Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.

Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs

Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%

Hienot?
 -Kyllä!

Hyvät?
 -Kyllä!

Työllistää?
 -5min/vrk!

Järkeä?
 -

Lainaus käyttäjältä: Katapultti - 12.12.12 - klo:01:01

Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387

....ollut nyt  n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun  10  cm purueristyksellä  oleva talo, kesällä tulet joka  4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella  lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C  tulet kerran päivässä, yksi pesällinen  riittää,  ja mikä parasta,  sen jälkeen kun olen laittanut   kattilan tulille ja  pesän täyteen puuta, voin  unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan  kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että  klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä"  lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.

Paljonko lämmitettäviä neliöitä, puun kulutus vuodessa?

Lämmitetäviä neliöitä 190 m2,  puun kulutus n. 35 irtokuutiota vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: Katapultti - 12.12.12 - klo:01:01

Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387

....ollut nyt  n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun  10  cm purueristyksellä  oleva talo, kesällä tulet joka  4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella  lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C  tulet kerran päivässä, yksi pesällinen  riittää,  ja mikä parasta,  sen jälkeen kun olen laittanut   kattilan tulille ja  pesän täyteen puuta, voin  unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan  kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että  klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä"  lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.

Eilenillalla piti moista käydä ronklaamaan, kun jostain syystä oli polttokammion tiilet lähteneet liikehtimään paikoiltaan. Ittellä on 35+ pöhissyt 2008 syksystä lähtien ja muutama negatiivinenkin asia on löytynyt. Ne kaasutunkit on kattilassa jotain ihan käsittämätöntä. Sen arvasi heti kättelyssä että eivät kestä vuottakaan.
Toinen arveluttava seikka on sen varastopesän ja kaasukammion välissä oleva tulitiili. Ensimmäinen meni poikki n. 18 kk käytön jälkeen ja ei se vahvistettu mallikaan juuri parempi ollut. Muut tiilet on toistaiseksi kestäneet suht normaalin näköisinä. Kolmas alatiili on nyt menossa, suosittelen hankkimaan moisen varastoon 
Nuohous on melko työläs homma, koska nuohousasento melko v-mäinen, nuohottavaa 18 pystytuubia kaikkinensa.

Plussaa hyvästä hyötysuhteesta, 2 pesällistä hyvää puuta lataa 2400l varaajan n. 40 asteesta sataan asteeseen. Kämppä mitä lämmitän on 1979 valmistunut n.160 neliöinen yksikerroksinen talo lattialämmityksellä. Kesällä lämmitysväli on 6 päivää ja kovimmillakin pakkasilla 1,5 päivää tai pesällinen päivässä. Kattila kannattaa nuohota talviaikaan noin 2 viikon välein.

2008 tuo kattila maksoi vähänpäälle 4000 euronrahaa, mut nyt taitaa olla jo senverta paljon kalliimpi, että tutkailisin muidenkin valmistajien tuotteet. Toki savukaasuimuri taitaa olla nykyään vakiovaruste tuossa, itteltäni se puuttuu.

Tiilet on vielä ehjiä (koputtaa puuta...)  ja tässä vähän uudemmassa mallissa niitä pystytuubeja on  27.

Tjaah... minulla on 2 riviä ennen ohikiertopeltiä ja yksi rivi jälkeen. Savukaasunlämmöt n. reilut 150 astetta.

Liekö siinä uudemmassa 3 ja 1 sitten ? Imurin kanssa savukaasunlämmöt mitä luokkaa ?

Tjaah... minulla on 2 riviä ennen ohikiertopeltiä ja yksi rivi jälkeen. Savukaasunlämmöt n. reilut 150 astetta.

Liekö siinä uudemmassa 3 ja 1 sitten ? Imurin kanssa savukaasunlämmöt mitä luokkaa ?

Mun pannussa 18 tuubia  (6+6+6)  ennen  peltiä ja 9 tuubia   (3+3+3)  pellin takapuolella. savukaasulämmöt 150-200 välillä, kun tuubeissa alkaa olla nuohoustarvetta, nousee lämmöt herkästi yli 200:n asteen, tehdasasetuksilla sais kyllä lämmöt alemmas, mutta  likaa tuubit nopeammin,  neuvoivat tehtaalta kokeilemaan uudet asetukset  ensiö - ja toisioilmasäädöille, niin  kokonaisuudessa toimii nyt  paremmin kuin ohjekirjan perussäädöillä. 

Katteles muuten juutuupista Itävaltalaisia pannuhuoneita !      Siellä on aina kattila keskeisellä
paikalla, tilaa ympärillä huru mykket ja kaakelit seinissä. 

Taloudellista, juu!

