https://www.youtube.com/watch?v=wE9hpnyUqZU  ei siinä mitään sähköhienouksia tartte

propohanska lepattaa.Onks tuo SASSI?

Lainaus käyttäjältä: vatanen - 15.11.15 - klo:20:03

https://www.youtube.com/watch?v=wE9hpnyUqZU  ei siinä mitään sähköhienouksia tartte

propohanska lepattaa.Onks tuo SASSI?

suojelusenkeli ainaki pittee olla parhaasta päästä

Miksei sitä harrasteena noinkin. Minä en kyllä viitisisi räntäsateessa enää noin kökkiä, mukavuudenhalu kasvaa iän mukana.

Pidemmän päälle alkaisi nyppiä myös  se että pitää nostaa yksi pölli kerrallaan  kun ei muuten pysy nokka maassa... vaikka nosturissa olisi raameja ihan työntekoonkin.
Uivalla asennolla oleva tukisylinteri aisaa vasten?

Ihan mielenkiinnosta olisin kokeillut keslan suht tuoretta  sähköohjausta kesällä prorahastuksen messuilla mut ei onnistunut. Oli liika pitkä jono ja seurue ei oikein lämmennyt odottelulle.

Nuffieldmasteri tais käydä kokeilemassa ? Liekö ollut millainen?

Joo kävin tampereella. En tykänny. Ihan perus Iqanihan se oli, mutta säädöt päin percettä. Oikeestaan kenkutti kun piti jonottaa niinkin pitkään. Ihmeellisesti säädetyt rampit mm.

no ite tottunut joko mettäkoneisiin tai sitten tähän omaan budjettimalliin: https://www.youtube.com/watch?v=2WsIYSgkrgw

Tästä vois ajatella venttiilipakettia jos vaikka löytäis sopivan vähän käytetyn kuormaajan. Miks ei uuteenkin jos hinnasta sopii.

http://www.rotecengineering.fi

Tuon virman Johanssoni kyllä tietää mistä puhuu, kun kyseeseen tulee venttiilistöjen ja karojen ominaisuudet.

Ja yksi ongelmakohta kaikilla vakiotilavuusvehkeillä on se, että jos jotain liikettä käytetään vajaalla karan liikkeellä, ei paineet nouse ennen vastuksen nousemista(virtausta katoaa keskikanavasta paluupuolelle). Sen huomaa vaikka maatilapilkillä kääntäessä hitaasti, jos samalla puristaa kouraa kiinni - kääntö saa hepulin kun vastus nousee ja paine samalla...
Elikkäs, karan maksimiläpäisy pitäisi olla sama, kuin liikkeen käyttöön tarvittava määrä. Silloin karan paluupuoli on tukossa täysin ja liikkeessä on rauhallista voimaa. Esim. ammattinostureissa kourankäännön kara on maksimiläpäisyltään luokkaa 20 litraa. Kun karaa liikutetaan täysin ääriasentoihin tuollaisella virtausmäärällä, sähköisellä esiohjauksella voidaan säätää liike tarkemmin. Useasti tässä kustaan edullisemmissa nostureissa, tilataan kaikki karat samalla maksimivirtauksella. Joillakin valmistajilla on taitoa tajuta tilata karat liikkeiden tarvitsemien maksimivirtausten perusteella. Eikä maksa juurikaan sen enemmän, mutta vaatii kokemusta.

Ammattikoneiden nosturit voidaan säätää aivan yhtä perseelleen kuin muidenkin, jos ei tiedä mitä on tekemässä

Lainaus käyttäjältä: Juba - 15.11.15 - klo:12:17

Tästä vois ajatella venttiilipakettia jos vaikka löytäis sopivan vähän käytetyn kuormaajan. Miks ei uuteenkin jos hinnasta sopii.

http://www.rotecengineering.fi

Tuon virman Johanssoni kyllä tietää mistä puhuu, kun kyseeseen tulee venttiilistöjen ja karojen ominaisuudet.

