Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 25.03.11 - klo:10:01
-
Eli tarkoituksena on laittaa 50-60 päätä nuorkarjaa tuollaiseen reilu 200 neliöiseen, suojaisella paikalla sijaitsevaan lautaseinäiseen 1-lappeiseen edestä auki olevaan konekatokseen. Sinne tultaisiin siinä 3kk paikkeilla vasikkalasta joka todennäköisesti on verhoseinäinen eli viileä.
Tämänhetkinen suunnitelma on se, että mennään kestokuivikkeella (puhallettu olki lähinnä, ehkä turvetta sekaan) ja puhdistettavalla ruokintakäytävällä. Eli valetaan eristetty pohja ja pistetään seinäksi taakse ja toiseen päätyyn 1,5m valuharkkoa ja päälle vaneria. Toiseen päätyyn liukuovet.
Ruokinta appeella kouruun joka tulee etuseinän tolppien eteen. Osastoidaan yhteen 5m (karanteeni tms. osasto) ja kahteen 10m osastoon joista jälkimmäisessä tiineytys. Vanhemmat hiehot vanhaan navettaan tai niille oma puuhatarha vähän myöhemmin. Makuuosastojen väliseinät irtoaitaelementeille joita voi nostaa pari kertaa talven aikana vaikka avantilla. Ruokintakäytävän aita porteilla joiden välissä Lämmitettävät juomakupit.
Katon eristeeksi ajattelin kattotuolien väliin jotain rullavillaa ja joku halpa kevyt levy alle.
Etuseinä on 4 metrin matkalta auki, mahtaisiko pelkkä verhoseinä riittää aukon peitoksi vai pitäsikö ylälaitaa laskea jollain kiinteällä rakenteella? Kyseessä siis halli johon ei ole koskaan tullut lunta sisälle vaikka etuseinä puuttuu.
Kannataisiko pistää valot kellolla ja hämäräkytkimellä?
Vaikuttaako missään määrin järkevältä ratkaisulta? Tavoitteena siis majoittaa 120-150 lypsävän nuorkarja noin 3-15kk
-
Kyllä kuulostaa, mutta neliöitä vähänlaisesti eli paljon kuluu kuivikkeita.
Miksi eristät lattian? Onko ohkaset kerrokset?
Eristämättömältä lantakäytävältä irtoo lannat paljon helpommin pakkasjaksojen jälkeen, kun lanta sulaa irti lattiasta.
-
Eristämättömältä lantakäytävältä irtoo lannat paljon helpommin pakkasjaksojen jälkeen, kun lanta sulaa irti lattiasta.
edelleen uskallan olla eri mieltä...
-
ruokintakäytävään sähkövastus valuun niin varmasti irtoaa.eihän sitä ole pakko koko ajan päällä pitää, sillon vain ku haluaa paskan irti.. eristä katto finnfoamilla ruuvaamalla levyt suoraan kattotuoleihin, niin kerralla valmista.
-
ruokintakäytävään sähkövastus valuun niin varmasti irtoaa.eihän sitä ole pakko koko ajan päällä pitää, sillon vain ku haluaa paskan irti.. eristä katto finnfoamilla ruuvaamalla levyt suoraan kattotuoleihin, niin kerralla valmista.
Vähän ahdasta tulee,mutta mikä tarkoitus on lämpöeristeellä katossa ? Sekö että pihatto on pitemmän aikaa lämmön puolella...Se johtaa vain siihen että kuiviketta menee enemmän ja tai eläimet likaa iseänsä enemmän .. tuommoinen pihatto on parhaimillaan kun lämpö on siellä -5 ja - 15 asteen välillä..
-
Siis tuo on pulpettikattoinen halli ? Miten korkea..
Laita ruokintapöytä sinne alapuolelle, matalimpaan kohtaan siis. Eivät elukat tarvitse syödessään kattoa korkealle, mutta polkusontaa on kivampi myllätä jos hytti ei kopise kattoon.
Katolta tulee tietysti vedet alamäkeen mutta ei se tuollasella pyötämallilla navettaan valu.
-
Hallissa on itse tehdyt kattotuolit joiden alapinta on vaakasuorassa, eli tasakorkuinen on sisältä. Taidetaan jättää se laatta sitten eristämättä ja kai myös kaapeloimatta kun kuitenkin etelässä elellään. Katon eristystä Agrian suunnittelija piti tarpeellisena, suojelee kai rakenteitakin. Luuletteko että katon eristyksen voisi jättää pois ja alkaen 3kk elukat pärjäisi isoissa rymissä?
-
. Luuletteko että katon eristyksen voisi jättää pois
ei.
eläimet kyllä pärjää isossa ryhmässä,jos net vain kestää sen kylmän..
-
. Luuletteko että katon eristyksen voisi jättää pois
ei.
eläimet kyllä pärjää isossa ryhmässä,jos net vain kestää sen kylmän..
Juu, kai se täytyy eristää. Finnfoam itse asiassa kävi aiemmin mielessä mutta jotenkin tuntuu paljaaksi kattomateriaaliksi vähän palonaralta. Vaikka ei kai sitä minkään tuolla luulisi sytyttävän eikä tälle mitään lupia (ympäristöluvan lisäksi) olla hakemassa.
-
. Luuletteko että katon eristyksen voisi jättää pois
ei.
eläimet kyllä pärjää isossa ryhmässä,jos net vain kestää sen kylmän..
Juu, kai se täytyy eristää. Finnfoam itse asiassa kävi aiemmin mielessä mutta jotenkin tuntuu paljaaksi kattomateriaaliksi vähän palonaralta. Vaikka ei kai sitä minkään tuolla luulisi sytyttävän eikä tälle mitään lupia (ympäristöluvan lisäksi) olla hakemassa.
Puhallusvilla on ylivoimaisesti edullisin.
