40 vuoden päästä se on lähempänä luomua kuin tänä päivänä.

Juu, mutta se ei ole silloinkaan luomua.

Muutama kysymys on ratkaistava sitä ennen, liittyen mm. geenimanipulointiin.

Ja määrätyt järjestöt tekevät kaikkensa, että ne ratkaisut eivät perustuisi tiedettyyn tietoon, vaan mielikuviin jostain kauheasta pelottavasta uhasta jossain kaukana tulevaisuudessa.

Mutta perusteet on yksinkertaiset: fosforia riittää nykylouhoksissa noin 40 vuoden tarpeisiin.

Ja kuten kerroin, sitä on mittaamattomat määrät paikoissa, joista nykyinen tekniikka ei ole vielä sellaista, että sen esiinsaaminen olisi taloudellista. Mutta 10 vuotta eteenpäin... 20 vuotta eteenpäin...

Ei tästä kovin pitkä aika ole, kun öljyä ei kyetty saamaan järkevillä kustannuksilla edes 200 metrin syvyydestä meren pohjasta. Nyt saadaan kilometrien syvyydestä. Ja kun napajäätiköt sulavat hiukan lisää, niin napajäätiköiden alla olevat mittaamattomat öljyvarat ovat sen jälkeen helposti ja huokealla saatavilla. Öljy-yhtiöt ovat jo lähtötelineissä sen asian suhteen.

Hinta kaksinkertaistuu seuraavan vuosikymmenen aikana ja tekee sen joka vuosikymmen siitä eteenpäin.

Monet asiat maksavat nyt kaksi kertaa enemmän kuin 20 vuotta sitten, tai 10 vuotta sitte, eikä se meitä pahemmin häiritse. Monet asiat maksavat viisi kertaa enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten, eikä niiden hintojen perään kukaan haikaile.

Samoin typen tuottaminen öljyllä kallistuu vuosikymmenen tasolla.

Ihmeelliset tiedemiehet ovat saaneet bakteerit tuottamaan sokerista dieselöljyä ja mitä he vielä keksivätkään ajan saatossa.
Ilmasta on 78 % typpeä ja on täysin mahdollista, että sitä saadaan jonkin ajan päästä yksinkertaisilla metodeilla vaikkapa maatalouden käyttöön.

Olisikohan nälkäongelman ratkaisussa luomuviljelyn maailmanlaajuinen lopettaminen keino sieltä tehokkaimmasta päästä? Kuten kaikki varmaan tietävät, ruoka taitaisi riittää kaikille, kunhan se vain jakaantuisi tasaisesti... Eli ihan muut intressit kuin ruoan riittävyys on suurin aiheuttaja nälkäongelmassa - tällä hetkellä.

Todellakin tällä hetkellä ruoka riittäisi kaikilla, mutta se ei jakaannu tasaisesti. Niillä köyhillä ei vain ole varaa ostaa ruokaa, vaikka sitä kyllä meillä notkuu hyllyt mitä ihmeellisimpiä herkkuja. Ruoka tulee rahan luo, kuten kaikki muutkin, ihan kulutushyödykkeistä alkaen.

Mutta lainatakseni itseäni neljän sivun takaa:

Maailman ruoan tarve tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä

Tuohon on aikaa vajaa 40 vuotta ja silloin mielellään Maapallon soisi pitävän muutakin näkymää kuin tasaista peltoa.

Ehkäpä niiltä nykyisiltä pelloilta pitäisi saada entistä enemmän ja mielellään vaikkapa niin, että niitä peltoja hiukan vähennettäisiin ja väheneviltä pelloilta otettaisiin vielä enemmän. Onko se luomua?

Jos tosiaan valtakunnan huippuosaajat pistää parastaan ja saavat valita kasvit ja lajikkeet ja kemikaalit ja lannoitteet ja maa vuosia ylilannoitettua ja reiluun kalkittua ja silti luomuryhmä menee ohi hulppean 141 euron luomutuen turvin, voi ***** mitä luusereita

Eikös se Bernerin ei-luomu voittanut ja loput oli sitten häviäjiä vai puhummeko samasta kilpailusta?

Ja sitten nämä nimimerkkien anonyymit huutelut omista suurista tuloista ja muiden tulojen pienuudesta jätän ihan omaan arvoonsa. Kertovat kyllä enemmän anonyymin nimimerkin persoonasta kuin hänen todellisista tuloistaan

Poikkeavatkohan maanviljelijöiden elämäntavat ml. tupakointi ja ruokailutottumukset  niin paljon muusta väestöstä, että niillä olisi merkittävä vaikutus tutkimuksen tulokseen???

Hyvä tieteellinen tutkimus ottaa kaikki asiat huomioon.