Ja yksi ongelmakohta kaikilla vakiotilavuusvehkeillä on se, että jos jotain liikettä käytetään vajaalla karan liikkeellä, ei paineet nouse ennen vastuksen nousemista(virtausta katoaa keskikanavasta paluupuolelle). Sen huomaa vaikka maatilapilkillä kääntäessä hitaasti, jos samalla puristaa kouraa kiinni - kääntö saa hepulin kun vastus nousee ja paine samalla...
Elikkäs, karan maksimiläpäisy pitäisi olla sama, kuin liikkeen käyttöön tarvittava määrä. Silloin karan paluupuoli on tukossa täysin ja liikkeessä on rauhallista voimaa. Esim. ammattinostureissa kourankäännön kara on maksimiläpäisyltään luokkaa 20 litraa. Kun karaa liikutetaan täysin ääriasentoihin tuollaisella virtausmäärällä, sähköisellä esiohjauksella voidaan säätää liike tarkemmin. Useasti tässä kustaan edullisemmissa nostureissa, tilataan kaikki karat samalla maksimivirtauksella. Joillakin valmistajilla on taitoa tajuta tilata karat liikkeiden tarvitsemien maksimivirtausten perusteella. Eikä maksa juurikaan sen enemmän, mutta vaatii kokemusta.

Ammattikoneiden nosturit voidaan säätää aivan yhtä perseelleen kuin muidenkin, jos ei tiedä mitä on tekemässä

Nii ja sitte vanhemmiten ne toimii vielä epä symmetrisemmin. Toi on kanssa kiva kun niisä ammatti koneissa on useimmiten useampi kuski. Ja tästähän seuraa tietysti se että kaikki säätää mitä säätää ja loppu tulos on useimmiten nykimistä ja rykimistä. Tuo on of tyyppiseks muuttunu sähköojaus mikä meilla on mettäkonees ei kyllä kannusta hankkimaan enään ikinä sellaista!

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 15.11.15 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Juba - 15.11.15 - klo:12:17

Tästä vois ajatella venttiilipakettia jos vaikka löytäis sopivan vähän käytetyn kuormaajan. Miks ei uuteenkin jos hinnasta sopii.

http://www.rotecengineering.fi

Tuon virman Johanssoni kyllä tietää mistä puhuu, kun kyseeseen tulee venttiilistöjen ja karojen ominaisuudet.

Ja yksi ongelmakohta kaikilla vakiotilavuusvehkeillä on se, että jos jotain liikettä käytetään vajaalla karan liikkeellä, ei paineet nouse ennen vastuksen nousemista(virtausta katoaa keskikanavasta paluupuolelle). Sen huomaa vaikka maatilapilkillä kääntäessä hitaasti, jos samalla puristaa kouraa kiinni - kääntö saa hepulin kun vastus nousee ja paine samalla...
Elikkäs, karan maksimiläpäisy pitäisi olla sama, kuin liikkeen käyttöön tarvittava määrä. Silloin karan paluupuoli on tukossa täysin ja liikkeessä on rauhallista voimaa. Esim. ammattinostureissa kourankäännön kara on maksimiläpäisyltään luokkaa 20 litraa. Kun karaa liikutetaan täysin ääriasentoihin tuollaisella virtausmäärällä, sähköisellä esiohjauksella voidaan säätää liike tarkemmin. Useasti tässä kustaan edullisemmissa nostureissa, tilataan kaikki karat samalla maksimivirtauksella. Joillakin valmistajilla on taitoa tajuta tilata karat liikkeiden tarvitsemien maksimivirtausten perusteella. Eikä maksa juurikaan sen enemmän, mutta vaatii kokemusta.

Ammattikoneiden nosturit voidaan säätää aivan yhtä perseelleen kuin muidenkin, jos ei tiedä mitä on tekemässä

Nii ja sitte vanhemmiten ne toimii vielä epä symmetrisemmin. Toi on kanssa kiva kun niisä ammatti koneissa on useimmiten useampi kuski. Ja tästähän seuraa tietysti se että kaikki säätää mitä säätää ja loppu tulos on useimmiten nykimistä ja rykimistä. Tuo on of tyyppiseks muuttunu sähköojaus mikä meilla on mettäkonees ei kyllä kannusta hankkimaan enään ikinä sellaista!

Mikä järjestelmä on kyseessä, tuo kuullostaa vialta, ei ominaisuudelta?

