Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 03.06.13 - klo:22:33
-
Kertoilkaapa käytännössä kokeiltuja vinkkejä mahdollisimman vähän sähkön kanssa tekemisissä olevista säiliövahdeista hkl sarjan tumen kylvölannoittimissa?
Toki vetureista on saatavilla 12v tasavirtaa akulta, mutta mitä vähempi sähköä sen parempi oisi kun yhtenäiset sähkökytkentäpistokkeet puuttuvat, ja kone on kolmen eri koneen perässä kylvökaudella.
Alkaa vain väsyttämään jatkuva ramppaaminen "turhaan" säiliöiden luona, varsinkin kun rahtihommissa määrät vaihtelee ja väliin saa kylvää pitkän rupeaman esmes suojakauraa, mutta sitten taas seitkytrosenttista ohraa menee todella nopeasti yli 300 kg hehtaarimäärillä laatikoista, eikä välttämättä kerkeä hoksaamaan ajoissa :-[
-
Kamera, ei tarvi turhaan hyppiä.
-
Poraa reikä siemenlootan kanteen. Siitä siima läpi ja finnfoamista paino siementen päälle. Koneen kannen päälle ongenkoho ja kun koho pompsahtaa pystyyn kannen päällä niin täyttöön.
+ei tarvitse sähköä
+halpa
+helppo toteuttaa
-ei se voi toimia
-
Infrapunavalolla varustettua kameraa siemensäiliöön olen haaveillut omaan HKL-Tumeen, mutta eipä tullut laitettua tälle(kään) keväälle sitä joten ei käyttökokemuksia laitteesta.
-
Miten toimis sellanen viisari niinku vanahois Jukois? Lannotesäiliön läpi vaan varsi ja säiliön puolelle koho joka nostetaan viljan päälle ja toisessa päässä sitten viisari mikä laskee viljamassan mukana.. ::)
-
Pottukoneessa on tasovahti ilman kameraa. En välttämättä luottaisi sellaiseen täysin.Olis kyllä helppo ja halpa toteuttaa. Sähkön toki vaatii. Eli kun tunnistin ei näe tavaraa säiliössä niin esim. joku valo syttyy palamaan. Herkkyyssäätö on vakiona ja merkkivalona voi olla vaikka magneettimajakka säiliön kannessa.
-
Kertoilkaapa käytännössä kokeiltuja vinkkejä mahdollisimman vähän sähkön kanssa tekemisissä olevista säiliövahdeista hkl sarjan tumen kylvölannoittimissa?
Toki vetureista on saatavilla 12v tasavirtaa akulta, mutta mitä vähempi sähköä sen parempi oisi kun yhtenäiset sähkökytkentäpistokkeet puuttuvat, ja kone on kolmen eri koneen perässä kylvökaudella.
Alkaa vain väsyttämään jatkuva ramppaaminen "turhaan" säiliöiden luona, varsinkin kun rahtihommissa määrät vaihtelee ja väliin saa kylvää pitkän rupeaman esmes suojakauraa, mutta sitten taas seitkytrosenttista ohraa menee todella nopeasti yli 300 kg hehtaarimäärillä laatikoista, eikä välttämättä kerkeä hoksaamaan ajoissa :-[
Maffieldnusterin tarvii polkasta rapättikauppaan. Pistät heti neljämetrisen ni riittää eväitä vähän pitemmälle. Etkös sää muutenkin aja apupaskavantaat ylhäällä sillä sun tehokkaalla, mäkivetokisojakin kokeneella nahveletillas?
-
Laitat raktorin taustapeilin varren nokkaan sinne kylvökoneen päätyyn, ja sitten kun alkaa olemaan epäilys tavaran vähenemisestä, käyt sen kannen avaamassa ja kattelet peilistä koska alkaa sekotinakseli näkymään!!
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
-
Kait niissä kaikissa koneissa kuitenkin yksi yhtenäinen virransyöttöpistoke on, nimittäin perävaunupistoke. Vähän huono toki, pitäisi ajaa parkit tai valot päällä. Sitten kaapelien asennusta ja kapasitiiviset anturit säiliöihin ja signaalipiuhan päähän merkkivalo jne.
-
Kait niissä kaikissa koneissa kuitenkin yksi yhtenäinen virransyöttöpistoke on, nimittäin perävaunupistoke. Vähän huono toki, pitäisi ajaa parkit tai valot päällä. Sitten kaapelien asennusta ja kapasitiiviset anturit säiliöihin ja signaalipiuhan päähän merkkivalo jne.
Parkkivalo säiliöön ja säiliön kylkeen pleksi-ikkuna possuliimalla kiinni. Eiku siihen taempaan, yläreunastaan saranoitu läppä jota jousi työntää ylöspäin ja mikrokytkin tai painonappikatkaisin signaalia kytkemään...