Jos meillä on kymmenen maanviljelijää, joista yksi saa syövän ja yhdeksän muuta ei saa ja me haluamme tietää, että miksi se yksi sai syövän, niin kaikki asiat ihmisen elämästä tulisi ottaa huomioon ja verrata hänen elämäänsä niiden elämään jotka eivät saaneet syöpää.

Miten tupakoi? Miten harrasti liikuntaa? Miten käytti suolaa? Miten alkoholi? Ruokailutottumukset? Käyttikö asianmukaisia suojaimia käsitellessään esimerkiksi kasvinsuojelaineita? Ja niin edelleen ja niin edelleen.

Jos me vertaamme vaikkapa venäläistä maanviljelijää suomalaiseen, niin olen aika varma, että he kuolevat nuorempina ja heillä on enemmän syöpiä.

Mutta onko maanviljely ammattina se, joka aiheuttaa heidän ennenaikaisen kuolemansa, vai voiko esimerkiksi elintavoilla ja asuinympäristöllä olla osuutta asiaan?

Voisiko sillä olla osuutta asiaan, että venäläisistä miehistä tupakoi yli 60 prosenttia ja suomalaisista 24 %. Ja koska kaikkialla saa tupakoida, myös tupakoimaton ihminen altistuu huomattavalle määrälle myrkyllisiä aineita elämänsä aikana.

Tietenkin me voimme oikoa mutkat suoriksi ja tehdä hienon lööpin jossa lukee, että kasvinsuojeluaineet vievät venäläiset maanviljelijät ennenaikaiseen hautaan. Tutkimuksen punainen lanka on tämä: venäläinen maanviljelijä kuolee aikaisemmin kuin suomalainen. Venäjällä käytetään enemmän kasvinsuojelaineita kuin suomessa. Johtopäätös: Kasvinsuojeluaineet aiheuttavat nämä kuolemat.

Mutta tuollainen tutkimus on aivan yhtä pätevä kuin se versio, jossa jäätelönmyynti lisää hukkumiskuolemia.

Otetaanpa vielä mainita Japanista. Japani on luomun kehitysmaa. Luomussa on maasta reilut 5000 hehtaaria, joka lienee 0.11 % kokonaisalasta. Tosin Japani on maataloudelle hyvin hankala maa, koska vain 15 % maa-alasta on maanviljelyyn soveliasta.

Mutta tehokkuus onkin sitten huipussaan ja Japanissa tuotetaan maksimisatoja lähes kaikessa tuotannossa, verrattuna mihinkään muuhun maahan ja se johtuu kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden maksimaalisesta hyödyntämisestä. Siellä ei harrasteta harrasteviljelyä tukien toivossa, vaan tieteellisyys luo leiman myös maanviljelyssä.

No sitten kysymys kuuluukin, että tämä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttäminen näkyy tietenkin kauhistuttavalla tavalla japanilaisten terveydessä, jos kerran kyseiset aineet vaikuttavat ihmisten terveyteen niin dramaattisesti kuin jossain annetaan ymmärtää?

Japanin Okinawan saarella elävät maailman pitkäikäisimmät ja terveimmät ihmiset.

Japanilaiset ovat maailman tervein kansa, mutta okinawalaiset ovat vielä terveempiä kuin muut japanilaiset.

Eihän tuo voi pitää paikkaansa, eihän?

The Organic Food Market in the Land of the Rising Sun

Organic farming is difficult in Japan due to the lack of arable land and high cost of inputs. The warm, humid summers also make crops vulnerable to pests and plant diseases. Japanese farmers typically use a high level of pesticides. Agrochemical usage levels are some of the highest in the world, estimated to be over seven times as much as for North American farms.

Minä koetin googlettaa, että onko Greenpeace tai jokin muu järjestö huolissaan Japanin tilanteesta kasvinsuojeluaineiden tai lannotteiden käytön osalta ja onko esimerkiksi Japanin maaperä täysin raunioina noista tosiasioista johtuen, mutta mitään en löytänyt, eikä Greenpeace tai mikään muu vastaava järjestö ole ottanut asiaan kantaa.

Mutta miksi samaisten tuotteiden käytöllä on katastrofaalisia seurauksia jossain toisissa maissa, vaikka niitä käytetään hyvin paljon vähemmän?

Miksi meillä ei ole pysäyttäviä otsikoita japanilaisten maanviljelijöiden lapsista, puhumattakaan itse maanviljelijöistä, kun siellä kerran aineita läträtään moninkertaisesti muualle verrattuna? Varmaan siksi, koska ei ole mitään reposteltavaa ja koska Japanilaiset ovat maailman terveintä ja pitkäikäisintä kansaa, ei esim. Greenpeace uskalla tehdä Japanin kasvinsuojeluneiden käytöstä numeroa, koska noiden aineiden runsas käyttäminen ei mitenkään näy heidän terveydessään.