-
40 eläintä max tuohon tilaan,muuten kuivittelus ei oo mitää tolokkua ;)
-
mä oon kai vähän tyhmä mutta en tajua miksi katto tosiaan pitää eristää jos muuten tarkoitus on tehdä kylmäpihatto? :o
-
40 eläintä max tuohon tilaan,muuten kuivittelus ei oo mitää tolokkua ;)
Minä kans kun omassa pihatossa ajattelen tuollaista alaa niin nyt siellä on tällä hetkellä 35 n. vuosikasta tai vähän alle eläintä ja lisäksi niillä on vielä toinen mokoma ala ulkotarhaa...Ne on kyllä liharotuisia.elikkä vähän pyöreämpiä ovat...Ammonniakki on kyllä melkoista myrkkyä galvanoiduille nauloille olisiko sillä tuo eristys...muuten luulen että vinokatto olisi parempi ilmanvaihdon kannalta. Minulla vain on noista puolilämpimistä tiloista sellainen kuva ,että ne ovat märkiä...Että olisi kerralla joko kylmä tai lämmin...
-
Tässä on nyt ongelmana ne ikäkuukaudet 3-6. Eivät kai siedä erityisen hyvin kylmää tai ainakaan kasva silloin optimaalisesti. Tietty tuon ikäisille saisi syöttääkin jotain väkevämpää, eli eri sijainti ei silleen haittaisi. Vanhassa navetassa olisi vinokuivikepohjakarsinoissa tilaa ikäryhmälle mutta taas olisi lisää siivottavaa, kuivitettavaa ja ruokittavaa paikassa johon apevaunu tai traktori ei mahdu.
Pitäisikö pienet pistää vanhaan navettaan jota hiehot lämmittää? Tosin jossain vaiheessa haluttaisiin saada hiehot pois sieltä, ja sitten taas pienet paleltuu.
-
Tääläpäin on kyllä välitysvasikka tiloja joilla on kylmäpihatto...Eivät tietysti ota vasikoita Joulu tammi helmikuulla kovimmilla pakkasilla ...ei siellä likellä ole semmosta kävisit katsomassa.... Itse olin kerran hätäapua naapuriin äkillisen sairaustapauksen johdosta tekemässä . Ei jäänyt huonoa kuvaa eläinten olosuhteista....Aika nuori on kumminkin perinteinen välitysvasikka..
Itellä on emoja ja niiten kaikki jälkeläiset kasvamassa vuoden rytmi niin erilainen ei voi verrata...Lypsykarja taustaakin on..
-
Eristämättömältä lantakäytävältä irtoo lannat paljon helpommin pakkasjaksojen jälkeen, kun lanta sulaa irti lattiasta.
edelleen uskallan olla eri mieltä...
Vain kepulaiset ja kreationistit on eri mieltä fysiikan lakien kans :D
Eristeitä ei saa mennä laittamaan lattiaan. Muuten paska on jäässä vielä juhannuksenakin. Tuolla omassa navetassa on sellainen trendi, että alle -25 alkaa päädyissä lanta mennä kukkamullaksi ja ottaa lattiaan. Kun taas nousee sinne -20 tienoille, on kaikki sulaa. Eristetty lattia vaan jäätyy lisää.
-
Mitä järkeä on eristää katto, ei mitään. Lattiasta ei lähde paska irti jos eristät ja eikä lähde lanta palamaan niin herkästi. Ja maksaa... Eikä missään tapauksessa enempää kuin 35 eläintä tuohon tilaan. Ittellä oli aiemmin melko tiukasti eläimiä noin 7m2 emoilla makuutilaa ja ulkotarhat päälle, nykyisin noin 10m2 niin kuivikkeen kulutus tippu noin puoleen, kannattaa miettiä......
-
Mitä järkeä on eristää katto, ei mitään. Lattiasta ei lähde paska irti jos eristät ja eikä lähde lanta palamaan niin herkästi. Ja maksaa... Eikä missään tapauksessa enempää kuin 35 eläintä tuohon tilaan. Ittellä oli aiemmin melko tiukasti eläimiä noin 7m2 emoilla makuutilaa ja ulkotarhat päälle, nykyisin noin 10m2 niin kuivikkeen kulutus tippu noin puoleen, kannattaa miettiä......
Eristetyllä katolla ja jos pikkupätkän seinän yläosaa malttaa kans laittaa eristettynä, niin saa nuorkarja pihatonkin pysymään plussan puolella. Sit EI tarvitse miettiä jäätymistä. Koko on kyllä raakasti liika pieni noin ison lypsynavetan jatkoksi. Itse olen miettinyt 10m x 25m vinokuivike visiiri systeemiä nuorkarjalle, elukoita olis siellä max 45 kerrallaan.
-
Juu ei ne katon eristeet tee siellä yhtään mitään. Kunhan hoitaa ilmanvaihdon niin, ettei kosteutta kerry kattoon (eli mahdollisimman vähän mitään kiinteitä seiniä). Hiehot eivät sitä eristettä tarvitse, miksi siis laittaa se sinne.
Mistä näitä vanhan kansan "vasikka ei kasva kylmässä" -neuvojia oikein riittää, kun kaikissa muissa maailman kylmissä maissa vasikat kyllä kasvavat igluissa ja kylmäpihatoissa ihan mainiosti. Energiaa ne tosin tarvitsevat kylmällä enemmän, sehän on selvä. Raitis ilma on nuorille eläimille huomattavasti tärkeämpää kuin asteet lämpömittarissa.
Eiivät suomalaisten maidontuottajien pienet vasikat ole kylmäkasvatuksen syytä. Minivasikoita on aina riittänyt ammoniakintäyteisillä vaneri/ritiläpohja/kuravelli -lämminkasvatusratkaisuillakin. Kun ruokinta stemmaa olosuhteiden kanssa on tulos hyvä.