-
Mulla on peruutuskamera mangeetilla kiinni pressun alla, voipi siirrellä tarvittaessa säiliöstä toiseen, näkyy myös yöllä.
Yllättävän tarkka näkee kun viimeiset harjakset pohjasta tietää mennä tankille
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
Ihan samaa mieltä. Ensimmäisen säiliöllisen jälkeen yksinkertainen päässälasku. Esim jos ekalla säiliöllä parin tarkastuskäynnin jälkeen selviää, että säiliöllä pääsee ko lajikkeella ja asetetulla syötöllä esim 1,6 ha, niin toisella täytyy tankata 3,1-3,2 kohdalla, kolmannella 4,6-4,7 kohdalla jne. Mittari näkyy ohjaamoon saakka; ainakin käännyttäessä oikealle. Täytyy vain selvittää loppuvaiheessa paljonko kierroksella menee ja lopettaa kiertely niin ettei mene alle lasketun täyttökohdan. Helppo homma ja uskoisin suurimman osan toimivan juuri näin.
-
Kertoilkaapa käytännössä kokeiltuja vinkkejä mahdollisimman vähän sähkön kanssa tekemisissä olevista säiliövahdeista hkl sarjan tumen kylvölannoittimissa?
Toki vetureista on saatavilla 12v tasavirtaa akulta, mutta mitä vähempi sähköä sen parempi oisi kun yhtenäiset sähkökytkentäpistokkeet puuttuvat, ja kone on kolmen eri koneen perässä kylvökaudella.
Alkaa vain väsyttämään jatkuva ramppaaminen "turhaan" säiliöiden luona, varsinkin kun rahtihommissa määrät vaihtelee ja väliin saa kylvää pitkän rupeaman esmes suojakauraa, mutta sitten taas seitkytrosenttista ohraa menee todella nopeasti yli 300 kg hehtaarimäärillä laatikoista, eikä välttämättä kerkeä hoksaamaan ajoissa :-[
God morgon. Yks vaihtoehto ja helppo olis tuo Simultan kohosysteemi, nuo viisarit ja tangot tiedän, että sinun käsissäsi syntyvät ilman varaosamyyntiä vaivaamatta. Kohopalloja en tiedä muualla. Sivu 8 esimerkkinä vaikka täältä http://www.junkkaripalvelut.com/pdffi/96STsrv.pdf (http://www.junkkaripalvelut.com/pdffi/96STsrv.pdf)
-
Tässä huomaa että kaikkee se laiskuus teettää.......
-
Ihminenhän on laiska tottakai, siitähän ne on laiskuudesta kaikki keksinnöt syntyneet.
Äskooännä ei taita olla penaalin terävin kynä, kun ei tajua, että luomuasiakkaiden pelloilla on turha viilettää apulantavantaita maassa, kun taas sitten kun laitetaan abulandaa niin ne taas säädetään maahakuisiksi. Säästöä sekin, varsinkin kivikoilla 8)
Pinta-ala laskuria ei ole koneessa toimivaa :-[
Tuo viisarikoho laite ois hyvä, mutta onko se todella toimiva, ettei koho painu jyvien sisään?
Sähköä ei tosiaan vetureissa ole yhtenäistä, kun nuhvissa ei ole perävaunupistoketta, kun sitä ei niissä ollut kuuskymmentäluvun alussakaan. Viljalaitojen kanssa noustaan astinlaudoille seisomaan ja vilkutetaan kääntymistä takanatuleville, pellaa aina.
-
Laiskuus ja/tai mukavuudenhalu on hyvä motivaattori ;)
Kameroilla säiliöissä on kyllä huomattavia etuja. Voi todella ajaa tyhjiksi säiliöt. Eikä haittaa jos ei tavara säiliöissä tullutkaan ihan tasaisesti.
Jos kylvötraktoria vaihtelee, voi monitorin kiinnittää sit vaikka imukuppisysteemeillä. Toisaalta, ei nyt ihan hirveesti vaadi laittaa kiinnitysrauta useampaan traktoriin. Tietty hieman joutuu vaivautumaan tuon sähkönsaanninkin kanssa, mutta eiköhän sitä joka koneesta sentään löydy...
Pinta-ala mittaria seuraamalla pärjää aika hyvin. JUKOssa oli vielä trippimittarikin, ei tarvinnu laskea, sen ku ku nollas aina täytöllä. Mutta siitä huolimatta kone pääs aina joskus horasemaan tyhjää, enempi tai vähempi... Agrimarketin SUURsäkkejä >:( käytettäessä kun piti ajaa siemen tosi loppuun, että mahtui 800kg säiliöön.
edit.
Hytin puute pahasti vaikeuttaa kyllä monitorin tihruamista, Nuhvaa ajatellen.
