Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
onko nuo agrissa myytävät katkimet millä hieman rajoitetaan vesien keittämistä moottorin lämmittimissä käyttökelpoisia? alkaa hatuttaa nuo toimimattomat kellokytkimet kun niitä saa olla ostelemassa vähän väliä kun eivät toimi pakkasella! taas oli kone kylmä ja kytkin noin 4 tuntia pielessä! caliksiin tartteis jotain saada ja tietysti sellaista joka kestäis muutamaa viikoa enemmän! kiitoksia!
Sellainen vähän tyyriimpi digitaaliajastin luulisi pelittävän pakkasessakin, kun siinä ei ole liikkuvia jäätyviä osia... tai sitten laittaa sille lämmitysrasialle ajastimen sähkötauluun. Itellä on autotallissa semmoinen kauko-ohjattava töpselin väliin tuleva mötikkä, ja haaroitin siitä vielä ovelle roikkalampun jolloin kotoa näkee että lämmitys meni oikeasti päälle. Ajastin on tietty siitä kätevä ettei tartte aamulla herätä tuota varten. Maalaispoika valistikin tuosta pakkasvahdista.
Mika
Kysyisin teiltä muilta minkälaisia välivarastoja rehulle löytyy ja mitenkä olette järjestäneet lämmityksen? Ei näköjään ole sellaista kesää että kaikki rehut saisi kuivana paalattua. Meinaa jotkut olla kovastikkin jäässä 
Miksi niitä pitäisi sulattaa? Itsellä on kylmä varasto johon saa kymmenkunta paalia, mistä ne sitten puretaan sähkökäyttöisellä VarmoLiftillä lehmien eteen. Jäämurska sulaa ruokintapöydällä yllättävän nopeasti. Ainoa ongelma kovin jäisissä märissä paaleissa on verkon saaminen irti paalin pinnasta. Rehuvaraston lattiaan varattiin aikanaan lämpöputket jos haluaisi lämmittää varastoa. Ei ole kyllä tullut mieleenkään tarvetta moiselle.
Voi sitä tuskaa paalien kanssa ennen vaunua...
Mika
Mitäköhän tapahtuu jos tinaa tommoset vanhaan H3-umpioon?
http://www.xenonled.com/product/85/12v-t10-superflux-25led
Voisi kai tuosta jonkinmoisen työvalon saadakin, kokeilehan ja kerro kuulumisia... nuo H3 heijastimet ainakin on suunniteltu enempi pistemäiselle valonlähteelle, joten aivan optimi tuommoinen pötikkä ei liene. Josko tuo ei kuitenkaan haittaisi työvalossa.
Mika
Ne järkyttävän kalliit (kuulemma) tapit on kyllä paikallansa ja johdot niihin menee, en tutkinu viä onko johdot ehjät. Millä se voi sen arvata ettei vetovarsia ole, mun järjellä niistä ei ainakaa maa voi kiertää? Vai onko tuo sitten niin herkkä että huomaa jos ei oo yhtään painoo siinä tapilla?
Asentoanturia/johtoja en tosiaan hoksannu tarkistaa kun sitkiästi pelailin korteilla että niistä täytyy vika löytyä
Siinä mieles tietysti hyvä jos nuo tapit antaa hälytyksen että äes on pudonnu risteykseen, kun eihän tuonne vallun koppiin mitään rytinää kuule 
, huomaa sitten silmänurkasta sen valon vilkutuksen
Eikä ne vetovarret oo paikallansa kun Heimoveli myi ne rahapulassa vielä viimme hetkellä ennenkö rahoitusyhtiö tuli hakeen koneen pois 
Joo ei se itse niitä varsia tarvi vaan ne tapit... siis veikkaisin vikaa siinä asentoanturissa tai sen johdoissa.
Mika
Juuei, katkasijan koitin vaihtaa ensimmäiseksi. Tänään oli toisesta koneesta kumpiki kortti vaihdettuna mutta vika edelleen sama -> nuo kortit taitaa olla ehjiä.
Tuo on sen verran vanhempi, että sielä on vain yks lamppu joka vilkkuu, ei jää numero näyttöön. Tai sitte Kuusakoskelle pääsee numerolla 222331, aika lyhyt nykynumeroksi 
Mahtaisko tuo olla niin kierä, että haistaa kun vetovarret ei oo kiinni?
