62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.

No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:

totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.

Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja. Ja toisaalta ne tilat jotka pysyisivät pystyssä kun ei ole pääomakuluja lopettavat koska eihän sitä nyt ilmaiseksi viitsi paskalle haista vaikka miten tärkeää olisikin omalle teurastamolle tuottaa halpaa raaka-ainetta nollakatteella. Tai sitten teurastamojen pitää alkaa maksaa pienillekin tiloille riittävää hintaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.

No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.

Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Siitä minä, näin amatöörinä, olenkin yllättynyt, että miksi c-raja kulkee noinkin hedelmällisillä alueilla. Jotenkin maalaisjärjellä tuntuis, et Oulun läänin eteläraja olis c-raja. Nämä ovat vain tyhmän maalaistytön mietteitä. Te tiedätte nämä jutut paremmin.

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Tuota noin. Otetaas esimerkki. Lihasiantuottaja AB-alueella tuottaa lihaa ja teurastamo suostuu maksamaan siitä tiettyä kilohintaa ja tila saa siitä lihasta 1500 * 85 * 1,40 = 178.500 euroa. Tuotantokustannukset ilman palkkavaatimusta tälle tilalle ovat 158.500 euroa. Jää 20.000 euroa. Koska tila ei saa tukia niin tuo jää palkaksi. Sama tila C-aluella saa saman tuoton kun teurastamo maksaa samaa hinta kuten maidostakin kaikille ja samat rehu yms kustannukset tarkoittavat että saman verran eli 20.000 jää erotukseksi. Mutta C-alueen tila saakin tukea (1500 / 13) * 210 = 24.230 euroa. Tälle tilalle jää siis palkaksi 44.230 euroa. Ja ihan tasan tämä vaikuttaa siihen kannattaako tuottaa vai ei eli tilojen väliseen kilpailuasetelmaan. Eli suuri osa tuosta oli kyllä aika huuhaata, yritykset myös maatalousyritykset kilpailevat AINA tavalla tai toisella toisiaan vastaan tavoitteena saada mahdollisimman paljon jäämään itselle palkaksi.

Oulun korkeudelle C-alueen raja.
Nyt C1,A,B alueille samat kotieläintuet.Jos ei lisää rahaa niin nykyiset tasan.Mielellään lisää rahaa niin että AB alue sais samat rahat kuin C nyt.

Epärealistinen ehdotus sen tiedän mutta kuitenkin...

Näin viljanviljelijän näkökulmasta yo. ehdotus oisi todella mieleen.
Harmittaa esim. rukiinviljelyn kannalta kun sattuu tuo oma viljelys olemaan tukialuerajan väärällä puolen. Pellot ois kuin luotu rukiin viljelyyn. Tosin sadekesänä kasvaa hyvin myös ohra. Viime kesänä Kunnari ohrasta keskim. 5000kg/ha ja hlp 70-72.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:34

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Tuota noin. Otetaas esimerkki. Lihasiantuottaja AB-alueella tuottaa lihaa ja teurastamo suostuu maksamaan siitä tiettyä kilohintaa ja tila saa siitä lihasta 1500 * 85 * 1,40 = 178.500 euroa. Tuotantokustannukset ilman palkkavaatimusta tälle tilalle ovat 158.500 euroa. Jää 20.000 euroa. Koska tila ei saa tukia niin tuo jää palkaksi. Sama tila C-aluella saa saman tuoton kun teurastamo maksaa samaa hinta kuten maidostakin kaikille ja samat rehu yms kustannukset tarkoittavat että saman verran eli 20.000 jää erotukseksi. Mutta C-alueen tila saakin tukea (1500 / 13) * 210 = 24.230 euroa. Tälle tilalle jää siis palkaksi 44.230 euroa. Ja ihan tasan tämä vaikuttaa siihen kannattaako tuottaa vai ei eli tilojen väliseen kilpailuasetelmaan. Eli suuri osa tuosta oli kyllä aika huuhaata, yritykset myös maatalousyritykset kilpailevat AINA tavalla tai toisella toisiaan vastaan tavoitteena saada mahdollisimman paljon jäämään itselle palkaksi.

Otetaan toinen esimerkki ...

Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.

Otetaan toinen esimerkki ...

Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.

Hei haloo? Et ole tosissasi, ethän? Onko tämä talousajattelua tiloilla laajemminkin? Etkö ole tajunnut että ihan samalla tavalla analogia on tuohon tarjouskilpailuun maataloudessakin. Olet kasvattanut 1.000 sikaa teuraskypsiksi ja ne on pakko myydä jonnekin. Teurastamon asiamies sanoo että hinta on 1.20, ota tai jätä. Ja tiedät että koska C-alueen tila saa tuet niin teurastamo saa sieltä lihaa tuolla hinnalla. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vaikka sen lihan tuotantokustannus olisi ollut sinulle 1.35. Ihan sama tilanne sinulla itselläsi on. Ostaja tarjoaa sinulle lihasonnistasi 100 euroa ja koska ei ole missään olemassa toista ostajaa joka tarjoaisi enemmän niin sinun on pakko myydä vaikka sen kasvatus olisi maksanut sinulle 200 euroa. Voit tietysti pitää sonnisi tai syödä sen mutta yleensä pöytälaatikossa on laskuja odottamassa jne. Viljapuolella tämä toimii tasan näin, pakko myydä vaikka hinta ei kata edes tuotantokustannuksia että saisi laskuja maksetuksi. Täysin ostajan markkinat. Hoida siinä sitten tilaasi...

Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)!    Arvaa kumpi voittaa kisat?

Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)!    Arvaa kumpi voittaa kisat?

Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:22:05

Otetaan toinen esimerkki ...

Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.

