Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Maalaityttö - 23.01.09 - klo:09:08
-
Pitäisikö tukirajat jakaa uudelleen? Katsoin, että se useassa tapauksessa jakaa jopa saman kunnan. Sitten mietin, pitäisikö c-rajaa nostaa ylemmäs?
-
C-raja, mmmmm... :P Nostais c-rajan vaikka kainaloihin kun sä ehdotat, muutes sen vois tilsiä vaik jalkoin alle.
-
Kyyllä se minihame Suomineidolle sopisi
-
Maalaitytön ei passaa nostaa hameenlievettään liikaa. Voi pallit vilahdella...
-
Tämä on täällä niin, varmaan, moneen kertaan koluttu aihe, että aloitukseni poiki vain pelkkiä asiattomuuksia. (tänne muuten pitäisi ilmeisesti laittaa kuva)
-
Tämä on täällä niin, varmaan, moneen kertaan koluttu aihe, että aloitukseni poiki vain pelkkiä asiattomuuksia. (tänne muuten pitäisi ilmeisesti laittaa kuva)
Anna pallies olla piilossa vaan ;D :D :) ::) :P
-
Mitä yhteistä on Auliksella ja Skotilla? Kumpikin käyttää hametta ;D
-
Juu ja tippoja kans ;D
-
Mitä eroa on joulupukilla ja auliksella?
joulupukilla on lahjoja ;D ;D ;D ;D ;D
-
Tulipas tytille tökeröitä vastauksia,ilman muuta tällaiset hihasta vedetyt rajat pitäisi ottaa vakavan pohdinnan alle.
On turhaa energian tuhlausta tuo keskusta/kokoomus vääntö,ollaan tyytyväisiä että ei tarvi vasemmiston kanssa enää vääntää kättä.
-
Pudotetaan vähän, niin kepu ja MTK saa ainaski yhden vankkumattoman kannattajan lisää, joka ei tule sitten uskossaan horjumaan.. ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Ei o tyhmiä kysymyksiä vaan vastaukset on mitä sattuu
-
Ei o tyhmiä kysymyksiä vaan vastaukset on mitä sattuu
Niinpä. Vastatkaapa sitten asiallisesti, pyydän.
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
-
Oulun korkeudelle C-alueen raja.
Nyt C1,A,B alueille samat kotieläintuet.Jos ei lisää rahaa niin nykyiset tasan.Mielellään lisää rahaa niin että AB alue sais samat rahat kuin C nyt.
Epärealistinen ehdotus sen tiedän mutta kuitenkin...
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:
totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.
Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja. Ja toisaalta ne tilat jotka pysyisivät pystyssä kun ei ole pääomakuluja lopettavat koska eihän sitä nyt ilmaiseksi viitsi paskalle haista vaikka miten tärkeää olisikin omalle teurastamolle tuottaa halpaa raaka-ainetta nollakatteella. Tai sitten teurastamojen pitää alkaa maksaa pienillekin tiloille riittävää hintaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:
totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.
Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
-
Siitä minä, näin amatöörinä, olenkin yllättynyt, että miksi c-raja kulkee noinkin hedelmällisillä alueilla. Jotenkin maalaisjärjellä tuntuis, et Oulun läänin eteläraja olis c-raja. Nämä ovat vain tyhmän maalaistytön mietteitä. Te tiedätte nämä jutut paremmin.
