Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SamiT - 02.10.11 - klo:17:15
-
Juurikkaan nosto taitaa tänä syksynä olla aika eksoottista hommaa, sen verran märkää nimittäin on näillä savipitoisilla mailla että menee Juko XJ-200:n vantaat tukkoon kurasta ja juurikkaista! Ratasvannaskoneen taitaisi vaatia?
-
Lähtisin ehkä näin koittamaan?
http://www.youtube.com/watch?v=7G3wKv0Y8D8
-
Holmerilla ja parilla kaivurilla... ::)
-
22 tonninen telakaivuri olisikin jo sopivasti hankittuna valmiiksi Holmerin käyttöä varten.
-
Kyllä Holmer paremmin kuran joukosta juurikkaat nostaa kuin mikään juko. Pelto tosin ei välttämättä kiitä...
-
Kyllä Holmer paremmin kuran joukosta juurikkaat nostaa kuin mikään juko. Pelto tosin ei välttämättä kiitä...
Onko pelto joskus kiittänyt juurikastouhusta?
-
Ratasvannas leipoo saven vieläkin tiukemmiksi klimpeiksi. 2 rivinen Juko taitaa olla huonoin kone märälle savelle.
-
Joku tommonen nostokoneen alustaksi:
(http://blog.reissugaidi.fi/wp-upload/1239479948_thumb-Lumikissa.jpg)
-
Kyllä Holmer paremmin kuran joukosta juurikkaat nostaa kuin mikään juko. Pelto tosin ei välttämättä kiitä...
Onko pelto joskus kiittänyt juurikastouhusta?
Eikös vms1 suunnitellu jurttia maan rakenteen parantajaksi. ;D
-
Kyllä Holmer paremmin kuran joukosta juurikkaat nostaa kuin mikään juko. Pelto tosin ei välttämättä kiitä...
Onko pelto joskus kiittänyt juurikastouhusta?
Eikös vms1 suunnitellu jurttia maan rakenteen parantajaksi. ;D
Juuri tunkeutuu maahan avaten maan huokoset ja kuohkeuttaen savisenkin maan lähes kukkamullaksi. :D
-
Kyllä Holmer paremmin kuran joukosta juurikkaat nostaa kuin mikään juko. Pelto tosin ei välttämättä kiitä...
Onko pelto joskus kiittänyt juurikastouhusta?
Eikös vms1 suunnitellu jurttia maan rakenteen parantajaksi. ;D
Näin teki :D Mutta... kun sokerijuurikkaan nostaa oikein varovasti maasta niin maahan jää sellainen iso, kartionmallinen reikä. Voisiko näitä reikiä hyödyntää heinäseipään reikinä :D Kylväisi jurtteja heinäpellolle sopiviin paikkoihin, ei tarvitsisi tehdä kangella reikiä. Säästäisi kustannuksissa ???
-
ja eiku jujkukuk maahan ssaretta luvassa iso pyärä jujkos tukos onko huamenna piouuutaa
-
Helikopteri ja benjiköysi sekä innokkaita nuoria.. ???
-
Kyllä tuossa ovat vielä Jukollakin hääränneet hietamaalla. Auma näyttää yltävän koko lohkon ympäri. Pitää muistaa jättää rummulle katkos, että pääsee nostokoneen kanssa seuraavalle pellolle.
-
Tämmönen pitäis olla! http://www.youtube.com/watch?v=Ey-dsvSFqtw&feature=related kuinka iso toi oikeesti on kun siillä on n.13t kukka kyydissä ja kulkee suon päällä.
-
Nyt ainakin selvisi että millä koneella näitä juurikkaita ei nosteta tällä kelillä.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image007.jpg)
Ei taitaisi mennä Holmerit ja Kleinetkaan enää tuossa kelissä? Nyt kokeiltu Jukot 10 ja XJ-200.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20muitakoneita_tiedostot/image010.jpg)
-
Nyt ainakin selvisi että millä koneella näitä juurikkaita ei nosteta tällä kelillä.
Ei taitaisi mennä Holmerit ja Kleinetkaan enää tuossa kelissä? Nyt kokeiltu Jukot 10 ja XJ-200.
Kyllä tuolla XJ-200 pystyy noissa oloissa nostamaan. Nostat vaan yhteen suuntaan, keulalta veto päisteellä olevaan vinssaus traktoriin ja etuviistosta vasemmalta veto toisella traktorilla, missä paripyörät. Ihanan kallista, mutta kyllä nousee. Kokeiltu on. Tai sit otat riskin ja odotat ensimmäisiä pakkasia.
-
Juurikas näyttäisi kuitenkin terveeltä. Tuollainen kasvusto haihduttaa yllättävän paljon vettä, jos vaan sateet hetkeksikin taukoaisi. ::)
-
Naapurissa näyttävät nostavan paraikaa parilla pikkuhuhkilla, toisessa taitaa olla 2 rumpua.
Pienimmän edessa hytitön 165 verku, jolla nostettu syntymästään saakka n. 20ha vuosi.
On sillä toinenkin jurtti nostettu..
-
näytti ainakin kleine nostavan viellä viime torstaina kemiössä. Vesisateessa ei noin yleisesti kannata koittaa mutta päivä sateen jälkeen menee jo hienosti. Tai ainakin 10 vuotta sitten meni juko ja edenhall. Pahimmat tuntui olevan päisteet mitkä oli kylvetty juurikkasta eikä saanut koko peltoa ylös samana vuorokautena. Siihen kun tipautti 30 milliä vettä niin oli joskus aika työlästä päästä päisteessä ympäri.
-
no joko juku nousee paimios .. terv 2 ha maas eurassa?
-
XJ-200 menee jo melkein kunnolla kun äsken kävin kokeilemassa, pari päivää ja sitten saa nostettua.
-
XJ-200 menee jo melkein kunnolla kun äsken kävin kokeilemassa, pari päivää ja sitten saa nostettua.
'
Onnistuiko jo?
Lupas sadetta taas...
-
Eipä kerinnyt keliä tulemaan ennenkuin taas satoi. Ei taida Jukoilla nousta enää tänä vuonna, Edenhall tai joku pyörivävantainen Thyregod taitaisi olla tarpeen jos sellaisia jollakin vehkeellä saisi tuolla pellossa kiskottua eteenpäin.
-
Oliskos tästä mitään apua:
:) 8)
Mörkö märälle pellolle ja liete vielä päälle, mitäs mato tykkää? Maanrakenne paranee silmissä, tosta pussitetaan kukkamultaa ensi keväänä.
Joo, sivuilla lukeekin että 75% pelloista on salaojitettu tuplasti.
-
Eipä kerinnyt keliä tulemaan ennenkuin taas satoi. Ei taida Jukoilla nousta enää tänä vuonna, Edenhall tai joku pyörivävantainen Thyregod taitaisi olla tarpeen jos sellaisia jollakin vehkeellä saisi tuolla pellossa kiskottua eteenpäin.
Mikä sulla on riviväli?
-
Oliskos tästä mitään apua:
http://www.ylonkyla.fi/sokerijuurikas.html (http://www.ylonkyla.fi/sokerijuurikas.html)
Mörkö märälle pellolle ja liete vielä päälle, mitäs mato tykkää? Maanrakenne paranee silmissä, tosta pussitetaan kukkamultaa ensi keväänä.
