Tässä lyhyesti ja napakasti se, miksi koko kuntauudistus hässäkkä on totaalisen tuulella käyvä. Spekuloimatta uudistajien motiiveja, ei lopputuloksella ainakaan ratkaista niitä ongelmia joiden varassa uudistusta puuhataan:

"Kuntien rakenneuudistuksen pitäisi ratkaista kaikki Suomen kuntien ja kaupunkien talousongelmat väestön vanhetessa. Kuntia pelotellaan 30 prosenttiin nousevilla kunnallisveroilla ja muulla kuntien yleisellä kykenemättömyydellä, ja kaikkiin ongelmiin syynä on syrjäseudun kuntien pienuus ja ratkaisuna suurkunnat.

Kunnat ja kaupungit saavat siis tulonsa kunnallisveroista ja valtionosuuksista. Yhteenlasketut verot ja valtionosuudet ovat noin 4500—5300 ja keskimäärin noin 4800 euroa/asukas, eli maakuntien väliset erot ovat loppujen lopuksi hyvin pienet.

Oheinen kaavio kertoo kuitenkin selkeästi sen, mihin maakuntiin nämä varat menevät. Siitä selviää, että syrjäisten maakuntien kuntien niputuksella asia ei ratkea, koska ongelma on aivan muualla eli käytännössä sote-kustannuksissa. Hallinnon kustannukset ovat tyypillisesti maksimissaan muutamia prosentteja."

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/02/22/Kuntaratkaisu+ei+l%C3%B6ydy+hallinnosta/2012112972611/68

J. Vuoriselle kiitos äärimmäisen nokkelasta keisarin vaatetuksen riistosta!! 

    No tuo on sillä lailla harhaan johtava, että pitäis erottaa verot ja valtionosuudet. Ilman muuta kunnallisvero ovat uudellamaalla suuremmat. 

Olen muutamana päivänä kaivellut arkistojani (UM:stä 12 vuotta sitten saamiani asiakirjoja).

Kuntauudistus kuuluu Maastrichtin sopimukseen kirjattuihin asioihin.

Jo Rooman sopimukseen oli kirjoitettu sosiaalipoliittinen pöytäkirja.

Pöytäkirjaa täydennettiin vuonna 1989 ja vuonna 1991 pöytäkirja sisällytettiin Maastrichtin sopimukseen siten, että siihen lisättiin myös terveyspalvelut...

Olen muutamana päivänä kaivellut arkistojani (UM:stä 12 vuotta sitten saamiani asiakirjoja).

Kuntauudistus kuuluu Maastrichtin sopimukseen kirjattuihin asioihin.

Jo Rooman sopimukseen oli kirjoitettu sosiaalipoliittinen pöytäkirja.

Pöytäkirjaa täydennettiin vuonna 1989 ja vuonna 1991 pöytäkirja sisällytettiin Maastrichtin sopimukseen siten, että siihen lisättiin myös terveyspalvelut...

  Meidän kaupunkiin on liitetty vapaaehtoisesti kolme kuntaa reilut 10v sitten. Kyllähän siitä jotain närää on ollu, kun näistä pikkukunnista on palveluja viety 40km päähän. Nyt ollaan viimein lopettamassa lukio jossa on 12 oppilasta. Tätäkin jotkut älypäät vastustaa. Nyt käydään taas liitosneuvotteluja muutaman uuden velkaisen kunnan liittämisestä. Porukalla on helpompi ne velat maksaa. Olkoon Maastrichtin sopimus mikä hyvänsä, niin kehitys johtaa suurempiin kuntiin. EU sopimuksia on muutenkin rikottu, että ei näistä sopimuksista kannata suurta älömölöä pitää. Euron sopimuksia kaikki rikkoneet. 

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 22.02.12 - klo:21:19

Olen muutamana päivänä kaivellut arkistojani (UM:stä 12 vuotta sitten saamiani asiakirjoja).

Kuntauudistus kuuluu Maastrichtin sopimukseen kirjattuihin asioihin.

Jo Rooman sopimukseen oli kirjoitettu sosiaalipoliittinen pöytäkirja.

Pöytäkirjaa täydennettiin vuonna 1989 ja vuonna 1991 pöytäkirja sisällytettiin Maastrichtin sopimukseen siten, että siihen lisättiin myös terveyspalvelut...

  Meidän kaupunkiin on liitetty vapaaehtoisesti kolme kuntaa reilut 10v sitten. Kyllähän siitä jotain närää on ollu, kun näistä pikkukunnista on palveluja viety 40km päähän. Nyt ollaan viimein lopettamassa lukio jossa on 12 oppilasta. Tätäkin jotkut älypäät vastustaa.

Lappeenrantaan on tällä vuosituhanella liitetty kaksi kuntaa. Nyt nämä älypäät ovat demokraattisesti lopettamassa neljästä lukiosta kahta. Älynväläyksen huippu on, että sen jälkeen olisi keskustassa kaksi 600 oppilaan lukiota kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Oppilaat joilla on nyt kyliltä matkaa kouluunsa 20 km, olisivat  sen jälkeen 40 kilometrin etäisyydellä koulusta ja 10 km etäisyydella tuohon kouluun vievästä bussipysäkistä. Pienimpään lakkautuslistan 150 oppilaan lukioonsa pääsevät nyt peruskoululaisten kyydityksessä, mutta jatkossa jäisivät puolitiehen..


..Yksi tapa tyhjentää maaseutua se on tämäkin. 


JK. Tiedän että 40 km on toki pohjoisessa vähän...