Juuri tämän takia suosittelen kaikille talvireissuja Pohjois-Amerikkaan.
Sinänsä kuulostaa muuten ihan järkevältä ratkaisulta. Vedet kannattaa hoitaa niin etteivät jäädy. Ja tuosta pinta-alasta, emolehmiin ei tuon ikäisten hiehojen kuivitustarvetta kannata edes verrata. Oma kokemus tuntuisi olevat, että kuivike-alueen tarve on alle 6 kk vasikoille olematon, ja kasvaa siitä suht. tasaisesti sinne n. 6-7 m2 tuntumaan tiineille hiehoille. Ja kaikki riippuu olosuhteista - kylmä talvi, hyvä ilmanvaihto ja tuulinen sää esim. vähentävät kuivitustarvetta. Ja kaikenlainen aukkojen tukkiminen ja eristäminen lisää sitä.
-
Mitä järkeä on eristää katto, ei mitään.
Pikkukerros eristettä estää kondensoituisen ja varmistaa ilman liikkeille oikean suunnan=ylöspäin. Tärkein syy on kumminkin kesä. Eristämätön peltikatto tekee hallista todella kuuman suoralla auringonpaisteella.
-
Mitä järkeä on eristää katto, ei mitään. Lattiasta ei lähde paska irti jos eristät ja eikä lähde lanta palamaan niin herkästi. Ja maksaa... Eikä missään tapauksessa enempää kuin 35 eläintä tuohon tilaan. Ittellä oli aiemmin melko tiukasti eläimiä noin 7m2 emoilla makuutilaa ja ulkotarhat päälle, nykyisin noin 10m2 niin kuivikkeen kulutus tippu noin puoleen, kannattaa miettiä......
Eristetyllä katolla ja jos pikkupätkän seinän yläosaa malttaa kans laittaa eristettynä, niin saa nuorkarja pihatonkin pysymään plussan puolella. Sit EI tarvitse miettiä jäätymistä. Koko on kyllä raakasti liika pieni noin ison lypsynavetan jatkoksi. Itse olen miettinyt 10m x 25m vinokuivike visiiri systeemiä nuorkarjalle, elukoita olis siellä max 45 kerrallaan.
"edestä auki olevaan konekatokseen" EI taida metri-pari fylliä katossa paljon lämmittää. Toisaalta ruokinta on kuulemma "etuseinän tolppien".... Eli kannattaisi käydä tarkistamassa onko siellä seinä vai ei. Varmuudeksi pyytää rakennustarkastaja nimensä mukaiseen hommaan.
-
Eiivät suomalaisten maidontuottajien pienet vasikat ole kylmäkasvatuksen syytä. Minivasikoita on aina riittänyt ammoniakintäyteisillä vaneri/ritiläpohja/kuravelli -lämminkasvatusratkaisuillakin. Kun ruokinta stemmaa olosuhteiden kanssa on tulos hyvä.
Juuri tämän takia suosittelen kaikille talvireissuja Pohjois-Amerikkaan.
Amerikasta pitää sitten tuoda ilmasto mukanaan. Vaikka lämpötilat olisivat samoja Kanadassa ja Suomessa, siellä on auringon säteilyä talvikaudella runsammin. Erityisesti Lounais-Suomeen verrattuna preerialla on ratkaisevasti kuivempi ilma. Ratkaisevia tekijöitä eläinten olosuhteille avonavetassa ja muissakin. Nyt on etelässäkin ollut kaksi kunnon talvea, mutta silloin kun on samaa tihkua puinneilta helmikuulle, on karjapito kurjaa.
-
Eristämättömältä lantakäytävältä irtoo lannat paljon helpommin pakkasjaksojen jälkeen, kun lanta sulaa irti lattiasta.
edelleen uskallan olla eri mieltä...
Vain kepulaiset ja kreationistit on eri mieltä fysiikan lakien kans :D
Eristeitä ei saa mennä laittamaan lattiaan. Muuten paska on jäässä vielä juhannuksenakin. Tuolla omassa navetassa on sellainen trendi, että alle -25 alkaa päädyissä lanta mennä kukkamullaksi ja ottaa lattiaan. Kun taas nousee sinne -20 tienoille, on kaikki sulaa. Eristetty lattia vaan jäätyy lisää.
no joo kylmät ja puolilämpimät meni vissiin sekaisin, eli tottakai viileissä missä lämpötila käy vain hetkellisesti pakkasella lattia ja sen alla oleva maa toimivat lämmön varastona jolloin sonta pysyy irti. Mut kylmissä jossa pakkasta pitkään lattia ja sen alla oleva maa kyllä jäähtyy ja jäätyy, jolloin se pitää käytävän pinnan pidempään kylmänä kuin eristämätön... ::) ??? karrikoidustihan pihamaatkin pitäisi sulaa altapäin jos maan lämpövaikutus olisi niin hyvä... :-\
-
Mitä järkeä on eristää katto, ei mitään. Lattiasta ei lähde paska irti jos eristät ja eikä lähde lanta palamaan niin herkästi. Ja maksaa... Eikä missään tapauksessa enempää kuin 35 eläintä tuohon tilaan. Ittellä oli aiemmin melko tiukasti eläimiä noin 7m2 emoilla makuutilaa ja ulkotarhat päälle, nykyisin noin 10m2 niin kuivikkeen kulutus tippu noin puoleen, kannattaa miettiä......
Eristetyllä katolla ja jos pikkupätkän seinän yläosaa malttaa kans laittaa eristettynä, niin saa nuorkarja pihatonkin pysymään plussan puolella. Sit EI tarvitse miettiä jäätymistä. Koko on kyllä raakasti liika pieni noin ison lypsynavetan jatkoksi. Itse olen miettinyt 10m x 25m vinokuivike visiiri systeemiä nuorkarjalle, elukoita olis siellä max 45 kerrallaan.
