Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 21 22 [23] 24 25 26

Viestit - nisu

Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 06.12.15 - klo:11:08

  Elä sinä SS rypsirapseja sinne pelloilesi haaveile ,kun ne ei sinne saharan lämpöön sovi ,vaan laitatkin
kuminaa ,niin saat ne kuivat savitöyräät muhuksi ja kasvamaan kuivinakin kesinä. ;)
Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 06.12.15 - klo:10:12
Joo oliko tässä juonteessa puhe, että jos viljan viljelyala vähenee ja viljasato vähenee, niin hinta nousee ?

No, kokonaisviljasato nyt sitten oli 10% alempi kuin viime aikoina. Ei ole viljan hinta näkynyt nousevan.
Ei se meikäläisen öljykasvinkylvöön vaikuta, mutta osoittaa sen, että aika vähän on
kotimaisella satotasolla vaikutusta täkäläiseen hintaan, eli toive siitä, josko jotkin eturivin tehokellokkaat
saisivat vallan rajoittaa harrastelijoiden viljelyä, sillä perusteella, että heidän viljelynsä
tulisi sillä tavoin kannattavaksi, saattaisi olla vähäinen vaikutukseltaan, vaikka toteutuisikin.

-SS-


Vaikka hinnat ei noussu ,mutta ei onneksi laskenutkaan sinne perinteisen 100 euroon ,mitä pelkäsin
viimme kevättalvella ja kiinnitin osan sadosta 140 euroon ,siis kyse ohrasta.  :-[
Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 01.12.15 - klo:18:38
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-

Ne mitä on viljoilla, rikkaruohot on tapana deletoida kuten saatanallinen savikka joka sikisee jo yhdestä varresta satoina siemeninä.

Mielestäni savikka helpoin torjuttava ,en oikin käsitä tuota SKN huumoria. ;D
Kasvintuotanto / Vs: Kaarle
: 29.11.15 - klo:10:56
 Näissä uutuuksissa on se ongelma ,kun isäntä laittaa sen tilan parhaalle pellolle ja sitten taivastelee
naapureille kuinka hyvä tämä uusi lajike on. Tuli vain mieleen Loviisa ohra joka -90 luvun alussa tuli
markkinoille. ;)
En ymmärrä että miten maanviljelystä voi tulla alveja maksettavaksi? Tuethan ovat alvittomia ja näistä kahuista ei kukaan mistään maksa. Alvien tilityspäivä on allekirjoittaneen vuoden paras palkkapäivä  8)

En muista, milloin olisin saanut alveista palautusta. Saattaa olla, että jonkun ison investoinnin yhteydessä. Taisi olla konehallin rakentamisen yhteydessä. Kuitenkin viljanviljelyä ja nykyisin vieläpä luomu. Puukaupatkaan eivät ole selitys asiaan, nekin ovat pieniä. Koneurakointi aikoinaan oli kyllä palautuksia nostava osuus, mutta kyllä silloinkin viljanviljelystä tuli enemmän alvillista tuloa, kun siihen meni. Jos perustoiminta on kannattavan puolella, alv-maksuja tulee tilitettäväksi.

 Enpä usko että yksikään pelkkä viljatila olisi Alv tilityksessä maksupuolella. Kyllä maksulliseen Alv tilitykseen
löytyy selitys yleensä niistä pienistä puukaupoista taikka urakoinnista, on tullut eräskin viljatilan kirjapito
tehtyä -94 Alv. uudistuksen jälkeen. :D
  Urakoitsialta kuulin, että 80 tonnia hehtaarille oli syksyllä pitänyt ajaa naudanlietettä ,liekkö pelkkää
vettä sitten ollut?  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Ei se nouse...
: 05.11.15 - klo:08:56
  Mikä olisi preeriakasvien hinta ,jos olisi ollut rypsiä 100 000 hehtaaria enempi viljelyksessä ?? ;D
Hei

Tottakai tuottavat naaraat säästetään, alkukaudesta pyritään poistamaan vasomattomia tyhjiä lehmiä.
Sitten kun vasoja ammutaan ei enää ammuta tuottavia naaraita, on niitäkin porukoita kuulemma jotka aikanaan ampu järjestäin vasat ja emät samaan kasaan, sitte ihmetelty kun kanta vaan pienenee.