Joo, sivuilla lukeekin että 75% pelloista on salaojitettu tuplasti.
on se tosiaan aika ihme kun aina puhutaan pellon tiivistyksistä jne ja noillakin pelloilla on vuosia ja vuosittain ryvetty välillä syvällä ja välillä hyvin syvällä mutta aina näyttää kasvavan kuitenkin. Ei taitais vilja taikka nurmipellolla kasvaa mitään jos samallalailla käsittelis peltoja mutta juurikkaalla näyttää olevan hyvä mahdollisuus kasvaa sotketussakin pellossa. Tosin kasvukuntokin on hyvä kun ph on korkea ja kasvit kunnolla lannoitettu.
-
Make: Riviväli on siinä 48-49 cm, tänään valmistui XJ-200:seen ohjurikiekko ja paripyörä "sängen" puolelle. Tiistaina kokeillaan taas, josko onnistusi.
-
MacGyver, mitkähän ne onnistuneen ja tuottoisan juurikasviljelyn perustat ovatkaan. Oisikos hyvä ojitus, korkea ph ja tasapainoinen lannoitus. Hyvä ojitus on ainakin tänä vuonna arvossaan.
-
Make: Riviväli on siinä 48-49 cm, tänään valmistui XJ-200:seen ohjurikiekko ja paripyörä "sängen" puolelle. Tiistaina kokeillaan taas, josko onnistusi.
Mulla olis kasa jukon juurikaskoneen leikkuukiekkoja, tai mitä ne sitten onkin, ohjurikiekkoja. No joka tapauksessa huutokauppalavalla oli pohjalla sellaisia "isoja kiekkoleikkureita", olisko kokoluokka jotain 60cm.....
-
No niinpä tietysti, siinä niitä kiekkoja olisi ollut. Ja minä kun ostin peräkärryn pyörännavan, vanhan Fahr puimurin vanteen romukasasta, ja ison palan teräslevyä. Sitten tein hydraulisesti liikkuvan varren koneen alle johon pyörännapa kiinni ja sitten Fahrin vanteesta keskiö irti ja teräslevystä 70 cm kiekko leikaten plasmalla ja tuon Fahrin vanteen keskiön kokoinen reikä kiekon keskelle ja siten sauma ympäri ja sitten tämä hitsatessa puoli senttiä kieroon vetänyt kiekko kiinni koneeseen ja kas: taas oli kaksi päivää työaikaa materiaalin hakuineen kulunut. Tuli siinä sitten tehtyä ja asennettua se paripyörän kiinnikekin "sänkipuolen" pyörän keskiöön.
-
Niimpä niin, parempi myöhään, kuin ei milloinkaan..... :-\ No, seuraaville tiedoksi.....
-
Pahus kun on taloremontti menossa. Ei oikein ehtisi koittamaan nostoa. Riviväli olisi passeli. Mulla on Edenhallissa veto vakopyörässä, vaikkakin se on se alkuperäinen matala 750-60/30,5. Sellainen vetävä Edenhall, jossa on korkeampi vakopyörä menisi paremmin. Veturin 140 heppaa voi myös olla upottavassa vähän hintsusti.
-
Eilen jo onnistui nosto XJ-200:lla, jahka päivä valkenee niin homma jatkuu. Tuo vakaajakiekko ihan välttämätön, jos se jää ylös päisteestä lähtiessä niin kone kampeaa poikittain jo 10 metrin ajon jälkeen. Lisäapuna paripyörä Jukon vasemmassa takapyörässä. Eteenpäin menee hyvin mutta takaperin ei pääse millään joten aumasta tulee aika epämääräinen kun kone menee auman vierellä ihan minne sattuu, mutta ei se mitään kun tulee lopultakin jotakin aumaan kasattavaa.
-
Joko SamiT jukotin kulkee yli neljää kilometriä tunnissa?
-
Noin 40 senttiä syviä uria oli pahimmillaan eilen Raatalantien varressa jurttipeltojen päisteissä Kuusjoella kun Salossa käytiin, milläköhän sitä konetta on siellä vedetty..? Mahotonta meininkiä... :o
-
Juko liikkuu n. 3 km/h vauhtia traktorin vaihdetaulukon mukaan, käytännössä paljon hiljempaa monesti kun luistoa niin paljon osan kierroksesta. Märkää on ja kamalaa jälkeä syntyy, juurikkaita nousee silti mitä nyt oli kahden päivän remontti kun meni runko kieroksi kurassa rypemisessä ja säiliön kippaus sitten epäonnistui sen takia, kun en pimeässä huomannut että jotakin perusteellisempaa vialla, ja tuhosi yhden letkun ja säiliön toisen kippaussylinterin. Nyt mennään vahvistetulla rungolla ja Jukolta löytyi vielä se sylinterin ulkoputkikin.
Siinä muutama kuva tämänpäivisistä nostoista.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image009.jpg)
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image011.jpg)
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image013.jpg)
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image015.jpg)
-
Märkää näyttää olevan, mutta kummasti Valmetti vaan etenee.
Mitäs meinaat ensi keväänä kylvää tuohon?
-
Mitään mistään en tiedä mut onko järkee? Ei pakkasta millään vois ootella?
-
Multaprosentti tilityslapussa lienee viehkoa luettavaa :(
-
Mitään mistään en tiedä mut onko järkee? Ei pakkasta millään vois ootella?
Omat riskinsä siinäkin.
Kiva kun lykkää parikymmentä senttiä lunta sulaan maahan ennen tietoakaan pakkasesta..
Taarupin hihnat kovilla kun "linkoaa" lumet ja naatit nostokoneen edeltä pois. ???
-
Märkää näyttää olevan, mutta kummasti Valmetti vaan etenee.
Mitäs meinaat ensi keväänä kylvää tuohon?
Vaikka kuinka tekisi mieli täpinöidä, niin järkivaihtoehto lienee urien tasoittamisen jälkeen kaksivuotinen viherlannoitusnurmi loppukeväästä kylvettynä. Ennen kaikkea pellon takia, mutta todennäköisesti myös talouden.
-
Yllättävän puhdasta kun kyse Jukosta.
Jos sadon haluaa korjata, niin ei mitään järkeä enään odotella jos noinkin hyvin sujuu!!!
Vehnää ne kylvävät etelämmässäkin, tai uudelleen juurikasta, ja hyvin kasvaa. Kunhan muistaa/ehtii kyntää. Pinta tuossa vaan on liejuna, ei kummempaa, ja koneetkin suorastaan keijukaisia moniin muihin verrattuna. ;D
-
Vois olla että nokkapainot helpottais menoa jos sellaiset sattuu oleen.
Jos saa kynnettyä viellä poikittain riveihin nähden niin ei muuta kun juurikasta perään vaan ensikesänä. Jos ei kelit salli enää kyntöä niin sitten menee haasteellisemmaksi. Perjaatteessa maan rakenne ei tartte olla ollenkaan pilattuna vaikka kuvat näyttää hurjilta. Sitä ei tiedä kuinka pehmeä maa on syvempää vaikka kyntökerros on hyvinkin pehmeä.