-
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
Tuota noin. Otetaas esimerkki. Lihasiantuottaja AB-alueella tuottaa lihaa ja teurastamo suostuu maksamaan siitä tiettyä kilohintaa ja tila saa siitä lihasta 1500 * 85 * 1,40 = 178.500 euroa. Tuotantokustannukset ilman palkkavaatimusta tälle tilalle ovat 158.500 euroa. Jää 20.000 euroa. Koska tila ei saa tukia niin tuo jää palkaksi. Sama tila C-aluella saa saman tuoton kun teurastamo maksaa samaa hinta kuten maidostakin kaikille ja samat rehu yms kustannukset tarkoittavat että saman verran eli 20.000 jää erotukseksi. Mutta C-alueen tila saakin tukea (1500 / 13) * 210 = 24.230 euroa. Tälle tilalle jää siis palkaksi 44.230 euroa. Ja ihan tasan tämä vaikuttaa siihen kannattaako tuottaa vai ei eli tilojen väliseen kilpailuasetelmaan. Eli suuri osa tuosta oli kyllä aika huuhaata, yritykset myös maatalousyritykset kilpailevat AINA tavalla tai toisella toisiaan vastaan tavoitteena saada mahdollisimman paljon jäämään itselle palkaksi.
-
Oulun korkeudelle C-alueen raja.
Nyt C1,A,B alueille samat kotieläintuet.Jos ei lisää rahaa niin nykyiset tasan.Mielellään lisää rahaa niin että AB alue sais samat rahat kuin C nyt.
Epärealistinen ehdotus sen tiedän mutta kuitenkin...
Näin viljanviljelijän näkökulmasta yo. ehdotus oisi todella mieleen.
Harmittaa esim. rukiinviljelyn kannalta kun sattuu tuo oma viljelys olemaan tukialuerajan väärällä puolen. Pellot ois kuin luotu rukiin viljelyyn. Tosin sadekesänä kasvaa hyvin myös ohra. Viime kesänä Kunnari ohrasta keskim. 5000kg/ha ja hlp 70-72. :)
-
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
Tuota noin. Otetaas esimerkki. Lihasiantuottaja AB-alueella tuottaa lihaa ja teurastamo suostuu maksamaan siitä tiettyä kilohintaa ja tila saa siitä lihasta 1500 * 85 * 1,40 = 178.500 euroa. Tuotantokustannukset ilman palkkavaatimusta tälle tilalle ovat 158.500 euroa. Jää 20.000 euroa. Koska tila ei saa tukia niin tuo jää palkaksi. Sama tila C-aluella saa saman tuoton kun teurastamo maksaa samaa hinta kuten maidostakin kaikille ja samat rehu yms kustannukset tarkoittavat että saman verran eli 20.000 jää erotukseksi. Mutta C-alueen tila saakin tukea (1500 / 13) * 210 = 24.230 euroa. Tälle tilalle jää siis palkaksi 44.230 euroa. Ja ihan tasan tämä vaikuttaa siihen kannattaako tuottaa vai ei eli tilojen väliseen kilpailuasetelmaan. Eli suuri osa tuosta oli kyllä aika huuhaata, yritykset myös maatalousyritykset kilpailevat AINA tavalla tai toisella toisiaan vastaan tavoitteena saada mahdollisimman paljon jäämään itselle palkaksi.
Otetaan toinen esimerkki ...
Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.
-
Otetaan toinen esimerkki ...
Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.
Hei haloo? Et ole tosissasi, ethän? Onko tämä talousajattelua tiloilla laajemminkin? Etkö ole tajunnut että ihan samalla tavalla analogia on tuohon tarjouskilpailuun maataloudessakin. Olet kasvattanut 1.000 sikaa teuraskypsiksi ja ne on pakko myydä jonnekin. Teurastamon asiamies sanoo että hinta on 1.20, ota tai jätä. Ja tiedät että koska C-alueen tila saa tuet niin teurastamo saa sieltä lihaa tuolla hinnalla. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vaikka sen lihan tuotantokustannus olisi ollut sinulle 1.35. Ihan sama tilanne sinulla itselläsi on. Ostaja tarjoaa sinulle lihasonnistasi 100 euroa ja koska ei ole missään olemassa toista ostajaa joka tarjoaisi enemmän niin sinun on pakko myydä vaikka sen kasvatus olisi maksanut sinulle 200 euroa. Voit tietysti pitää sonnisi tai syödä sen mutta yleensä pöytälaatikossa on laskuja odottamassa jne. Viljapuolella tämä toimii tasan näin, pakko myydä vaikka hinta ei kata edes tuotantokustannuksia että saisi laskuja maksetuksi. Täysin ostajan markkinat. Hoida siinä sitten tilaasi...