Juu vetovarret tai ainakin niiden tapit (joiden sisällä on vetovastusanturit) ja niiden johdot pitää olla paikallaan. Vika lienee joko siis siinä tai sitten nostolaitteen asentoanturissa tai sen johdoissa. Asentoanturi haistelee sen yläpuolisen "keinuvivun" asentoa ja sinne menee kolminapainen piuha. Jos boksi ei haista asentoa niin toimii vain painonapeista.
Mika
vian/viiveen syy on se surkea electrodrive. ei sähköohjaus,ei ls-linja, ei kuski.
sähköohjaus on hyvä ek käytössä. valtrassa ja monessa muussa merkissä vakiona on danfossin lohko. pelaa hyvin, saa ravistettua kauhan ja on tarkka käyttää.
se kuikan ja triman alkuperänen sähköohjaus on surkea. eihän se toimi edes ympäripumppaavassa järjestelmässä 960 kuikalla, eli syy ei oo isoissa sylintereissä eikä ls linjassa.
-------
mun mielestä se electrodrive on alunperin valvoilin valmistetta. ihan äkkiä en kyll uskaltais suositella valvoilin sähköstä, enkä kotimaista magnomia.
toisaalta valvoilin hydraulinen esiohjaus on pelannu ihan hyvin ismessä.
Peruslohko on Walvoilin ja siinä proportionaaniohjaus, uudempi lohko on karamoottoreilla, 100 kertaa luotettavampi huomattavasti yksinkertaisempi versio.
Saattaa olla tuo electrodriven viive vallan tarkoituksella tehty jonkun niisnöörin älynväläyksenä. Ajateltu säästää kuormaajaa paineiskuilta ja mekaaniselta rasitukselta, huomioimatta esim. kauhan ravistuksen tarvetta oikeissa töissä. Tuntematta noita karamoottoriversioita tarkemmin, ei tunnu kovin paljon yksinkertaisemmalta korvata perinteinen sähkömagneetin heiluttelema propo karamoottoreilla kierretankoineen... vai liekö tässä kuitenkin kyse jostain muusta, esim. lineaarimoottoreista?
Alkuperäisen kysyjän pimentyeet Electrodrive-vermeet on tulossa kuulemma mulle katsottavaksi postissa, saa nähdä kuinka käy...
"En ole gynegologi, mutta voin kyllä vilkaista"
Mika
mistäs ne sellaaset metrit löytää?saako itte putsattua?
Saahan ne.. vaikka ne kyllä osaamaton purkaja voi särkeäkin. Suosittelisin potikoiden purkamisen sijasta tähän tarkoitettua kemikaalia jolla nuo voi saada siedettävästi puhdistettua purkamatta:
http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=182ja tuolta tuo Contact 60 joka on puhdistava ja voiteleva aine juurikin tuohon tarkoitukseen. Joystick otetaan auki ja katsotaan mitä sähköisiä komponentteja sauva liikuttelee. Nämä ovat ne potetntiometrit. Esmes Danfossin kahvoissa nuo ovat reilun 5cm pitkät teleskooppisylinterin näköiset härpäkkeet. Näihin reilusti tuota spraytä sisälle ja kahvan liikuttelua edestakaisin. Kuivaa ylimääräinen aine huolella pois. Sitten vain kokeilemaan.
Niin ja siihen viiveeseen tämä ei auta vaan nimenomaan holtittomiin epätarkkoihin liikkeisiin.
Mika
Laturin hihna saattaapi luistaa. Itselläni teki tuota joskus Massikassa, mutta siinä tuon huomasi myös kierroslukumittarissa joka nyykähti nollaan kaasua painettaessa suurella sähkökuormalla. Tyhjäkäynnillä laturi siis pyöri. Kiekkamittari otti ainakin tuossa kierroslukutiedon laturista. Hihna ei kiljunut eikä mitään, mutta luisti ja kiristyksellä korjaantui.
Mika
ennen kuroa kun ek oli joka päivä käytös,triman sähkötikku pelas aiva mukavasti,nyt ku käyttöä harvemmin on aiva peestä-millin siirtää tikkua,niin aisat heilahtaa puoli metriä. huoltomies kävi-ei voi auttaa!!paljokos perinteinen vaijerivintta maksaa,pitääkö venttiilipöytä vaihtaa myös??nimim. hengenvaarallinen
Jospa sen tikun potentiometrien liukupinnat hapettuvat käytön puutteessa. Tuohon voi auttaa tikun vemputus vähän aikaa, mutta jos sen haluaa hyvin korjata niin potikat olisi puhdistettava.