Aamusta taas saa passiin lähtiä.
Miksi se pitää olla niin kaksi naamaista ,kun kerta tiedetään mitä haittoja liika hirvikanta
aiheuttaa ,kuten esimerkisi hirvikärpäset, ei -60 luvulla tiedetty hirvikärpäsistä mitään ,kun kanta oli alle 10 000 hirven talvikanta.
Ihte harmaakantisella jukolla opetellu rypsin ´kylvön ja mielestäni se kylvi
yllättävän tasaseen ,ei erottunut kylvörivit.
Eipä se liha halpaa ole metsästettynäkään.Aikaa ja polttoainetta palaa,luvatkaan ilmasia,mutta kyllä kaikki harrastukset maksaa enempi tai sitten vielä enemmän. 8)

 Joo ja silti säästetään natuja ,jotta olisi seuraavana syksynä vielä enempi metsästettävää ,harrastuksessa
halvinta on aika ,polttoaine ja luvat verrattuna mitä tuhoa hirvet aiheuttavat taimikoille ja varsinkin liikenteelle
voi sitä kärsimystä joka hirvikolarissa menettää omaisensa.


tisu ei taija tietää oikein mistä puhuu... :-*
hirvikanta on laskenut takavuosien  reilusta 140000 yksilöstä n. 80000 yksilöön.
samoten hirvikolarit/taimikkotuhot.
tämä taimikkotuho  propaganda, taitaa olla jonku seurasta potkitun kokovartalokyrvän vikinää... ;D
Mistä hoksasit että hirviviporukassa? siittäkö että natuja säästetään? keskiviikon
maastulissa hyvä kirjoitus ja perjantain just niinkö itse aatelen ,kun on aikoinaan
hirvikolari tullut ajettua ,onneksi henki säily. Mitä eroa on muuten poroisännällä, verrattuna hirvimihellä? no se että poroisäntä on  koko päivänen ja hirvimies
osa-aikainen, molemmat laiduntaa toisten mailla.
Eipä se liha halpaa ole metsästettynäkään.Aikaa ja polttoainetta palaa,luvatkaan ilmasia,mutta kyllä kaikki harrastukset maksaa enempi tai sitten vielä enemmän. 8)

 Joo ja silti säästetään natuja ,jotta olisi seuraavana syksynä vielä enempi metsästettävää ,harrastuksessa
halvinta on aika ,polttoaine ja luvat verrattuna mitä tuhoa hirvet aiheuttavat taimikoille ja varsinkin liikenteelle
voi sitä kärsimystä joka hirvikolarissa menettää omaisensa.
Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 20.10.15 - klo:09:10
  Kolme -neljävuotta kuminaa ,niin muhua maa sen jälkeen.
Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

???  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

  Itse kun ensimmäisen kerran -99 vuonna rypsiä kylvin ,niin juurikin tuon rypsi 2000 nimisen opuksen lujin
useampaan kertaan kannesta kanteen, oli pätevä opus seikkaperäisten kuvien ,kuten muokkauksesta.
  Harmi vaan kun oli paperiversiona silloin ja en samaa ole sitten netistä löytänyt ,taikka en ole osannut hakia.
 
 Kyllähän se ensimmäinen rypsikierto ilman rikantorjuntaa onnistuu ,jos viljoilta oli tunnollisesti rikat torjuttu,
mutta sitten toisella ja kolmannella rypsikierrolla saattaa rikatkin jo haitata.
  Aurea ja clmoksi
Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?

 Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.
Neljä vuotta tätä on tullutkin jo suunniteltua mutta ensi keväänä pätkäytän kylvöön Aureaa lopultakin, nuo 14-15 tunnin vehnänkuivaukset alkavat riittää tältä erää. Mitenkä clearfield-rypsi kasvoi tällaisena poikkeuskesänä?

  Tosi hyvin kasvoi Aurea rypsi, 15vuoden rypsinviljelyn paras vuosi lähemmäs 3000 kilon näyttäis satoa kertyvän
hehtaarilta. Neljäs vuosi Aurea rypsiä ,kolmena aikaisenpana ollut myös Hohto rypsiä vierellä ,sadossa ei juurikaan
eroa ,mutta valmistumisessa jo onkin useamman päivän ero. Rikan torjunnassa myös hyvä ,kun tehoa kaikkiin
rikkoihin myös pillike lähtee ,johon taasen calera ei tehoa ollenkaan.
Sivuja: 1 ... 21 22 [23] 24 25 26