-
Tässä huomaa että kaikkee se laiskuus teettää.......
Kerran sknlandiassa seurasin huvittavaa episodia! Asiakas tuli ravintolasta, otti puhelimen ja soitti jonnekin. Taksi ajoi kyseisen henkilön viereen ja otti asiakkaan kyytiin, käänti auton ja jätti kaduntoiselle puolen. Sama toistui 10 kertaa illan aikana. ;D
-
Tässä huomaa että kaikkee se laiskuus teettää.......
Kerran sknlandiassa seurasin huvittavaa episodia! Asiakas tuli ravintolasta, otti puhelimen ja soitti jonnekin. Taksi ajoi kyseisen henkilön viereen ja otti asiakkaan kyytiin, käänti auton ja jätti kaduntoiselle puolen. Sama toistui 10 kertaa illan aikana. ;D
Ja sinulla meni koko ilta tuon vahtimiseen?
-
Tässä huomaa että kaikkee se laiskuus teettää.......
Kerran sknlandiassa seurasin huvittavaa episodia! Asiakas tuli ravintolasta, otti puhelimen ja soitti jonnekin. Taksi ajoi kyseisen henkilön viereen ja otti asiakkaan kyytiin, käänti auton ja jätti kaduntoiselle puolen. Sama toistui 10 kertaa illan aikana. ;D
Ja sinulla meni koko ilta tuon vahtimiseen?
juuuu. kun elokuvateaterin pitäjä oli lähtenyt ryyppäämään!
-
Ihminenhän on laiska tottakai, siitähän ne on laiskuudesta kaikki keksinnöt syntyneet.
Äskooännä ei taita olla penaalin terävin kynä, kun ei tajua, että luomuasiakkaiden pelloilla on turha viilettää apulantavantaita maassa, kun taas sitten kun laitetaan abulandaa niin ne taas säädetään maahakuisiksi. Säästöä sekin, varsinkin kivikoilla 8)
Pinta-ala laskuria ei ole koneessa toimivaa :-[
Tuo viisarikoho laite ois hyvä, mutta onko se todella toimiva, ettei koho painu jyvien sisään?
Sähköä ei tosiaan vetureissa ole yhtenäistä, kun nuhvissa ei ole perävaunupistoketta, kun sitä ei niissä ollut kuuskymmentäluvun alussakaan. Viljalaitojen kanssa noustaan astinlaudoille seisomaan ja vilkutetaan kääntymistä takanatuleville, pellaa aina.
Äijä istuu avorattorissa pölyn keskellä päivätolkulla hommaten itselleen melanoomaa. Ja kun tarvis nostaa perse pois jakkaralta ja pompata kattomaan säiliöön, ni ei pysty. Ethän sää edes nää parin tunnin jälkeen mitään ku silmäs on pölyä täynnä. Vai käytätkö ajolaseja joissa on liipparit?
-
Tässä huomaa että kaikkee se laiskuus teettää.......
Kerran sknlandiassa seurasin huvittavaa episodia! Asiakas tuli ravintolasta, otti puhelimen ja soitti jonnekin. Taksi ajoi kyseisen henkilön viereen ja otti asiakkaan kyytiin, käänti auton ja jätti kaduntoiselle puolen. Sama toistui 10 kertaa illan aikana. ;D
Jos on rahaa juoda baarissa, pitää olla myös rahaa kulkea taksilla. Kun jalat ei kanna, on kivampi istua mittariautossa joka vie seuraavaan juottolaan.
Persaukiset litkii kolmostuoppia ja kyttää kun rahamiehet juo. Polkupyörällä....... My ass......
-
Äijä istuu avorattorissa pölyn keskellä päivätolkulla hommaten itselleen melanoomaa. Ja kun tarvis nostaa perse pois jakkaralta ja pompata kattomaan säiliöön, ni ei pysty. Ethän sää edes nää parin tunnin jälkeen mitään ku silmäs on pölyä täynnä. Vai käytätkö ajolaseja joissa on liipparit?
Ootko sie iällään kylyväny aariakaan kun tuollaista soopaa suollat :o
-
Ihminenhän on laiska tottakai, siitähän ne on laiskuudesta kaikki keksinnöt syntyneet.
Äskooännä ei taita olla penaalin terävin kynä, kun ei tajua, että luomuasiakkaiden pelloilla on turha viilettää apulantavantaita maassa, kun taas sitten kun laitetaan abulandaa niin ne taas säädetään maahakuisiksi. Säästöä sekin, varsinkin kivikoilla 8)
Pinta-ala laskuria ei ole koneessa toimivaa :-[
Tuo viisarikoho laite ois hyvä, mutta onko se todella toimiva, ettei koho painu jyvien sisään?
