http://www.scienceworldreport.com/articles/8564/20130801/world-changing-technology-multiply-global-agriculture-output-using-nitrogen-air.htm
Varsin mielenkiintoinen artikkeli ja lupaavat tulokset. Nyt on pantava sormet ristiin, jottei lannoitelobbarit keksi jotain jarrumekanismia byrokratian kautta. Uuttahan se ei olisi....
En saa luettua tuota, kun F-secure haluua suojella minua joltain. Suomessakin esiteltiin pari vuotta sitten Twin-N-valmiste joka sisältä kasveissa luonnostaankin esiintyviä endofyyttisiä bakteereja. Natakasveissa niitä on eniten luonnostaan. Suomen viileässä ja lyhyessä kasvukaudessa ne eivät oikein pääse parhaimmilleen. Sokeriruoko saa tuolla tavalla muutaman kymmenen kg typpeä vuodessa ja on sille kilpailuetu sokerijuurikasta ja etanolimaissia vastaan.
Todellinen klassikko on geenimuuntelijoiden lupaus typpeä juurinystyräbakteereilla sitovasta vehnästä tms. Tuollaisen kilpailuedun antaminen jollekin kasville voi muuttaa maisemaa aika rajusti, joten kallistun varovaisuuden kannalle. Eivät ole geeninikkaritkaan sellaista vielä saaneet markkinoille.
No, toisaalta maailman vanhimmat biologiset otukset, syanobakteerit, omaavat typensidontakyvyn. Niiden ansiosta ilmakehään saatiin vapata happea, joka on mahdollistanut aika paljon eläväistä.
http://jyrkiparkkinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/141889-elaman-lahteillaNE antavat kilpailuetua öljypalmulle ja porotalouden perustalle jäkälälle, joka on itseasiassa sienen ja bakteerin kimppa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4tAjankohtaisin syanobakteerin esiintymismuoto on sinilevä, joka ei siin ole mikään leväkasvi. Kun bakteeri tuottaa typpensä itse, sen massiivisen esiintymisen kynnystekijänä on fosfori. Onhan se vähän meitä sikytellyt, mutta ei kuitenkaan ole koko palloa vallannut.
Mistä tässä ketjussa mahtoikaan olla kysymys?