Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Vambio.. heh he onpa paskalla hieno nimi. Ilmaiteex ne etelässä tuo pellolle tollaista. Ei voi sitten viljellä muuta kun viljaa,,ja lääkejämät samaan hintaan : )
En vaan ymmärrä miten ne lääkejämät sitten erotetaan normaalin lietelanta ketjun tiloilla? Taitaa jäädä sinne agronicin pohjalle ja lapiolla tynnyrin puolikkaisiin ja
EKOKEMILLE... 
Ei kukaan halua myydä rehuohraa,odottavat hinnan nousua.Tarjosin 120 e/ ton- tai huhti-toukokuun hinnasto,kumpikaan vaihtoehto ei käyny(käteiskauppa).On kai sitte alettava käyttämään täysrehuja
Vois parisataa mottia joutaa...
Aina on meikäläistä opastettu pitkään kantoon tekemään. Saapi sitten uuden kasvun katkasta joskus himpun verran alempaa, ei tule niin paljon juuristovesoja.
Traktorin renkaille on parempi jättää pitkät kannot, jotka sitten kaatuu renkaan alla eikä tökkää puhki.
Maataloustraktorilla metsäkärryn kanssa metsässä ajellessa kaipaan kyllä mahdollisimman lyhyeen sahattuja kantoja. Pitkät kannot vetokoukun tai nivelaisan alla on ihanteellisia jalkamieheksi tekijöitä
.
Tuppaavat vaan viemään nivelaisan letkut ym. muut herkemmät kokkareet. lisäksi lumessa tarvottaessa muistuttavat tekijäänsä
.Kevään viimeisillä keleillä jos tulee lelutettua ilman ketjuja, niin mikään ei ketuta silloin sen enempää KUIN KANNON NOKASSA RUOPIMINEN!
Son valmmetin maahatuoma kone ,oli koeajossa tutkittavana tehtaalla .Rekisteröity varmaan -03 vuonna samalla myyty ettepäin...
Kiinassa on semmonen tieteenala kuin "re-engineering". Vapaasti käännettynä uudelleen suunnittelu, joka tarkoittaa sitä että ostetaan maailmalta jokin hyvälaatuinen tai arvostettu laite ja pistetään lattialle täysin murusiks.Tämän jälkeen päästetään joukko kiinalaisia insinöörejä työntömittoineen ja papereineen laitteen kimppuun ja vuoden päästä saamme ihmetellä suomessa että ompas ihmeen fiksu tää kiinan laite! Tiedän muuten alle 10 tuntia ajetun 6820 jonnun menneen valtralle "re-engineering" tarkoituksiin näihin samoihin aikoihin... Tiedä häntä mistä kohtaa ottivat mallia?
Osta Stihl,taitaa mulla olla toiseksi isoin malli ja siimaleikkurikäytössä on eka kun on kestänyt ja sillä ei ole tyhjäkäyntiongelmia ollut.Raivauksessa kannattaa terää hoitaa hyvin ja väntää joka hammas vähän "leveämmäksi" niin ei pure niin helposti kun leikkaa leveämmän uran.
ASIAA. Mielestäni husku on tehnyt kestävämpiä sahoja 10-15 vuotta sitten. 245 meni kytkin kolme kertaa ja hukkasin sen ennen kuin kulmavaihde porsi. Muuten DOLMARin nykyinen raivaus saha on muuten hyvin asiallinen ja on kohtuuhintainen.
Vampulan Mg5 kostea 30€/tn tehtaalla. Levittäjällä ajattelin ajella,matkaa kun on vajaa 10 km.
Kalsiitti eurolleen sama.Joulun kahta puolta levittelin jo kalkit,15 kuormaa.
Kuin suuria eroja hinnoissa, cemagron hinnat ei vaikuttas pystyvän kilpailemaan yaralle, a-rehun npk lanta taas pärjäis kisassa. Ainoa harmi alhainen fosfori. Kuinka kova nousu noihin pitäs nyt alkuvuodesta tulla?
Ennen juhannusta tilasin yhdistelmäkuorman salpietaria viikinkilogolla hintaan 160 euroo tonni sis.alv +rahti. A-rehun fosforiton oli silloin euroolleen samanhintainen, typpeä hiukan vähemmän ja rahti olis ollut kolminkertainen (matkan takia). Nousuista ei tietoa... Onkohan ne raaka-aineet vaan nousseet maailmalla niin paljon kuin on annettu ymmärtää?
Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .
Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.
Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.