"edestä auki olevaan konekatokseen" EI taida metri-pari fylliä katossa paljon lämmittää. Toisaalta ruokinta on kuulemma "etuseinän tolppien".... Eli kannattaisi käydä tarkistamassa onko siellä seinä vai ei. Varmuudeksi pyytää rakennustarkastaja nimensä mukaiseen hommaan.
Jahas. Noinko hyvin oon lukenut alustuksen. :-[ Juu elikkäs tuo neuvo pätee jos sen seinän saa umpeen. Visiirin päällä pätkä verhoseinää ja yläosa eristetty.
Niin ja avainsana mun mielestä on VIILEÄ.
-
8,5 metriä leveä koppi pulpettikatolla. Ei sellaisen alla ole paljoa ilmaa lämpiämässä. Luulisi että kondensiovettäkään ei paljon ehdi tiivistymään.
-
Selkeytykseksi tämän yksilappeisen edessä on siis tietty tolpat, 6 kpl päätyseinät mukaan lukien(eli 5 tolpanväliä), mutta muuten on auki. Piti silloin joskus pistää liukuovet mutta kun tuonne ei tosiaan koskaan ole sisään satanut, jäi pistämättä. Ja sitä tässä on kanssa mietitty että miten aukkoa tukkisi ja minkä verran. Ruokintakouru olisi kiva saada tosiaan toppien ulkopuolelle niin olisi selvästi helpompi täyttää ja tehdäkin, mutta silloin systeemi jää väkisin alhaalta sen verran auki että eläimet saavat päänsä sinne kouruun. Tai ainakin on hankala tehdä niin että etuseinää kasvatetaan sen puoli metriä tolppien ohi.
Kokonaiskuva on siis tällä hetkellä se että navetan siipeen on tulossa maitohuone ja 132 neliön verhoseinävasikkala yhteensä 29 eläimelle. Hiehoille jää 40 parsipaikkaa vanhasta navetasta, joskus tulevaisuudessa sitten jotain muuta. Ja ne siinä välissä olevat 50-60 eläintä pitäisi pistää jonnekin. Ehkä nuorimmat pitää edelleen pistää navetan vinokuivikekarsinoihin (noin 4x15m) ja jättää tämä kylmäpihatto suosiolla kokonaan kylmäksi, eli ehkä vähän etuseinää alaspäin, verho eikä muuta (tai ehkä 5cm finnfoamia kattoon kondenssieristeeksi)? Sitä vasikkalaakaan ei suunniteltuun kohtaan oikein saa suuremmaksi.
Tietty 60 uudistuseläintä vuodessa tarkoittaisi että alle 6kk eläimiä on keskimäärin 30 ja alle 5kk eläimiä 25, eli vasikkalaan voisi mahtua vähän vanhempiakin mutta välitysvasikat pitäisi saada lähtemään vauhdilla eivätkä hävyttömät lehmät välttämättä suostu poikimaan ihan tasaisesti.
Ensi talveksi kylmään on tarkoitus pistää ostoeläimiä talvella tiineytettäväksi sen verran kun vaan mahtumaan saa.
-
Onko kukaan käyttänyt näissä nuorkarjaviritelmissä pressuja tai jopa pelkkiä tuuliverkkoja seinamateriaalina? Itselläni vastaavanlainen, tosin pienempi, projekti suunnitelmissa. Ruokinta siinäkin mietityttää.
-
8,5 metriä leveä koppi pulpettikatolla. Ei sellaisen alla ole paljoa ilmaa lämpiämässä. Luulisi että kondensiovettäkään ei paljon ehdi tiivistymään.
Onhan nuo tehneet kylmäpihattoja sähkötolpista ja päälle vain kantavapelti .eikä ole kuulemma pahemmin sadellut sisällä...Ajattelen että kattokulmallakin on asian kanssa tekemistä.Mitä jyrkempi sen parempi..Kun minulla on suhkot matala harjainen Tuhti konevarasto niin siellä joskus sataa, kun lumi ei tule katolta alas ja peltihalli lämpiääsisältä auringon lämmöstä..kondensi vettä...
-
Meillä on 16*25 metrinen pulpettikatto ilman eristyksiä. Lumet täytyy lapioida alas kerran talvessa koska katto on hyvin loiva.
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
Ja tarhan laidalla lietesäiliö, johon muutama tippa valu itselläänkin ja loput liejut suoraan tarhasta työntämällä. Useimmiten tulee tietysti kuivalantaa, joten kahta lajia varastoa tarvitaan.
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
Ja tarhan laidalla lietesäiliö, johon muutama tippa valu itselläänkin ja loput liejut suoraan tarhasta työntämällä. Useimmiten tulee tietysti kuivalantaa, joten kahta lajia varastoa tarvitaan.
Kyllä se tuo turve sitoo lietteen ja jos voi kauhalla kuivanlannan päälle kaataa sinne häviää...mitään lietekalustoa tarvita.. Ei tietysti kannata sitä tarhaa sinne räystään alle laittaa.kourut ainakin räystäälle ja voi sen tarhan tehdä parimetriä seinästä irti .. Jossain paikoin ajetaan rehut karheelle tarhaan vaatii kyllä ison tarhan ja varmaan hävikkiä tulee, Tai sitten Kanadassa ei korjata edes kaikkia rehuja pellolta syövät sitten karheelta talvi laitumilla. No nämä on jo enempi emolehmien evästä.....
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
Ja tarhan laidalla lietesäiliö, johon muutama tippa valu itselläänkin ja loput liejut suoraan tarhasta työntämällä. Useimmiten tulee tietysti kuivalantaa, joten kahta lajia varastoa tarvitaan.
