Onko raatilaisilla viljelykokemuksia moisista kasviksista.Meinasin katkaista nurmia kyseisillä kasveilla.Pellervossa näkyi olevan juttua ja kuvia melkoisen kovista kasvustoista.Meinasin,että kylväis eka säiliksen jälkeen,juhannuksen tienoilla.

Mul oli viime kesänä vihantaherne, ruisvirna, härkäpapu, vehnä seos. Suhteita en nyt tarkkaan muista mutta hernettä olis saanu olla paljon enemmän. 150kg salpietaria se sai kaverikseen kylvön yhteydes ja kylvettiin joskus toukokuun puolen välin paikkeilla.

D71 ja valkuainen oli siinä 13 paikkeilla mikä mun mielest jäi liikaa alhaseks ja d-arvo ei kyllä voi pitää paikkaansa.

minkä firman rehuanalyysi?

Härkäpapu tekee kivasti massaa pelkällä lietteellä. Valion laboratorion mukaan ei maita eikä tuota, mutta lehmät eri mieltä. Suojaviljana riski vaihtoehto, koska onnistuessaan tukehduttaa. Siemenmäärän lasku 300 kilosta kolmasosaan ei juurikaan satoon vaikuttanut. Märät paikat parhaita.

Kaura/virna/herne seos ainakin toimii myös timotein ja apilan suojakasvina maltillisilla määrillä. Pitää vaan muistaa korjata aikanaan niin kyllä maittaa (ja onnistuu korjuukin paremmin).

Kaura/virna/herne seos ainakin toimii myös timotein ja apilan suojakasvina maltillisilla määrillä. Pitää vaan muistaa korjata aikanaan niin kyllä maittaa (ja onnistuu korjuukin paremmin).

Laitatko siemenmääriä,suojakasvustona?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 05.04.15 - klo:16:03

Kaura/virna/herne seos ainakin toimii myös timotein ja apilan suojakasvina maltillisilla määrillä. Pitää vaan muistaa korjata aikanaan niin kyllä maittaa (ja onnistuu korjuukin paremmin).

Laitatko siemenmääriä,suojakasvustona?

Meillä 2014 50-50-50 kaura-herne-härkäpapu. Herne Florida, papu Kontu. Ehkä 2015 nostetaan 60 kiloon/ha kaikkia.  Korkuu 65-70 päivää kylvöstä eli ihan vihreää kaikki. Ainakin päkätit tykkää, ei jää kuin vähän kauran
korsia ruokintapöydälle. Monta vuotta haimme herne-kauralla seosta, mutta aina tuntui, että oli hernettä joko liikaa (lako ja koneet/hermot tiukilla) tai liian vähän (satoa olisi voinut tulla enemmän.
Nyt on riittävästi palkokasvia pienemmällä lakoriskillä. Apilaheinä alta on noussut ihan hyvin. Lannoituksena joko pehkupohjakompostia tai ei mitään vuotuislannoitusta.

Tukipolitiikan kannalta katsoen kannattaisi harkita myös eri valkuaiskasvien seoksia ilman viljaa. Tämä mahdollistaa valkuaiskasvipalkkion. Jossain koulutuksessa sanottiin, että viljaa saisi laittaa sekaan vain "vähän". Kouluttaja arvioi, että osuus saisi olla vain 6-7 %. Siksi jotta saisi hyvän valkuaissadon kannattaisi ehkä harkita jotain herne-härkäpapu-virna- tyyppistä sekoitusta. Kerääjiksi vaikka persianapila westervoldinraiheinä. Ruokinnasta en aivan tarpeeksi ymmärrä. Ajattelin vain asiaa talouden kannalta. Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.

Sen verran ruokintaan että ape systeemi pitää olla nautojen ruokinnassa... Sitten häviää ruokintapöydältä vähän erikoisemmatkin kasvilajit.

Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.

