Näis se vemssillä meni se päistejuttu:
"Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta"
"ei skännä voi tällaista ymmärtää. Siihen voi olla monta syytä joista esimerkiksi perjaate voi olla yksi. muita voi olla että hän ei ole tekemisissä lannan, painavien koneiden, pehmeiden maiden, isojen pinta-alojen tai sitten ei kiinnosta miettiä vaihtoehtoja.
Kuitenkin jos on viljelijä joka elää tällä alalla ja on tekemisissä lannan ja muutenkin isojen koneiden kanssa niin hänen pitäisi nähdä nämä ongelmat.
Tietenkin asiaa pitää miettiä lohko kohtaisesti ja ottaa huomioon useita tekijöitä mutta paljon saisi aika edukkaastikin tehtyä jos halua riittää.
Tohon työjärjestykseen niin hinattavilla konilla tämä toimisi paremmin koska ne kääntyvät tiukemmin päisteessä. Sitten viellä että väitän että lohkot tulisi nopeammin kylvettyä perjaattella että ajetaan lohkon päästä päähän aina ja lopuksi yksi kierrros ympäri kun perinteinen 6 kierrosta ympäri ja sitten edes takaisin. Miksi näin niin sitä voi jokainen miettiä.
Sitten itte alkuperäiseen aiheeseen niin väliojia putkittamalla saa huomattavan paljon tallattuja päisteitä poistettua ja lisää hyvää kasvualustaa. Nämä on niitä asioita joita paljon näkee jos haluaa pitää silmät auki."
"Mun mielestä se suuri sotkemisongelma pitäisi tulla ainoastaan kynnössä tai syysmuokkauksessa ja ehkä jossain jurtin nostossa. Silloin sitä kuraa tulisi tielle. Muuten ei oikeastaan saisi pyörät likaantua. Muutenkin asia koskee ehkä enemmän karja javilja tiloja. Erikoiskasveissa on sitten muita tekijöitä aika paljon."
"Tätä ajatusta kun kehität hieman huomaat että sama ilmiö on yhtälailla lietteen ajossa, paalauksessa, kynnössä, kultivoinnissa,puinnissa, jne. Silloin ainut vaihtoehto on pitää päistetie jos mahdollista ja ajaa aina tyhjä ajo sitä pitkin. Peruttaahan ei pidä vaan ajaa hieman eteenpäin ja lähtee edellisen ajon mukaan samansuuntaisesti pellon poikki.
Kaikissa muissa tapauksissa tulee paikkoja missä sotketaan samaa paikkaa useamman kerran. peltopinta-alan prosentteja miettiessä pienemmissä ja monimutkaisemmissa pelloissa sotketun pinta-alan osuus on suurempi."
Väliin nimimerkki milkboin sujuva ja vakavasti otettava pikku sutkaus:
"kahupellen ei yksinkertaisesti tarvitse tajuta sitä että,nurmea korjataan 30-50 tonnia hehtaarilta ja lietettä levitetään hiukka enemmän kesässä.ja kulku ja käännökset tapahtuu päisteissä.tuliko ymmärrettyä?Täysillä kuormilla kärrynpainot 20 ja 27 tonnia.vaikka onkin 800kummia alla."
Ja välillä taas vemssi loistavine ajatuksineen:
"Tohon tien tekniseen ratkaisuun niin jos pellosta katsoen on ensiksi tie ja sitten piirioja niin melkein kaikilla normi työkoneilla (alle 6 metriä) mahtuu kulkemaan tiellä niin että se työlaite kiertää sieltä ojan päältä. Ruiskutus on tietenkin paha ja siinä kannattaa ehkä luopua koko ajatuksesta. Kuitenkin yksi asia mitä ruiskunostotopikeissa käsitellään todella vähän on puomin sisään vetonopeus. Tämä nousee arvoon esimerkiksi sähkötolpissa ja miksi ei tällaisessa päisteessä.
Siihen päistetiehen viellä niin ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista saada kone mahdollisimman terävästi tielle vaan käytännössä käännytään niin että raktori kääntyy tielle ja se kärry tai työkone mikä tulee perässä oikaisee sen verran mitä oikaisee. Sitten vasta kun yhdistelmä on suoraan tiellä ruvetaan miettimään kohtaa mistä käännytään takaisin pellolle. kuitenkin pelto tulee tallattua vaan kertaaltaan pääsääntöisesti.
Tukioptimoijat voi sitten keksiä tälle tielle jonkun nurmikasvin joka sitoo ja kuivattaa tätä päistettä ja samalla tarjoo tuet sille. Pääasiahan on että "tie" on korkeammalla kuin ympäristä jotta se on kuiva. Senhän pitää kestää vasta kun muukin pelto kestä liikennettä."
"Kaivakaas nyt joku papereista kun mielestäni veden johtaminen piiriojaan pinta-valuntana on kiellettyä."
Ja loppukliimaksi päisteteistä:
"Itseasiassa missään ei taida mennä sulamisvesiä pintavaluntana ojiin eikä se tuota mitään ongelmia. taitaa tarkemmin ajateltuna yksi 0,5 hehtaarin lappu olla että on niin jyrkkä että valuu suoraan. Jotkut joenrantatörmät on sitten asia erikseen. mulla vaan on jotenkin muistikva että tällainen joku suositus on olemassa mutta se ei "onneksi" taida olla säädös. Hieman kuitenkin miettisin pellon pintaa jos paljon ilmenee pintavaluntaa. onhanse kuitenkin suoraa humuksen ja ravinteiden liikuttelua."