-
Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)! Arvaa kumpi voittaa kisat?
-
Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)! Arvaa kumpi voittaa kisat?
Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?
-
Otetaan toinen esimerkki ...
Kaksi yritystä tekee tarjouksen urakasta, toinen A-alueelta ja toinen C-alueelta, A-alueen yritys on tehnyt halvemman tarjouksen, josta seuraa se, ettei C-alueen yritys tee penninkään tulosta, koska sen tuotteet ei ole menneet kaupaksi, koska se hävisi tarjouskilpailun, molemmilla on kumminkin tehdas maksettavana ja miehet siellä töissä ....
On se pikkuisen eri tilanne, kuin maataloudessa, jossa tuotteet haetaan kotoa, eikä niitä tarvitse myydä mihinkään.
Hinta on sama kaikille, kyse on vaan siitä, että "yrittäjä" eli maajussi osaa hoitaa tilaansa niin, ettei tee konkurssia.
Hei haloo? Et ole tosissasi, ethän? Onko tämä talousajattelua tiloilla laajemminkin? Etkö ole tajunnut että ihan samalla tavalla analogia on tuohon tarjouskilpailuun maataloudessakin. Olet kasvattanut 1.000 sikaa teuraskypsiksi ja ne on pakko myydä jonnekin. Teurastamon asiamies sanoo että hinta on 1.20, ota tai jätä. Ja tiedät että koska C-alueen tila saa tuet niin teurastamo saa sieltä lihaa tuolla hinnalla. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa vaikka sen lihan tuotantokustannus olisi ollut sinulle 1.35. Ihan sama tilanne sinulla itselläsi on. Ostaja tarjoaa sinulle lihasonnistasi 100 euroa ja koska ei ole missään olemassa toista ostajaa joka tarjoaisi enemmän niin sinun on pakko myydä vaikka sen kasvatus olisi maksanut sinulle 200 euroa. Voit tietysti pitää sonnisi tai syödä sen mutta yleensä pöytälaatikossa on laskuja odottamassa jne. Viljapuolella tämä toimii tasan näin, pakko myydä vaikka hinta ei kata edes tuotantokustannuksia että saisi laskuja maksetuksi. Täysin ostajan markkinat. Hoida siinä sitten tilaasi...
Totta, ostajan markkinat on maataloudessa, mutta kilpailua ei käydä tilojen kesken, se on paskapuhetta ...
Mitään huutokauppaa tilojen kesken ei käydä, peltojen vuokrissa ehkä on toisin, siellä viljelijät kilpailee keskenään ihan oikeasti pelloista ja tekevät ihan oikeasti tarjouksia.
Ja kuten oikeissa tarjouskilpailuissa on, toinen jää ihan oikeasti ilman peltoa ....
-
Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)! Arvaa kumpi voittaa kisat?
Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?
Niin. Taannoin meinottelit ettei ole viljelijäin vika ollenkaan nuot järjettömät maanhinnat. Mitenkäs ny mieli muuttunu?
-
Tässä "rajalla" tukiero konkretisoituu ikävällä tavalla peltovuokrakisoissa. Jos minä tarjoan 300 euroa ja Ceemies(jolla on lehmä per hehtaari) tarjoaa 530, niin itseasiassa me molemmat olemme tarjonneet saman rahan(suhteessa saamiimme tukiin)! Arvaa kumpi voittaa kisat?
Huomattavasti parempi esimerkki kuin minulla ja ihan konkreettisesti osoittaa että tilat kilpailevat keskenään. Kyllä täällä päin ainakin on ihan selvää kilpailua vuokrapelloista ja monesta muustakin jutusta jos kohta yhteisytyötäkin. En tiedä josko emo-heikillä lienee oma tilansa ihan omassa rauhassa eikä 25 kilometrin säteellä muita tiloja?