-
Älkää ny jumalauta viittikö. Kun 1-2 rivillä nostaa, on tallominen sitä luokkaa et oikein heikottaa. Varsinkin ne lohkon päisteet. Tietysti jos maa on ihka aitoa kukkamultaa, ei se varmaan kauheesti haittaa. Savessa kun tuolla tavalla rypee, ei tarvi odotella tulevista vuosista mitään erikoista.
-
Olen antanut itselleni ymmärtää, että tuollaista se jurtin nosto kuuluukin olla. Pellon kunnosta jurtin jäljiltä voidaan olla montaa mieltä, mutta ihmeesti sitä jurttia vaan samoilla lohkoilla pidetään ???
-
Olen antanut itselleni ymmärtää, että tuollaista se jurtin nosto kuuluukin olla. Pellon kunnosta jurtin jäljiltä voidaan olla montaa mieltä, mutta ihmeesti sitä jurttia vaan samoilla lohkoilla pidetään ???
Joo, takavuosina kun tälläkin alueella vielä juurikasta isommissa määrin viljeltiin oli tiloja joilla käytännössä koko pinta-ala juurikkaalla ja oli ollut näin viimeiset parikymmentä vuotta..
-
Tuon kuvissa olevan juurikaspellon kosteustilanne aika outo, pinnasta on 20-30cm ihan läpimärkää mutta sitten kuivempaa kerrostumaa eikä uppoa sen syvemmälle päisteissäkään. Maalaji on runsasmultainen hiuesavi. Kyllä se päisteiden tilanne hieman kauhistuttaa kun tuota ajoa tulee ihan älyttömästi kun saa koko ajan olla tuota koneen purkkiakin kippaamassa pellon kulmassa. Tuskin muualla kovin syvälle tulee peltoa pilattua kun jää kuitenkin akselipainot murto-osaan noista isoista itsekulkevista vaikka ajokertoja onkin paljon. Ajattelin tasata jälkiä ristiin kultivaattorilla ajamalla, traktorissa toki paripyörät joka nurkassa. On todella harmittavaa touhuta pellolla tuossa kelissä mutta ei oikein voi odottaakaan kun kuitenkin vielä reilu 12 ha jäljellä tuon lohkon jälkeen. Jukon nostonopeudella ei montaa hehtaaria pakkasten tultua ehdi nostaa, varsinkaan kun puolet ajasta kuluu koneen retusointiin tointakuntoon tai saven kaiveluun koneen runkorakenteista pois. Moni on ihmetellyt että miten pahamaineinen kaksirivinen Juko voi tehdä puhtaampaa nostotulosta kuin yksiriviset, tällä ei ole tullut savipaakkua juurikkaiden sekaan oikeastaan lainkaan, olisiko kaksirivisessä nopeammin pyörivät puhdistusrullat vaiko ihan maalajikysymys. Rullaston käyttöketjut ovat keskimmäisellä rattaalla.
-
Märimmässä maassa koneen pyörä sillointällöon painahti noin metrin matkan ja juurikkaanajokärry jäi kerran kiinnikin. Kyntäessä oli yllätys kun kyntökerroksen pohja oli aivan kuiva. Aamulla kynnettyyn olisi ollut illalla onnistunut kylvö.
-
Moni on ihmetellyt että miten pahamaineinen kaksirivinen Juko voi tehdä puhtaampaa nostotulosta kuin yksiriviset, tällä ei ole tullut savipaakkua juurikkaiden sekaan oikeastaan lainkaan, olisiko kaksirivisessä nopeammin pyörivät puhdistusrullat vaiko ihan maalajikysymys. Rullaston käyttöketjut ovat keskimmäisellä rattaalla.
Toi on vielä sen verran kuraa että se irtoaa juurikkaasta mutta jos se kuivuu hiukan niin tulee vaan makkaraa rummustolla...
-
Ajattelin tasata jälkiä ristiin kultivaattorilla ajamalla, traktorissa toki paripyörät joka nurkassa.
Tosta kultivoinnista en tiedä muutakun ne joitka minä onn nähny juurikasta viljelevän ovat kaikki kyntäneet ja nimenomaan poikittain seuraavan vuoden kylvösuuntaan nähden. (ei tule uutta riviä siihen monttukohtaan mihin keväällä on siirretty kuiva maa).
mutta todennäköisesti paripyörät ei toimi syksyllä jos maa on kuranen. Pyörät siirtää savea sinne kahden pyörän väliin jonka jälkeen se rupeaa kantamaan ja pito loppuu täysin. Leveet ykköspyörät on toimivammat syksyllä noin pintapaineen takia ei välttämättä pidon. Paripyörät on kevään asioita kun tavoitelllaan pientä pintapainetta ja hyvää vetokykyä mutta maan pinta ei saa olla liettynyt.
Jos ei muu onnistu niin tosiaan jostain aurat perään niin voi onnistua vallan hyvin. (voi olla urakoitsijan paikka koska kelit menee äkkiä kuukauden sisällä.)
Samoiten toi koneen paripyörä voi lisätä vetovastusta huomattavasti jos se pelto ei pinnasta kuitenkaan kanna niin isompi määrä savea on saatava väistymään. No sikäli jos ilman ei onnistu niin parempi tuokin. Parempi vois olla jos noi pyörät sais telimuotoon mutta vaatii aika laajat sepitykset.
-
Nyt alkaa kyllä olla usko Jukoon koetuksella, ei ole kuin yksi nostopäivä mennyt ilman vikaantumista, väliilä mennyt kaksi ja puoli päivää välistä hukkaan kun aina jotakin rikki. Nyt alkaa nostoelevaattorin alahihnasta irtoamaan niitä poikittaisia metalliosia. Jukolla niitä on mutta kun noita nyt sinne niittaa uusia väliin niin taitaa ne muuta vnhat osat siitä kuitenkin vuorollaan tippua pois? Tämä alkaa tuntua turhalta älyvapaalta ähräämiseltä kun nostettuna on 4,5 hehtaaria aikaa on palanut nyt YHDEKSÄN täyttä päivää kun remonttia riittää jatkuvasti, ja tämä kone vielä todella vähän ajettu niin mitä onkaan paljon ajetulla XJ-200:lla nosto. Vielä olisi 13 hehtaaria jäljellä, liekö täytyy alkaa urakoitsijaa tilailla. Tähän asti on saatu pysymään erittäin hyvin koossa kaikki "pahamaineiset kotimaiset" vehkeet Tumen kylvökoneista Sampo 600 puimuriin mutta nyt alkaa Edenhallia tai muuta oikeaa nostokonetta olla ikävä pahemman kerran. Mahtaako tämä Juko olla saanut jonkun pahemman laatuisen kirouksen päällensä joskus kun ei oikein siitä koneeksi tunnu olevan vai eikö Juko kestä huonoja olosuhteita ollenkaan? No nyt taas kahvit juotuna ja kurapellolle Jukoa korjaamaan!
-
Nyt alkaa nostoelevaattorin alahihnasta irtoamaan niitä poikittaisia metalliosia. Jukolla niitä on mutta kun noita nyt sinne niittaa uusia väliin niin taitaa ne muuta vnhat osat siitä kuitenkin vuorollaan tippua pois?
