Kyllä on tämä vikamäärä ihmetyttänyt kun olen yleensä pärjännyt kaiken maailma rimpuloilla näissä viljelyhommissa. Tämä keli ilmeisesti vaatii veronsa kun kaikki paikat täynnä savimömmöä koko ajan vaikka tämän tästä koneen putsaa pahimmista kertymistä. Kone seissyt pari kolme vuotta entisellä omistajalla, voi olla nuo hydrauliikka- ja hihnamurheet peruja käyttömättömyydestä. Muut menee kyllä paljoltikin keliin nähden liian huteran rakenteen piikkiin. Silloin kun menee paljon savea puhdistusrummustolle on kuulemma monilla ollut murheita ketjujen kestävyyden ja ketju- ja hihnapyörien kiilojen kanssa näissä koneissa. Varmaan joku kiila mennyt nytkin. Pitäisikö ajaa hiljempaa? Nyt oli nopeus joku karvan alle 3 km/h. 

Maata, kiviä ja savea nostetaan esim. kaivinkoneella.

Ei ole ihme jos sokerijuurikkaan keräilyyn tarkoitettu kone ei kestä kaivamista. Ei se vaan voi kestää jos elevaattoreilla ja seuloilla on vaikka 3 kertaa enemmän painoa kuin mikä on insinöörin laskema teoreettinen maksimirasitus.

Noi Jukon insinöörit kun olisivat kerrankin jalkautuneet vaikka Perniöön katsomaan millaiseksi juurikkaannostokone pitäisi rakentaa saattaisi paja edelleen toimia. 

Jukossa ihmetyttää eniten se että miksi puhdistusrummuston alapuoli on niin ahdas että kerää kauheat määrät kuramössöä sinne ja sitä pitää sitten yhtenään tyhjentää. Edenhallissakin oli jo vastaavalla tekniikalla olevissa 80-luvun loppupuolen koneissa runko sivussa ja vapaa tila rummuston alla josta kurat tippuivat takaisin peltoon. Nyt päivän valjettua löytyi jo vikakin, joka oli tällä kertaa ihan normaali juttu eli rullaketju poikki. Kohta pyörii taas. Ainakin seuraavaan vikaan asti.

Noi Jukon insinöörit kun olisivat kerrankin jalkautuneet vaikka Perniöön katsomaan millaiseksi juurikkaannostokone pitäisi rakentaa saattaisi paja edelleen toimia. 

Naapuri sanoi joskus jos Sampo ja Lauttia eivät olisi ikinä syntyneet näyttäisi suomalainen juurikkaan korjuu aika paljon valoisammalta. Junnilan kyllä unohti listasta..

Jukossa ihmetyttää eniten se että miksi puhdistusrummuston alapuoli on niin ahdas että kerää kauheat määrät kuramössöä sinne ja sitä pitää sitten yhtenään tyhjentää. Edenhallissakin oli jo vastaavalla tekniikalla olevissa 80-luvun loppupuolen koneissa runko sivussa ja vapaa tila rummuston alla josta kurat tippuivat takaisin peltoon. Nyt päivän valjettua löytyi jo vikakin, joka oli tällä kertaa ihan normaali juttu eli rullaketju poikki. Kohta pyörii taas. Ainakin seuraavaan vikaan asti.

Mitäs jos... Ajaisi koneen vierellä PUHTAALLA lietevaunulla ja suihkuttaisi vettä tuonne "rummuille". Tai pesisi konetta aina päisteessä lietevaunulla ?? Olisipa ainakin aihetta Youtube -videoon 

Kyllähän noita Jukoja ovat "vanhat parrut" joskus kertoilleet päisteissä pesseensä kun kelit oli hankalat. Paras keino hankalien nosto-olosuhteiden välttämiseen kuitenkin on kun ei kylväisi juurikkaita tai kun ei olisi Jukoa ollenkaan vaan joku ihan oikea juurikkaannostokone.

Kyllähän noita Jukoja ovat "vanhat parrut" joskus kertoilleet päisteissä pesseensä kun kelit oli hankalat. Paras keino hankalien nosto-olosuhteiden välttämiseen kuitenkin on kun ei kylväisi juurikkaita tai kun ei olisi Jukoa ollenkaan vaan joku ihan oikea juurikkaannostokone.