Kyllä se tuo turve sitoo lietteen ja jos voi kauhalla kuivanlannan päälle kaataa sinne häviää...mitään lietekalustoa tarvita.. Ei tietysti kannata sitä tarhaa sinne räystään alle laittaa.kourut ainakin räystäälle ja voi sen tarhan tehdä parimetriä seinästä irti .. Jossain paikoin ajetaan rehut karheelle tarhaan vaatii kyllä ison tarhan ja varmaan hävikkiä tulee, Tai sitten Kanadassa ei korjata edes kaikkia rehuja pellolta syövät sitten karheelta talvi laitumilla. No nämä on jo enempi emolehmien evästä.....
tarha jus ton aukinaisen seinän puolelle puolelle ja ruokintapöytä/-kourut tarhan ulkopuollelle. eli jaloittelutarha toimis perinteisen navetan ruokintakäytävänä ja katettu tila makuu-alueena..
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaloittelutarha edessä on vähän hankala koska vastapäätä olevaan vähän isompaan halliin ei sitten pääsisi kuin tarhan kautta.
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaloittelutarha edessä on vähän hankala koska vastapäätä olevaan vähän isompaan halliin ei sitten pääsisi kuin tarhan kautta.
Ahtaat on tilat... :o
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaloittelutarha edessä on vähän hankala koska vastapäätä olevaan vähän isompaan halliin ei sitten pääsisi kuin tarhan kautta.
Ahtaat on tilat... :o
Ruuhkasuomessa ei ole hehtaarin joutomaaplänttiä joka ladon tontiksi ;) On sitä hallien väliä vähän enemmän, mutta ei sen vertaa että kunnon jaloittelutarhaa lohkaisisi. Tietysti sen toisenkin hallin voisi pistää pihatoksi ja keskelle sitten ruokintakäytävä... ;) Mutta sitten pitäisi pistää oljet ja heinät muoveihin.
Miten tuollaisen jaloittelutarhallisen sitten kuivittaisi? Paalinhajottaja puhaltaisi varmaan sopivasti sen pihaton mitan mutta tuskin jaloittelutarhan yli. Vai ajetaanko kylmästi tarhan läpi joka kerta?
-
löytyhän tuolta amerikan maalta suunnitelmat tälläiseenkin
http://www.cps.gov.on.ca/english/plans/E2000/2402/Q-2402L.pdf (http://www.cps.gov.on.ca/english/plans/E2000/2402/Q-2402L.pdf)
40 eläintä taitaa olla maksimi tuon kokoiseen pytinkiin
aukon korkeus tuossa etuseinässä näyttäis olevan noin 2.5m
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaloittelutarha edessä on vähän hankala koska vastapäätä olevaan vähän isompaan halliin ei sitten pääsisi kuin tarhan kautta.
Ahtaat on tilat... :o
Ruuhkasuomessa ei ole hehtaarin joutomaaplänttiä joka ladon tontiksi ;) On sitä hallien väliä vähän enemmän, mutta ei sen vertaa että kunnon jaloittelutarhaa lohkaisisi. Tietysti sen toisenkin hallin voisi pistää pihatoksi ja keskelle sitten ruokintakäytävä... ;) Mutta sitten pitäisi pistää oljet ja heinät muoveihin.
Miten tuollaisen jaloittelutarhallisen sitten kuivittaisi? Paalinhajottaja puhaltaisi varmaan sopivasti sen pihaton mitan mutta tuskin jaloittelutarhan yli. Vai ajetaanko kylmästi tarhan läpi joka kerta?
siis tarhaa ei kuiviteta mitenkään. kolataan jollaon paskat kasaan.
ruoka jaetaan tarhan ulkopuolelta. siis lähes samaan tapaan kuin olet suunitellu mutta viedään kaukalot 3-10 m seinästä ulospäin, taivasalle..
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaloittelutarha edessä on vähän hankala koska vastapäätä olevaan vähän isompaan halliin ei sitten pääsisi kuin tarhan kautta.
Tee sitten sinne räystään alle isot kourut vain räystäille ja oviluukut pihatosta tarhaan ...mulla on pihatossa giljotiini ovet nousevat ylös kiskoja pitkin ja katossa rissojen kautta nailon köysi ruokinta pöydälle,sulla olisi toisin päin. Toisaalta se olisi parempikin kun toi kanadan amerikan malli enempi olisi suojaa eläimille ,etu aukko vain jotenkin sulkuun, siitä olisi kyllä helppo kuivitella kun jonkun ovi systeemin kehittelisi.
-
meillä suunnitellaan vieroitettaville vasikoille omaa hallia vinokuivikepohjalla ja tuuliverkkoseinällä...tehdään alaosa harkoista noin 2 metrin verran. Kolmiseinäinen malli johon tehdään ruokintapöydän yläpuolelle kattolippaa niin pitkälti että ruokintapöydän eteen voisi vetää kovimmilla myrskyillä ja tuiskulla tuuliverkoista tehdyt ovet eteen kutenkin niin että traktori mahtuu ajamaan verkko-oven ja syöttöpöydän välissä. Itse on koettu hyväksi keskimäärin 6neliön ala nuorkarjalle.
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
Ja tarhan laidalla lietesäiliö, johon muutama tippa valu itselläänkin ja loput liejut suoraan tarhasta työntämällä. Useimmiten tulee tietysti kuivalantaa, joten kahta lajia varastoa tarvitaan.
Kyllä se tuo turve sitoo lietteen ja jos voi kauhalla kuivanlannan päälle kaataa sinne häviää...mitään lietekalustoa tarvita.. Ei tietysti kannata sitä tarhaa sinne räystään alle laittaa.kourut ainakin räystäälle ja voi sen tarhan tehdä parimetriä seinästä irti .. Jossain paikoin ajetaan rehut karheelle tarhaan vaatii kyllä ison tarhan ja varmaan hävikkiä tulee, Tai sitten Kanadassa ei korjata edes kaikkia rehuja pellolta syövät sitten karheelta talvi laitumilla. No nämä on jo enempi emolehmien evästä.....
