Tuli mieleen kun luin edellisen otsakkeen, että ei se Pöntiön naapuri isäntäkään oikeen hyvin voi, siis henkisesti, on ilmeisen tiukkaa taloudessa ja hellakin vissii savuttaa pahanpäiväisesti.Siinä sitten on yritetty olla jokseenkin neutraalilla maaperällä vaimon kanssa jokseenkin avuksi henkisesti.
Tämä oli johdatus ajatukseen kun tämänpäivän tiloilla on välillä hermot piukoilla, on sitten raha huolii (saa lukea niin monen kirjoitusta kannattavuudesta tälläkin foorumilla) työpaineet paperi helvetti ,pilkun nussija viranomaiset(jos pilkun ja viranomaiset sanan välissä on tähtiä niin tarkoitan samaa sanaa kuin lisääntymis puuhaa) ja tietysti muut jokapäiväiseen arkeen ja miksei pyhäänkin tulevat ongelmat , terveys ym.
Ja taas päästiin seuraavaan eli terveys, tulee stressi, pieni stressi on terveydelle vain hyväksi, mutta sen kasvaessa kääntyy se itseään vastaan eli stressi tuo mm.fyysisiä oireita joita on lukemattomia , mainittakoon unetyomia öitä, liika lihavuutta joka aiheuttaa mm.sydän vaivoja,iholla ja limakalvoilla muutoksia puhumattakaan henkisistä oireista joka heijastuu koko viljelijä perheeseen.
Mitä sitten, ei kaikilla ole stressiä ja ongelmia? Voimmeko me muut auttaa ja miten?
Eräs ajatus mieleen luettuani Walkers nuoriso järjestön toiminnasta jossa nuoriso kokoontuu , voisiko jonkin tyyppinen viljelijöille suunnattu yhteinen tapaamispaikat /yhteiset retket johon yritettäs saada mukaan varsinkin ne jotka ovat ehkä kyllällä tiedostettu vaikeamassa asemassa, okei tuntuu hiton vaikealta tämä mun asia esittää jopa itsellekkin.Voisko esim MTK alkaa tutkimaan asiaa hienotunteisesti viljelijöiden jaksamisesta, ei sien, että sun on pakko vastata tähän tai muuten tukiasi leikataan .Ja voisiko esim .kunnasta joku luotettava viljelijä perhe tehdä sosiaalista työtä vaikeuksissa olevien kanssa, toki tuskin se päälle päin näkyy ja voi olla, että jos menee väärään aikaan niin saa kyllä kuulla , että mitä *****a sä täällä teet ja mitä sulle kuuluu, no tämä on jo merkki pahoinvoinnista.Itse ennen viljelijäksi alkamista olin paljon reissuhommissa ja varsinkin ulkomailla merimies kirkot olivat paikkoja joissa sitten jotkut olivat monelle tärkeitä henkisen tuen luojia, varsinkin kun tapasi muita ihmisiä ja sai sosiaalista kanssakäyntiä.Onko ideaa? Tämä on muuten hiton hyvä foorumi, edelliseen kirjoittelu tuotti tulosta munakennoista kun juttelin kirjoituksesta rohkastuneena asiasta yhden lopettaneen viljelijän kans ja kuin ollakkaan hänellä oli jäänyt melkein koko Transit kuorma kennoi ja sain ne hakea häneltä.Kiitos kun jaksoit lukea. PÖNTSÄ.