Muissa artikkeleissa puhutuissa viiveissä lienee traktorissa kyseessä kuormantunteva hydrauliikka? Tällöin viiveen aiheuttaa kuormaimen venttiilipöydän ja traktorin LS-piirin välinen letku joka mielellään pitäisi olla joko metalliputkea tai sitten erityistä tähän tarkoitettua joustamatonta letkua. Venttiilipöydän vaihto mekaaniseen tai hydr. esiohjattuunkaan ei välttämättä tätä viivettä poista jos tuo LS-piiri on se ongelma. Traktorin pumppu saa siis ohjauskäskyn vähän myöhässä tuosta letkun joustosta johtuen.
Mika
Tähän liittyen,mulla oli kesällä lämpötilana 78 astetta ja nyt 83,kannattaisiko nostaa vielä ylemmäs?
Riippuu hakkeesta, mulla alkaa Ala-Talkkarin tuhka käydä rusehtavaksi (ruostetta) jo noilla lämmöillä, itsellä tehokäynti alkaa 85 asteessa ja loppuu 87 asteessa niin ei ongelmia. Kuulemma taloudellisinta olisi jos kattila käy mahdollisimman paljon tehokäyntiä.
Jostakin syystä stokerilta ei tule tekstiviestihälytyksiä, virran katkaiseminen lähettimeltä ja uudelleen kytkentä tuo käynnistysviestin. Samaan pakettiin yhdistetty viljankuivaamo tuottaa kaikki viestit kuten kuuluukin,pannuhuoneen hälytysviestit katoaa jonnekin? Mistähän vikaa
No sieltä on se yhteys poikki modeemilta Aritermin automatiikalle. Todennäköisesti nuo antavat häiriötiedon 24V signaalilla joka nyt ei kulje.
Mika
No niin.
Eli kun tuo joulu on tulossa ja pitäis piiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa jotakin tekno-vempainta hommata niin ajattelin itselle ja emännälle Ipodit hommata.
Eihän tämä oikein agri-juttua ole mutta kun mikrobitin sivuillekaan ei näköjään pääse kuin lehden tilaamalla niin kysytään täällä jos joku tietäis.
Toistaako tuo ipod MP3:set? Sori jos kysymys on tyhmä mutta sen verran mitä katoin niin tuki olis AAC mutta mites MP3?
Mites noi videot, avi:t yms pelaa... 
Tuommoset ja telakan ajattelin tosiaan tilata tai ostaa jostakin, emännälle oma niin ei tarvi kuunnella naputusta....
Juu ja tiedetään että liikkeessä neuvotaan mutta ei kiinnosta kuunnella "vileenin" juttuja..... 
Olen aina ihmetellyt, miksi jotkut moisia härpäkkeitä ostavat, kun kerran (lähes) jokaisessa nykykännykässä alkaa moinen ominaisuus olemaan? Miksi pitäisi kännykän lisäksi vielä toista mokkulaa kanniskella taskussa? Ja kun noilla kuulokkeilla ei sitten puhelut onnistu kuitenkaan, toisin kuin kännykän luureilla ja BT-Peltoreilla.
Siis täysiä turhakkeita ovat mokomat. Ketuttaa koko Applen pulju kun täytyy TV-sarjatkin (mm. Kotikatu ja edesmennyt Teho-osasto) pilata tekemällä teennäisiä kohtauksia näyttelijäparoille keskustelemassa uusimman härpäkkeen ominaisuuksista. Aika ovelaa saada mainoksensa myös YLEn puolelle
Mika
mä oon noita kuivia laakereita rasvannu lääkeruiskulla ja öljyllä. vähä eres märkää kuulille.
Pienimäntäisellä (5ml) lääkeruiskulla menee myös vaseliini ihan hyvin. Tuo lääkeruiskun neula on vieläpä hyvän mallinen ujutettavaksi laakerin kauluksen välistä. Rusku on helppo täyttää rässistä kun ottaa neulan ja ruutan männän irti, pumppaa rässillä männän puoleisesta päästä niin ilma pääsee edeltä karkuun neulan puoleisesta päästä.
Mika
Mistä muista parsityypeistä ku niskapuomi saa eläimet vapautettua sarjana?
ET-keskuksen heppu sano, että se on ehtona investointituelle parsinavetan laajennuksissa.