Tuo turve? Kuivalannan päälle? Lähtökohtina on kestokuivikepohja etelä-Suomessa. Sinne kuivikepohjaanko kaadat liejut tarhasta? Jos kuivalantalassa ei ole yhtään kuivalantaa kun tulee sateinen jakso, vaikka 100 mm vettä viikossa, niin mikä sitoo lietteen? Kanadassa (ja Kainuussa) on ratkaisevalla tavalla erilainen ilmasto kuin etelä-Suomessa. Jos navetan sijainti on hyvä, on viisasta jättää seinät vallan toteuttamatta ja panostaa kattoon. Siis se 2 m harkkomuuria lattiasta ylöspäin on OK, mutta mitään laudotuksia ja giljotiineja ei tarvita.
-
mitä jos hallin edessä oli 5-10m jaloittelu tarhaa ja ruokintakourut jaloittelutarhan aitaan? katettu tila jäis vain makuupaikaksi jota kuivitetaan tarpeen mukaan..
Ja tarhan laidalla lietesäiliö, johon muutama tippa valu itselläänkin ja loput liejut suoraan tarhasta työntämällä. Useimmiten tulee tietysti kuivalantaa, joten kahta lajia varastoa tarvitaan.
Kyllä se tuo turve sitoo lietteen ja jos voi kauhalla kuivanlannan päälle kaataa sinne häviää...mitään lietekalustoa tarvita.. Ei tietysti kannata sitä tarhaa sinne räystään alle laittaa.kourut ainakin räystäälle ja voi sen tarhan tehdä parimetriä seinästä irti .. Jossain paikoin ajetaan rehut karheelle tarhaan vaatii kyllä ison tarhan ja varmaan hävikkiä tulee, Tai sitten Kanadassa ei korjata edes kaikkia rehuja pellolta syövät sitten karheelta talvi laitumilla. No nämä on jo enempi emolehmien evästä.....
Tuo turve? Kuivalannan päälle? Lähtökohtina on kestokuivikepohja etelä-Suomessa. Sinne kuivikepohjaanko kaadat liejut tarhasta? Jos kuivalantalassa ei ole yhtään kuivalantaa kun tulee sateinen jakso, vaikka 100 mm vettä viikossa, niin mikä sitoo lietteen? Kanadassa (ja Kainuussa) on ratkaisevalla tavalla erilainen ilmasto kuin etelä-Suomessa. Jos navetan sijainti on hyvä, on viisasta jättää seinät vallan toteuttamatta ja panostaa kattoon. Siis se 2 m harkkomuuria lattiasta ylöspäin on OK, mutta mitään laudotuksia ja giljotiineja ei tarvita.
Tarkoitin ihan kuivanlannan lantalaa minne voi tuon tarhan röpöt kipata...kuivikepohja lanta joka rupeaa palamaan on kyllä niin kuivaa tavaraa ,että immee nuo röpöt.. Asun kyllä täällä vähän kuivemmassa ilman alassa , en kuitenkaan ihan kainuussa..
-
meillä suunnitellaan vieroitettaville vasikoille omaa hallia vinokuivikepohjalla ja tuuliverkkoseinällä...tehdään alaosa harkoista noin 2 metrin verran. Kolmiseinäinen malli johon tehdään ruokintapöydän yläpuolelle kattolippaa niin pitkälti että ruokintapöydän eteen voisi vetää kovimmilla myrskyillä ja tuiskulla tuuliverkoista tehdyt ovet eteen kutenkin niin että traktori mahtuu ajamaan verkko-oven ja syöttöpöydän välissä. Itse on koettu hyväksi keskimäärin 6neliön ala nuorkarjalle.
Minkä ikäisiksi asti tuolla sitten oltaisiin ja onko kaikki samalla ruualla? Onko pienimmillä paksulti olkea kuivikkeena? Tässä nyt yritän (vielä kun navetan rakennuslupakuvia ei ole pistetty menemään) miettiä että mikä olisi oikea paikka 3-6kk eläimille, isompien vai pienempien kanssa?
-
Tarkoitin ihan kuivanlannan lantalaa minne voi tuon tarhan röpöt kipata...kuivikepohja lanta joka rupeaa palamaan on kyllä niin kuivaa tavaraa ,että immee nuo röpöt.. Asun kyllä täällä vähän kuivemmassa ilman alassa , en kuitenkaan ihan kainuussa..
En äkkiseltään löytänyt tietoa, että onko hyvin lähellä kuivalantavarastoa. Sadeliejua kun alkaa kantaa tarhasta, sitä pysyy kuution kauhassa 200 litraa ja vielä loiskuu+ renkaista paskainen vana pihaan. Ulkotahta etelä-Suomessa vaatii sadevedelle helpon ja siistin poistamismahdollisuuden.
-
meillä on emoilla noin tuhannen neliön betonipohjanen tarha missä kaks kaivoa josta 300mm putket lietesäiliöön
Jos nyt lähtisin tekemään niin jättäisin kaadot huomattavasti pienemmälle
Kaivoista menevät putket lietesäiliöön minimissään 400mm
sekä lantala tarhan reunalle joka noin metrin alempana ja sieltä nesteen erotus lietesäiliöön
-
meillä suunnitellaan vieroitettaville vasikoille omaa hallia vinokuivikepohjalla ja tuuliverkkoseinällä...tehdään alaosa harkoista noin 2 metrin verran. Kolmiseinäinen malli johon tehdään ruokintapöydän yläpuolelle kattolippaa niin pitkälti että ruokintapöydän eteen voisi vetää kovimmilla myrskyillä ja tuiskulla tuuliverkoista tehdyt ovet eteen kutenkin niin että traktori mahtuu ajamaan verkko-oven ja syöttöpöydän välissä. Itse on koettu hyväksi keskimäärin 6neliön ala nuorkarjalle.
