Virnat ei meinaa näin pohjoisessa menestyä, aika riskialtista.
Nyt kun on taas tarpeeksi voi kokeilla eri kasveja, että kai se hyvä kasvi joskus löytyy.

Virnat ei meinaa näin pohjoisessa menestyä, aika riskialtista.
Nyt kun on taas tarpeeksi voi kokeilla eri kasveja, että kai se hyvä kasvi joskus löytyy.

Täällä 80 km napapiiriltä etelään ainakin nuo vihantaherneet kasvavat kuin rutto. Sopiva seos myöhäisen ohran kanssa, niin tehoja löytyy.

Petri

Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.

Täällä ei kasva varmuudella kuin ohra. Kuivuria ei satu olemaan valmiina, mitään ei ole valmiina, peltoakaan ei oo ollu tarpeeksi.
Miksi tehdä itse? Tuotos laskee ja työt nousee. Tottakai jos sitä viljaa on tarpeeksi eikä mitään 20Ha, niin voi jäädä jotain käteenkin loppujen lopuksi.

Yksvuotisena on nyt kokeilussa vihantahernettä, vehnää, ohraa ja kauraa. Alla sitten kasvaa nurmi+rehumailanen. Kasvusto on nyt 70-80cm ja alkaa kukkia. Ja on tiheää ja tavaraa tulee kyllä aivan mahdottomasti. Mitään lannoitusta ei ole saanut, paitsi paskaa. Kokeeks niitettiin lehmille vähäsen ja kyllähän ne tykkää

Toki tuota ei vissiin paaliin kannata laittaa, ei saa tarpeeksi kuivaksi..
Ens vuonna olis tarkoitus kokeilla virnaakin, sen kun sais paalata niin olis helpompi syöttää nurmen rinnalla. Tai sitten pitää tehdä oma auma näille tai jotain..

Meillä on nurmialaa n. ha/lypsylehmä, eläinyksikölle n.0,4-0,7ha. Riippuen vuoden uudistustarpeesta..

Olishan se hyvä jos vois viljellä itte kaikki viljatkin, mutta sitten pitäisi olla pinta-alaa niin paljon että sais myös koko vuoden sapuskat.
Meilläkään ei ole puimuria, eikä edes kylvinkonetta, saati kuivuria (tai no on, mutta sen tehoilla ei tälläisiä määriä kuivata).
Ei paljon jäis käteen jos urakoitsija hoitais kylvöt, ruiskutukset, puinnit ja vielä pitäis kuivatakkin Omaa kalustoa kun ei oikein kiinnosta alkaa ostamaan, tulis liika kalliit viljat.

Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.

Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.

Paalattiin viime kesänä hernettä (oli siinä hiukan kauraa seassa), lehmät tykkäs jos oli enintään 1/4 hernettä säiliksen seassa pöydällä. Sekasin sitä aina hiukan kuormaajalla rehuvarastossa, joskus oli hernettä enämpi joskus vähempi. Useimmat elukat alotti syömisen herneestä aina.
Ei kuivateltu enempää kuin muitakaan heiniä, ehkä yön yli tai puolipäivää ennen paalausta. Oli niin pienet pakkaset, ettei ne paalit kovin jäässä ollu koko talvena.
Nyt on härkäpapu-herne-vehnä suojaviljana paalattavaks.

Me kans pari vuotta sitten paalattiin herne-kauraa, toki se ei ollut vihantahernettä. Paalit säily ihan hyvin, mutta niissä oli sellainen makea tuoksi, joka mun nenään haisi hyvältä . Mutta se on ilmeisesti merkki virhekäymisestä joka johtuu siitä herne olis liika märkää..

Lainaus käyttäjältä: tr - 18.07.12 - klo:01:05

Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.

Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.

2000-3000 € kuussa = 24000-36000€ vuodessa. Kuulostaa heti paljon pahemmalta. Mun puimuri, kylvinkone ja kuivuri ei ole edes yhteensä noin kallis.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 18.07.12 - klo:13:24

Lainaus käyttäjältä: tr - 18.07.12 - klo:01:05

Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.

Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.

2000-3000 € kuussa = 24000-36000€ vuodessa. Kuulostaa heti paljon pahemmalta. Mun puimuri, kylvinkone ja kuivuri ei ole edes yhteensä noin kallis.

24000 - 36000 € vuodessa = noin 200 tonnia = noin 100 lehmän rehut = noin 40 - 50 ha:n vilja-ala = viljan hankinnan osuus liikevaihtosta 5 - 10 %. Luomuviljelijälle tietty vastaan, mutta apulantalasku tolle määrälle on jo luokkaa 6000 €, sertisiemen 4000€, huonona vuonna kuivauksen polttoainekustannus 1000 €, kasvinsuojeluaineet parin tonnin luokkaa, eikä vielä olla päästy edes kone- eikä kiinteisiin kustannuksiin saatika työhön...

24000 - 36000 € vuodessa = noin 200 tonnia = noin 100 lehmän rehut = noin 40 - 50 ha:n vilja-ala = viljan hankinnan osuus liikevaihtosta 5 - 10 %. Luomuviljelijälle tietty vastaan, mutta apulantalasku tolle määrälle on jo luokkaa 6000 €, sertisiemen 4000€, huonona vuonna kuivauksen polttoainekustannus 1000 €, kasvinsuojeluaineet parin tonnin luokkaa, eikä vielä olla päästy edes kone- eikä kiinteisiin kustannuksiin saatika työhön...

Ja syksyllä itketään kun viljan hinnat pomppaa ja laskelmat kusee.

Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.

Ittelle valehtelu on yks agraarisosialistin tavaramerkkejä

Kuvio on hyvä, mutta miksi ihmeessä kuivata märehtijälle tarkoitettu vilja? Olkineen korjuuseen taikina-asteella ja säilörehuksi. Vähän palkokasvia joukkoon, nousee valkuainen ja tärkkelys.

Alkuperäiseen aiheeseen: nurmialan tarpeeseen vaikuttaa ennenmuuta väkirehutaso. 25 aaria on enemmän kuin riittävästi 55vr%, mutta 25-30vr% vaatii jo jotain muutakin. Lehmä muuntaa 7-8 katonnia vuodessa maidoksi, paskaksi ja lämmöksi. Jos meinaa matalaa väkirehutasoa ja korkeaa tuotantoa ylläpitää, tarvitaan paljon sulavaa säilörehua ja 10 tonnin kasato hehtaarilta on jo kova saavutus.