Hei haloo? Et ole tosissasi, ethän? Onko tämä talousajattelua tiloilla laajemminkin? Etkö ole tajunnut että ihan samalla tavalla analogia on tuohon tarjouskilpailuun maataloudessakin. Olet kasvattanut 1.000 sikaa teuraskypsiksi ja ne on pakko myydä jonnekin. Teurastamon asiamies sanoo että hinta on 1.20, ota tai jätä. Ja tiedät että koska C-alueen tila saa tuet niin teurastamo saa sieltä lihaa tuolla hinnalla. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vaikka sen lihan tuotantokustannus olisi ollut sinulle 1.35. Ihan sama tilanne sinulla itselläsi on. Ostaja tarjoaa sinulle lihasonnistasi 100 euroa ja koska ei ole missään olemassa toista ostajaa joka tarjoaisi enemmän niin sinun on pakko myydä vaikka sen kasvatus olisi maksanut sinulle 200 euroa. Voit tietysti pitää sonnisi tai syödä sen mutta yleensä pöytälaatikossa on laskuja odottamassa jne. Viljapuolella tämä toimii tasan näin, pakko myydä vaikka hinta ei kata edes tuotantokustannuksia että saisi laskuja maksetuksi. Täysin ostajan markkinat. Hoida siinä sitten tilaasi...

Totta, ostajan markkinat on maataloudessa, mutta kilpailua ei käydä tilojen kesken, se on paskapuhetta ...
Mitään huutokauppaa tilojen kesken ei käydä, peltojen vuokrissa ehkä on toisin, siellä viljelijät kilpailee keskenään ihan oikeasti pelloista ja tekevät ihan oikeasti tarjouksia.
Ja kuten oikeissa tarjouskilpailuissa on, toinen jää ihan oikeasti ilman peltoa ....

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:25

Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)!    Arvaa kumpi voittaa kisat?

Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?

Niin. Taannoin meinottelit ettei ole viljelijäin vika ollenkaan nuot järjettömät maanhinnat. Mitenkäs ny mieli muuttunu?

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:25

Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)!    Arvaa kumpi voittaa kisat?

Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?

Niin. Taannoin meinottelit ettei ole viljelijäin vika ollenkaan nuot järjettömät maanhinnat. Mitenkäs ny mieli muuttunu?

Enhän minä mielestäni niin missään kirjoittanut ettei se ole viljelijäin vika. Selitin vain että mistä se johtuu eli tästä "laajenna tai kuole" -systeemistä joka johtaa siihen että niukasta pellosta kilpaillaan. En mielestäni ottanut mitään kantaa siihen kenen vika se on vaan yritin analysoida syitä mitkä siihen johtavat.

Ja löysin varmaan sen jutunkin mitä tarkoitat eli tämän:

Kerran vielä...

Valitettavasti pellon tuottoarvo ja ostohinnat Etelä-Suomessa ovat eläneet ihan omaa elämäänsä. Ostohinnalla ja tuottoarvolla ei ole mitään todellista yhteyttä eli siitä et voi mitään päätellä. Suurin syy on se että on paniikki päällä kaikilla. Jos tilaa ei saada laajenettua eurokelpoiseksi niin tila kuolee ja menetetään. Tästä syystä kaikki jotka itse tai jatkaja haluavat tilan jatkavan ostavat kaikki läheltä tarjolle  tulevat pellot hintaan mihin tahansa. Sama ilmiö on käsittääkseni C-alueella kotieläinintensiivisillä alueilla? Peltoa raivataankin melkein vaikka mistä kun ei järkevän etäisyyden päästä pysty ostamaan järkevään hintaan.

Ja sitten monella alueella kuten itsellänikin tonttimaan odotusarvo määrää pellon hintaa. Kukaan myy lähellekään tuottoarvoa jos on mahdollista että 10 vuoden päästä tähän rakennetaan kauppakeskus?

Mutta että huono peruste kannattavuuden arvioinnille tuo pellon hinta sanoisin.

Ja tähän vielä lisäys? Itse kilpailleet? Mitäs itse teet jos tilanne on se että itse haluat jatkaa ja kehittää tilaasi mutta niin haluaa lähin naapurikin? Menetkö naapurin kahvipöytään aamusella ja sanot rauhallisesti että "Kuule, minä olen nyt aikonut jatkaa ja kehittää tilaani ja koska sinä et oikein sovi siihen kuvioon niin myypäs peltosi minulle sopuhintaan, vaikka 20% markkina-arvosta". Mitäs luulet että naapuri sanoisi? Kun naapuri on itsekin aikonut laajentaa tilaansa ja kehittyä eu-kokoiseksi tuottavaksi tilaksi. Lisäksi naapuri tietää että hänenkin maillensa saattaa 10 vuoden päästä pätkähtää se kauppakeskus jos niikseen tulee tai ainakin lähimmästä keskustaajamasta joku haluaa maalle ja mielellään ostaa tontin hyvään hintaan pellon reunasta. Kun näitä tällaisia kasvavia tiloja sattuu sopivasti muutama alueelle ja maata harvoin myyntiin tulee niin hinnat nousee väkisin. Tietysti voisi kuvitella että perustetaan maanostokartelli ja ostetaan kahteen pekkaan naapurit pois nimellisillä tarjouksilla mutta kun se maa kelpaa vähän kauempanakin olevalle tilalle joka kokee että pakko kasvaa tai kuolla pois. Ymmärrätkö mistä on kyse?

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:43

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.

No onko siinä mitään järkeä jos kustannukset karkaa tuottojen edelle?
Eikö sen vertaa löydy viljelijöillä yhteishenkeä että sopisitta jonkun vuokrakaton, esim. 300e/ha? Maanomistaja sitten päättää kelle antaa vuokralle.
Pitääkö kilpailla itsensä hengiltä?