Niin. Taannoin meinottelit ettei ole viljelijäin vika ollenkaan nuot järjettömät maanhinnat. Mitenkäs ny mieli muuttunu?
Enhän minä mielestäni niin missään kirjoittanut ettei se ole viljelijäin vika. Selitin vain että mistä se johtuu eli tästä "laajenna tai kuole" -systeemistä joka johtaa siihen että niukasta pellosta kilpaillaan. En mielestäni ottanut mitään kantaa siihen kenen vika se on vaan yritin analysoida syitä mitkä siihen johtavat.
Ja löysin varmaan sen jutunkin mitä tarkoitat eli tämän:
Kerran vielä...
Valitettavasti pellon tuottoarvo ja ostohinnat Etelä-Suomessa ovat eläneet ihan omaa elämäänsä. Ostohinnalla ja tuottoarvolla ei ole mitään todellista yhteyttä eli siitä et voi mitään päätellä. Suurin syy on se että on paniikki päällä kaikilla. Jos tilaa ei saada laajenettua eurokelpoiseksi niin tila kuolee ja menetetään. Tästä syystä kaikki jotka itse tai jatkaja haluavat tilan jatkavan ostavat kaikki läheltä tarjolle tulevat pellot hintaan mihin tahansa. Sama ilmiö on käsittääkseni C-alueella kotieläinintensiivisillä alueilla? Peltoa raivataankin melkein vaikka mistä kun ei järkevän etäisyyden päästä pysty ostamaan järkevään hintaan.
Ja sitten monella alueella kuten itsellänikin tonttimaan odotusarvo määrää pellon hintaa. Kukaan myy lähellekään tuottoarvoa jos on mahdollista että 10 vuoden päästä tähän rakennetaan kauppakeskus?
Mutta että huono peruste kannattavuuden arvioinnille tuo pellon hinta sanoisin.
Ja tähän vielä lisäys? Itse kilpailleet? Mitäs itse teet jos tilanne on se että itse haluat jatkaa ja kehittää tilaasi mutta niin haluaa lähin naapurikin? Menetkö naapurin kahvipöytään aamusella ja sanot rauhallisesti että "Kuule, minä olen nyt aikonut jatkaa ja kehittää tilaani ja koska sinä et oikein sovi siihen kuvioon niin myypäs peltosi minulle sopuhintaan, vaikka 20% markkina-arvosta". Mitäs luulet että naapuri sanoisi? Kun naapuri on itsekin aikonut laajentaa tilaansa ja kehittyä eu-kokoiseksi tuottavaksi tilaksi. Lisäksi naapuri tietää että hänenkin maillensa saattaa 10 vuoden päästä pätkähtää se kauppakeskus jos niikseen tulee tai ainakin lähimmästä keskustaajamasta joku haluaa maalle ja mielellään ostaa tontin hyvään hintaan pellon reunasta. Kun näitä tällaisia kasvavia tiloja sattuu sopivasti muutama alueelle ja maata harvoin myyntiin tulee niin hinnat nousee väkisin. Tietysti voisi kuvitella että perustetaan maanostokartelli ja ostetaan kahteen pekkaan naapurit pois nimellisillä tarjouksilla mutta kun se maa kelpaa vähän kauempanakin olevalle tilalle joka kokee että pakko kasvaa tai kuolla pois. Ymmärrätkö mistä on kyse?
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.
No onko siinä mitään järkeä jos kustannukset karkaa tuottojen edelle?
Eikö sen vertaa löydy viljelijöillä yhteishenkeä että sopisitta jonkun vuokrakaton, esim. 300e/ha? Maanomistaja sitten päättää kelle antaa vuokralle.
Pitääkö kilpailla itsensä hengiltä?