Ei niitä uusia niitata kannata vaan 6mm uppokanta pultti 10,9 kovuus ja nylock mutteri, niitä puikkoja on sitten eri reikäleveyksillä. Rupsuttaako ne matot vantaan perään?
-
Ei osu matot mihinkään kovaan paikkaan, ovat vaan väsyneet kun ovat ilmeisesti alkuperäiset vuodelta 1997. Näkyy olevan molemmista matoista useampia metallilenkkejä jo pois. N. 10 ajotuntia sitten oli vasta kaksi palaa irti toisesta matosta ja nekin ihan eri kohdista mattoa. Nyt kun kävin koneen alla asiaa tutkimassa niin näkyy myös hihna olevan aika pahasti murskana molemmista reunoista tuon poikittain menneen metalliosan molemmin puolin. Toisesta hihnasta lisäksi kudokset jo poikki yli puolet leveydestä ja reilu palkeenkieli roikkuu jo hihnan alla. Aika kypsän näköinen on tuo nostomatto tämän irronneen osan kohdalta.
-
kyllä nyt alkaa myös pohjanmaalla olla historiallisen märkää, kyntömies oli rappusia myöden kiinni 5-vuotta nurmella olleella pellolla. Täytynee koettaa siirtää mahdollisimman paljon pinta-alasta keväällä muokattavaksi, jos vaan kapasiteetti riittäisi. Ei muuta kun peukkua Samin ravassa rypemiselle.
-
Nyt alkaa kyllä olla usko Jukoon koetuksella, ei ole kuin yksi nostopäivä mennyt ilman vikaantumista, väliilä mennyt kaksi ja puoli päivää välistä hukkaan kun aina jotakin rikki. Nyt alkaa nostoelevaattorin alahihnasta irtoamaan niitä poikittaisia metalliosia. Jukolla niitä on mutta kun noita nyt sinne niittaa uusia väliin niin taitaa ne muuta vnhat osat siitä kuitenkin vuorollaan tippua pois? Tämä alkaa tuntua turhalta älyvapaalta ähräämiseltä kun nostettuna on 4,5 hehtaaria aikaa on palanut nyt YHDEKSÄN täyttä päivää kun remonttia riittää jatkuvasti, ja tämä kone vielä todella vähän ajettu niin mitä onkaan paljon ajetulla XJ-200:lla nosto. Vielä olisi 13 hehtaaria jäljellä, liekö täytyy alkaa urakoitsijaa tilailla. Tähän asti on saatu pysymään erittäin hyvin koossa kaikki "pahamaineiset kotimaiset" vehkeet Tumen kylvökoneista Sampo 600 puimuriin mutta nyt alkaa Edenhallia tai muuta oikeaa nostokonetta olla ikävä pahemman kerran. Mahtaako tämä Juko olla saanut jonkun pahemman laatuisen kirouksen päällensä joskus kun ei oikein siitä koneeksi tunnu olevan vai eikö Juko kestä huonoja olosuhteita ollenkaan? No nyt taas kahvit juotuna ja kurapellolle Jukoa korjaamaan!
Juko on sellainen puolivalmiste, että kun sen rakentaa kokonaan itse uusiksi niin sillä alkaa juurikkaannostokin jotenkuten onnistunmaan. >:(
-
Tämä Juko XJ-200 saa kyllä siirtyä eteenpäin seuraavalle "uhrille", nuo hihnat sen verran kalliita uusia että en ota sitä kuluriskiä tuon kanssa. Tuli jo sen verran paljon liikaa maksettua tuostakin p*skasta jo ostaessa että olisi samalla rahalla länsinaapurista irronnut kohtuullinen Edenhall. Huomenna tilaan urakoitsijan jos vaan saan jonkun tulemaan järkevällä aikataululla ja Juko korjatan jälleen kerran jos sen sitten joku huolisi joko osina tai kokonaisena. Ei saisi mennä kovin montaa viikkoa juurikkaiden nostossa kun alkaa jo kaivuriurakoinnit painaa päälle, niitä hommia on lykätty eteenpäin ihan tarpeeksi näitä juurikaskelejä odotellessa ja alkaa asiakkailta jo kohta loppua myötämielisyys odotuksen pitkittyessä.
-
Enpä tiedä mitä enää kommentoisi, ajattelin että ajanpa tuolla Jukolla vielä sen aikaa kun hihna kestää mutta kas: nyt laukesi jotakin vetopuolelta ja ei pyöri enää kuin juurikin nuo vaurioituneet alahihnat! Taas saa aamun aloittaa Jukon tonkimisella, alkaa tulla jo tavaksi. Saipa taas sen 5 koneen säiliöllistä tavaraa aumaan ennenkuin tuli stoppi hommaan. Onneksi Holmer-urakoitsija tulee perjantaina kokeilemaan nostokelejä.
-
Enpä tiedä mitä enää kommentoisi, ajattelin että ajanpa tuolla Jukolla vielä sen aikaa kun hihna kestää mutta kas: nyt laukesi jotakin vetopuolelta ja ei pyöri enää kuin juurikin nuo vaurioituneet alahihnat! Taas saa aamun aloittaa Jukon tonkimisella, alkaa tulla jo tavaksi. Saipa taas sen 5 koneen säiliöllistä tavaraa aumaan ennenkuin tuli stoppi hommaan. Onneksi Holmer-urakoitsija tulee perjantaina kokeilemaan nostokelejä.
Oliskos ollu pienempi pinta-ala juurikasta tälläi ekalla kerralla parempi?
-
Hiukan kyllä ihmetyttää noi rikot, kun omalla vastaavalla Jukolla tuli 500ha täyteen justiinsa...
-
Kyllä on tämä vikamäärä ihmetyttänyt kun olen yleensä pärjännyt kaiken maailma rimpuloilla näissä viljelyhommissa. Tämä keli ilmeisesti vaatii veronsa kun kaikki paikat täynnä savimömmöä koko ajan vaikka tämän tästä koneen putsaa pahimmista kertymistä. Kone seissyt pari kolme vuotta entisellä omistajalla, voi olla nuo hydrauliikka- ja hihnamurheet peruja käyttömättömyydestä. Muut menee kyllä paljoltikin keliin nähden liian huteran rakenteen piikkiin. Silloin kun menee paljon savea puhdistusrummustolle on kuulemma monilla ollut murheita ketjujen kestävyyden ja ketju- ja hihnapyörien kiilojen kanssa näissä koneissa. Varmaan joku kiila mennyt nytkin. Pitäisikö ajaa hiljempaa? Nyt oli nopeus joku karvan alle 3 km/h.
-
Maata, kiviä ja savea nostetaan esim. kaivinkoneella.
Ei ole ihme jos sokerijuurikkaan keräilyyn tarkoitettu kone ei kestä kaivamista. Ei se vaan voi kestää jos elevaattoreilla ja seuloilla on vaikka 3 kertaa enemmän painoa kuin mikä on insinöörin laskema teoreettinen maksimirasitus.
