Pakkokesanto 30% peltoalasta, täydellä tuella.

Kun vihreät pääsevät hallitukseen pm puolueeksi ja kepu jäähylle, silloin tulee vaihtoehtoja pellonkin käyttöön.

Pakkokesanto 30% peltoalasta, täydellä tuella.

Kun vihreät pääsevät hallitukseen pm puolueeksi ja kepu jäähylle, silloin tulee vaihtoehtoja pellonkin käyttöön.

Ja mistäs ne rahat nykästään tähän vihreitten sekoiluun?

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 24.08.17 - klo:07:47

Pakkokesanto 30% peltoalasta, täydellä tuella.

Kun vihreät pääsevät hallitukseen pm puolueeksi ja kepu jäähylle, silloin tulee vaihtoehtoja pellonkin käyttöön.

Ja mistäs ne rahat nykästään tähän vihreitten sekoiluun?

Rahat tietysti lainataan ulkomailta, niinkuin tähänkin asti. Lisäksi kansalaispalkka,
monikulttuurisuuden tukeminen, kehitysapu ym. ylös. Noottaa kööllää

Vuorikiipeilyyn erikoistuneet somalit tuovat Suomeen huippuosaamista.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 23.08.17 - klo:16:40

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.08.17 - klo:14:58

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.08.17 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 23.08.17 - klo:12:14

Lähitilalle viljanmyynti on kannattavaa, jos se maksaa enemmän kuin kukaan muu. Kuitenkin joku lantavaihto voi olla arvokkaampaa, kuin parin euron tonnivoitto jostain muualta.

Mut se on sitten elintarvikeviljan hinta. Rehuviljaa ei nyt edes kannata kasvattaa. Ja monesti siitäkin saa paremman hinnan balttian maissa.

Viljan hinta eläintilalle myytynä voisi olla maailmanmarkkinahinta - itämerivähennys - kaupan palkkio - rahtikulut viljavarastolle - kuivauskulu 13% 15% sijasta, ym ym. Silloinhan saat saman mitä rahtaamalla jonnekin Naantaliin.

Tällöin rehuohran sovelias suoramyyntihinta voisi olla 70 euroa, vehnän 90 euroa. Toinen vaihtoehto kohtuulliselle suoramyyntihinnalle olisi energialaitoksen maksama hinta miinus rahti.

-SS-

Viljan hinta eläintilalle myytynä voisi olla maailmanmarkkinahinta+itämerilisä+kaupan palkkio+rahtikulut myyjältä tilalle+ sopimuskohtaiset lisät...

Eli alle 150 euron ei kenenkään kannata rehuviljaa myydä, jolloin tullaan toteamukseene että miksi viljellä leipäviljaa kun rehusta saa saman.

Sama se mitä viljelee, kunhan saa hyvän hinnan.

Markkinatalous on ihmeellistä. Kädet ojossa saatavia odottavat pääomakoijarit pakottavat joskus myymään halvallakin hinnalla osan, jos ei jopa kaikkia. Perintöplantaaseilla ja nelinumeropeltohinnoillahan tällaista ylimääräistä menoerää ei ole.

Noille pakosta myytäville voi lyödä hintaa lukkoon jo ennen kylvöä, mikäli hinta kohdallaan. Vähän kyllä hirvittää, ku rypsiä ja kauraa kiinnitettynä ja ne ihan vihreitä vielä... Joutuu pian ostoksille, vaikka myyntiin menee kaikki. Tällä hetkellä siilot täysin tyhjiä, jyvääkään ei oo enää myytävää. Syy yllä mainittu, pakko myydä että saa kulut peittoon ja voita leivän päälle, ei voi jättää välivuosia, vain yritettävä saada paras hinta sen hetken markkinoilta. Jos ois ennustaja, ei näitä hommia tarttis miettiä eikä tosissaan tehdä

Urani parhaita päätöksiä on ollut, olla sitoutumatta mihinkään viljelysopimuksiin, ennalta kiinnitettyihin hintoihin jne. Kaikista helpointa on, kun syksyllä katsoo puintien jälkeen laariin, mitä siellä on myytävänä. Eikä ole talo vieläkään kaatunut.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.08.17 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 23.08.17 - klo:16:40

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.08.17 - klo:14:58

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.08.17 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 23.08.17 - klo:12:14

Lähitilalle viljanmyynti on kannattavaa, jos se maksaa enemmän kuin kukaan muu. Kuitenkin joku lantavaihto voi olla arvokkaampaa, kuin parin euron tonnivoitto jostain muualta.

Mut se on sitten elintarvikeviljan hinta. Rehuviljaa ei nyt edes kannata kasvattaa. Ja monesti siitäkin saa paremman hinnan balttian maissa.