Kuten poika totesi, vaatii apesysteemit. Jos, kuten meillä, syötetään ainoana karkearehuna silloin kuin syötetään, niin pitää olla jotain heinä/vilja -lajistoa mukana. Eli eurohoukutuksista huolimatta, vihermassaa varten tehdään tukipolitiikasta riippumatta. Ehkä puitavassa herneessä pudotetaan se tukikaura noin vähäiseksi.

Petri

Peltokasvipalkkion ehdot
 
• Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa eivät ole tukikelpoisia. Peltoherneelle voidaan
kuitenkin käyttää pieni määrä viljaa tukikasvina.
• Peltokasvipalkkioon oikeuttavien valkuaiskasvien seokset ovat palkkiokelpoisia. 

Olenkohan ymmärtänyt oikein ettei ole mitään korjuuaste rajoituksia, eli saa korjata vaikka vihantarehuksi. Virnat ovat näköjään muuttuneet lainsuojattomiksi, eivät täytä peltokasvipalkkion ehtoja.

Sepäs harmillista jos virna ei ole enää palkokasvi vaikka oikeasti onkin Eihän viljallakaan ole enää puintipakkoa...

Viherlannoitusnurmelle valkuaiskasvipalkkio toisi mukavan lisätulon. Hallinto on vasta nyt alkanut
huomaamaan, että toimenpiteitä aiotaan käyttää täysin toiseen tarkoitukseen mitä niiden
tarkoitus oli ollut:
- suojavyöhykkeet:
tarkoitus: ravinteiden poisto korjaamalla vesistöjen varsilta, maan koskemattomuus
todellisuus: viherkesanto perusparannustöitä varten, viherlannoitettu tuotantonurmi, apila-laidun

- valkuaiskasvipalkkio:
tarkoitus: tuottaa kotoisia valkuaisrehuja GM-soijan ym. korvaajaksi, muuallakin kuin luomutiloilla
todellisuus: 294€ tuella (RTK, kerääjä, Valkuais talvip) tehtävä viherlannoituspelto 54€:n sijasta

- viherlannoitusnurmi:
tarkoitus: viherlannoitus typensitojilla, herneillä ym.
todellisuus: Miksi v***ssa KUKAAN laittaisi viherlannoitusnurmea, koska voi valita satoja euroja parempia rasteja samalla viljelytekniikalla ?

-SS-

Sepäs harmillista jos virna ei ole enää palkokasvi vaikka oikeasti onkin Eihän viljallakaan ole enää puintipakkoa...

Korjuuvelvoitteen poistuminen sotki ympäristökorvauksen eri toimenpiteet täysin. Nyt niissä ei oikeasti voida näyttää riittävää eroa, joka edes perustelisi eri tukitasot ? Tuotantopalkkio-tyyppinen tuki varsinkin on korjaamattomissa tuotannoissa kovin ristiriitainen alkuperäistä ajatusta vastaan.

-SS-

Tukipolitiikan kannalta katsoen kannattaisi harkita myös eri valkuaiskasvien seoksia ilman viljaa. Tämä mahdollistaa valkuaiskasvipalkkion. Jossain koulutuksessa sanottiin, että viljaa saisi laittaa sekaan vain "vähän". Kouluttaja arvioi, että osuus saisi olla vain 6-7 %. Siksi jotta saisi hyvän valkuaissadon kannattaisi ehkä harkita jotain herne-härkäpapu-virna- tyyppistä sekoitusta. Kerääjiksi vaikka persianapila westervoldinraiheinä. Ruokinnasta en aivan tarpeeksi ymmärrä. Ajattelin vain asiaa talouden kannalta. Jos puhtaampi valkuaiskasviseos sopii ruokintaan, voisi taloutta auttaa valkuaiskasvipalkkiolla.

Itekin mietin tuota herne-härkäpapu-vehnä-itrh-per.apila koktailia että viljaa ois n.6-7%. 190€/hehtaari tukea.