-
Noi Jukon insinöörit kun olisivat kerrankin jalkautuneet vaikka Perniöön katsomaan millaiseksi juurikkaannostokone pitäisi rakentaa saattaisi paja edelleen toimia. >:(
-
Jukossa ihmetyttää eniten se että miksi puhdistusrummuston alapuoli on niin ahdas että kerää kauheat määrät kuramössöä sinne ja sitä pitää sitten yhtenään tyhjentää. Edenhallissakin oli jo vastaavalla tekniikalla olevissa 80-luvun loppupuolen koneissa runko sivussa ja vapaa tila rummuston alla josta kurat tippuivat takaisin peltoon. Nyt päivän valjettua löytyi jo vikakin, joka oli tällä kertaa ihan normaali juttu eli rullaketju poikki. Kohta pyörii taas. Ainakin seuraavaan vikaan asti.
-
Noi Jukon insinöörit kun olisivat kerrankin jalkautuneet vaikka Perniöön katsomaan millaiseksi juurikkaannostokone pitäisi rakentaa saattaisi paja edelleen toimia. >:(
Naapuri sanoi joskus jos Sampo ja Lauttia eivät olisi ikinä syntyneet näyttäisi suomalainen juurikkaan korjuu aika paljon valoisammalta. Junnilan kyllä unohti listasta..
-
Jukossa ihmetyttää eniten se että miksi puhdistusrummuston alapuoli on niin ahdas että kerää kauheat määrät kuramössöä sinne ja sitä pitää sitten yhtenään tyhjentää. Edenhallissakin oli jo vastaavalla tekniikalla olevissa 80-luvun loppupuolen koneissa runko sivussa ja vapaa tila rummuston alla josta kurat tippuivat takaisin peltoon. Nyt päivän valjettua löytyi jo vikakin, joka oli tällä kertaa ihan normaali juttu eli rullaketju poikki. Kohta pyörii taas. Ainakin seuraavaan vikaan asti.
Mitäs jos... Ajaisi koneen vierellä PUHTAALLA lietevaunulla ja suihkuttaisi vettä tuonne "rummuille". Tai pesisi konetta aina päisteessä lietevaunulla ?? Olisipa ainakin aihetta Youtube -videoon ;D
-
Kyllähän noita Jukoja ovat "vanhat parrut" joskus kertoilleet päisteissä pesseensä kun kelit oli hankalat. Paras keino hankalien nosto-olosuhteiden välttämiseen kuitenkin on kun ei kylväisi juurikkaita tai kun ei olisi Jukoa ollenkaan vaan joku ihan oikea juurikkaannostokone.
-
Kyllähän noita Jukoja ovat "vanhat parrut" joskus kertoilleet päisteissä pesseensä kun kelit oli hankalat. Paras keino hankalien nosto-olosuhteiden välttämiseen kuitenkin on kun ei kylväisi juurikkaita tai kun ei olisi Jukoa ollenkaan vaan joku ihan oikea juurikkaannostokone.
Miksi nuoret isännät eivät ole ottaneet oppia vanhusten touhusta? Vai menikö tuo peseminen hukkaan ???
-
Jukovalittajat, ihan yksinkertainen kysymys, moniko olisi ostanut 80-luvulla jonkun edenhalin 5-7ha juurikastilalle? Historia huomioiden vasta 90-luvun puolivälin jälkeen alkoi isommassa määrin olla tiloja joiden keskimääräinen juurikasala oli riittävä ensinnäkin kaksiriviselle koneelle saati sitten ulkolaisille kalleille koneille. Perniöläisten olisi myös huomioitava se ettei kaikki juurikas kasva perniössä. Siinä missä puhdistus on perniössä ongelma niin jossain on ongelmana pinnallapysyminen ja jossain taas listimen teho nostonopeuteen nähden. Puolustan jukoa lähinnä siksi että käytännössä se on mahdollistanut ylipäätään sokeriviljelyn laajenemisen suomessa koska tiloilla oli varaa hankkia edes jonkinlainen nostokalusto viljelyä varten , siis raskaammille maalajeille. Nykypäivää juko ei todellakaan ole mutta voisi sitä historiaakin kunnioittaa. Tuo kaksirivinen olisi kyllä saanut jäädä kaikenkaikkiaan rakentamatta, varsinkin laahavantaisena.
-
Ja tuossa naapurissa viljeltiin suuruusluokkaa 5-7 ha vuosittain ja saatiin viissataakakkosella ja Huhkilla ylös moitteettomasti. Pahimpinakin keleinä. 1980 jotain oli lokakuun lopulla viikon talvi paksuine nietoksineen ja lähes 20 asteen pakkasineen, silloin piti silppurilla lunta ja naatteja ajaa pois, kun Huhkin listinsysteemi ei toiminut lähes 40 cm lumessa. Olin koulusta viikon vapaalla ajamassa silppuria.
Sen muistan, että meijän Varsta ei ikinä ole ollut niin kiiltävä ja puhdas kuin sen lumenpuhallusviikon jälkeen.
-SS-
-
Ai niin huhki unohtui kokonaan. Huhki tosin ei olisi mahdollistanut juurikkaanviljelyä kuin viidesosassa niistä maista joissa juurikasta nykyään viljellään. Huhkin tarkkuslistin olikin sitten omaa luokkaansa(myös jukoon asennettuna) sekä yksinkertaisuudessaan että jälkensä puolesta, vasta prela tai lautaslistin ylittää sen jäljen, juko ei siihen tainnut pystyä millään versiolla.
-
Huhkin listin keräsi veitsen varren alle tavaraa ja lopetti listinnän. Jukon veitsi Huhkin listimessä pelasi jotenkuten.
-
Itse näen kyllä asian toisin, ehkä tuo huhkin veitsi keräsi umpinaattiin ajaessa tai huonosti esilistityssä mutta jukon veitsi oli kerta kaikkiaan toivoton, ei listinyt kunnolla(siis tuossa huhkin listinpäässä) oikeastaan millään säädöllä. Jukon veitsi toimi auttavasti ainoastaan jos sen viilalla teroitti vähintään kaks kertaa päivässä. Kaiken kaikkiaan aika on ajanut jukon ja huhkin ohi paitsi jos juurikasta on alle 20 ha.
-
Huhkin listin toimi jos sillointällöin oli korkeampi juurikas, joka nosti veitsen välillä irti maasta. Jos kaikkien juurikkaiden kanta oli maansisässä oli listiminen kehnoa.
Täälläpäin 80-90-luvulla monet nostivat 2-3 yksirivisellä Jukolla tai Hilleshögillä kun kaksirivisistä oli niin huonot kokemuset. Myöhemmin kun Ruotsista tuotiin käytettyjä tuon aikakauden 402 Edenhalleja ne olivat jo aivan eri pelejä 2 riviseen Jukoon verrattuna.
-
Ei se Holmerilla nostaminen nyt niin kallista ole etteikö sitä kannattaisi tehdä jos se näillä pelloilla onnistuu. Huomenna aamulla kone saapuu pellolle. Illalla tiedetään kuinka kävi.
Saiko noita Edenhall 402 tai 422 malleja jo täryvantaalla vai tuliko vasta myöhempiin malleihin?
Täryvannas voisi pelastaa tätä kaksirivistä Jukoakin kun sitten ei menisi varmaankaan savea ylös rummustolle niin paljoa kuin nyt menee ja sitten ei kuormittaisi paikkoja niin paljoa.
Onko jollakulla kokemuksia ratasvantaisesta koneesta? Missä olosuhteissa se mahtaa olla hyvä?