Sitten taas siellä, jossa on terveysongelmia, jotka saattavat kuitenkin johtua aivan muista asioista, koetetaan väellä ja voimalla saada kansaa peloteltua, että ongelmat johtuvat nimenomaan maataloudessa käytettävistä aineista.

Japania ei voida käyttää esimerkkinä, vaikka siellä agrokemikaalien käyttäminen on maailman huippua. Miksi?

Epäilen että Luomulla  tuohon päästään paremmmin esim pienemmällä syöpäriskillä ?

Tämä alkaa tuntua aavistuksen itsensä toistamiselta, mutta kun nuo vastaväitteetkin pomppaavat esiin sivu toisensa perään, niin laitetaanpa taas ammattilaisen näkökulma asiaan.

Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?

”Ihmiset usein liittävät tavanomaisten tuotteiden torjunta-ainejäämät allergioihin ja syöpään. Totta on, että herkimmillä voi esiintyä allergisia reaktioita, mutta paljon yleisempiä ovat allergiat joillekin ruoka-aineille. Syövän osalta suurin sallittu riski on yksi miljoonasta.”

Se tarkoittaa sitä, että mikäli syntyvyys pysyisi Suomessa noin 50 000 vauvan tasolla, 20 vuoden aikana syntyvissä ikäpolvissa olisi enintään yksi ihminen, joka saisi torjunta-ainejäämien takia syövän.

”Todellisuudessa suurimpia sallittuja annoksia ei jäämistä saada, joten todennäköinen riski on nolla.”

Tästä mielipiteestä vastasi ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Jossain on sitten todellakin tutkimuksia siitä, että maanviljelijöillä on todettu joissakin maissa joitakin syöpiä tai mahdollista riskiä syöpään enemmän, mutta kun tutkimuksia on luettu tarkemmin ja etenkin tutkimusmenetelmiä, on huomattu, että esimerkiksi maanviljelijöiden tupakointia, ruokailutottumuksia tai muita elintapoja ei ole otettu ollenkaan huomioon, vaan on yksinkertaisesti vedetty suora johtapäätös, että mahdollisesti kasvinsuojeluaineet ovat hiukan nostaneet riskiä johonkin syöpään.

Mutta koska muut elintavat, eli vaikkapa tupakointi, on jätetty kokonaan huomiotta, saattaa olla, että tutkimuksella ei ole pienintäkään tieteellistä arvoa, mutta toki siitä iltapäivälehti saa hienon ja pysäyttävän lööpin aikaiseksi.

Saksalaisen Gemüse-lehden markkinatutkimuksen (sarja "Die kleine Marktstudie, elokuu 2011) mukaan 2010->2011 luomu-vihannesten osuus saksalaisesta kokonaisvihannesmarkkinoista nousi 4,9 -> 5,5 %. Eroja eri kasveissa ja tuotteissa on luonnollisesti paljon, mutta esimerkiksi rikkakasvintorjunnan osalta hankalimmasta päästä olevalla porkkanalla luomun osuus on jo 22%. Mikä, keskiarvoa katsoen, tietysti tarkoittaa, että useilla vihanneksilla osuus on tosi pieni.
Petri

Kävikö jutusta ilmi, että olivatko saksalaisten ostamat luomuvihannekset saksalaisten luomuviljelijöiden viljelemiä, vai tulivatko luomutuotteet Saksaan esimerkiksi Puolasta tai Hollannin halpaa bulkkiluomua tuottavilta teholuomutiloilta?

Muistaakseni viimeisimmän julkaistun tilaston mukaan Saksassa on luomussa peräti 4 % tuotannosta.

Joten oliko lähiruokaa vai sitä perinteistä luomua, jota rahdataan maasta toiseen ja se koetetaan sitten naamioida jotenkin ekologisemmaksi lähiruuaksi kuin muu tuotanto?

Olen minäkin nähnyt erään kerran kaupassa, kun nuorehko naisasiakas pisti suomalaiset hyvät porkkanat takaisin hyllyyn ja osti ekoherätyksen saaneena italialaisia luomuporkkanoita, kun varmaan ajatteli Italian maaperän olevan kovastikin puhtaampi kuin suomalaisen.

Mutta hyödyttääkö saksalaisten innostus luomuvihanneksista saksalaista luomuviljelijää, vaiko nuolevatko he näppejään halvan bulkkiluomuvihannesten mennessä asiakkaiden koreihin?

