päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

Sillai kyntämällä... no joskus mä  jätän suosiolla päisteen päihin  pienet kyntämättömät neliöt. Jossain vaiheessa käyn sitten kultivaattorilla ohimennen viimeistelemässä. Eihän tuo nostolaiteversiosta eroa kuin siinä että matka traktorista ekaan siipeen  on vähän pidempi. Eli ojan tullessa vastaan kyntämätöntä jää hiukan enemmän koneen alle, ja kaikkilla terillä ei pysty aivan ojasta lähtemään. Sen jääneen tilkun voi sitten kyntää pois päinvastaiseen suuntaan lähtiessä jos viitsii peruutella. Ei tuo ole paha peruuttaa, sitä takapyörää voi kivasti joystickistä ohjailla. Tai on se paha jos ekaa kertaa opettelee. Ja kurakelillä peräpyörä ei välttämättä nouse vaosta (jos sen sinne lipsauttaa) laskematta hetkeksi teriä maahan.

Avo-ojaiset, puolen hehtaarin kolmikulmat ja muut kasvimaat ajelen vanhoilla Fiskarsseilla. Ei niissä suurta pääomaa kiinni ole, romumies saattaisi jotain antaa....

Sitä en tiedä miten päistehomma käy oikeasti isoilla auroilla, joku pitkä 7+ vaunuaura tms.
Jostain syystä noilla kyntävät niitä kymmenien tai satojen hehtaarien lohkoja.... ehkä niillä on nurkkakoneeksi työllistettynä yksi 936 + 6-teräiset nostolaitepaluuaurat noihin päisteentiivistyshommiin :-)))

Itse kaipaisin noihin hinattaviin lisää siipiä - kehtaisi laittaa isommankin vetäjän perään kuin tuon 90-heppaisen - niissä kun eivät tule nostolaitteen rajat vastaan. En kuitenkaan viitsi siitä ilosta juuri maksaa, koska kyntäminen on jäänyt viime vuosina tosiaan melko vähiin.

Tosin tuota kuormanpito venttiiliä mitä kaipailin ei saanut mistään. Joten heitin ko mötikällä vesilintua. Ja liitin putken suoraan sylkkyyn kiinni ja tulppasin ohjaus putket.

Periaatteessa lienee kuitenkin geneerinen hydrauliikkaosa - hyllystä löytyvän standardiosan mekaaninen asentaminen entisen murikan tilalle voi tietysti olla haasteellista.

Yleensä kaikki ilmavaivat johtuvat pumpun imupuolen vuodoista....

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 25.07.14 - klo:14:01

http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mov

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

No huh... 320x240, 3933 kb/s, suoraan kameran jäljiltäkö? Kyntö ja kääntyminen käy kyllä sujuvasti.

Ööh... juuh, tuo on peräisin jostain tuntemattomasta kamerasta (kaveri kuvasi) enkä jaksanut paneutua siihen kunnolla. Mun järki ei oikein kestä näitä helteitä.
Ffmpeg ei näköjään osannut muuttaa bitratea, kdenlive sitten osasi.

Päivitin linkin järkevämmän kokoiseen filuun.

Kiitos huomautuksesta :-)


http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4

Nuo mun raahattavatkaan eivät loppujen lopuksi kaipaa hirmuista päistettä.
Se auttaa kun aurat ovat kaukana takana eikä traktoria tarvitse saada vakoon heti alusta. Jos on harjoitellut niin päiste menee kytkimeen koskematta.
Päisteiden kyntäminen onkin sitten oma temppunsa...

http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

En ole kyllä pariin vuoteen kyntänyt metriäkään.

Kyllä mä yritän aina saada jossain välissä havaitut viat ja ongelmat korjattua ja kunnolla huollettua.
Mitään silmäruokapuunaamista en jaksa harrastaa, jos 20 vuotias maali on haalistunut niin sitten on. Ei vaikuta tuntisaavutukseen eikä luotettavuuteen. No eipä mulla puunaamisen arvoisia vehkeitä juuri olekaan. Pestään kyllä paitsi laakerit.