-
Minkätakia mulla on semmoinen mielikuva että siinä Huhkin listin päässä oli jotain ongelmia kovempaa ajaessa vai muistanko ihan höpöjä?
-
Ei se Holmerilla nostaminen nyt niin kallista ole etteikö sitä kannattaisi tehdä jos se näillä pelloilla onnistuu. Huomenna aamulla kone saapuu pellolle. Illalla tiedetään kuinka kävi.
Saiko noita Edenhall 402 tai 422 malleja jo täryvantaalla vai tuliko vasta myöhempiin malleihin?
Täryvannas voisi pelastaa tätä kaksirivistä Jukoakin kun sitten ei menisi varmaankaan savea ylös rummustolle niin paljoa kuin nyt menee ja sitten ei kuormittaisi paikkoja niin paljoa.
Onko jollakulla kokemuksia ratasvantaisesta koneesta? Missä olosuhteissa se mahtaa olla hyvä?
Jäykistä maista ei ole kokemusta. Palkkatöissä ollessani nostin parina vuonna kahdella eri kaksi rivisellä Jukolla, toisessa oli Jukon oma ja toisessa muistakseni Unki ratasvannas. Ainoat ongelmat mitä tuona aikana oli tuli 1999 kun oli niin tolkuttoman kuivaa ettei hietamaalta tullut tarpeeksi multaa juurikkaiden mukaan ja osa putoili jo ratasvantaan pinnojen välistä maahan. Tuo korjaantui hitsaamalla joka väliin ylimääräinen keppiraudan pätkä mitkä sitten kelien muuttuessa kosteammaksi leikattiin kaasupillillä pois. Oikein märkää syksyä ei tuohon väliin mahtunut, 1998:kin vaikka huono ja märkä muuten olikin oli nostokeleiltään ihan kohtuullinen.
-
Tänään saatiin juurikasta ylös hyvin lopultakin, tosin Juko piti unohtaa ja tilata paikalle juurikkaan NOSTOKONE. Kyllä Jukojen aika on ohi auttamatta, ei voi mitään. Tällaisen kunnon laitteen kun kerran näkee työssä niin eipä paljoa Jukon kanssa tuhertaminen houkuta enää.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image017.jpg)
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image019.jpg)
Tuollakin lohkolla, jolta kuvat on otettu, olisi jäänyt Jukolla ainakin 75% alasta nostamatta nyt käytiin koko ala läpi Holmerilla onnistuneesti. Toiselle lohkolle jätettiin suosiolla parikymmentäaaria kun oli niin pehmoista multamaata että ei missään tapauksessa kannattanut ottaa riskiä koneen uppoamisesta.
-
Näinhän se valitettavasti on, että Jukot saa viedä museoon. Sama tilanne on pitkälti kaikissa muissakin suomalaisissa maatalouskoneissa. Niillä tulee toimeen mutta kun kerran hommaa esim. saksalaisen koneen niin tulee aikainen joulu...
-
Taisin sanoa täällä vai oliko se Wilpon puolella kuukaus sitte, että Holmer nostamaan...sillon jupistiin akselipainoista, hinnasta yms...
Normaalisyksynä kyllä sun ala nousee hyvin Jukollakin, mutta jos muita työmaita yms. tuottavampaa työtä niin eri juttu...
-
Se aikahan siinä alkoi hakata vastaan, kaivinkoneurakoinnin asiakkailta alkaa olla joustovara loppu kun ovat joutuneet konetta odottamaan kun olen juurikkaannoston takia töitä joutunut lykkäämään. Koneen paino edelleen mietityttää, mutta ei se herkkua ole sekään jos sato jää peltoon. Jäähän sitä vielä sitten vajaa 4 ha Jukollekin työmaata kun maapohja ei sillä lohkolla salli isoa konetta, jos sitten vaikka yöpakkasten aikaan sinne pääsisi, nyt ei Jukon laahavantaasta mene se läpi kun liian märkää ja pihatatarta juurikkaan alla jonkun verran. Tuon 200:sen kyllä hävitän tontilta kokonaisena tai osina, miten vaan siitä jonkunlaisen hinnan onnistuukaan saamaan.
-
Yks aika iso hyöty noissa itsekulkevissa viellä on verrattuna jukottimeen nostoon että jos lohko ei ole aivan syherö niin sen voi kylvää täyteen juurikasta eli esim 6 rivisellä koneella ensiksi neljä kierrosta ympäri ja sitten pitkän sivun mukaan. Toi edestä nostava saa aika pienellä tallauksella nostettua noi kulmatkin eikä tartte sotkea sitä viljaa sinne sekaan niin kuin normi koneilla. Säästää aika paljon kesäisessä hoidossa ja paperityössä. Ruutta vaan kun on lohotettu niin että aina saa katkottua sen mukaan miten kylvökone on kylväny.
-
Näinhän se valitettavasti on, että Jukot saa viedä museoon. Sama tilanne on pitkälti kaikissa muissakin suomalaisissa maatalouskoneissa. Niillä tulee toimeen mutta kun kerran hommaa esim. saksalaisen koneen niin tulee aikainen joulu...
Juko 10 ratasvantaalla on laatupeli, parinakin päivänä nousi 2 ha 10-11 tunnissa tehollista työaikaa. Ajonopeutta parhaimmillaan 8 km/h. Ei mitään oikeaa savimaata, mutta hiesua kuitenkin jäykimmissä paikoissa.
-
Tuo ratasvannas saattaisi olla toimiva täälläkin nyt, sellaista vaan ei kellään ole täälläpäin että pääsisi edes sellaisen joskus näkemään. Onko muuten jo niin että nostoelevaattorin ketjuja vaikea saada Jukoon?
-
Tuo ratasvannas saattaisi olla toimiva täälläkin nyt, sellaista vaan ei kellään ole täälläpäin että pääsisi edes sellaisen joskus näkemään. Onko muuten jo niin että nostoelevaattorin ketjuja vaikea saada Jukoon?
Nykyistä tilannetta en tunne, mutta toista vuotta sitten olisi vielä saanut ylemmän nostoelevaattorin (hihnareunaisen) vanhaan koneeseeni. En ostanut, tuon kympin sai halvemmalla.
-
On noita ratasvantaita jonkinverran täälläpäin ollut. Ei sovellu jäykimmille saville, leipoo sellaisia palloja joita ei mikään saa rikki. Tarkka ajettava sivu ja syvyyssuunnassa. Toimii hyvin rikkaruohoisessa pellossa.
2 Ha meillä yleensä yksirivisellä Jukolla päivässä nousi, eikä kauheasti valoilla ajettu. Kone kylläkin liikkui aamuhämärästä iltayhdeksään jatkuvasti.
Aikalailla iisimmin nosto sujuu tuollaisella vanhalla sinisellä ja tavara on huomattavasti puhtaampaa. "Tahtipuikkoa"=puhdistusrautaa ei myöskään tarvitse enää heiluttaa.
-
Make: Mikä malli sinistä konetta käytössäsi on?
-
723 kolmella ruletilla.
-
Olishan tuommoinen 723 aikamoinen päiväunien täyttymys Jukon muinaismuistoihin verrattuna! Tarvitseeko miten ison vetokoneen, kai se tuolla 8450 Valmetilla menisi? Yksi Edenhall-kuski sanoi tarvinneensa puolitoista tonnia etupainoja 6910 Jonnikkaan Edenhallilla työskenneltäessä.