Sähköä ei tosiaan vetureissa ole yhtenäistä, kun nuhvissa ei ole perävaunupistoketta, kun sitä ei niissä ollut kuuskymmentäluvun alussakaan. Viljalaitojen kanssa noustaan astinlaudoille seisomaan ja vilkutetaan kääntymistä takanatuleville, pellaa aina.
Äijä istuu avorattorissa pölyn keskellä päivätolkulla hommaten itselleen melanoomaa. Ja kun tarvis nostaa perse pois jakkaralta ja pompata kattomaan säiliöön, ni ei pysty. Ethän sää edes nää parin tunnin jälkeen mitään ku silmäs on pölyä täynnä. Vai käytätkö ajolaseja joissa on liipparit?
Siinä melanoomassa ei jaksa käydä tarkistamassa joka kiekalla säiliötä ja on jo kiire muutenkin sairaalaan. ;D
-
Äijä istuu avorattorissa pölyn keskellä päivätolkulla hommaten itselleen melanoomaa. Ja kun tarvis nostaa perse pois jakkaralta ja pompata kattomaan säiliöön, ni ei pysty. Ethän sää edes nää parin tunnin jälkeen mitään ku silmäs on pölyä täynnä. Vai käytätkö ajolaseja joissa on liipparit?
Ootko sie iällään kylyväny aariakaan kun tuollaista soopaa suollat :o
Oon mie kylyväny. Pari siementä kahden vuoden välillä otolliseen ja runsaan rehevään maahan. Vakokin ali mukavasti auki ja sulkeutui itellään....
Jos totta puhutaan ni en ole kylväny iälläni vaan kylvökoneella. Jos työ äläkytämäkkää tiiääte mitä äläkyttämäkkää kylvökone tarkottaa? Ihan mielenkiintoinen laite tuo iällään kun sillä voi kylvää. Kerro lisää teknistä dataa?
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
Ihan samaa mieltä. Ensimmäisen säiliöllisen jälkeen yksinkertainen päässälasku. Esim jos ekalla säiliöllä parin tarkastuskäynnin jälkeen selviää, että säiliöllä pääsee ko lajikkeella ja asetetulla syötöllä esim 1,6 ha, niin toisella täytyy tankata 3,1-3,2 kohdalla, kolmannella 4,6-4,7 kohdalla jne. Mittari näkyy ohjaamoon saakka; ainakin käännyttäessä oikealle. Täytyy vain selvittää loppuvaiheessa paljonko kierroksella menee ja lopettaa kiertely niin ettei mene alle lasketun täyttökohdan. Helppo homma ja uskoisin suurimman osan toimivan juuri näin.
Noin se on toimittava vaikka täyttövahditkin, ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Eli teikäläisten kylvinkin tahtoo liiotella kuten "Salmiakkikuviokansalla" on tapana..... ;D
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
Ihan samaa mieltä. Ensimmäisen säiliöllisen jälkeen yksinkertainen päässälasku. Esim jos ekalla säiliöllä parin tarkastuskäynnin jälkeen selviää, että säiliöllä pääsee ko lajikkeella ja asetetulla syötöllä esim 1,6 ha, niin toisella täytyy tankata 3,1-3,2 kohdalla, kolmannella 4,6-4,7 kohdalla jne. Mittari näkyy ohjaamoon saakka; ainakin käännyttäessä oikealle. Täytyy vain selvittää loppuvaiheessa paljonko kierroksella menee ja lopettaa kiertely niin ettei mene alle lasketun täyttökohdan. Helppo homma ja uskoisin suurimman osan toimivan juuri näin.
Noin se on toimittava vaikka täyttövahditkin, ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Täyttövahdit kai pitäisi olla pellossa?
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
Ihan samaa mieltä. Ensimmäisen säiliöllisen jälkeen yksinkertainen päässälasku. Esim jos ekalla säiliöllä parin tarkastuskäynnin jälkeen selviää, että säiliöllä pääsee ko lajikkeella ja asetetulla syötöllä esim 1,6 ha, niin toisella täytyy tankata 3,1-3,2 kohdalla, kolmannella 4,6-4,7 kohdalla jne. Mittari näkyy ohjaamoon saakka; ainakin käännyttäessä oikealle. Täytyy vain selvittää loppuvaiheessa paljonko kierroksella menee ja lopettaa kiertely niin ettei mene alle lasketun täyttökohdan. Helppo homma ja uskoisin suurimman osan toimivan juuri näin.
Noin se on toimittava vaikka täyttövahditkin, ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Täyttövahdit kai pitäisi olla pellossa?
