Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Emolehmäkarjan metsälaidunnus?  (Luettu 10501 kertaa)

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.

 Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?

 Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?

 Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?

 Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella?                                             Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.

 Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?

 Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P

 

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Optimi on naapurin mettä, jota kaupunkilaisomistajat käyvät katsomassa vain omistajasukupolven vaihtuessa.

Aikaisemmassa kannattavuus/tulevaisuuspäättellyssä vaikutit ihan fiksulta ja ajattelevaiselta kaverilta. Pidä se.

RaakaEmo

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.

 Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?

 Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?

 Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?

 Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella?                                             Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.


 Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?

 Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P

 

Pidettiin yksi lauma(24 emoa + sonni) metsälaitumella (7 ha aidattu) viime talvi. Syötävää ei metsästä löydy, joten sitä vietävä normaalisti. Oleskelivat hyvin pienellä alle 0,5 ha alueella mäellä. Talven aikana kumpareesta tuli iso "makuukumpu", kun ajelin sinne pehkupaaleja ja heiniä. Joka päivä vettä tarvii. Laiteltiin pressuja puiden väliin ja poikimisetkin hoitui paremmin kuin hyvin, kun vain on kuivat makuualustat. Yksi emo teki vasikkansa kuusen juurelle muutaman sadan metrin päähän, muut poiki kummulle. Puut kärsii oleskelualuella, hankaavat, puskevat, jyrsivät kuorta. Märkänä ja sulana aikana juuret kärsii. Eläinlääkäri kävi kerran vasikkaa hoitamassa, muttei maininnut oloista mitään. Omasta mielestä ratkaisu oli ihan ok. Kunhan on kuiva ja tuulensuojaisa makuualusta, ruokaa ja vettä tarjolla.

Puraat

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 379
  • Että tämmönen Tapaus
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.

 Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?

- Aikoinaan oli lypykarjan käytössä suojametsää, semmosta sekametsää. Männyt kuivu pystyyn, kuuset näytti kestävän paremmin. Lannoitusvaikutusta oli havaittavissa, vuosikasvu oli runsas. Eipä siitä lisäkasvusta ollu mitään hyötyä, kun kaikki puu meni poikkeuksetta polttopuuksi, no tuli ainakin enemmän pilkkeitä. Aika tehokkaasti raastoivat kaarnan irti puista.
 

Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?

 Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?

 Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella?                                             Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.

 Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?

 Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P

 

Regent

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.

Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.

Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.

Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.

Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.

Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.

Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.

No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.

Regent

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Paalien silppuamisesta:
On tuota kokeiltu, että viedään paalit kokonaisina pellolle ja metsiin. Ei ole meillä toiminut. 40 lehmää tarvii jo monta paalia, jotta heikoimmatkin pääsevät syömään. Hukka on valtava jos polkevat aukeavaa paalia aluseksi. Kaiken lisäksi johtajalehmät jäävät makaamaan maahanpoljetun paalin päälle. Paalin levittäminen (ei välttämättä silppuaminen) pitkiin karhoihin/ kasoihin ja niin paljon kerrallaan että muutaman tunnin päästä ei näy korren kortta. Näin olen saanut peltoruokinnan toimimaan. Ruokintakehät on huono idea, kun lehmiä paljon.  

Mutta toimisiko tuo kylvö ideana ja kävisikö esim alsikeapila ja timotei metsäpohjaan?? Petri!!  

Regent

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.

Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.

Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.

No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.

Ei niitä voi sinne mettään poijittaa. Lauma ajetaan poikimaan kartanon lähelle poikimalaitumelle, missä on kaikki tarvittava. Esimerkiksi avustusmahdollisuus. 30 ha Metsälaidunta ja siellä jossain piilotteleva vastasyntynyt vasikka ::)  Itsellä oli 0.5 ha eikä meinannut löytyä.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko??    ???    :P

Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.

Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.

Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.

No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.

Ei niitä voi sinne mettään poijittaa. Lauma ajetaan poikimaan kartanon lähelle poikimalaitumelle, missä on kaikki tarvittava. Esimerkiksi avustusmahdollisuus. 30 ha Metsälaidunta ja siellä jossain piilotteleva vastasyntynyt vasikka ::)  Itsellä oli 0.5 ha eikä meinannut löytyä.

Näin on, kyllä se vaan osaa piiloutua ja olla liikkumatta, kun sitä vasikkaa haet, ei tarvi olla paljonkaan pensikkoa, niin on homma sen löytämisessä.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Paalien silppuamisesta:
On tuota kokeiltu, että viedään paalit kokonaisina pellolle ja metsiin. Ei ole meillä toiminut. 40 lehmää tarvii jo monta paalia, jotta heikoimmatkin pääsevät syömään. Hukka on valtava jos polkevat aukeavaa paalia aluseksi. Kaiken lisäksi johtajalehmät jäävät makaamaan maahanpoljetun paalin päälle. Paalin levittäminen (ei välttämättä silppuaminen) pitkiin karhoihin/ kasoihin ja niin paljon kerrallaan että muutaman tunnin päästä ei näy korren kortta. Näin olen saanut peltoruokinnan toimimaan. Ruokintakehät on huono idea, kun lehmiä paljon.  

Mutta toimisiko tuo kylvö ideana ja kävisikö esim alsikeapila ja timotei metsäpohjaan?? Petri!!  

Niitä on semmosia siirettäviä metallisia kehikoita, johon se pallo mahtuu, oletko kokeillu ja mitä mieltä olet, kannattaisiko niitä ostaa, maksaa noin 500 euroa kappale.

herttu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 219
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Onko
kellään kokemusta jos aitais istutetun taimikon. Hoitaisko heinät veks vai heinät sekä taimet ? 3 ha 20 emoo ja vasikat tietty ?
Ei kaiken aikaa, vaan siten et heinät hoidettu...

Paalia on syötetty häkkiin ja lauma on 7 nuppia. Häkkiä tarvii siirtää joka paalin vienti kerralla ja silti pehmenee paikkauskylvökuntoon laidun. Tietty jos kuivempia kelejä...

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Onko
kellään kokemusta jos aitais istutetun taimikon. Hoitaisko heinät veks vai heinät sekä taimet ? 3 ha 20 emoo ja vasikat tietty ?
Ei kaiken aikaa, vaan siten et heinät hoidettu...

Paalia on syötetty häkkiin ja lauma on 7 nuppia. Häkkiä tarvii siirtää joka paalin vienti kerralla ja silti pehmenee paikkauskylvökuntoon laidun. Tietty jos kuivempia kelejä...


Kyllä ne taimet lähtee, samalla kuin kaikki muukin.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Emolehmäkarjan metsälaidunnus?
Mitenköhän onnistuisi siirtää eläimet kuukautta ennen poikimista ihan eri paikkaan sadan kilsan päähän? Lieneekö stressitekijä ja entäs siirto takaisin vasikan kanssa, olisiko kuukausi poikimisesta liian pian?