-
Ainahan se raja on väärässä paikassa.Kun Suomalaiset oli vaatineet saada raja vanhaan paikkaan , niin Putin mokoma oli meinannut , että hänelle sopis se Pähkinäsaaren rauhan raja.
Ettei vain Tj ym. ois samoilla linjoilla , kun niin valittavat Lapin suurista tuista.
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.
Tuet ei riitä eikä pysy, kyllä niihin tulee leikkauksia yhtä tasaisin väliajoin kuin etelässäkin ...
Kilpailu pelloista on sitä normaalia markkinatalouteen kuuluvaa kilpailua, mitä on kaikkien yritysten välillä muilla toimialoilla.
Se, että onko järkevää maksaa näitä hintoja, niin sanon suoraan, ettei ole, se ei ole järkevää ja kun etelän tuottajat maksavat järjettömiä hintoja pelloista, niin syy ei ole pohjoisen eläintuissa, tämä väite on paskapuhetta.
Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa suoraan.
En myöskään usko, että peltojen ostaminen on ainoa keino lisätä tulosta, vaikka pelto onkin strateginen väline viljelyssä.
-
Onko emofeikki koskaan laskenut rajatuottoja?
Yksi emo tuottaa eläintukien lisäksi peltotukina jotain ja aina vähemmän mitä enemmän emoja on pinta-alaa kohti!
Esim eläintiheys 0,4ey per ha, ymppilisä 14/0,4, lfa-lisä 77/0,4 = 228 euroa per lehmä. Jos elukoita 1 ey per ha vastaavasti 91 euroa per lehmä. jos emoja 2 per ha = tuki 46 per lemmu. Tuotantopalkkio satanen ja kansallinen tuki seittemänkymppiä. Yhteensä siis joko 398/0,4, 261/1 tai 216/2 kokonaistuki lehmää kohti. Pysyitkö vielä kärryillä? Ymmärrätkö jo pinta-alan kohtalonyhteyden karjanpitoon?
Tuossa 10 kilsan päässä vastaavat luvut 628/0,4, 494/1 tai 446/2.
Toisinsanoen isollakin eläintiheydellä C hakkaa meidän laajaperäisenkin tuotannon! C-alueella sama nettotulos tulee silti, vaikka emo menettäisi vasikkansakin, sitähän maastullin lampurikin meille esitteli tänään!
-
Siitä minä, näin amatöörinä, olenkin yllättynyt, että miksi c-raja kulkee noinkin hedelmällisillä alueilla. Jotenkin maalaisjärjellä tuntuis, et Oulun läänin eteläraja olis c-raja. Nämä ovat vain tyhmän maalaistytön mietteitä. Te tiedätte nämä jutut paremmin.
No jaa hedelmällinen ja hedelmällinen. Alueilla on aika suuria eroja riippumatta, kuinka pohjoisessa ovat. Pohjanmaata aina kehutaan että kuinka hyvää on, mutta sielläkin on aika paljon alueita, joissa kasvaa koivu ja paju sarkaojissa mieluummin kuin vehnä. Vanha Mikkelin läänin alue on kanssa aika kivistä ja lohkot pieniä. Toisaalta Pohjois-Karjalassa on alueita Pielisen takana, jossa viljellään vehnää. Mikroilmasto ja maaperän hedelmällisyys voivat vaihdella hyvinkin paljon. Rajat ovat aina enemmä tai vähemmän keinotekoisia. Joka peltoheittoa ei voi kuitenkaan luokitella erikseen ja poliittinen vaikutus on toki näissä tukialueiden muodostuksessa ollut aika merkittävä.
