Toi Seepran kasvuohjelma oli sellainen, että Toolerin kanssa litra Gramitrelia. Mitään kasvunsääteitä ei mennyt missään vaiheessa. Kylvön yhteydessä typpeä 108kg, kun fosfori tuli täysi. Sitten joskus, ehkä heinäkuun alkupuolella, kun korrenkasvu oli hyvässä vauhdissa, mutta tähkästä ei vielä tietoakaan, niin 20kg typpeä (Yaran Sulfan) viskalla peltoon. Sitten kun tähkä tuli esille niin, ½l Prosaroa. Päätin ottaa riskiä, koska viime vuotisten kokemusten mukaan tyhjän saa pyytämättäkin. Alkuperäinen ajatus oli nostaa kokonaistyppi 140kg, mutta aloin jänistää, kun kesä oli mitä oli. Ja kyllä se fiilis oli pitkin syyskuutakin melko apaattinen. Kokeilin puintia ekan kerran 30.9, mutta oli vihreää jonkun verran ja pehmeitä jyviä liikaa. Pitkään mietin tilannetta, mutta kun sääennuste lupasi siinä vaiheessa seuraavan viikon lopulle sateita, niin annoin olla. Kävin illalla tsekkaamassa kollegan vehnänpuintia ja samanlaista kuraa oli kuin itelläkin. Sitten ne pakkaset oli parhaillaan menossa ja kylmistä oli joka yö. Lauantaina kävin katsomassa jälleen kolleegan puintia ja huomasin, että pehmeiden jyvien määrä oli jonkun verran vähentynyt. Maanantaina ajelin ajourat läpi ruiskutraktorilla, tarkoituksena vihreiden hävitys. Kyllä tosta jotain apua saattaa olla. Jonkun verran tulee varisemistappioita, mutta ei mielestäni kohtuuttomasti. Sitten tiistaista alkaen puintia ja vihreitä aivan minimaalisesti ja pehmeitä jyviä vähän. Ulkonäön puolesta parasta kevätvehnää, mitä minulla on ollut. Tuhannen jyvän paino on 41,7g eli hyvinkin asiallinen. Itävyys kuitenkin vain 89% labran mittausten jäljiltä. Luulen, että noi pakkaset kyllä vikuutti vehnää, koska pehmeitä jyviä oli aika paljon silloin ekassa puinnissa. Satotaso 4900kg, mikä on urani paras sato kevätvehnällä.
Ensi kesänä tarkoitus ajaa se 140kg typpeä ja joku tautiaine tähkälle. Lisälannoitteena aion kyllä ajaa jatkossakin rikkitäydennyksellä olevaa salpietaria, uskon, että siitä on jotain apua, ellei sitten SS:ltä tule tyrmääviä taulukoita