Niin tämä meidän häkkyrä on 909t (910) Moloko. En nyt järjestelmän virallista nimeä tiedä, mutta aatamin aikuinen sähköpöytä *******n päillä. Näistä kahvoista siis on ne kelat niin kuluneet että pyrkivät oikkariin eli kahvan pienikin liike saa useimmiten karan kokonaan auki Ovat niin kuluneet että kääntökään ei oikein enään auta. Välillä sitte taas ei liiku mihinkään. Niin vikahanse eikä ominaisuus myös nopeuden säätö poxsi on kuollut joskus 10v sitten eli aina täysillä tai sitte kosteella kelillä tekee mitä sattuu.

Olisin uusinu koko systeemin mutta toinen osakas ei ole innokas sitä omaa puoltaan siitä 2500e sijoittaan ni olkoon sitte. Ku en tolla itte kumminkaan juur ajele mutta korjaan joudun valitettavasti jos vain ehdin

Niin tämä meidän häkkyrä on 909t (910) Moloko. En nyt järjestelmän virallista nimeä tiedä, mutta aatamin aikuinen sähköpöytä *******n päillä. Näistä kahvoista siis on ne kelat niin kuluneet että pyrkivät oikkariin eli kahvan pienikin liike saa useimmiten karan kokonaan auki Ovat niin kuluneet että kääntökään ei oikein enään auta. Välillä sitte taas ei liiku mihinkään. Niin vikahanse eikä ominaisuus myös nopeuden säätö poxsi on kuollut joskus 10v sitten eli aina täysillä tai sitte kosteella kelillä tekee mitä sattuu.

Olisin uusinu koko systeemin mutta toinen osakas ei ole innokas sitä omaa puoltaan siitä 2500e sijoittaan ni olkoon sitte. Ku en tolla itte kumminkaan juur ajele mutta korjaan joudun valitettavasti jos vain ehdin

Kysy tolta rotecengeneeringiltä tarjous, niillä pitäisi olla valmis paketti IPS:n tilalle, eikä ihan hirveän kalliskaa...ne vaakaotekahvat, mitä IPS:n kanssa on 50 ohmin potikoilla varustettu on hankalia, osia ei ole saanut vuosiin...asiallinen puhdistus ja niiden kuparilevyjen väliin laitetut korvatulpan palat parantavat toimivuutta huomattavasti 
Monesti ongelmana on kärkien heikko kosketus, kupariläpyköiden väsymisestä johtuen. Niitä pystyy virittelemään...

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 16.11.15 - klo:10:44

Niin tämä meidän häkkyrä on 909t (910) Moloko. En nyt järjestelmän virallista nimeä tiedä, mutta aatamin aikuinen sähköpöytä *******n päillä. Näistä kahvoista siis on ne kelat niin kuluneet että pyrkivät oikkariin eli kahvan pienikin liike saa useimmiten karan kokonaan auki Ovat niin kuluneet että kääntökään ei oikein enään auta. Välillä sitte taas ei liiku mihinkään. Niin vikahanse eikä ominaisuus myös nopeuden säätö poxsi on kuollut joskus 10v sitten eli aina täysillä tai sitte kosteella kelillä tekee mitä sattuu.

Olisin uusinu koko systeemin mutta toinen osakas ei ole innokas sitä omaa puoltaan siitä 2500e sijoittaan ni olkoon sitte. Ku en tolla itte kumminkaan juur ajele mutta korjaan joudun valitettavasti jos vain ehdin

Kysy tolta rotecengeneeringiltä tarjous, niillä pitäisi olla valmis paketti IPS:n tilalle, eikä ihan hirveän kalliskaa...ne vaakaotekahvat, mitä IPS:n kanssa on 50 ohmin potikoilla varustettu on hankalia, osia ei ole saanut vuosiin...asiallinen puhdistus ja niiden kuparilevyjen väliin laitetut korvatulpan palat parantavat toimivuutta huomattavasti 
Monesti ongelmana on kärkien heikko kosketus, kupariläpyköiden väsymisestä johtuen. Niitä pystyy virittelemään...