Mutta tämä oli vain alustus itse asiaan. Viljelen itse tässä B-alueella aivan A-alueen rajalla. En ole kuitenkaan koskaan ajatellut, että se on multa pois kun C-alueilla saa enämpi. Jos toimisin voittoa maksimoiden, kuten yrittäjän kuuluu, niin myisin tilukseni helvetinmoisella hinnalla ja ostaisin iiison tilan jostain pohjoisesta. Mikään ei mua sinänsä pidättele. Saisin tehdä töitä aamusta iltaan ja rahaa tulisi kuin suokuokalla. Näin täällä on kerrottu. Mutta kun ei. En vain oikein näe, että ruoho olisi aidan takana vihreämpää tässä asiassa. Ja jos oikein tahtoisin yrittää rikastua, niin lähtisin Ameriikkaan. Siellä on vapaus rikastua, jos kohta yhtäläinen vapaus köyhtyäkin. :D
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:
totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.
Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
Kilpailukykyyn tai kannattavuuteen ei tuet esim maidossa tai lihassa vaikuta mitenkään? Kai kilpailukyky jotenkin liippasee tuloksentekookin? Ei vai? Ei olis pitäny nukkua yritystalouven tunnilla, eikä ainaskaan ammatinvalinnan... ::)
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:
totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.
Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
Kilpailukykyyn tai kannattavuuteen ei tuet esim maidossa tai lihassa vaikuta mitenkään? Kai kilpailukyky jotenkin liippasee tuloksentekookin? Ei vai? Ei olis pitäny nukkua yritystalouven tunnilla, eikä ainaskaan ammatinvalinnan... ::)
....eikä pääneuvottelijan olisi pitänyt nukkua maataloden EU-neuvotteluissa...
-
Kiitos, PR, hyvästä ja selventävästä vastauksesta. Itse olen kasvanut pohjoisessa,Lapin läänissä ja tiedän sen karuuden ja ankeuden. Sielläkin yritetään maata viljellä. Nykyisin asun täällä Savossa. Tämä seutu tuntuu niin vehreältä ja viljavalta verrattuna synnyinmailleni. Silti tämä on c-aluetta.
-
62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:
totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.
Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.
Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....
Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.
Kilpailukykyyn tai kannattavuuteen ei tuet esim maidossa tai lihassa vaikuta mitenkään? Kai kilpailukyky jotenkin liippasee tuloksentekookin? Ei vai? Ei olis pitäny nukkua yritystalouven tunnilla, eikä ainaskaan ammatinvalinnan... ::)
....eikä pääneuvottelijan olisi pitänyt nukkua maataloden EU-neuvotteluissa...
Salolaisen Perttiäkö tarkoitat?
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?
Ihan vain ja ainoastaan sen takia, että saatiin pellon hinta ylös. Maatalouspäättäjillä ministereitä myöten on melkein kaikilla peltoa, mutta harvalla on eläimiä. 8)
-
Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!
Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?
Ihan vain ja ainoastaan sen takia, että saatiin pellon hinta ylös. Maatalouspäättäjillä ministereitä myöten on melkein kaikilla peltoa, mutta harvalla on eläimiä. 8)
Tuohon maatalouspäättäjiin en ota kantaa. Mutta todellinen ongelma on ollut ja on tulossa kun kaikki tukiratkaisut mitä AB-alueelle viime aikoina on tehty / suunniteltu niin pellon kautta aina vaan. Se väkisin pääomittuu pellon hintaan ja intensiivinen kotieläintuotanto vaikeutuu huomattavasti. Ei täälläkään tyhmiä olla ja on ollut tosiaan nähtävissä pitemmän ajan trendinä että tuet maksetaan jatkossa pellon kautta. Ja kaikki haluavat lisää peltoa jotta saisi sitten ne tuet. Ja pellon hinnalle on tässä kilpailutilanteessa käynyt miten? Ja ennenkuin C-alueelta taas viisastellaan että "mitäs maksatte sellaisia huippuhintoja" niin se on raa'asti "laajenna tai kuole". Täällä mennään raakaa pudotuspeliä josta ihmettelen sitä emo-heikkiäkin kun maatilat eivät kuulemma kilpaile keskenään. Täällä valitettavasti kilpaillaan ja vain kilpailusta selviävät jäävät jäljelle eli tämä "laajenna tai kuole". Veikkaan tosin että osa menee konkurssien kautta jos on laajennettu liian kovilla hinnoilla tulevaan tukitasoon nähden mutta yhtä kaikki kyllä kilpaillaan toisien tilojen kanssa. Nyt jos edelleen se mahdollisesti tuleva LFA-korotus mitä on ehkä mahdollisesti joskus suunniteltu ja joka ehkä mahdollisesti joskus tulee edelleen on suoraan peltohehtaareihin niin isot kotieläinyksiköt joutuvat pakon edessä joko ostamaan tai vuokraamaan niin paljon peltoa että edes sieraimet pysyisivät pinnalla. En uskalla edes ajatella mitä se tarkoittaa jo edellistenkin tukipäätösten nostamille pellon osto- ja vuokrahinnoille.