Vaiko lakkovahdit :P
Edottomasti pitäisi olla säiliön päädyssä tai lähellä päätyä, nyt nuo anturit ajourien kohdalla. Säiliöön jää eniten tavaraa juuri sille kohdalle mikäli ajouria tehdään, ehdotin tehtaalla parempaa paikkaa mutta siinähän nuo on edelleen vaikka aikaa pian kymmenen vuotta ::)
Apulantapuolella verkon yläpuolella, verkon päälle saattaa jäädä sopivasti apulantaa loivaseinäisessä säiliössä.
Lanta loppuu samalla kun hälytys tulee, jos edes ehtii hälyyttää. Isommalla lohkolla kurja kun takanurkalla hälytys eikä kylvää voi enää yhtään... Säiliöön käytävä kurkkimassa pinta-alamittarin mukaan, tyhjän kylväminen amatöörien puuhastelua :D
-
onneksi on sevverran pieni kones että päriää viä pinta-ala mittaria vahtaamalla ;)
ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Eli teikäläisten kylvinkin tahtoo liiotella kuten "Salmiakkikuviokansalla" on tapana..... ;D
Ei täälloo salmiakkikuvioo, ne on tuolla etelämpänä :)
-
Mulla on säiliövahdit, mutta halvan peruutuskameran hommasin silti viime vuonna, kun siemenet oli tiukilla. Sai ajella säiliön ihan tyhjäksi ennen lajikkeen vaihtumista. Kiinnitys magneetilla, niin normaalisti voi pitää kylvinkoneen takana peruutuskäytössä, mutta sitten säiliön ollessa melko tyhjä voi kameran käydä nakkaamassa säiliön puolelle.
Mutta kyllä tuon kapasitiivisen anturinkin kanssa pärjää, kun sitä oppii käyttämään. Suursäkin tyhjennys kannattaa aloittaa sille puolelle väliseinää, missä EI ole anturia. Sitten vähemmän tavaraa anturin puolelle. Ja välillä olen ihan sangolla nakellut tavaraa pois anturin puolelta/kohdasta heti täyttövaiheessa, niin pellolla uskaltaa sitten ajaa huoletta hälytykseen asti. Tuli ekana vuotena maksettua oppirahat, kun anturin kohdassa oli siementä vaikka kuinka ja toinen puoli konetta kylvi tyhjää monta aaria. :(
-
Noin se on toimittava vaikka täyttövahditkin, ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Et siis ole oppinut sitä koneen täyttöä edes virheistäsi?? Koneeseen kun tekee tussilla jokaiseen laatikon sivuun merkit vaikka 10 sentin välein jotka merkataan esim. 70 (cm),ja merkki väliseinään josta tietää anturin paikan, niin sitten kun vaan tasaa koneen laatikot samaan tasoon, ja lopuksi kaksi ämpärillistä siementä sen anturin kohdalta viereiseen loosiin, niin eipä tule hälyytys liian myöhään. Saa käyttää muttei oo pakko hei!!
-
Noin se on toimittava vaikka täyttövahditkin, ainakin vieskalaisessa hälytys tulee liian myöhään.
Et siis ole oppinut sitä koneen täyttöä edes virheistäsi?? Koneeseen kun tekee tussilla jokaiseen laatikon sivuun merkit vaikka 10 sentin välein jotka merkataan esim. 70 (cm),ja merkki väliseinään josta tietää anturin paikan, niin sitten kun vaan tasaa koneen laatikot samaan tasoon, ja lopuksi kaksi ämpärillistä siementä sen anturin kohdalta viereiseen loosiin, niin eipä tule hälyytys liian myöhään. Saa käyttää muttei oo pakko hei!!
Näinhän se on toimittavakin hei ::) Mutta täyttövahdit silti liian matalalla, isommilla pelloilla tavara loppuu väärään päähän peltoa jokatapauksessa. Eikä poista hölmöä sijoitusta, miksi anturi siinä, mistä kone tyhjenee viimeiseksi :o
Onneksi pinta-alamittariin voi luottaa, täyttö mittarin mukaan, kun säkkien kanssa pelaa, pienellä laskutoimituksella voi päätellä pääseekö vielä edestakaisin pellolla vai ei, katsomatta säiliöön.
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
Automaattiohjauskin vielä... alkuperäiseen aiheeseen nii kyl mää ainakin jaksan käydä ihan silmällä kattomassa paljoko säiliös on tavaraa. Tulee samalla vähä silmäiltyä kylvintä noin muutenkin.
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
Automaattiohjauskin vielä... alkuperäiseen aiheeseen nii kyl mää ainakin jaksan käydä ihan silmällä kattomassa paljoko säiliös on tavaraa. Tulee samalla vähä silmäiltyä kylvintä noin muutenkin.
Niimpä. Kas se pintavahti ei kerro jos on vaiks käyny simmottis että joku vannas on tukossa. Mutta jos viittii sen losoperseen ja lättäjälan laittaa liikkeelle, voipi vaikka moukan tuurilla nähdä että sielläpäs onkin keko jossakin syöttöläven kohtaalla.