Minkä ikäisiksi asti tuolla sitten oltaisiin ja onko kaikki samalla ruualla? Onko pienimmillä paksulti olkea kuivikkeena? Tässä nyt yritän (vielä kun navetan rakennuslupakuvia ei ole pistetty menemään) miettiä että mikä olisi oikea paikka 3-6kk eläimille, isompien vai pienempien kanssa?
No meillä on suunniteltu hallin jakoa siirrettävillä aidoilla ja kuivitus on pääosin olkea/ruokohelpiä ja kosteampaan aikaan vielä turvetta. Huomioitavaa on tietenkin se että vinopohjalta ei välttämättä valu kovin helposti kuivikkeet alas lantakäytävälle mutta sen voi raapaista vaikka ryhmien vaihdon välissä kaivurilla jos sellaisen omistaa...kaivuri lantakäytävälle ja siitä...niin tehdään nytkin hiehojen alta kerran vuodessa. Lantakäytävältä traktorilla kerran viikossa lantalaan. Ruokinta on helppo hoitaa avantilla väkirehut ja paalisilppurilla paalit eteen. Vai onko kokemusta kellään mikä kaltevuus makuualueella pitää olla tuon ikäisille vasuille? Meillä makuualue 10 metriä ja 3,5 metrin lantakäytävä...
-
meillä suunnitellaan vieroitettaville vasikoille omaa hallia vinokuivikepohjalla ja tuuliverkkoseinällä...tehdään alaosa harkoista noin 2 metrin verran. Kolmiseinäinen malli johon tehdään ruokintapöydän yläpuolelle kattolippaa niin pitkälti että ruokintapöydän eteen voisi vetää kovimmilla myrskyillä ja tuiskulla tuuliverkoista tehdyt ovet eteen kutenkin niin että traktori mahtuu ajamaan verkko-oven ja syöttöpöydän välissä. Itse on koettu hyväksi keskimäärin 6neliön ala nuorkarjalle.
Minkä ikäisiksi asti tuolla sitten oltaisiin ja onko kaikki samalla ruualla? Onko pienimmillä paksulti olkea kuivikkeena? Tässä nyt yritän (vielä kun navetan rakennuslupakuvia ei ole pistetty menemään) miettiä että mikä olisi oikea paikka 3-6kk eläimille, isompien vai pienempien kanssa?
No meillä on suunniteltu hallin jakoa siirrettävillä aidoilla ja kuivitus on pääosin olkea/ruokohelpiä ja kosteampaan aikaan vielä turvetta. Huomioitavaa on tietenkin se että vinopohjalta ei välttämättä valu kovin helposti kuivikkeet alas lantakäytävälle mutta sen voi raapaista vaikka ryhmien vaihdon välissä kaivurilla jos sellaisen omistaa...kaivuri lantakäytävälle ja siitä...niin tehdään nytkin hiehojen alta kerran vuodessa. Lantakäytävältä traktorilla kerran viikossa lantalaan. Ruokinta on helppo hoitaa avantilla väkirehut ja paalisilppurilla paalit eteen. Vai onko kokemusta kellään mikä kaltevuus makuualueella pitää olla tuon ikäisille vasuille? Meillä makuualue 10 metriä ja 3,5 metrin lantakäytävä...
Mulla on 8% laskulla pelaa , painavilla sonneilla liankin hyvin ainakin jos turvetta käyttää.. Tuohonkin vaikuttaa taas niin moni asia..kuivike, eläinten vilkkaus, -paino.
Ihan näin hatusta vedettynä ei ainakaan loivempi..
-
Luulen että täällä päädytään siihen että tehdään vaan lattia ja betoniseinät, köykäinen syöttökoururakenne ja eteen verho niin että jää metrin-puolitoista aina auki. Katto eristetään 2012 kesällä jos tuntuu että sitä vaatii, ja talven kokemusten perusteella päätetään voiko vieroitetut viedä suoraan tuonne tulevaisuudessa. Jos ei tunnu että voi, piirretään pikaisesti isompi vasikkala.
Seuraavalla tukikierroksella voi sitten navetan viereen tehdä 100 eläimen lietelanta-makuuparsipihaton tarhoineen ja samalla alkaa separoida niin mahtuu samaan lietesäiliöön :)
-
Luulen että täällä päädytään siihen että tehdään vaan lattia ja betoniseinät, köykäinen syöttökoururakenne ja eteen verho niin että jää metrin-puolitoista aina auki. Katto eristetään 2012 kesällä jos tuntuu että sitä vaatii, ja talven kokemusten perusteella päätetään voiko vieroitetut viedä suoraan tuonne tulevaisuudessa. Jos ei tunnu että voi, piirretään pikaisesti isompi vasikkala.
Seuraavalla tukikierroksella voi sitten navetan viereen tehdä 100 eläimen lietelanta-makuuparsipihaton tarhoineen ja samalla alkaa separoida niin mahtuu samaan lietesäiliöön :)
Entäs se kolmenmetrin käytävä eteen ruokinta kouru ja lippa päälle vinokuivike pohja , katsoin tossa noita tila vaatimuksia 100kg= 1,5m3 200kg= 2,5m3 350kg= 4,0m3 alle 500kg= 5m3 ja siitä ylöspäin 100kg kohti 1m3 Tommonen 3-6kk lehmävasikka ei kyllä paljoa paina..
-
Luulen että täällä päädytään siihen että tehdään vaan lattia ja betoniseinät, köykäinen syöttökoururakenne ja eteen verho niin että jää metrin-puolitoista aina auki. Katto eristetään 2012 kesällä jos tuntuu että sitä vaatii, ja talven kokemusten perusteella päätetään voiko vieroitetut viedä suoraan tuonne tulevaisuudessa. Jos ei tunnu että voi, piirretään pikaisesti isompi vasikkala.
