ole muita viljelijöitä lähimainkaan.

Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.

Mielestäni Karatella pidempi vaikutusaika perustuu tuohon, että toukka syö myrkkyä napostellessaan niitä kukanaiheita. Jos lähistöllä on mehiläistarhoja, niin Mavrikin käyttö perusteltua. Hyväksyntää kuminalle ei esim. ole enää Decisillä, jota kait on hieman muutettu.
Itse jätin kuminamaalle pienen läntin ruiskuttamatta ja näkee siellä hieman toukan tuhoamia päitä, ei kuitenkaan täystuhoa, joka voi tulla, kun on runsaasti munivia perhosia liikenteessä. Ensimmset perhoset havainnoin jo pääsiäisenpyhinä, kun niitä leneteli iltaisin pihavalon ympärillä.
Mavrik ruiskutuksen jälkeen kyllä kannataa peltoja kierrellä ja katsoa, onko tehonnut ja jos pelto edelleen kuhisee toukkia, niin uusia ruiskutus.

Tulipahan muutama päivä sitten tehtyä vielä toinen mavrik ruiskutus. Yhden pellon jätin käsittelemättä ja eilen löysin sieltä muutamia toukkia. Karatella käsitellystä ei toukkia löytynyt.

Kaveri poikkesi eilen ja kertoi, että joutuu vetämään Mavrikilla kahteen kertaan. Omaa peltoni kävin katsomassa, kyllä yksi kerta Karatella riittää, kun annos oli luokkaa 0,22 kg/ha. Pienelle lohkolle meni mittausvirheen takia vain alle 0,15 kg/ha ja näyttää ihan puhtaalta.
Tiedä sitten, mitä luonnonsuojelua se on vetää Mavrikillä, kun nuo muut aineet tehoaa kertalaakilla ja annos voi hyvinkin olla ihan alarajalla. Karatea suositellaan kuminalle 0,2-0,3 kg/ha

Mielenkiintoinen havainto. Mehiläispönttöjen vuoksi olen käyttänyt osin vain mavrikkia. Pitänee tarkkaila tilannetta, josko alkaa toukkia löytymään.
Antavatko karatet ym. pitemmän vaikutusajan, eli jäävätkö ne vaikuttamaan kukintoon? Eli kun toukka sitten myöhemmin tulla mönkii aterialle, nuohoaa samalla karatet itseensä ja heittää veivinsä. Siihenkö se teho perustuu?
Mehiläistarhuri oli viime vuonna kauhuissaan kun kerroin kuminakoista ja torjunnasta hänelle, ja väitti että aine jää vaikuttamaan pitemmäksi aikaa kukintoon ja tappaa mehiläisen vasta sitten myöhemmin.

Ehkäpä se raju senkor käsittely syksyllä auttoi ja kevääksi kasvamaan jääneitä saunakukkia ei paljoa siten olisi. Saattoi olla ihan oikea toimenpide. Afalonilla ei varmaan saunakukkaan tepsi.

Viime vuonna ruiskutin, lievän fenix goltix seoksen, mutta kasvusto oli niin hyvä että en havainnut siitä olevan mitään hyötyä. Tänä vuonna olisi tarkoitus ajaa uudelleen, nyt kasvusto on selvästi harvempaa -> ehkä ruiskutuksestakin enemmän hyötyä.
Käsittääkseni paras ajaa mahdollisimman varhain keväällä, kyseessä kuitenkin pääasiassa maavaikutteinen aine ja muuten paras teho niillä saavutetaan juuri itäneisiin rikkoihin. Oliko viime vuonna paljon rikkoja? Afalonin käyttömäärä on 2l/ha.

Ihan hyvät kokemukset ekalta vuodelta. Vaikuttaisi ihan laatu koneelta. Kannattaa olla tarkkana ettei täytön yhteydessä säiliöön joudu mitään, mikä voisi tukkia syöttöreiän, rypsin siemen täytyi laittaa seulan läpi kun siinä oli pieniä paakkuja.
Uskon että onnistut ihan hyvin kylvöissäsi tuolla tavalla.