Ai niin, voihan syöttöputkiinkiin laittaa anturin joka kertoo jos tavaran juoksevuus loppuu.......... :P
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
Automaattiohjauskin vielä... alkuperäiseen aiheeseen nii kyl mää ainakin jaksan käydä ihan silmällä kattomassa paljoko säiliös on tavaraa. Tulee samalla vähä silmäiltyä kylvintä noin muutenkin.
Niimpä. Kas se pintavahti ei kerro jos on vaiks käyny simmottis että joku vannas on tukossa. Mutta jos viittii sen losoperseen ja lättäjälan laittaa liikkeelle, voipi vaikka moukan tuurilla nähdä että sielläpäs onkin keko jossakin syöttöläven kohtaalla.
Ai niin, voihan syöttöputkiinkiin laittaa anturin joka kertoo jos tavaran juoksevuus loppuu.......... :P
Senhän näkee kylvökoneesta rattorin hytistä, jos on putki tukossa... :P ;D
-
Ihan aloittajan kysymyksen perusjuttuihin.
Mikä siis estää laittamasta niihin koneisiin sitä yhtenäistä virransyöttöä, esim kolminapaisella pistorasialla?
Sille saattaa löytyä jossain vaiheessa tulevaisuudessa jotain muutakin käyttöä.
Ja tuskin sen nuhvinkaan autenttisuus siitä liiaksi kärsii.. 8)
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
Automaattiohjauskin vielä... alkuperäiseen aiheeseen nii kyl mää ainakin jaksan käydä ihan silmällä kattomassa paljoko säiliös on tavaraa. Tulee samalla vähä silmäiltyä kylvintä noin muutenkin.
Niimpä. Kas se pintavahti ei kerro jos on vaiks käyny simmottis että joku vannas on tukossa. Mutta jos viittii sen losoperseen ja lättäjälan laittaa liikkeelle, voipi vaikka moukan tuurilla nähdä että sielläpäs onkin keko jossakin syöttöläven kohtaalla.
Ai niin, voihan syöttöputkiinkiin laittaa anturin joka kertoo jos tavaran juoksevuus loppuu.......... :P
Senhän näkee kylvökoneesta rattorin hytistä, jos on putki tukossa... :P ;D
Eikä nää, mutta mahdollisen tukkovantaan siemenet menee toisiin vantaisiin...
-
Kyllä se jyvänpiilotus vaan näyttää vaativan monen moista kommervenkkiä laskutoimituksineen ja kameroineen.
Kuinka vaikeaa onkaan ruiskutus kun pitää käyttää useampia aineita ja ruutta sattuu olemaan päivettynyt karvalakkimallin reppari jossa nesteen pinta ei näy?
Juu ei millään pahalla, mutta kyllä se kasvinviljely näyttää olevan joillekin hankaluudessaan heti ydinfysiikasta ja sydänkirurgiasta seuraava. Kai tuonne reppuruiskuunkin voisi tunkea jonkun kameran.
Päistetiet, laserlanat ja peruutuskamerat...
Automaattiohjauskin vielä... alkuperäiseen aiheeseen nii kyl mää ainakin jaksan käydä ihan silmällä kattomassa paljoko säiliös on tavaraa. Tulee samalla vähä silmäiltyä kylvintä noin muutenkin.
Niimpä. Kas se pintavahti ei kerro jos on vaiks käyny simmottis että joku vannas on tukossa. Mutta jos viittii sen losoperseen ja lättäjälan laittaa liikkeelle, voipi vaikka moukan tuurilla nähdä että sielläpäs onkin keko jossakin syöttöläven kohtaalla.
Ai niin, voihan syöttöputkiinkiin laittaa anturin joka kertoo jos tavaran juoksevuus loppuu.......... :P
Tämmöset anturithan oikeissa koneissa onkin. Tämän samaisen koneen voi ajaa lähes tyhjäksi ja silti se kylvää (rypsiä alle kilo). Anturille on kolme eri korkeutta valittavissa ja annostelulaitteessa on vielä omansa.
-
Käännä säiliöiden kannet aukeamaan taaksepäin ja viritä kelasilppurin vaijeriohjauksella kannet aukeamaan penkiltä käsin. Jos varsi ei riitä kurkkimaan säiliön pohjalle asti asenna kannen alaosaan peilit.
-
Ihminenhän on laiska tottakai, siitähän ne on laiskuudesta kaikki keksinnöt syntyneet.
Äskooännä ei taita olla penaalin terävin kynä, kun ei tajua, että luomuasiakkaiden pelloilla on turha viilettää apulantavantaita maassa, kun taas sitten kun laitetaan abulandaa niin ne taas säädetään maahakuisiksi. Säästöä sekin, varsinkin kivikoilla 8)
Pinta-ala laskuria ei ole koneessa toimivaa :-[
Tuo viisarikoho laite ois hyvä, mutta onko se todella toimiva, ettei koho painu jyvien sisään?