Se on IPS: ää vanhempi VCU- systeemi tuossa koneessa, eli yksi jännitteensäädin josta PWM- ohjaus menee kahvojen kautta suoraan keloille. Siitä VCU- yksiköstä kärvähtää pääteastetransistori helposti oikosulkutilanteessa, se on suht helppo korjata. Kun tuo pääteaste on hajonnut, yksikkö päästää läpi tasajännitettä ilman säätöä ja nosturi pomppii ihan varmasti ja lujaa.  Kahvojen potikoihin kuluu helposti kosketinkärkien tilalle urat. Jos kuluma ei ole kovin paha, monesti auttaa puhdistus ja käämiosan pieni kääntö eri asentoon.

Venttiilipöytä taitaapi tuossa olla Monsun-Tison HV-09. Noissakin esiohjausventtiilien pienet karat ovat joskus vanhemmiten vähän jumineet ja nosturi ollut hieman rauhaton vaikka ohjauspuolella kaikki muut olivat kunnossa. Nämä tapaukset saatiin toimimaan jouheasti puhdistamalla esiohjausventtiilit huolellisesti.

Jos nyt en väärin muista, mulla voi jossakin varaston perällä olla ehjä VCU säädin ja kahvat, purettiin kerran motosta joka modernisoitiin.

Olisin uusinu koko systeemin mutta toinen osakas ei ole innokas sitä omaa puoltaan siitä 2500e sijoittaan ni olkoon sitte. Ku en tolla itte kumminkaan juur ajele mutta korjaan joudun valitettavasti jos vain ehdin

Niin, nosturinohjauksen kunnostus/säätö olisi myös ennaltaehkäisevä rikkovakuutus koneelle ja nosturille. Tai ei tietysti välttämätön varsinkin jos se toinen osakas olisikin innokas hitsaaja...

miksi metsäkoneet on aina sähköisellä esiohjauksella ja kaivurit 99% hydraulisella esiohjauksella? Hydraulinen toki hankala jos kääntyvät penkit ym. mutta hydrauliset esiohjaukset toimivat vanhanakin lähestulkoon yhtä hyvin kuin uutena. Kaivuria olen ajanut paljon mutta metsäkoneista en tiedä senkään vertaa kuin lehmät aidanseipäistä.

Liittyykö se jotenkin voimiin? Sähköt ei jaksa ohjata venttiileitä. Hydrauliikalla ohjattu toimii siten paremmin???

Sähköllä varmaankin koska motot on kuitenkin tehtävä sähköllä. Turha sitä sähköä ja tekniikkaa on pelätä, korjataan jos hajoaa
Onhan Länkkäreissäkin mehukepit pyörivässä jakkarassa.

miksi metsäkoneet on aina sähköisellä esiohjauksella ja kaivurit 99% hydraulisella esiohjauksella? Hydraulinen toki hankala jos kääntyvät penkit ym. mutta hydrauliset esiohjaukset toimivat vanhanakin lähestulkoon yhtä hyvin kuin uutena. Kaivuria olen ajanut paljon mutta metsäkoneista en tiedä senkään vertaa kuin lehmät aidanseipäistä.

Hinta ja toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa on yksi syy. Kaivurit suunnitellaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja toimimaan kaikissa olosuhteissa.
Metsäkoneissa koneiden hinnat ovat korkeita suhteessa kaivureihin, vähäisistä valmistusmääristä johtuen (suurin, eli JD taitaa Joensuussa tehdä 1300 konetta/vuosi), jolloin hieman kalliimpi lisähinta ei tunnu missään. Lisäksi ergonomia on metsäkoneissa ihan eri tasolla. Ja joka tapauksessa sähköohjausta on käytettävä siksi, että esim. hakkuupään toimintoja ei muuten saada toimimaan yhtä kevyellä varustuksella. Sähköisessä ohjauksessa saadaan koko koneen toiminta yhteen hiileen puhaltavaksi, etenkin kun samaan aikaan käytetään jopa 6-8 toimintoa.

Mutta, on kaivureista tulossa jotain metsän suuntaa, viimeisimmät parannukset ovat hydrauliikan hyötysuhteiden parantamisessa, jossa kaivurit ovat kehittyneet melkoisesti. Ja kas kummaa, kaksi molempia koneita valmistavaa on niitä tuomassa markkinoille (JD ja Komatsu).