Eilen postiluukkuun kolahtaneessa maatilan pellervossa oli satokilpailussa luomuryhmä pärjännyt varsin mallikkaasti ja ilolla panin merkille bernerin proffan rikkaruohojen käsinkitkennän kun sopivia "aineita" ei huipputiimiltä löytynyt

Mitenkäs sadot noin kiloissa per hehtaari? Tukivatko ne eri luomututkimusten väitteitä siitä, että luomussa on mahdollista päästä samoihin satotasoihin kuin tavanomaisessa viljelyssä? Kuitenkin ammattilaiset olivat asialla, niin silloin luulisi tulosta syntyvän kun viimeisin tietotaito on käytössä. Katteissa varmasti pärjäsivät, se on selvä, mutta ihmiset eivät elä paremmilla katteilla, vaan he tarvitsevat konkreettisia elintarvikkeita lautaselleen.

Mutta hienoa tuossa Bernerin toiminnassa on tietenkin huomata, että nämä tälläkin palstalla levitettävät stereotypiat tavanomaisesta viljelystä eivät  pidä paikkansa, vaan tavanomaista viljelyä voi harrastaa myös ilman kasvinsuojeluaineita ja sitä näköjään myös tehdään. Mitä ihmettä me teemme luomulla? Statusta rikkaille?

En laske itseäni luomuvastustajiin, kriittisiin kylläkin. En voi edelleenkään olla ihmettelemättä miten luomussa voidaan sallia mykoritsalle (johon kaikki tuntuu perustuvan) noin haitallinen menetelmä kuin tuo höyrystys. Jos ei kukaan "luomupuolustaja" (landehande, petri, greenpwr...) pysty antamaan järjellistä selitystä miksi tuollainen mykoritsalle myrkkyjä tuhoisampi höyrykäsittely sallitaan niin aika heikot on eväät pojilla...

No varmaan siitä syystä, joka jutussa mainittiin: rikkaruoho-ongelma on massiivinen.

Suomessa luomuviljely on aika helppoa nykyisissä sääolosuhteissa, mutta kun menemme aavistuksen etelämmäs, ovat ongelmat muuttuneet täysin. Jo Tanskassa rikkaruohojen kanssa taistelu vie viljelijän työajasta lähes kaiken ajan.

Luomua ajavat järjestöt muistavat aina puhua siitä, kuinka hirveästi luomu menee markkinoille esim. Saksassa. No kaikki on tietysti suhteellista, mutta toki jos Suomeen vertaa, on 5.5 % vallatuista markkinoista paljon.

Mutta kysypäs samoilta henkilöiltä, että paljonkos viljelijöistä on siirtynyt luomuun, niin sitten alkaa vaivaantunut yskähtely ja luomun markkinamies poistuu nopeasti takavasemmalle ennen vastauksen ensimmäistä sanaa.

Luomuviljely on kuitenkin hyvin harvinaista herkkua Euroopassa ja se tietenkin johtuu siitä, että tuholais- ja rikkaruoho-ongelmat ovat siellä lähes ratkaisemattomat. Luomuviljely kannattaa lähinnä Hollannin ja Espanjan tyyliin ratkaistuissa suunnattomissa kasvihuoneolosuhteita muistuttavissa, lähes suljetuissa ympäristöissä, joissa ongelmat pystytään pitämään paremmin kontrollissa.

Ranska, jossa luomun kysyntä on kuitenkin eurooppalaisittain ihan hyvää keskiarvoa, on viljelijöistä luomussa muistaakseni reilu 2 prosenttia.

Mutta kun kysyt vastausta, luomun markkinamies taitaa vastata niin, että luomuviljelyn suosio on ollut Ranskassa räjähdysmäistä ja vuodesta 1994 vuoteen 2009 on luomuviljellyn pinta-alan kasvu ollut huikea 490 %. No jos kerran Ranskassa on noin suosio räjähtänyt, niin kaipa sitä sitten minäkin voisin ajatella siirtyväni....

Jos Janatuisen korviin ei ole kantautunut fosfaattireservien niukkuus, niin googlaile lisätietoa.
Petri

On ihan tuttu juttu ja seuraavan linkin takana tutkimus aiheesta.

FOSFORIN KIERRON SULKEMINEN SYSTEEMI-INNOVAATIONA, CASE: BIOMERI OY

Mutta kuten tuollakin kerrotaan, että niin kauan kuin maanpäällinen "neitseellinen" fosfori on niin halpaa kuin se tällä hetkellä on, kierrätetyn fosforin hinta nousee liian kalliiksi, eikä sitä kohtaan vielä tunneta innostusta. Samoin valtamerien sedimenteissä olevat suunnattomat fosforivarat eivät vielä houkuta ketään niitä hyödyntämään, sillä niidenkin esillesaaminen ei nykyisillä hinnoilla houkuta ketään.

Mutta tutkimusta asian ympärillä on paljon enemmän kuin julkisuudesta voisi päätellä. Asia kun ei vielä ole kovin mediaseksikäs ja ehkä on joillekin hyötyä pelotella ihmisiä fosforin totaalisella loppumisella, eikä vaihtoehdoista haluta edes puhua, vaikka niistä tiedettäisiinkin.