Sähköä ei tosiaan vetureissa ole yhtenäistä, kun nuhvissa ei ole perävaunupistoketta, kun sitä ei niissä ollut kuuskymmentäluvun alussakaan. Viljalaitojen kanssa noustaan astinlaudoille seisomaan ja vilkutetaan kääntymistä takanatuleville, pellaa aina.
Eikö pinta-alalaskuria pysty korjaamaan?
-
Ihan aloittajan kysymyksen perusjuttuihin.
Mikä siis estää laittamasta niihin koneisiin sitä yhtenäistä virransyöttöä, esim kolminapaisella pistorasialla?
Sille saattaa löytyä jossain vaiheessa tulevaisuudessa jotain muutakin käyttöä.
Ja tuskin sen nuhvinkaan autenttisuus siitä liiaksi kärsii.. 8)
Ei noi jutut jo kerro että jätkä on ihan pihalla, ilman valoja ajellaan yleisillä teillä nykypäivänä... :o
-
Ei se ajolinjan näkemineen olekaan ongelma vaan se että harmaaita hiuksia, pahemmassa tapauksessa jopa kaljuuntumista aiheuttava jyvien näkemättä jääminen. Kun avorattorista pois pujahtaminen on vaivalloista ja aikaa vievää puuhaa. Joutuu vielä olkapään korkeudelle kurottamaan ja avaamaan kannen.....
-
Ei se ajolinjan näkemineen olekaan ongelma vaan se että harmaaita hiuksia, pahemmassa tapauksessa jopa kaljuuntumista aiheuttava jyvien näkemättä jääminen. Kun avorattorista pois pujahtaminen on vaivalloista ja aikaa vievää puuhaa. Joutuu vielä olkapään korkeudelle kurottamaan ja avaamaan kannen.....
Käsistään näppärä mies asentaa niihin laatikoiden kansiin hydrauliikalla/sähköllä toimivan nostosylinterin. Ei tarvi turhaan rasittaa itseään millään fyysisellä hommalla. ;D
-
Ei se ajolinjan näkemineen olekaan ongelma vaan se että harmaaita hiuksia, pahemmassa tapauksessa jopa kaljuuntumista aiheuttava jyvien näkemättä jääminen. Kun avorattorista pois pujahtaminen on vaivalloista ja aikaa vievää puuhaa. Joutuu vielä olkapään korkeudelle kurottamaan ja avaamaan kannen.....
Mää muuten kylvän nyt tolla Valmetilla sen vuoksi, että siitä on (jontikkaan verrattuna) tämmöisen isomahan kömpelyksen suht näppärä pujahtaa alas ja ylös, varsinkin kun ovessa on nyt uusi kaasujousi, joka pitää oven auki (salpa onkin murjottu paskaksi talvella eli ei se kiinni pysykään). Aika usein tulee rampattua katsomassa, kun joskus menee vannas tukkoonkin. Säiliöön ei tarvi tolla lohkolla kurkkia, siemenpuoli riittää kierrokselle!
-
Käännä säiliöiden kannet aukeamaan taaksepäin ja viritä kelasilppurin vaijeriohjauksella kannet aukeamaan penkiltä käsin. Jos varsi ei riitä kurkkimaan säiliön pohjalle asti asenna kannen alaosaan peilit.
Ei siihen taida tarvita edes vaijereita, aisa sopivan mittaiseksi ja nuhvin peruuttaa linkkuun konee eteen saa kannet avattua suoraan kuskin pukilta pienellä kurkottelulla. ::)
-
Tää keskustelu sinäänsä kertaa syyn miksi monet traktoriurakoitsijat kärsii ylipainosta ja sepelvaltimotaudista. Ulkonäkö muistuttaa monesti muumipeikkoa jolle ei löydy sopivaa motskarikypärää, hihnaa kun ei saa kiinni kun puuttuu leuka. Ihmisen loputon laiskuus ja mukavuuden halu on luonu kyllä monta innovatiivista ratkaisua arjen helpotukseen.
On suursäkit, nostimet, opastimet ja valvonta laitteet. Koneessa jouset jokapaikassa ja ilmastointi.
Ollaanko me kaikki kuiitenkin laiskoja pullamössöpaskoja? Joskus käveltiin hevosenpaskaa väistellen päivätokulla risukarhin perässä ja sipastiin siemenet vakasta maahan.
Niin, sillon ei ollut ongelmaa katsoa säiliöön kun siemenet kulki vakassa naaman edessä.......