Seuraavalla tukikierroksella voi sitten navetan viereen tehdä 100 eläimen lietelanta-makuuparsipihaton tarhoineen ja samalla alkaa separoida niin mahtuu samaan lietesäiliöön :)
Entäs se kolmenmetrin käytävä eteen ruokinta kouru ja lippa päälle vinokuivike pohja , katsoin tossa noita tila vaatimuksia 100kg= 1,5m3 200kg= 2,5m3 350kg= 4,0m3 alle 500kg= 5m3 ja siitä ylöspäin 100kg kohti 1m3 Tommonen 3-6kk lehmävasikka ei kyllä paljoa paina..
Vinokuivikepohjaa harkittiin mutta olemassa olevan kuivalantalan mitoitukset riittivät paremmin ympäristölupaa haettaessa kun voitiin laskea se reilu 100 kuutiota kestokuivikepohjaan. Toisekseen kestokuivikepohjan kanssa hallin myöhempi käyttö sujuu helpommin. Meillä on myös 156 makuupaikkaa piirrettynä 2 robotin navettaan, eli sielläkin varmaan aika pitkään on tilaa parille kymmenelle hieholle (vaikka ruokinta varmaan tuottaa hiukan ylimääräistä työtä).
-
40 eläintä max tuohon tilaan,muuten kuivittelus ei oo mitää tolokkua ;)
joo minäkin laskin että kun ottaa ruokintakäytävän vaatiman tilan pois niin maksimissaan 40 vasikkaa ja hiehoa mahtuu tuohon tilaan.
-
Luulen että täällä päädytään siihen että tehdään vaan lattia ja betoniseinät, köykäinen syöttökoururakenne ja eteen verho niin että jää metrin-puolitoista aina auki. Katto eristetään 2012 kesällä jos tuntuu että sitä vaatii, ja talven kokemusten perusteella päätetään voiko vieroitetut viedä suoraan tuonne tulevaisuudessa. Jos ei tunnu että voi, piirretään pikaisesti isompi vasikkala.
Seuraavalla tukikierroksella voi sitten navetan viereen tehdä 100 eläimen lietelanta-makuuparsipihaton tarhoineen ja samalla alkaa separoida niin mahtuu samaan lietesäiliöön :)
EI tarvitse kattoa eristellä kun annatte ilman liikkua alapuolella, eli ei mitään rättejä jos kerran paikka ei ole aivan tuulisin ja tuiskuisin. Pystyy sitten kuivittelemaankin vaikka paalisilppurilla ulkoa etupuolelta.
Luulen että täällä päädytään siihen että tehdään vaan lattia ja betoniseinät, köykäinen syöttökoururakenne ja eteen verho niin että jää metrin-puolitoista aina auki. Katto eristetään 2012 kesällä jos tuntuu että sitä vaatii, ja talven kokemusten perusteella päätetään voiko vieroitetut viedä suoraan tuonne tulevaisuudessa. Jos ei tunnu että voi, piirretään pikaisesti isompi vasikkala.
Seuraavalla tukikierroksella voi sitten navetan viereen tehdä 100 eläimen lietelanta-makuuparsipihaton tarhoineen ja samalla alkaa separoida niin mahtuu samaan lietesäiliöön :)
Entäs se kolmenmetrin käytävä eteen ruokinta kouru ja lippa päälle vinokuivike pohja , katsoin tossa noita tila vaatimuksia 100kg= 1,5m3 200kg= 2,5m3 350kg= 4,0m3 alle 500kg= 5m3 ja siitä ylöspäin 100kg kohti 1m3 Tommonen 3-6kk lehmävasikka ei kyllä paljoa paina..
Vaatimukset ovat minimejä, ei optimi. Sopiva määrä eläimiä tulee asiaa kokeilleiden kokemuksista, joihin on helppo yhtyä:
40 eläintä max tuohon tilaan,muuten kuivittelus ei oo mitää tolokkua ;)
joo minäkin laskin että kun ottaa ruokintakäytävän vaatiman tilan pois niin maksimissaan 40 vasikkaa ja hiehoa mahtuu tuohon tilaan.
-
No, tuskin tuo 40 on ongelma kuin ensi talvena (pitäisi olla tosiaan jossain tilaa 60 siemennettävälle eläimelle) ja toisaalta sitten kun täyttöaste on 100%. Vielä 90% kanssa pitäsi mennä.
-
No, tuskin tuo 40 on ongelma kuin ensi talvena (pitäisi olla tosiaan jossain tilaa 60 siemennettävälle eläimelle) ja toisaalta sitten kun täyttöaste on 100%. Vielä 90% kanssa pitäsi mennä.
Siihen kun saisi mahtumaan etupuolelle ruokintakäytävän johon just traktori mahtuisi ja jonka saisi vaikka kerran viikkoon kauhalla tyhjennettyä , niin kuivitus tarve vähenisi paljon..ja ulkotarhakin on aivan eri asia onko se oleskelutarha vai ruokintatarha. oleskelutarhaa ei monta kertaa vuodessa tarvitse tyhjentää, ruokintatarhaa viikottain.Nuo jos siinä olisi 60 eläintä menisi mukavasti...
Kun on noin isoa sulla tuo toiminta. Olisihan se yksi mahdollisuus tehdä sopimus jonkun välitysvasikka kasvattamon kanssa , kasvattaisi vasikat astutusikään tai varmaan kasvattaisi likelle poikimistakin jos sellainen tilasonni kelpaisi astutukseen... Täältäpäin ainakin löytyisi helposti tuollaisia kasvattaja tiloja, on se niin hyvä bisnes tänäpäivänä tuo lihakarjan kasvatus ;)