Verrataanpa taas asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka puhuvat omilla nimillään, anonyymien nettinimimerkkien vastauksiin.

Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?

En usko vallassa olevan trendin suunnan muutosta, vaan sen kehittymistä edellä lainatun tyyppisesti.

SK: Luomua myydään usein mielikuvilla, jotka eivät vastaa todellisuutta, sanoo ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Entäpä kun kuluttaja saa sen selville?

Ensinnäkin tavanomaiseen tuotantoon nykymuodossa liittyy valtava fossiilisten energioiden käyttö.

SK:”Ei luomu tarjoa ratkaisua siihen keskeiseen kysymykseen, riittääkö energia”, tyrmää maatalouspolitiikan tutkija, professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

Hänen mielestään on selvää, että nykyinen suuntaus maataloudessa ei ole kaikilta osin kestävä, mutta ratkaisu ei ole luomussa.

Toinen raja tulee vastaan mainittuun 2050 mennessä keinolannoitteiden raaka-aineiden riittävyydessä ja niiden valmistukseen tarvittavan energian riittävyydessä. 

Ja tämä perustuu mihin?

Käsittääkseni se perustuu tällä hetkellä tunnettujen varantojen pohjalta laskettuun arvioon ja tämän hetkisestä kulutuksesta laskettuun arvioon. Sitä öljyä ja maakaasua on huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä on löydetty ja osin onkin jo löydetty, mutta niitä löytöjä ei kannata vielä nykyisillä hinnoilla tai tekniikoilla ottaa esille.

Sitten me emme tiedä, että millaisia korvaavia aineita keksitään öljylle esimerkiksi 20 vuoden sisällä.

Ongelmia on tietenkin tulossa vaikkapa siinä, että yli miljardi ihmistä ei käytä tällä hetkellä sähköä, eikä sitä ole heidän ulottuvillaan, mutta entäpä sitten kun on?

Aina ja kaikessa kehityksessä eliitti ottaa ensin ''tavaran'' vastaan. Sitten ''tavara'' tavanomaistuu ja sitä käyttävät lähes kaikki. Vrt vehnäpulla, kännykät,  lentomatkustus, golf jne lähes kaikki mikä on tuotteistettu.

No tässä on sellainen ongelma, että esimerksi lentomatkailu ei perustu virheellisiin mielikuviin ja uskomuksiin ja siihen, miten kauan ihmiset saadaan uskomaan, että lentokone nyt sattuu pysymään jollain tavalla ilmassa, vaan lentokoneet perustuvat tiedettyyn tietoon ja oikeaan fysiikkaan. Samoin kännykät ja niin edelleen. Meidän ei tarvitse markkinoida niitä harhaanjohtavilla väitteillä ja mielikuvilla, jotka eivät ehkä täysin pidä paikkaansa. Vehnäpullaa ei kukaan edes väitä terveelliseksi, vaan se on luksushyödyke, eli ei elämiselle välttämätöntä, vaan silloin tällöin nautittuna ihan piristys päivään.

Sitten kun kasvinjalostuksessa kyetään saamaan aikaan viljelykasvi, joka kelpaa ihmiselle ravinnoksi ja siitä löytyy hernekasvien typensidonta, onkin modernin kasvinjalostuksen vastustajat taas uuden haasteen edessä, kun kuluttajat pitäisi saada peloteltua pysymään siitä erossa ja päättäjien järkevät päätökset estettyä.

Pistänpä tähän vielä sellaisen lisäyksen, vaikka Landehande jo ehtikin jotain vastailla, että vain noin sata vuotta sitten, kun maataloutemme oli hyvin luonnonmukaista (ei siis luomua, vaan luonnonmukaista) yksi maanviljelijä kykeni tuottamaan ruokaa noin 2.5 ihmiselle. Tällä hetkellä yksi maanviljelijä tuottaa ruokaa yli 130 ihmiselle ja jatkuvasti määrä kasvaa, joka yhden maanviljelijän pitäisi ruokkia omalla tuotannollaan.

Keskustelu, välillä jopa mielenkiintoinen, näyttää hiipuneen, mutta pistetään kuitenkin ajatuksia herättämään vielä tuore uutinen niistä tosiasioista, joita kohtaamme hyvin nopeasti:


Maailman ruoan tarve tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä

Minnesotan yliopiston tutkimuksen mukaan globaali ruoan tarve tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Ruoantuotannon voimakas lisääminen tulee tutkijoiden mukaan kasvattamaan kasvihuonekaasupäästöjä ja hävittämään lajeja sukupuuttoon.

Kasvavia ongelmia olisi kuitenkin mahdollista vähentää, mikäli rikkaat maat tarjoaisivat entistä enemmän teknologista apua kehittyville maille. Myös typpilannoitteiden käyttöä pitäisi globaalisti suunnitella tarkemmin.