-
Helle on sekoittanut Skännä-ressun ihan täysin. Alkaa tulla jo suhteellisen järkevää, pohtivaa keskustelua filosofimaisella otteella. Pahalta näyttää...
-
Tää keskustelu sinäänsä kertaa syyn miksi monet traktoriurakoitsijat kärsii ylipainosta ja sepelvaltimotaudista. Ulkonäkö muistuttaa monesti muumipeikkoa jolle ei löydy sopivaa motskarikypärää, hihnaa kun ei saa kiinni kun puuttuu leuka. Ihmisen loputon laiskuus ja mukavuuden halu on luonu kyllä monta innovatiivista ratkaisua arjen helpotukseen.
On suursäkit, nostimet, opastimet ja valvonta laitteet. Koneessa jouset jokapaikassa ja ilmastointi.
Ollaanko me kaikki kuiitenkin laiskoja pullamössöpaskoja? Joskus käveltiin hevosenpaskaa väistellen päivätokulla risukarhin perässä ja sipastiin siemenet vakasta maahan.
Niin, sillon ei ollut ongelmaa katsoa säiliöön kun siemenet kulki vakassa naaman edessä.......
Sillon ukot olikin jo loppuun ajettuja viiskymppisinä :'(
-
Noihin tukosongelmiin. Olen nyt kylvänyt kuusi kevättä Rapidilla ja en ole tänä aikana saanut kertaakaan Rapidin vannasta tukkoon. Yleensä kun käyn tarkastelemassa kylvösyvyyksiä tms. pysäytän koneen kesken vedon, vantaat maahan. Ei merkkaa mitään, aina toimii. Nyt kylvin pienen kappaleen laahavannaskoneella, kun en jaksanut enää pestyä Rapidia sotkea, niin sain ekalla kiekalla jo kolme vannasta tukkoon. Vaatii "hieman" erilaista otetta kylvämiseen toi laahavannas. Tältä pohjalta katsottuna, aika turha laite tämä vannasputkessa oleva tukosvahti, jos konemerkki on vaan oikea. No, on kuskin ammattitaidollakin merkitystä.
-
On se varmaan fiksumpaa katsella niitä siemeniä pellossa kuin säiliössä. Nuffin kannattaa tehdä korotuslaidat siihen Tumeen, niin ramppaaminen vähenee. Voi tehdä vaikka paneelista, jos haluaa hifistellä, itsellä on raakalautaa.
Mullakaan ei ole pinta-alamittaria, mutta hydrauliikkaletkun välissä on painemittari, josta pystyy seuraamaan koneen painoa. Nyt oon jättänyt sellaisia ruiskutusuran tapaisia, jolloin pinta-aloja voi laskea päässäkin, kun vetoja joutuu kuitenkin laskemaan.
-
Mullakaan ei ole pinta-alamittaria, mutta hydrauliikkaletkun välissä on painemittari, josta pystyy seuraamaan koneen painoa. Nyt oon jättänyt sellaisia ruiskutusuran tapaisia, jolloin pinta-aloja voi laskea päässäkin, kun vetoja joutuu kuitenkin laskemaan.
Kuinka hyvin tuo painemittari toimii ts. nouseeko paine huomattavasti, kun lisää esim. 100 kg apulantaa koneeseen?
Normaalistihan tuota ei tarvitse, mutta kylvöjä lopetellessa olisi järkevämpää laskea koneeseen vain tarpeellinen määrä tavaraa.
Tänä vuonna ei kyllä huvittanukaan lapioida pressun päältä. Päästin loput siemenet metsänreunaan. Niistä kasvaa evästä hirville. Ja apulannat levitin peltoon savisimpiin kohtiin, pohjaläpät auki ja isolla vaihteella.
-
Kyllähän tuollaisesta normaalista pyöreästä viisarimittarista näkee vaikka prosentin muutoksen paineessa ihan hyvin. Ei maksa hirveitä ja on muutakin käyttöä vanhojen koneiden ropaajalle. Geometrioista sitten kiinni miten lannoitteen lisäys paineeseen vaikuttaa. Tuohon tarkoitukseen varmaan paras ostaa kaupasta muutama pikkusäkki.
Luomuilija kun ajaa pelkkää siementä niin sehän näkee mittarista ihan tarkkaan, koska kone on tyhjä. Lannoitteen sijoitus sitten vaatii tasaista täyttöä tai muuten vähän harkintaa.
Omasta pienestä kylvimestä näkee litrat melko hyvin. Ollut muistisääntönä, että hehtaarille menisi vehnää runsas 300 litraa, ohraa 400 litraa ja kauraa 500 litraa (isojyväinen Ivory). Kun jätän ruiskuttajalle merkiksi isompia välejä 10 tai 12,5 metrin välein, pystyy laskemaan mihin uraan asti siemen suunnilleen riittää, kun lohkon pituuden muistaa.