Ei pahemmin kiinnosta uusia 40 hyväkuntoista partta, vain jonkun kirjanoppineen mielipiteen takia.
Pitäköön tunkkinsa p**kele.
Meillä on vm. -72 olevat Lavalin (?) "niskapuomiparret" joissa on pystyhihna. Pannassa on rengas joka liukuu pystyhihnassa. Niskapuomi on n. vajaan metrin korkeudella 40cm pystyhihnan etupuolella niin, että syödessään lehmä kurkottaa puomin ali ja seistessään pää on puomin yli. Ruokintapöytä on reilun 10cm partta ylempänä ja etuesteenä on 4x4". Lehmä pääsee liikkumaan melko vapaasti muttei kuitenkaan pituussuunnassa läheskään niin paljon kuin "nykyaikaisessa" niskapuomiparressa, eikä rehua kovin paljon kulkeudu parsiin. Sivusuunnassa lehmä pääsee liikkumaan heilauttamalla päänsä pystyhihnan jommalle kummalle puolelle.
Liekö ollut tuolloinkin rakennusvaatimuksena tuo "sarjassa" irti päästäminen, koska noissa tuo on toteutettu pyörivällä yläputkella jonka hahloihin pystyhihnan yläpään kiinnitysketju tulee. Kun päästä avaa lukituksen, tippuvat kaikki pystyhihnat alas ja pannat pääsevät hihnasta irti. Eipä tuota ole koskaan käytetty.
Minusta nuo on ihan kelpo parret, lomittajatkin ovat niitä kehuneet. Ei niistä osattu luopua edes -04 tehdyssä remontissa, vaan nekin peruskorjattiin tekemällä alaosat rosteriputkesta. Sekin hyvä puoli tuossa etuputkessa on, että lomittajatkaan ei saa VarmoLiftillä telottua kaukaloita ja juomakuppeja vituralleen...
Mika
Minä pistin joku viikko sitten pajan nurkkaan myrkkypussin (sitä sinistä) johon repäisin reiän. Tänään kun katsoin pussia ohimennen, niin yllätyin kun pussi oli ahdettu täyteen roskia ja myrkky näytti koskemattomalta
. Pussin suun päälle oli vielä kannettu kasa vähän matkan päästä ruohonleikkurin alta löytyneitä kuivuineita ruohoklönttejä. Siis onko ne tosiaan niin fiksuja että vaistoavat vaaran ja varmistavat ettei kukaan lajitoveri vahingossa syö myrkkyä? Vai oliko tuo pussi nyt liian avonaisella paikalla?
Mika
sumplinu tuos pajan lattia lämmitystä ja tullu siihen lopputulokseen että kun joskus lattian putkitan ja valan putket piiloon niin laitan sinne glykolit kiertoon ja varaajaan tai välikiertoiseen pikkuvaraajaan lämminvesi kierukan niin ei tarvitte koko pannun täyreltä sekoottaa glykolia siinäpä ei tarvitte ainakaan pelätä että linja jäätyis
Mulla on vähän vastaava systeemi, mutta ei pajan lattiakiertoa vaan suurehkon ilmalämpöpumpun vanhasta ulkoyksiköstä rakennettu radiaattoripuhallin pajan nurkassa. Hakekattilassa ei ollut paikkaa glygolikierukalle, mutta se ratkaistiin tekemällä kierukan kokoinen lisäpönttö jossa kiertää kattilan sekoituspiirin vesi. Pakkalämmönvaihdin tuossa tietysti olisi ollut vielä kätevämpi, mutta kun tuommoinen kierukka sattui olemaan. Systeemi on avopaisuntainen ja paisuntasäiliönä on 3 l muovikanisteri katonrajassa.
Pajan piirin pumppu ja puhallin ovat molemmat saman termostaatin takana, josta saa vääntää lämpöä niin paljon kuin haluaa. Yleensä pidetään peruslämpö n. 5c, ja kun tulee pajalle tarvetta niin väännetään termostaatista jolloin paja lämpiää n. vartissa mukavan lämpöiseksi. Tehoa on sen verran että 75kW kattila alkaa kylmetä kovalla pakkasella (kun on muutakin kulutusta) kun pistää pajan puhaltimen päälle.
En laittaisi pajaan lattialämmitystä. Lämmitys on todella hidasta (jos käyttö on ajoittaista) ja lämpöä menee hukkaan ellei lattia ole hyvin eristetty.
Mika