-
Eikös JakkeJÄyhä ja muut vieläkään tajua sitä perustavanlaatuista älyttömyyttä, mikä liittyy tuotantosidonnaisiin tukiin?
Otetaan esimerkiksi juuri siat, jos tuotanto on niissä tuotantosidonnaista, eli vaikkapa niin, niin kuin tähän asti, että saat tuen jokaista kasvattamaasi sikaa kohden, se vaikuttaa tuottajahintaan, joka laskee, koska teollisuuden ei tarvitse maksaa niin paljon, koska tuottaja saa tukea, eli tuotantosidonnainen tuki on lopoilta elintarviketeollisuuden tukea.
Ja tuotantosidonnainesella tuella on taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka taasen laskee hintoja, joka taasen lisää painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa ylituotantoa, joka taas laskee hintoja, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa hinnanlaskua, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelllleen.
Paras tilanne sianlihantuotannon osalta olisi, jos kaikki tuet poistettaisiin, se toki vähentäisi tuotantoa, mutta tervehdyttäisi alaa, ja vain taitavimmat jatkaisivat, ja jos se sitten lisää lihantuontia, niin mitä sitten? ei yhtään mitään.
-
Etelän sikamiehet unohtavat aina pellon merkityksen vertailulaskelmissaan.Maastullin esimerkissä 1800 sian sikala normaalilla peltoalalla 150 ha, tukiero 540 €.Myös nautapuolella peltotuet tasoittavat eroa jonkin verran.
-
Eikös JakkeJÄyhä ja muut vieläkään tajua sitä perustavanlaatuista älyttömyyttä, mikä liittyy tuotantosidonnaisiin tukiin?
Otetaan esimerkiksi juuri siat, jos tuotanto on niissä tuotantosidonnaista, eli vaikkapa niin, niin kuin tähän asti, että saat tuen jokaista kasvattamaasi sikaa kohden, se vaikuttaa tuottajahintaan, joka laskee, koska teollisuuden ei tarvitse maksaa niin paljon, koska tuottaja saa tukea, eli tuotantosidonnainen tuki on lopoilta elintarviketeollisuuden tukea.
Ja tuotantosidonnainesella tuella on taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka taasen laskee hintoja, joka taasen lisää painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa ylituotantoa, joka taas laskee hintoja, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa hinnanlaskua, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelllleen.
Paras tilanne sianlihantuotannon osalta olisi, jos kaikki tuet poistettaisiin, se toki vähentäisi tuotantoa, mutta tervehdyttäisi alaa, ja vain taitavimmat jatkaisivat, ja jos se sitten lisää lihantuontia, niin mitä sitten? ei yhtään mitään.