Joo samaa tautia on podettu täälläkin. Kyydit yli 20km päähän kouluun ei toimi. Piti kersalle hommata mopoauto että pääse joteskin kouluun. Ei oma sielu kestänyt joka päiväistä kuskausta. On tämä yhtä prk..tä kun ei noita peltoja rakennuksia voi raahata sinne keskustaan. Hintoihinsa tulee, mutta sitähän tämä yhteiskunta näköjään toivookin

Mut... Kyllähän Uudellamaalla asuukin n. 30% Suomen asukkaista

Joo samaa tautia on podettu täälläkin. Kyydit yli 20km päähän kouluun ei toimi. Piti kersalle hommata mopoauto että pääse joteskin kouluun. Ei oma sielu kestänyt joka päiväistä kuskausta. On tämä yhtä prk..tä kun ei noita peltoja rakennuksia voi raahata sinne keskustaan. Hintoihinsa tulee, mutta sitähän tämä yhteiskunta näköjään toivookin

  Just joo. Meidän vanhin kävi lukiota 100km päässä. Se on aivan paras ratkaisu. Oppivat tulemaan itsenäisesti toimeen.     Kun sitten aloitti yliopistossa, niin 500km ei oo mikään matka. 

  Sitten tuosta kuskaamisesta. 20v tässä on oltu kuskina. kouluun, harrastuksiin, ym. En koe että olis hukkaan mennyttä bensaa , euroja ja aikaa. 

Älkää nyt, rahaa suunnittellaan lähetettävän somaliaan jälleenrakentamiseen taas. Kummaa on se tässä, että Suomen kunnille ei sitä rahaa riitä.

Hautala  

Mut... Kyllähän Uudellamaalla asuukin n. 30% Suomen asukkaista

Jep. Siks siellä pitäs varmaan olla se 30% rahastakin ja jos tuottavuutta ja yritysten sijoittumista katellaan, niin ehkä vähän enemmänkin? Infraahan tarvitaan paljolti niitä varten.

Lappeenrantaan on tällä vuosituhanella liitetty kaksi kuntaa. Nyt nämä älypäät ovat demokraattisesti lopettamassa neljästä lukiosta kahta. Älynväläyksen huippu on, että sen jälkeen olisi keskustassa kaksi 600 oppilaan lukiota kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Oppilaat joilla on nyt kyliltä matkaa kouluunsa 20 km, olisivat  sen jälkeen 40 kilometrin etäisyydellä koulusta ja 10 km etäisyydella tuohon kouluun vievästä bussipysäkistä. Pienimpään lakkautuslistan 150 oppilaan lukioonsa pääsevät nyt peruskoululaisten kyydityksessä, mutta jatkossa jäisivät puolitiehen..

Tuhannen taalan kysymys tuossa on se, mihin tarvitsi investoida vähiten

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 23.02.12 - klo:12:05

Lappeenrantaan on tällä vuosituhanella liitetty kaksi kuntaa. Nyt nämä älypäät ovat demokraattisesti lopettamassa neljästä lukiosta kahta. Älynväläyksen huippu on, että sen jälkeen olisi keskustassa kaksi 600 oppilaan lukiota kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Oppilaat joilla on nyt kyliltä matkaa kouluunsa 20 km, olisivat  sen jälkeen 40 kilometrin etäisyydellä koulusta ja 10 km etäisyydella tuohon kouluun vievästä bussipysäkistä. Pienimpään lakkautuslistan 150 oppilaan lukioonsa pääsevät nyt peruskoululaisten kyydityksessä, mutta jatkossa jäisivät puolitiehen..

Tuhannen taalan kysymys tuossa on se, mihin tarvitsi investoida vähiten

Väärin! Kyseessä ei ole voittoa tavoitteleva yritys.

Väärin! Kyseessä ei ole voittoa tavoitteleva yritys.

Ei kulut silti saa nousta, ei voitontavoittelulla ole tässä mitään sijaa. Palvelujen tuottaminen on kustannuslaskentaa, ei marginaalien haarukointia. Kunnat ei vaan osaa eikä opi laskemaan kuljetusten kustannuksia. Jotain arvataan ja tilinpäätöksessä arvattu kustannus on kertoutunut kahdella

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 23.02.12 - klo:21:09

Väärin! Kyseessä ei ole voittoa tavoitteleva yritys.

Ei kulut silti saa nousta, ei voitontavoittelulla ole tässä mitään sijaa. Palvelujen tuottaminen on kustannuslaskentaa, ei marginaalien haarukointia. Kunnat ei vaan osaa eikä opi laskemaan kuljetusten kustannuksia. Jotain arvataan ja tilinpäätöksessä arvattu kustannus on kertoutunut kahdella

Luulen, että lukiolaisten kyydeissä ei kunnan tarvitse olla maksumiehenä, joten kunnan kustannuslaskennan näkökulmasta lienee järkevintä keskittää... Yritin sanoa, että tässä(kään) tapauksessa kustannuslaskenta ei saisi olla ainut ratkaiseva tekijä.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.12 - klo:14:16

Mut... Kyllähän Uudellamaalla asuukin n. 30% Suomen asukkaista

Jep. Siks siellä pitäs varmaan olla se 30% rahastakin ja jos tuottavuutta ja yritysten sijoittumista katellaan, niin ehkä vähän enemmänkin? Infraahan tarvitaan paljolti niitä varten.

Hallintokulut/nenä pitäisi tietysti olla pienempi kun väkimäärä/alue kasvaa. Jos n. 30% ihmisistä kuluttaa 28% rahoista niin kertoo se tietysti jostakin tehottomuudesta. Lieneekö tuossa 28%:ssa valtionhallinto mukana 

Oli miten vaan. Kyseessä on tilastoluku joka ei oikeasti kerro mitään oleellista.