-
Tarvitseeko miten ison vetokoneen,
Etkös lue lehtiä? Tai edes katsele kuvia.
-
140 hepalla menee jo aika mukavasti. Farmitissa on 722 täältäpäin myynnissä. Se menee vielä karvanverran pienmmällä.
-
On noita ratasvantaita jonkinverran täälläpäin ollut. Ei sovellu jäykimmille saville, leipoo sellaisia palloja joita ei mikään saa rikki.
Tuohon en osaa sen enempää kommentoida, kun ei ole omakohtaista kokemusta oikeista savimaista. Täkäläisillä mailla se on luultavasti paras.
Tarkka ajettava sivu ja syvyyssuunnassa.
Tuosta olen eri mieltä. Ratasvannas vaatii käytännössä aina automaattiohjauksen ja silloin ajaminen on helppoa. Minun kokemukseni mukaan ratasvannas kympissä on vähemmän tarkka syvyydestään kuin levyvannas + nostoelevaattori, ainakin täkäläisillä mailla. Molempiin seikkoihin tietysti auttaa automaattisesti korkeussuunnassa säätyvä lisäkannatuspyörä.
-
Alla lyhyt pätkä Perniön työnäytöksestä 2010. Ei mitään mahdottoman suuria vetokoneita.
http://www.youtube.com/watch?v=HFeLYmoK4yw (http://www.youtube.com/watch?v=HFeLYmoK4yw)
Tosin olosuhteet oli viime vuonna "aavistuksen" verran helpommat.
-
Maa ei upottanut, naatti aika pientä tasamaa. Keli muuten aika tartuttava, puhdistuslaitteiden pyöritys vei melkolailla voimaa tuossa.
Kaikenkaikkiaan kaikista eniten voimaa vaatii ylämäki täydellä säiliöllä.
-
140 hepalla menee jo aika mukavasti. Farmitissa on 722 täältäpäin myynnissä. Se menee vielä karvanverran pienmmällä.
Näyttäis olevan myynnissä kaksrivinen,kahdet ruletit ja täryvantaat.Toi on varmaan jo ihan asiallinen kone mut kippisäiliö,niist o jotain huhua kuulunut et olisivat herkkiä kaatumaan kipatessa...tiärä sit mahtaako kuulopuheissa olla perää...tiätysti jos säiliö aivan täynnä kipatessa joku ylimääränen heilahdus,vino paikka tai rengas painuu tai ???
-
En oo koskaan kuullut kaatumisesta. Noita 2rivisiä kippisäiliöllisiä on tännekulmin tullut aikamonta. Jukoja ja Hilleshögejä on kyllä kaatunut. Oma 81 mallinen kaatui aikoinaan muutaman kerran syksyssä.
-
En oo koskaan kuullut kaatumisesta. Noita 2rivisiä kippisäiliöllisiä on tännekulmin tullut aikamonta. Jukoja ja Hilleshögejä on kyllä kaatunut. Oma 81 mallinen kaatui aikoinaan muutaman kerran syksyssä.
No huh... Tähän taloon tuli ensimmäinen Juko juurikkaannostokone vuonna 1966. Ei kaatunut koskaan, runko kyllä notkahti säiliön kippauksessa kymmenen vuotta myöhemmin. 14 vuoden Huhki-kauden jälkeen vuodesta -92 on nostettu Jukolla enkä vieläkään ole saanut kertaakaan kaatumaan, ei ole ollut edes lähellä.
-
En oo koskaan kuullut kaatumisesta. Noita 2rivisiä kippisäiliöllisiä on tännekulmin tullut aikamonta. Jukoja ja Hilleshögejä on kyllä kaatunut. Oma 81 mallinen kaatui aikoinaan muutaman kerran syksyssä.
No huh... Tähän taloon tuli ensimmäinen Juko juurikkaannostokone vuonna 1966. Ei kaatunut koskaan, runko kyllä notkahti säiliön kippauksessa kymmenen vuotta myöhemmin. 14 vuoden Huhki-kauden jälkeen vuodesta -92 on nostettu Jukolla enkä vieläkään ole saanut kertaakaan kaatumaan, ei ole ollut edes lähellä.
XJ200:sen voi kipata n. 14km/h vauhdissa epätasaisella eikä kaadu... Kokemusta yhdeltä lauantai aamulta kun meni nappulat sekaisin eikä peiliin tullut katsottua...
-
-71 mallisen isä kaatoi toisena vuonna kesken kippauksen pihalle. Oli Mynämäellä pariviikkoa oikaisuhoidossa. Siitä ei koskaan enää kunnon konetta tullut, rattaat eivät olleet linjassa. Tuo -81 kaatuu vantaan puolelle tosihelpostijos ei ole lisäpyörää.. Hiukankin sivukaltevassa päisteessä kun erehtyy siirtämään aisaa oikealle. Siitä ei kaadoissa kärsinyt kuin esilistimen suojapelti.
Kymppi oli sitten jo huomattavasti vakaampi.
Hilleshögit ja joskus Jukotkin naapurustossa kaatuivat kipatessa auman päälle, jos savinen juurikas jäi säiliöön kiinni.
-
XJ-200 pysyy tosiaan hyvin pystyssä mutta vetelä runko kiikkuu kivasti oikealta vasemmalle savisten juurikkaiden lähtiessä kerralla alas pytystä! Nyt taipuman jälkeen vahvistettuna ei enää ihan niin notkea selkä Jukolla.
-
Päivitetäänpä taas hiukan juurikkaan noston tilannetta meillä. 2,5 hehtaaria on vielä maassa, mutta nyt on XJ-200:sta vasen pyörännapa pettänyt keskelle kurapeltoa ja pyörä meni poikittain nappulaperän alle ja väänsi sieltä akseleita. Oli muuten pyörä niin juntturassa että piti ilmat laskea pois ennekuin sai pyörän ulos nappulaperän alta. Tänään oli nätti pakkasaamu ja Juko 10:llä menin intoa täynnä nostohommiin ja kas: ensimmäisellä kierroksella alaketju nostopäästä sijoiltaan kun meni joku jäätynyt rikkaruohon juurakko väliin. Oli helppo saada takaisin, ei siinä mitään. Mutta toisella kierroksella sitten napsahti perinteisesti, meni nimittäin kulmavaihde sököksi 10:stä. Liian hyvä nostokeli oliskin ollut. Ehkä mää en vaan osaa? Tai sitten Jukon raadot eivät kestä tässä liimasavessa rypemistä.
-
Päivitetäänpä taas hiukan juurikkaan noston tilannetta meillä. 2,5 hehtaaria on vielä maassa, mutta nyt on XJ-200:sta vasen pyörännapa pettänyt keskelle kurapeltoa ja pyörä meni poikittain nappulaperän alle ja väänsi sieltä akseleita. Oli muuten pyörä niin juntturassa että piti ilmat laskea pois ennekuin sai pyörän ulos nappulaperän alta. Tänään oli nätti pakkasaamu ja Juko 10:llä menin intoa täynnä nostohommiin ja kas: ensimmäisellä kierroksella alaketju nostopäästä sijoiltaan kun meni joku jäätynyt rikkaruohon juurakko väliin. Oli helppo saada takaisin, ei siinä mitään. Mutta toisella kierroksella sitten napsahti perinteisesti, meni nimittäin kulmavaihde sököksi 10:stä. Liian hyvä nostokeli oliskin ollut. Ehkä mää en vaan osaa? Tai sitten Jukon raadot eivät kestä tässä liimasavessa rypemistä.