Kyllä tämä asiantila on hyvinkin tiedossani. Ja erittäin asiaa tässä kerrot. Mutta se mikä tällä hetkellä tulee ongelmaksi ja jota yritän tuoda esille on tuo tukialuerajan vaikutus. Oletko itse sitä mieltä että jos toisella alueella tukien vaikutus lihan hintaan on lähes 20 senttiä per lihakilo että kohtelee tiloja tasapuolisesti? Ja tuo kehitys mitä tuossa kuvaat toteutuu eri tukialueiden tiloja tasapuolisesti kohdellen? Jäljelle jäävät taitavimmat tilat? Vai taitavimmat AB-alueen tilat ja kaikki C-alueen tilat jotka jatkaa haluavat?
-
Etelän sikamiehet unohtavat aina pellon merkityksen vertailulaskelmissaan.Maastullin esimerkissä 1800 sian sikala normaalilla peltoalalla 150 ha, tukiero 540 €.Myös nautapuolella peltotuet tasoittavat eroa jonkin verran.
Onkohan Maastullista useita eri painoksia? Erikseen AB- alueelle ja erikseen C-alueelle? Vai eroa lukutaidossa? Kun minun keskiviikon Maastullissa on oletettavasti 500 lihasian sikala koska vuosimyynti 1.755 lihasikaa. Ja jos sellaisella 500 lihasian tilalla on "normaali" peltoala 150 hehtaaria siellä C-alueella niin täällä AB-alueelle huomattavasti normaalimpi peltoala lienee 50-80 hehtaaria jolla tukiero onkin jo 2.640 euroa vuonna 2008 ja jossakin olin laskenutkin että mitä se on 2014. Olikos se jotain 27.000 euroa muistaakseni siis 80 hehtaarilla vuonna 2014. En jaksa tähän laskea uudestaan.
Nyt jos on 1.800 lihasian sikala niin se saa C-alueella tukia sioista ((1800*3) / 13) * 210 = 87.230 euroa. Ja AB-alueella vastaavasti ((1800*3) / 13) * 174 = 72.276 euroa. Tukiero tuossa on siis noin 15.000 euroa ja 150 hehtaarin peltotuki AB=94.920 ja C=90.420 eli AB +4.500 mutta kokonaisuutena 1.800 lihasikaa + 150 hehtaaria on -10.500 tukia. Siis vuonna 2008, vuonna 2014 tuo tukiero on tällaisella tilalla 83.000 euroa vuodessa.
Ei me mitään unohdeta mutta laskea osataan...
-
Sorry tyhmyyteni.Vertasin vain 186 emakkoa 1755 lihasikaan ja oletin sen olevan paikkamäärä.Tuntemani sikatilat:60 emakkoa ja 95 ha peltoa.560 sikapaikkaa ja 115 ha peltoa.Nämä tilat tosin c-alueella.
-
Onko emofeikki koskaan laskenut rajatuottoja?
Yksi emo tuottaa eläintukien lisäksi peltotukina jotain ja aina vähemmän mitä enemmän emoja on pinta-alaa kohti!
Esim eläintiheys 0,4ey per ha, ymppilisä 14/0,4, lfa-lisä 77/0,4 = 228 euroa per lehmä. Jos elukoita 1 ey per ha vastaavasti 91 euroa per lehmä. jos emoja 2 per ha = tuki 46 per lemmu. Tuotantopalkkio satanen ja kansallinen tuki seittemänkymppiä. Yhteensä siis joko 398/0,4, 261/1 tai 216/2 kokonaistuki lehmää kohti. Pysyitkö vielä kärryillä? Ymmärrätkö jo pinta-alan kohtalonyhteyden karjanpitoon?
Tuossa 10 kilsan päässä vastaavat luvut 628/0,4, 494/1 tai 446/2.
Toisinsanoen isollakin eläintiheydellä C hakkaa meidän laajaperäisenkin tuotannon! C-alueella sama nettotulos tulee silti, vaikka emo menettäisi vasikkansakin, sitähän maastullin lampurikin meille esitteli tänään!
Empä ole tuollaista laskenut, no olen senverran noviisi vielä, että taitaa olla paljon muutakin laskematta ...