Tavoitteena on että seuraavan kerran konetta taas tarvittaessa kaikki olisi kunnossa ja ajoa vailla.

Jostain käsittämättömästä syystä tuohon tuntuu tulevan poikkeuksia. Koneesta löytyy yllättäen viime kerran viat plus vielä pussillinen uusia :-(( Näin erityisesti kun yhtä kiirettä seuraa toinen kiire ja vielä kolmas perään, siinä ei jää väliin aikaa eikä intoa rempata. Ainakaan jos yrittää elää vielä hieman muutakin elämää kuin konekuskin ja huoltomiehen.

Itse en ajaisi noin pitkään, jonkinverran vaihtoväliä varmaan voisi kasvattaa.

Paljon riippuu siitä, minkälaisissa oloissa ne tunnit kertyvät. Sisältyykö tuohon vaihtoväliin 100 kylmäkäynnistystä pakkasessa, huutaako kone turbo punoittaen ja lämpömittari punaisen rajalla 99% kuormalla koko ajan, onko piristetty rankasti, paljonko tyhjäkäyntiä ja pätkäajoa kylmänä jne. Vai käykö se tasalämpöisenä 40% kuormalla 1500 rpm päivästä toiseen.

Pelkät tunnit ovat vähän huono mittari öljyn rasitukselle.

Mulla on 4 sorttia tynnyritavaraa.
- yleisöljy
- halvempi märkäjarru/voimansiirtoöljy
- kalliimpi märkäjarru/voimansiirtoöljy
- hydrauliöljy

Loput sitten pienemmissä erissä.

onko muuten ilkivaltaa noissa merkeissä näkyny?     joskus jo vuosia sitten oli tien varressa omalla ohra pellolla kymmenkunta hukkista ja ainoastaan noin 3 metriä leveällä kaistalla ja  ihan tien vieressä.

Saattavat lentää kyllä peittämättömän kuorman päältäkin.

Minä noista mitään tiedä, mutta tuollaisen löysin Pötikän jostain pdf-filusta.

Siinä on melkoinen... jatke 

Jos itse rakentelee, niin kyllähän noita moottorivaihtoehtoja löytyy. Uusista vaikka laadukas Hatz:

http://www.finmotor.fi/3_3_Hatz-diesel.html

Käytettyjä 3-syl koneita löytyy puimureista, traktoreista, työkoneista, isoista puutarhavehkeistä ja ruohonleikkureista, minikaivureista, autoista. Noitahan on maailma puolillaan kohta, esim Kubota.

Valmista dieselkoneikkoa en osaa tuohon kokoluokkaan ehdottaa. Varmasti niitä on, mutta yleensä tarjolla on luokkaa suurempia koneita.

Karhon laadulla on paljon merkitystä. Olen tuossa karhotellut noukkarille kahta tai kolmea 4 metrisen niittohärvelin jätöstä yhteen. Jos karho on tasainen ja virheetön, isokin karho menee noukkimelle nätisti kunhan vauhti on suhteessa karhoon.

Mutta jos karhossa on mällejä ja möykkyjä, niin sitten kiusaa. Möykkyjä tahtoo tulla ahtaissa kulmissa ja päisteissä kun karhotin ryöstelee heinää vähän mistä sattuu, poikittaisista niitoista ja jo tehdyistä karhoista. Kävin pahimpia mällejä käsin hajottelemassa kun aikaa oli, ja huomasin että ne ovat aika juntteja möykkyjä, niitä sai oikein retuuttaa että sai uudelleen levälleen.

Karhotusta helpottaa paljon jos ajaa ensin reunat ja jatkaa vasta kun ne on korjattu pois. Sitten ei tarvitse enää päisteissä varjella tehtyjä karhoja.. Ei varmaan toimi paalajalla jos ne paalit pudottelee sinne tänne esteiksi.