Varsinkin etäsäiliössä,johon tuodaan pitkin talvee soppaa,tää jäätyminen voi olla isompi ongelma.Kyllä siinä vapun kantturoilla saa joskus oikein rynniä sita ropelia jääkamin läpi. Ja sekotusta saa jatkaa pari pitkää päivää ennenkuin viimeiset lautat on hävinneet.Välillä kuuluu aika rytinää varsinkin sähkösekoittajasta, mutta ei traktoriropelikaan helpolla pääse. KATTAMISESTA: Kupoleista ja vesikatoista ei kokemuksia, mutta kymmenen sentin kerros lecasoraa pitää lemut kurissa. (niin kauan kun ne pikkuhiljaa kulkee pellolle päin) Tämän jälkeen olen ottanut mallia Hollantilaisista ja silpunnut pahnasilppurilla OLKEA katteeksi. Lopputulos sama kuin sata kertaa kalliimmalla lecasoralla!
Heitetäämpä arvon raadille vaikea(hko) kysymys.Kysymyksessä auraton viljely,lietelannan multausvaatimus pitäisi täyttyä,keväinen lietteen multaus pitäisi onnistua s-piikkiäkeellä jopa keveillä mailla...onko mahdoton yhtälö??
Itse en ainakaan hiesusaville kelpuuttaisi lautasmuokkaria ainoaksi muokkariksi.Ympärillä alkaa näkymään raskaiden lietevaunujen ja lautasmuokkaimien yhteisvaikutuksia.Jankkoo jankon perään,ankkalampia pelloilla eri vuodenaikoina.Lautasmuokkain on suunniteltu Euroopassa puintijätteiden multaukseen muutaman sentin syvyyteen että lahoaminen pääsee alkuun.Lisäksi muokkaus tapahtuu maata hiertämällä eli ei kovin kostealla sovi ajaa lainkaan.Suomessa näkee epätoivoisia syysmuokkauksia lautasmuokkarilla ,ajetaan niin märässä ettei tiivistysjyrä enää pyöri! Suosittelen siipiteräkultivaattoria,muokkaus perustuu leikkaamiseen,niin kuin kynnössä.Maata ei hierretä maata vasten.Pahnaisissa tulvanotkoissakaan ei ole tukkinut tai tiivistysjyrä lakannut pyörimästä.Lisäksi laite on kovin maahakuinen eli voit vaihdella muokkaus syvyyttä vaikka kyntösyvyyteen asti.SUOSITTELEN.
Nisulan kourat tulee riipukkeeseen ja tämä Haapavetinen pikakiinnikkeeseen, joten niitä ei silleen voi verrata.
JUST.Jos koura tulee riipukkeeseen niin itte pilkillä ei pysty antaan yhtään apua sitkeämpien,leveätyvisten ja maksimikokoisten puiden kaadossa. Jää äkkiä paljon sahahommia. Itte oon pusikointia tehnyt PH-worksin kaivinkone nipsulla,joka tuntuu isoilla kierroksilla jopa nopealta. Toisaalta papu alkaa loppuun sitkeissä tyvissä viidentoista sentin jälkeen.Pakkanen auttaa asiaa ja kaivinkoneella saa täysin eriluokan potkut kaatoon.Voit työntää puomeilla,nutkuttaa kauhankäännöllä ja painottaa telan etupäät ilmaan.Terä on ehkä hiukan pehmeähkö,voi ottaa siipeensä pajupuskissa jotka täytyy ottaa matalalta. Suosittelen metsäautoteiden ja pellonpientareiden raivaukseen, sopii alustakoneesta riippuen jopa ensiharvennukseen.
lipooset valssit saa hetkellisesti vetämään paremmin kaatamalla myllyn pyöriessä tod. hienoa hietaa suppiloon, ei siis kauhakaupalla, vaan vähän. mylly pitää kyllä rumaa ääntä mutta valssien pinta karhenee hetkellisesti. tämän neuvon olen kuullut kortteelta annettavan.
[/quote]Valssit saa "oikaistua" kätevimmin yhden käden rälläkällä! Valssimylly selälleen verstaan lattialle ja töpseli seinään.Hiot valssien reunoja vuorotellen ja välillä pysäytät myllyn ja tarkistat valssin suoruuden teräsviivaimella.Remontin jälkeen voit ajaa läpi taas satoja tonneja. HALPAA KUIN SAIPPUA
Onko muilla ollut kylmissä pirellin renkaissa pomppimisvaivaa? tämä deere piti tiellä melkoista hyppimistä, eikä renkaasta löytynyt mitään vauriota, ominaisuus?
Pirellissä tuntus olevan ominaisuudet kohillaan: talvipito,pyöreys,puhdistuvuus ja kulutuskestävyys. renkaasta kertoo jotain se että
FENDT käyttää pirelliä ensiasennus renkaana...ja pirelli kulkee nätisti vielä 70kmh
Vastarannan H-näppäin jumittaa näppiksessä...