No täytyy sanoa ettet sä kyllä ensimmäiseksi viljelyvuodeksi saa ainakaan liian ruusuista kuvaa.. :o
-
Tämä on ollut vähän sellainen "siperia opettaa" tyyppinen juurikkaanviljelyn harjoitteluvuosi. Kun olisi tuo Juko XJ-200 vaan jäänyt hankkimatta, olisi moni asia ollut helpompaa ja halvempaa. No jos ensi vuonna sitten olisi hyvät kelit ja joku kunnon nostokone myöskin. Tuommoisten p*skojen varaan oikein voi laskea näillä maalajeilla jos kuitenkin sattuu märkää keliä.
-
Tämä on ollut vähän sellainen "siperia opettaa" tyyppinen juurikkaanviljelyn harjoitteluvuosi. Kun olisi tuo Juko XJ-200 vaan jäänyt hankkimatta, olisi moni asia ollut helpompaa ja halvempaa. No jos ensi vuonna sitten olisi hyvät kelit ja joku kunnon nostokone myöskin. Tuommoisten p*skojen varaan oikein voi laskea näillä maalajeilla jos kuitenkin sattuu märkää keliä.
Salon K-Maatalouden kautta on myynnissä 3-rivinen Tim nostokone.
Nostettu noin 450ha. Kannattaa kysyä.
Myynnissä myöskin 12-rivinen hara ja 12-rivinen kylvökone.
-
On sillä TIMillä vielä hintaa kun on noinkin uusi, tuollainen pitäisi olla muutaman tilan yhteiskäytössä näillä pinta-aloilla. Varmasti tasokas kone kyseessä.
-
Edenhallissa on paljon enemmän säätöjä käytettävissä. 3 rivisiä Ruotsintuonteja saa suunnilleen 10000 € verottomana
-
Taitaa Edenhall olla tehty vähän samanlaisiin hankalampiin nosto-olosuhteisiin mitä Suomessakin savialueilla esiintyy? Eilen saatiin illalla taas 200:nen kasattua ja nostettua ulos saven sisältä. Täytyy taas sitä viimeistä 2,5 hehtaarin alaa yrittää jos tulisi pakkasaamuja. Harmi vaan kun meni se hyvä pakkaspäivä viime viikonlopulla hukkaan kun molemmat Jukot olivat yhtä aikaa "telakalla" rikkinäisenä. Alkoi tuo mun XJ-200:nen olla jo vähän liian tunnettu kone kun pyörä putosi ihan maantien varrella irti niin riitti ohikulkijoilla katseltavaa. Ruotsissa oli asiallinen kolmirivinen Edenhall 723 myynnissä sellaiseen hintaan että olisi ollut kotipihalla halvemmalla mitä tuli tuosta kaksirivisestä Jukon romusta maksettua.
-
Jonkun asiantuntevan kanssa kannattaa noita vanhoja tutkailla. Muutamat osat ovat tosi kalliita, joten seassa voi olla korjauskelvottomiakin. Yleisesti ne kestää hyvin vanhoinakin.
-
Yksirivisen Jukon ominaisuudet ja omituisuudet ovat tulleet vähän turhankin tutuksi. Mitkä ovat Edenhallin "heikot" kohdat mitä pitää seurata ?
Entä ne kalliit osat ? Muutamia monirivisiä on naapuripelloilla pyörinyt, joita on tullu seurattua/kuvattua (Edenhall, Tim, Thyregod ).
Insinöörin silmiin näyttää siltä, että joku on jopa sunnitellut/testannut koneita ennen kuin ne on myyty isännille.
Onkohan kellään jukoa täysin alkuperäisessä kunnossa käytössä? Haluaisin nähdä mallisuorituksen, miten jukon puhdistusrummusto siivotaan kaikki suojukset paikoillaan. Saako mekaanishydaulisen automaattiohjaukset säädettyä niin, ettei se haravoi kaikkia naatteja mukaansa ?
-
Matot on melko arvokkaita. Sähkölaitteet jos päästää hapettumaan, hydraulipumput jos pilaa huonolla öljyllä. Runko toimii öljysäiliönä ja rankemman käytön jälkeen alkaa vuotelemaan.
Mulla on murheet olleet lähinnä täryvantaan laakeroinnit ja silppuri. Ihan kauheita kustannuksia ei noista ole tullut.
-
Nyt on sitten lopultakin juurikkaat nostettu. Viimeiset 16 ajotuntia meni ilman yhtään remonttia Juko XJ-200:seen, liekö sitten heikot paikat alkavat olla läpikäyty vai oliko maa nyt pinnasta niin velliä että ei enää rasittanut konetta. Ei jäänyt kuin noin puoli hehtaaria nostamatta yhteensä parin lohkon märimpiin kulmiin, eli lopputulos oli kuitenkin hyvä vaikka näytti jo siltä että ei niitä saa sieltä millään vehkeellä ylös. Olipa aikamoinen savotta tuon Jukon jatkuvan remontoinnin kanssa, onneksi sai siinä välillä rahtinostokoneen pellolle niin homma kuitenkin eteni vaikka oma kalusto olikin palasina tämän tästä.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image021.jpg)
-
Nosto ja kevytmuokkaus samalla ajokerralla..
-
Tänään oltiinkin juurikastouhuissa varsin hyvässä vaiheessa, lähti nimittäin jo viimeinenkin kuorma Säkylän suuntaan. Tuossa kuva viimeisen auman kuormauksesta. Eipä tarvitse enää miettiä auman peittämisiä.
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Alhon%20tilan%20kuvia_tiedostot/image023.jpg)
-
No mimmosia satoja jurtista on tullu? saisivat piakkoin jo hakea loputki pois,vajaa puolet vietiin heti alkukaudesta puhtaus 89% , sokeri% 16,2 kokonaissatoa arvioisin 43t/ha. Ei siis mitään ennätyksiä,tosin apulannasta tuli vähän pihistettyä ja kokeilumielessä tuli kylvettyä jurtille pari liian hapanta uutta lohkoa (alin ph 5,6 ),kalkkia saivat keväällä enpä tiä kerkeskö vaikuttamaan kynnöksen alta. Ei ollu niistä paljo satotoiveita mutta komia kesä tuotti vaan noistaki likemmäs 40t/h .Aikas komeista sadoista on kyl juttuja kuullu.......
-
Vesisateet söivät savimaalla satoa aika paljon, yhdellä lohkolla, jossa ei vesi haitannut oli satoa 45tn/ha puhtaana ja muualla sitten vähemmän jolloin keskisadoksi jäi vain 35,5tn/ha puhtaana.
-
Keskisato alkaa vitosella sokeria yli 8T/ha siinä suuntaa...
-
no jatkuuko vai olisko tähä hyvä loöpetta piänes simas