Viljan hinta eläintilalle myytynä voisi olla maailmanmarkkinahinta - itämerivähennys - kaupan palkkio - rahtikulut viljavarastolle - kuivauskulu 13% 15% sijasta, ym ym. Silloinhan saat saman mitä rahtaamalla jonnekin Naantaliin.

Tällöin rehuohran sovelias suoramyyntihinta voisi olla 70 euroa, vehnän 90 euroa. Toinen vaihtoehto kohtuulliselle suoramyyntihinnalle olisi energialaitoksen maksama hinta miinus rahti.

-SS-

Viljan hinta eläintilalle myytynä voisi olla maailmanmarkkinahinta+itämerilisä+kaupan palkkio+rahtikulut myyjältä tilalle+ sopimuskohtaiset lisät...

Eli alle 150 euron ei kenenkään kannata rehuviljaa myydä, jolloin tullaan toteamukseene että miksi viljellä leipäviljaa kun rehusta saa saman.

Sama se mitä viljelee, kunhan saa hyvän hinnan.

Markkinatalous on ihmeellistä. Kädet ojossa saatavia odottavat pääomakoijarit pakottavat joskus myymään halvallakin hinnalla osan, jos ei jopa kaikkia. Perintöplantaaseilla ja nelinumeropeltohinnoillahan tällaista ylimääräistä menoerää ei ole.

Noille pakosta myytäville voi lyödä hintaa lukkoon jo ennen kylvöä, mikäli hinta kohdallaan. Vähän kyllä hirvittää, ku rypsiä ja kauraa kiinnitettynä ja ne ihan vihreitä vielä... Joutuu pian ostoksille, vaikka myyntiin menee kaikki. Tällä hetkellä siilot täysin tyhjiä, jyvääkään ei oo enää myytävää. Syy yllä mainittu, pakko myydä että saa kulut peittoon ja voita leivän päälle, ei voi jättää välivuosia, vain yritettävä saada paras hinta sen hetken markkinoilta. Jos ois ennustaja, ei näitä hommia tarttis miettiä eikä tosissaan tehdä

Urani parhaita päätöksiä on ollut, olla sitoutumatta mihinkään viljelysopimuksiin, ennalta kiinnitettyihin hintoihin jne. Kaikista helpointa on, kun syksyllä katsoo puintien jälkeen laariin, mitä siellä on myytävänä. Eikä ole talo vieläkään kaatunut.

Meneekö sulla koko tukimäärä velkojen lyhennyksiin ja korkoihin sekä vuokriin?

"USDA:n raportin ennakoitua korkeammat sato-odotukset yllättivät."

Tulihan se sieltä. Eikä yllättänyt muutenkuin sillä, ettei tullut aiemmin.
Kovasti on paineita pudottaa Suomessa viljanhintaa, millä tahansa
verukkeella. Noottaa rääkkyy.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 22.08.17 - klo:23:29

Jokainen laskee miten parhaakseen näkee... "Omaan käyttöön viljelevistä vain kolmannes laskee viljan tuotannon kannattavuutta."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tuottajat-eiv%C3%A4t-juuri-laske-viljanviljelyn-kannattavuutta-1.133053

Eikös tuo tarkoita että viljely kannattaa? Mitä sitä laskemaan jos pankkitili pullistelee?

Niinpä. Neuvojatkin neuvovat; "All in" = Jackpot.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/viljan-tuotannossa-ei-kannata-s%C3%A4%C3%A4stell%C3%A4-1.143100

Tämäkin ihme mantraamista. Aika paljon ehdottomia "minätiedän" ukkoja löytyy.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-j%C3%A4tti-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuet-sikseen-ja-tuottaa-suuria-satoja-parasta-ymp%C3%A4rist%C3%B6nhoitoa-1.202877

Tämäkin ihme mantraamista. Aika paljon ehdottomia "minätiedän" ukkoja löytyy.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-j%C3%A4tti-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuet-sikseen-ja-tuottaa-suuria-satoja-parasta-ymp%C3%A4rist%C3%B6nhoitoa-1.202877

Oliks tää sellanen vasta muutaman vuoden pehtoorina ollu isäntä, joka aloitti oman isännyytensä 1968.