Jeps, kuulostaa järkevältä.

Muistaakseni oman kattilan ohjekirjasta puuttuivat kokonaan nuo peltien säätöohjeet (59. tuon mallin kattila) ja taisin asiasta tehtaalle antaa palautetta. Toisaalta imurittomassa kattilassa tuntuu veto vaihtelevan kelin mukaan senverran, että peltien tarkka säätökin saattaa olla turhaa hifistelyä...

Ahdasta tulis omassa kattilahuoneessa jos se imuri olis kattilan perseessä. Semmoinen oli ainakin yhellä kaverilla se imuriviritys kun tässä kesällä hankki 35+ kattilan.

Ei kai  Vedassakaan mitään vikoja ole.  Näyttäs ainakin hyvältä.

Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.

Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs

Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%

Hienot?
 -Kyllä!

Hyvät?
 -Kyllä!

Työllistää?
 -5min/vrk!

Järkeä?
 -

Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa.    Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun...      Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? 

Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti.    Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa.       Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...

Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 

Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti.    Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa.       Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...

Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 

Tuossahan se ongelma piilee, Suomen viranomaiset ei ole vaatinut juuri mitään kattiloita hitsaavilta pajoilta. Ja Jussi joka tuon kuokan kanssa pohjalaisilla nevoilla mölyää, ei tiedä paremmasta. Maksaa kiltisti sen mitä pyydetään, toimii jos toimii, hyvin ei nyt kuitenkaan.

Efecta taitaa olla kolmas ns. parempi kattila joita Suomeen tuodaan. Onhan noita pilvin pimein, mm. testiraporteista löytyy hyviä. Voisin laittaa linkin raportteihin, kunhan sen löydän...

Jos varaajat on kunnossa ja kapasiteettia löytyy, niin ilman muuta kannattaa panostaa kattilaan. Jos nollasta lähdetään, niin silloin voi arvelluttaa. Stokeria kun saa jo samalla rahalla.

Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa.    Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun...      Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? 

Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti.    Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa.       Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...

Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 

Jaa että onko lcd näyttö kattilassa hifistelyä ? Minusta on ja vahvasti... 

Kai se tosiaan vaatii jonkinlaisen paloilmapuhaltimen ja sille säädön, jos meinaa polttaa puuta jatkuvasti optimaalisella hyötysuhteella. Klapi ja hake on raaka-aineina sellaisia että optimaalinen poltto vaatinee jonkinlaista älliä palonohjaukseen. Se on sitten kattilan ostajan punnittava, saako lisäinvestointia kuoletettua parantuneen hyötysuhteen tai puhtaamman palamisen kautta.

Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.

Lainaus käyttäjältä: opk - 12.12.12 - klo:19:23

Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.

Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs

Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%

Hienot?
 -Kyllä!

Hyvät?
 -Kyllä!

Työllistää?
 -5min/vrk!

Järkeä?
 -

Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa.    Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun...      Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? 

Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti.    Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa.       Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...

Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 

 Jämä-koteloitu nuotio, joskus arvelin, että katettu... Frölingissä ainaskin paksun näköiset keramiikat, atmoksessa pientä murentumaa havaittavissa...

On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... 

Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.

Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen.   Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.

Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.

Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"

Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... 
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.

On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... 

Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.

Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen.   Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.

Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.

Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"

Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... 
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.

Toi Gillesin pannu on tosi hienon näköinen laatikko. Siitä ei pysty päällepäin äkkiseltään sanomaan, että mitäköhän tällä tehdään.

Minkäslaiset takuut sää sait huollon toimivuudesta. Jos säädetään ja mittaillaan sitä sun tätä, niin ennemmin tai myöhemmin käy sillä tavalla, että joku motti on paskana. Poppari menee taas kerran sytyttämään lehteä, niin uuni puhaltaa tulitikun sammuksiin ja LCD-näyttö kertoo "error code x45..."
Sitten on pirtti kylmä vaikka poppari käy kuumana

Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.

Tuossahan se pointti juuri on, tiheästi asutussa Keski-Euroopassa on pitänyt pakosti  kehittää tiukat vaatimukset puukattiloille, naapurit kun   ei tykkää hyvää jos piipusta tupruaa sankkaa tummaa savua, joka matalapaineella likaa pyykit ja muut, meillä Suomessa puunpoltto talon lämmitykseen on ollut etupäässä haja-asutusalueella elävien  tapa, naaurit kun on vähän kauempana, niin ei se ole  niin nuukaa ollut vaikka yläpaloiset kattilat ovat  sankkaa savua tupruttaneet ympäristöönsä.  Siksi ei kai tähän  asti Suomessa ole katsottu tarpeelliseksi kehittää puhtaammin puuta polttavia kattiloita, toisin kuin Itävallassa ja Saksassa.