- Mikäli muutoksia ei tehdä, tulevat ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvamaan suorassa suhteessa ruoantarpeen kasvun kanssa. Jo nyt ruoantuotanto aiheuttaa jopa kolmanneksen kaikista päästöistä. Yhä suurempi osa päästöistä aiheutuu maankäytön muutoksista, kun metsiä hävitetään yhä enemmän viljely- ja laidunmaiden perustamiseksi, professori David Tilman sanoi.

Tutkijoiden mukaan erityisen huolesututtavaa on se, että mikäli kehittyvät maat jatkavat nykyistä tahtia uuden viljely- ja laidunmaan käyttöönottoa, tarkoittaa se vuoteen 2050 mennessä Yhdysvaltain laajuista aluetta uutta maatalousmaata. Rikkaiden maiden avustuksella tarvittava ala voisi jäädä kuitenkin viidesosaan tästä satotasojen parantuessa.

Tutkimusartikkeli julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Artikkelin mukaan maataloutta on mahdollista tehostaa merkittävästi, jolloin ympäristövaikutukset jäävät pienemmäksi. Kehittyneissä maissa hehtaarisadot tiettyjen viljojen osalta voivat olla jopa moninkertaisia kehittyviin maihin verrattuna.

Myös YK on hiljattain ennustanut, että ruoantarve tulee kasvamaan hyvin voimakkaasti. Professori Tilmanin mukaan useat samankaltaisiin lopputuloksiin päätyneet tutkimukset osoittavat, että mikäli ruoantuotantomentelmiä ei tehosteta, maailma tulee kohtaamaan massiivisia ympäristöongelmia.

Kun nämä ekologisesti ja luonnonmukaisesti valaistuneet kaupunkilaiset alkavat ymmärtää jotain myös tosiasioista, voi trendit muuttua yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Yleensä he eivät ole niin kauhean kiinnostuneita muista, vaan ainoastaan henkilökohtaisen omantunnon luonnonmukainen puhtaus on se tärkein asia ja se lienee kaikkien vaihtoehtoisten ideologioiden pelastus.

Oli tuo Suomen Kuvalehden juttu ilmestynyt jo nettiinkin, niin olkaapa hyvä:


Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?

Landehande puhuu paljon luomun tarkastuksista ja siitä, että luomua ostamalla saa sitä mitä luvataan. No Ranskassa kohistaan nyt näistä luvatuista mielikuvista, kun sekin taitaa olla vain tyypillistä luomun mielikuvamainontaa:

Florissante industrie de l’agriculture biologique

Osa jutusta löytyi lyhennettynä Suomen Kuvalehdestä, eli tämä pätkä:

Le Monde Diplomatique -lehti julkaisi hiljattain laajan artikkelin, joka kertoi Espanjan Andalusian luomumansikkaviljelmistä. Satojen hehtaarien suuruisilla kasvimailla kasvatettiin luomumansikkaa. Maaperä köyhtyi, poimijat tulivat Romaniasta ja Filippiineiltä ja elivät täydessä eristyksessä kasvihuonemeren keskellä.

Lopullinen tuote oli sertifioitua luomumansikkaa.

Sille lätkäistään EU:n luomuleima ja luomuhinta. Kuluttaja ostaa sen kuvitellen tukevansa reilua ja ympäristöstä huolehtivaa tuotantoa.

Luomu perustuu suurimmalta osaltaa siihen, mitä kuluttaja luulee ja kuvittelee ostavansa ja kunhan tällaisia juttuja julkaistaan ja aletaan puhua luomustakin sen oikeilla nimillä, niin kauankohan tämä luomu on trendi Landehanden mielestä?

Sitten tämä satojen kaksinkertaistuminen kehitysmaissa, jonka Osmo Rauhala muisti sanoa teeveessä:

MTT:n Jyrki Niemi tyrmää raportin ideologisena haihatteluna. Hän kertoo, että tutkimuksessa vertailukohtana olivat hyvin alkeellinen ja ilman lannoitusta tapahtunut tavanomainen viljely ja hyvin kehittynyt luomuviljely.

”Tutkimusta on tulkittu niin, että luomu tuottaisi parempia satoja kuin tavallinen viljely. Se ei pidä paikkaansa.”

Onko luomu terveellisempää:

”Luomua myydään usein mielikuvilla, jotka eivät vastaa todellisuutta. Luomu ei ole tae terveellisyydestä, ja puhtauden suhteenkin vaihtelu on suurta, aivan kuten tavanomaissakin tuotteissa”, sanoo ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Viime vuonna American Journal of Clinical Nutrition kohautti ruokamaailmaa julkaisemalla tuoreen tutkimusyhteenvedon samasta aihepiiristä. Siinä käytiin läpi lähes satatuhatta artikkelia, joista vain 12 todettiin tieteellisesti päteviksi.