Miksi nuoret isännät eivät ole ottaneet oppia vanhusten touhusta? Vai menikö tuo peseminen hukkaan 

Jukovalittajat, ihan yksinkertainen kysymys, moniko olisi ostanut 80-luvulla jonkun edenhalin 5-7ha juurikastilalle? Historia huomioiden vasta 90-luvun puolivälin jälkeen alkoi isommassa määrin olla tiloja joiden keskimääräinen juurikasala oli riittävä ensinnäkin kaksiriviselle koneelle saati sitten ulkolaisille kalleille koneille. Perniöläisten olisi myös huomioitava se ettei kaikki juurikas kasva perniössä. Siinä missä puhdistus on perniössä ongelma niin jossain on ongelmana pinnallapysyminen ja jossain taas listimen teho nostonopeuteen nähden. Puolustan jukoa lähinnä siksi että käytännössä se on mahdollistanut ylipäätään sokeriviljelyn laajenemisen suomessa koska tiloilla oli varaa hankkia edes jonkinlainen nostokalusto viljelyä varten , siis raskaammille maalajeille. Nykypäivää juko ei todellakaan ole mutta voisi sitä historiaakin kunnioittaa. Tuo kaksirivinen olisi kyllä saanut jäädä kaikenkaikkiaan rakentamatta, varsinkin laahavantaisena.

Ja tuossa naapurissa viljeltiin suuruusluokkaa 5-7 ha vuosittain ja saatiin viissataakakkosella ja Huhkilla ylös moitteettomasti. Pahimpinakin keleinä. 1980 jotain oli lokakuun lopulla viikon talvi paksuine nietoksineen ja lähes 20 asteen pakkasineen, silloin piti silppurilla lunta ja naatteja ajaa pois, kun Huhkin listinsysteemi ei toiminut lähes 40  cm lumessa. Olin koulusta viikon vapaalla ajamassa silppuria.

Sen muistan, että meijän Varsta ei ikinä ole ollut niin kiiltävä ja puhdas kuin sen lumenpuhallusviikon jälkeen.

-SS-

Ai niin huhki unohtui kokonaan. Huhki tosin ei olisi mahdollistanut juurikkaanviljelyä kuin viidesosassa niistä maista joissa juurikasta nykyään viljellään. Huhkin tarkkuslistin olikin sitten omaa luokkaansa(myös jukoon asennettuna) sekä yksinkertaisuudessaan että jälkensä puolesta, vasta prela tai lautaslistin ylittää sen jäljen, juko ei siihen tainnut pystyä millään versiolla.

Huhkin listin keräsi veitsen varren alle tavaraa ja lopetti listinnän. Jukon veitsi Huhkin listimessä pelasi jotenkuten.

Itse näen kyllä asian toisin, ehkä tuo huhkin veitsi keräsi umpinaattiin ajaessa tai huonosti esilistityssä mutta jukon veitsi oli kerta kaikkiaan toivoton, ei listinyt kunnolla(siis tuossa huhkin listinpäässä) oikeastaan millään säädöllä. Jukon veitsi toimi auttavasti ainoastaan jos sen viilalla teroitti vähintään kaks kertaa päivässä. Kaiken kaikkiaan aika on ajanut jukon ja huhkin ohi paitsi jos juurikasta on alle 20 ha.

Huhkin listin toimi jos sillointällöin oli korkeampi juurikas, joka nosti veitsen välillä irti maasta. Jos kaikkien juurikkaiden kanta oli maansisässä oli listiminen kehnoa.
Täälläpäin 80-90-luvulla monet nostivat 2-3 yksirivisellä Jukolla tai Hilleshögillä kun kaksirivisistä oli niin huonot kokemuset. Myöhemmin kun Ruotsista tuotiin käytettyjä tuon aikakauden 402 Edenhalleja ne olivat jo aivan eri pelejä 2 riviseen Jukoon verrattuna. 

Ei se Holmerilla nostaminen nyt niin kallista ole etteikö sitä kannattaisi tehdä jos se näillä pelloilla onnistuu. Huomenna aamulla kone saapuu pellolle. Illalla tiedetään kuinka kävi. 

Saiko noita Edenhall 402 tai 422 malleja jo täryvantaalla vai tuliko vasta myöhempiin malleihin?

Täryvannas voisi pelastaa tätä kaksirivistä Jukoakin kun sitten ei menisi varmaankaan savea ylös rummustolle niin paljoa kuin nyt menee ja sitten ei kuormittaisi paikkoja niin paljoa.

Onko jollakulla kokemuksia ratasvantaisesta koneesta? Missä olosuhteissa se mahtaa olla hyvä?