Miksi sitä viljaa pitää sitten yrittää tuottaa, kun ei siitä rahaakaan nykyään valitettavasti saa? Isoilla tonnimäärillä tulee toki tuloja, mutta kuinka moni laskee hommaan sijoitetut menot?
Meillä on viimeiset 4 vuotta menty maksimimäärillä hömppäheiniä ja muita hyvää tukea (lue vesistönsuojelua) nauttivia "viljelyksiä". Näin ollen kalkkia ei ole levitetty kohta kymmeneen vuoteen, kun jatkuva keinolannoitus ei happamoita maaperää. Apulannan määräksi riittää puolet totutusta, koska apilat tuovat maaperään tarvittavan typen. Huolehdimme lähinnä hivenaineista. Lehtilannoitteita emme käytä, koska niissä jää heikompana vuotena oikeasti tappiolle. Pellolla ajelu, eli polttoainekulut, jäävät myös pieniksi. Kuivauskustannukset ovat pieniä, sillä märkää viljaa emme pui. Yli 19 kosteudet niitetään maahan seuraavan vuoden ravinteiksi.
Näillä eväillä teemme 2500-4500kg/ha kauratuotosta, mutta sadolla ei olekaan mitään väliä. Keskimäärin vuodessa jää viivan alle 200e/ha, vaikka koneiden huoltoihin, maltillisiin hankintoihin ja rakentamiseen käytämmekin rahaa. Elanto tienataan siis täysin muualta ja rahat ovat täysin omilla pankkitileillään. Laskennallisesti tuntipalkaksi viljelyhommista jää noin 25e. Toki älyttömillä investoinneilla tällä tyylillä olisi mahdollista päästä myös -25e/h tulokseen.
Olenko sitten ylpeä tilanteesta? En todellakaan. Hävettää tehdä näin ja olen usein kirjelmöinyt aiheesta päättäjille. Toisaalta, jos muut eivät arvosta työtäni, niin miksi tekisin näille ihmisille ilmaista (tai tappiollista) hyvää?
Omasta mielestäni maataloudessa pitäisi siirtyä tuotantomääriin sidottuihin tukiin, jolloin nämä itseni kaltaiset väärinkäyttäjät joutuisivat miettimään tilanteensa uudestaan. Se olisi kaikkien puolesta vähintäänkin reilua.

Näin se on..

Kyl se jokainen hehtaari on arvioitava erikseen. Tänä vuonna se tarkoitti sitä, että myöhästyneille kylvöille piti antaa tappotuomio jo kylväpäivänä..

Lainaus käyttäjältä: Tosi_viljelijä - 10.09.17 - klo:10:32

Miksi sitä viljaa pitää sitten yrittää tuottaa, kun ei siitä rahaakaan nykyään valitettavasti saa? Isoilla tonnimäärillä tulee toki tuloja, mutta kuinka moni laskee hommaan sijoitetut menot?
Meillä on viimeiset 4 vuotta menty maksimimäärillä hömppäheiniä ja muita hyvää tukea (lue vesistönsuojelua) nauttivia "viljelyksiä". Näin ollen kalkkia ei ole levitetty kohta kymmeneen vuoteen, kun jatkuva keinolannoitus ei happamoita maaperää. Apulannan määräksi riittää puolet totutusta, koska apilat tuovat maaperään tarvittavan typen. Huolehdimme lähinnä hivenaineista. Lehtilannoitteita emme käytä, koska niissä jää heikompana vuotena oikeasti tappiolle. Pellolla ajelu, eli polttoainekulut, jäävät myös pieniksi. Kuivauskustannukset ovat pieniä, sillä märkää viljaa emme pui. Yli 19 kosteudet niitetään maahan seuraavan vuoden ravinteiksi.
Näillä eväillä teemme 2500-4500kg/ha kauratuotosta, mutta sadolla ei olekaan mitään väliä. Keskimäärin vuodessa jää viivan alle 200e/ha, vaikka koneiden huoltoihin, maltillisiin hankintoihin ja rakentamiseen käytämmekin rahaa. Elanto tienataan siis täysin muualta ja rahat ovat täysin omilla pankkitileillään. Laskennallisesti tuntipalkaksi viljelyhommista jää noin 25e. Toki älyttömillä investoinneilla tällä tyylillä olisi mahdollista päästä myös -25e/h tulokseen.
Olenko sitten ylpeä tilanteesta? En todellakaan. Hävettää tehdä näin ja olen usein kirjelmöinyt aiheesta päättäjille. Toisaalta, jos muut eivät arvosta työtäni, niin miksi tekisin näille ihmisille ilmaista (tai tappiollista) hyvää?
Omasta mielestäni maataloudessa pitäisi siirtyä tuotantomääriin sidottuihin tukiin, jolloin nämä itseni kaltaiset väärinkäyttäjät joutuisivat miettimään tilanteensa uudestaan. Se olisi kaikkien puolesta vähintäänkin reilua.

Näin se on..

Kyl se jokainen hehtaari on arvioitava erikseen. Tänä vuonna se tarkoitti sitä, että myöhästyneille kylvöille piti antaa tappotuomio jo kylväpäivänä..

Eka eu vuonna kylvettiin paljon kesäkuussa koska sateet tuhos kylvöt , ne kerkis

Taas pulpahti uus satusetä pintaan. Aika paskua settiä pupeltaa.

Taas pulpahti uus satusetä pintaan. Aika paskua settiä pupeltaa.

Olihan tuos totuuden siementäkin mukana 

Epävarmoille lajikkeille ei pitäis maksaa tukea ollenkaan.

Sit etelään ei pitäis maksaa tukea alle 100 päivän lajikkeille myöskään.