Niiden perusteella tehdyt johtopäätökset olivat täysin samat kuin mihin Tuomisto työryhmineen päätyi vuonna 2003: luomu ei ole ihmiselle parempaa, jos ei huonompaakaan, kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka.

Entäs kun ne mielikuvat romahtavat niin mitä jää jäljelle?

No paremmat tuet nyt ainakin, mutta jotakin muuta?

Juu mutta kun sen glyfon piti hajota luonnossa luonnon omiksi aineiksi....niin miten se sinne pohjaveteen ?? ja jokainen mikrogramma sitä on liikkaa tässä mixerissä....

No ei se itsekseen hajoa, vaan se vaatii maaperän faunaa, bakteeristoa yms avukseen. Samaa mieltä olen siitä, että jokainen mikrogramma on tietenkin liikaa.

Eilen tuota Tanskan tapausta googlettelin, mutta mittään ei löytynyt. Tietenkin olisi hyvä tietää, että mistä kerääntyminen johtui? Oliko syy väärässä käyttämisessä tai vaikka siinä, että viljelijät olivat jollakin muulla aineella saaneet maaperästä tuhottua pieneliöt, jolloin glyfosaatin hajoaminen ei käynnistynyt.

Kuten pari viestiä edempänä kirjoitin, Tanskan rikkaruoho-ongelmat ovat aivan toiselta planeetalta kuin meillä, joten viljelijät joutuvat käyttämään paljon aineita, erilaisia ja jos homma karkaa käsistä ja käyttöohjeita ei noudateta, saadaan maaperä taatusti sekaisin.

Jos maaperään syydetään fenoksihappoja, sulfonyyliureajohdoksia, benomyyliä ja vaikka parakvattia, joka on Suomesta poistunut vuosikymmeniä sitten, mutta esim. Tanskassa sallittu tuon glyfojutun aikoihin, niin enpä kauheasti ihmettele, jos ei glyfosaatti täydellisesti hajoa.

Parakvatti kiellettiin Suomessa jo 1985, mutta Tanskan pelloille tuota tököttiä sai törkätä vuoteen 2007 saakka. Että sellaista muualla.

Suomessa ei ole glyfosaattia koskaan pohjavesistä löydetty, vaan yleisin löydös taitaa olla atratsiini, jonka myynti loppui Suomesta 1992. Yksi yleinen löydös pohjavesistä vieläkin on bromasiili, joka kiellettiin Suomessa vuonna 1983, eli nämä vanhan ajan kunnon myrkyt näkyvät hyvin pitkään.

Tosin löydökset alittavat turvarajat, joka on esim. atratsiinillä 2 µg/l ja suurin koskaan mitattu atratsiinin määrä pohjavedessä Suomessa on 0,34 µg/l.

En ole lukenut tuota Tanskasta tehtyä tutkimusta siitä, miten siellä jostain syystä glyfosaatti on kerääntynyt maaperään. Onko syy aineessa vai käyttäjissä, pitäisi tietenkin ensin selvittää. Kyllähän sitä sinne maaperään alkaa kerääntyä, jos sitä sinne mielin määrin roiskitaan ja lukemani perusteella voisin sanoa, että Tanskassa kaikki eivät välitä purkin käyttöohjeesta.

Tämän perustan siihen, mitä luki luomulehdessä 3/2011. Siinä haastateltiin tanskalaista luomuviljelijää Boje Skytteä, jolla oli mainosfraasien mukainen pienehkö tila, eli vaatimattomat 450 hehtaaria viljeltävää.

Hän kertoi, että Tanskan viljavissa maissa ja ilmastossa on myös ongelmansa ja ne kiteytyvät rikkaruohoissa. Hän kertoi omilla viljelyksillään rikkaruoho-ongelman olevan merkittävä haaste.

Tällä hetkellä ongelmasta päästiin siten, että ensin maat liekitettiin muutamaan kertaan ja sitten traktori huristeli pelloilla vetäen lavettia, jolla makasi 27 ihmistä repien rikkaruohoja maasta.

Kaikki tietenkin arvaa, että vaikka ne romanialaiset ja filippiiniläiset siinä lavetilla tekevät homman halvalla, on metodi kuitenkin hyvin työvoimavaltaista, eli kallista, joten luomuviljelijä kehitteli konetta korvaamaan ihmistyön.

Hän kehitteli maan kuumahöyrytintä ja kone olikin oikein lupaava hänen mielestään. Kone höyrytti maan tulikuumalla höyryllä noin 5-7 sentin syvyydeltä, jolloin rikkaruohot saivat kyytiä.