Kuivaa ruokohelpeä olen karhottanut myös 3 x 3m yhteen. Karhosta tulee hurjan näköinen makkara, mutta kun sitä vähän aikaa tuuli heiluttelee, se laskee vähän. On mahtunut käytetyn pp-yhdistelmän alle kunhan siellä ei ole mitään alaspäin sojottavia tapinpäitä tms. Joskus tuli mieleen että laittaisi paalaajakoneeseen etu-nl tai ek jonkun tyhjän tynnyrin pyörimään joka vähän painaisi sitä kevyttä hössöä matalammaksi :-)

Olen joskus miettinyt jonkinlaista varatoimintasuunnitelmaa jos joutuisi pidemmäksi ajaksi pois pelistä.

Tulin tulokseen että urakoitsija, ystävät ja vihamiehet tekisivät kasvukauden loppuun, ja sitten maat vuokralle sen jälkeen.

Elukoita kun ei mulla ole. Ja tämän alueen vuokrataso on sellainen että edes tulotaso ei hirveän dramaattisesti romahtaisi...

http://www.vekoy.com/index.php?cPath=53_2866_2868
Tuollaisilla korvasin kylvökoneen pinta-alamittarin ja ajouramerkkarin liittimet. On kestänyt nyt muutaman vuoden.

Tuolta löytyy muutenkin (sähkö)tarvikkeet joka lähtöön. Ja jos ei löydy, niin sitten ei löydy mistään.

Ei DIN-liitin huono ole, perusversiossaan se on vaan tarkoitettu suhteellisen kuiviin ja siisteihin olosuhteisiin. Onhan siitä suojattujakin versioita olemassa. Plussaa on se että on halpa ja niitä saa melkein maitokaupasta.

Astetta rankempaan käyttöön olen valinnut MIL-liittimiä, alunperin jenkkien sotilaskäyttöön luokiteltu.
Ovat hintavia (parista saa helposti 50 euron kokoonpanon) ja vähän kölhön kokoisia, mutta toimivia. Oma testikohteeni on ollut hakkupään can-väylän kaapelissa, välillä on uitettu öljyssä, välillä vedessä ja välillä jäämurikkana. Ainoa häiriö on ollut kun vahigossa revin kaapelin irti liittimestä.
Toimii - jos siitä haluaa kaapelin puolelta oikeasti vesitiiviin niin sitten kaapelin pitää olla myös liittimeen sopivaa tyyppiä ja käyttää sopivaa mömmöä. Kovin moninapaisten juottaminen kaapeliin vaatii jo osaamista, noita kun on yli 50-pinnisiin saakka. Rakenne on modulaarinen ja rungoltaan täysmetallinen, ja niistä voi rakentaa sellaisen mekaniikkakombinaation kuin tarvitsee.

http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=23_2026_1088_1589

Partcon kautta saa tilata myös muiden tavaraa:

http://www.partco.fi/?Tuotevalikoima

Myös Hartingin, Deutschin, Neutrikin (powerCON) ja Amphenolin sarjoista löytyy vaikka mitä liittimiä kovaan käyttöön Eivät ole halpoja nekään.

Oikeasti isoja elektroniikkavalikoimia tarjoavat mm. Elfa, Farnell, DigiKey,... tosin tarjonta ei välttämättä painotu aina ajoneuvosähköjen puolelle vaan hienompaan tekniikkaan. Joistakin noista on myös hankalaa löytää haluamaansa ellei tiedä riittävän tarkkaan mitä haluaa... ja engeskan osaaminenkaan ei ainakaan vaikeuta löytämistä.

http://www.yeint.fi
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1
http://fi.farnell.com/
http://www.digikey.fi/product-search/en

Pahin vihollinen maataloudessa liittimille on hiekka- ja savipöly, ja joissakin tapauksissa korroosio.