Sitten Skytte iski faktat koneesta pöytään ja se herätti ainakin minun päässäni ajatuksia. Laite käsitteli yhden hehtaarin kahdeksassa tunnissa. Sinä aikana höyrytin ja vetotraktori kuluttivat yhteensä 600 litraa polttoainetta ja puhdasta vettä meni 2000 litraa.

Tosin laite oli prototyyppi, mutta viljelijä piti sitä lupaavana. Noilla spekseillä Skytten peltojen rikkojen torjuntaan menee siis pyöreästi 270 000 litraa polttoainetta ja 900 000 litraa vettä ja aikaa kuluu vaatimattomat 3600 tuntia, eli 150 päivää, jos hän torjuu rikkoja koneellaan 24 tuntia päivässä.

Joten en yhtään ihmettele, että Tanskassa viljelijät eivät ole innostuneet luomusta, vaan siellä luomun osuus on noin 5-5.5 % kaikesta viljelystä, vaikka luomua menee muuten kaupoissa ennätykselliset 7-7.5 %.

Kunhan meilläkin pääsemme nauttimaan ilmastonmuutoksen tuomasta ilmaston lämpenemisestä, alkavat rikka- ja tuholaisongelmat päästä aivan uusiin sfääreihin. Tällä hetkellä meidän ongelmamme rikkojen ja tuholaisten suhteen ovat aivan minimaaliset, jos niitä etelämmäs vertaa.

Tää on janatuinen uudella avattarella.

Ei ole. Osallistun keskusteluun kun koen sen tarpeelliseksi.

Mielenkiintoista on se, että heti on luomuvihaaja ja jotain muuta  tunteikasta, kun erehtyy luomua kritisoimaan. Noilla erilaisilla uskonnollisilla lahkolaisilla on hiukan samaa retoriikkaa suojana, jos heidän dogmejaan erehtyy arvostelemaan.

Melko uusi Suomen Kuvalehti teki pitkän jutun luomusta ja hyvien perustelujen kera, jossa kyllä sinunkin väitteesi pistetään atomeiksi yksi kerrallaan. Kun eri mediat alkavat tuottaa luomusta myös perustellun kriittistä juttua luomuliiton haihattelujen sijaan, niin kauankohan on luomu muotitrendi?

Tavanomaisen viljelyn imagoa vedetään räikeästi lokaan aina kun ruutamies vetää viljan päälle raunduppia pari viikkoa ennen puintia. Ja ihan omaa syytä jos imagonmuodostus ei ole onnistuakseen.

Tätä tavanomaisen viljelyn likaista imagoa ei kukaan muu pidä yllä kuin luomuväki, joka potkii kollegojaan nilkkaan molemmilla jaloilla. Totuus on aivan muuta, kuten uutisista voi päätellä:

Residues compliance continues to rise, pesticide report shows

Sama suomeksi, tosin jotain poisjätettynä, mutta mitä?

Eurooppalaisten ruoka on entistä puhtaampaa

Eurooppalaisten ruoka on entistä puhtaampaa

EU-maissa syötävästä ruuasta löytyy entistä vähemmän torjunta-aine- ja ympäristömyrkkyjäämiä. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA:n mukaan vuonna 2009 tutkituista ruoka-aineista 97,4 prosenttia pysyi sallittujen rajojen sisällä

Löydämmekö me tämän uutisen luomuliiton sivuilta? Arvatkaa kaksi kertaa, tosin kertakin on liikaa, koska vastaus on selvä.

Tietenkin voi miettiä, että mikä on luomun ideologiassa vialla, kun uutisia omalta alalta voi julkaista varsin rajoittuneesta näkökulmasta, joten onko silloin jokaisessa pussissa vain puhtaita jauhoja?

Mielenkiintoista on sekin, että luomun suuri ystävä, Vihreät, julkaisi uutisen, koska tämä uutinen on vastoin luomun levittämää propagandaa, jonka mukaan syömme enemmän ja enemmän myrkkyjä, mutta Vihreätkin olivat jättäneet uutisesta pois sen osan, jossa kerrottiin, että 61.4 % näytteistä ei sisältänyt mitattavissa olevia määriä mitään ylimääräistä, eli oli täysin puhdasta.

Luomuliitolle tällaiset uutiset ovat myrkkyä, sillä luomun ostamisen välttämättömyyttä perustellaan juuri sillä, kuinka kauhean inhottavaa on tavanomainen viljely, jota imagoa Landehandekin koettaa epätoivoisesti pitää yllä, joka on sinänsä harmi, koska se on vastoin tiedettyä todelllisuutta ja sellaista kutsutaan aikuisten maailmassa valheeksi.

Tavanomainen viljely tuottaa meille koko ajan puhtaampaa ja puhtaampaa ruokaa ja jos joku muuta väittää, vääristelee totuutta, ellei peräti valehtele. Tarinat nimimerkin takaa ovat sitten asia erikseen.