Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kuu - 20.09.08 - klo:19:31
-
Pitääkö kuivurin olla aina kallis ja kuluttaa paljon polttoainetta? Maailmalta löytyy yksinkertaisen näköisiä pönttöjä, joilla ulkomaalaiset saa viljansa kuivaksi.
Esimerkiksi tämä näyttää kuluttavan noin 5 kertaa vähemmän löpöä kuin oma Jaakko.
http://www.petrovine.co.uk/Mecmar/models/s40T.htm
-
En jaksanu perehtyä tarkemmin mutta eiköhän viljan kuivauksessa ole loppu viimeksi kysymys fysiikasta ja sen lainalaiksuuklsista.
-
Mitähän moinen maksaa? Vois olla suht edullinen kakkoskuivuri, kuinkahan pelaa jos vilja tosi märkää?
-
Vähän suurennettu Näppärä. ;D Ei kannata varmaankaan laittaa sisätiloihin. :D
-
Vähän suurennettu Näppärä. ;D Ei kannata varmaankaan laittaa sisätiloihin. :D
Porukalla oli ennen tommonen verkkosiilo kuivuri. 11 kw strömberg
ulkona laattaremmi jatko läpsyttäen puhallinta käytti.
Pitikö välillä kierrättää, sitäpä en muista. Säkki tavaralla täytettiin ja
säkkeihin tyhjättiin. Seuraava kones oli Terässiilo 70 hl, siihen
todellisuudes menny kun n.60. Sen jäläkeen multa meni hermo ja
laitettiin itelle oma n.-86 vuonna 142,7 Antti paketti, sillä nyt
puhistaan about 300 tn kuivaksi... :P
-
Mitähän moinen maksaa? Vois olla suht edullinen kakkoskuivuri, kuinkahan pelaa jos vilja tosi märkää?
Jotensakin tuollainen taisi olla se jonka isäntä oli lähettänyt junavaunussa takaisin valmistajalle sisältöineen, kun märkä vehnä iti täysillä verkon rei'istä.
-
Tulee mieleen verkkosiilokuivurit -60 ja -70 luvulla . Joka tapauksessa lämmintä tai kylmää ilmaa puhalletaan viljan läpi . Nykyajan kuivurit ovat tehokkaita , ilman lämmittämiseen voi käyttää muutakin energiaa kuin öljyä .
-
Joo ei ollenkaan huonoja nykymalliset siilot. Se on tullut monesti mieleen että jos poistopuolen ilmasta saisi otettua jotenkin lämpöä talteen. Kun siiloja on kaksi niin voisi olla aika toimiva. Kylmällä ilmalla voisi varmaan parikinkymmentä astetta saada talteen ja jos saisi alipaineiseen ilmaan tuon lämmön niin vaikutus olisi vielä paljon suurempi. Yhden siilon kanssa kannattaisi tehdä jokin erillinen jäähdytysratkaisu. :P
-
Joo ei ollenkaan huonoja nykymalliset siilot. Se on tullut monesti mieleen että jos poistopuolen ilmasta saisi otettua jotenkin lämpöä talteen.
Ilmalämpöpumppu? Tars olla aika iso vissiin tohon ilmamäärään?
-
Joo ei ollenkaan huonoja nykymalliset siilot. Se on tullut monesti mieleen että jos poistopuolen ilmasta saisi otettua jotenkin lämpöä talteen.
Ihan tarpeellinen ajatus, kuinka suuren vaihtimen läpi se pitäisi puhaltaa ja olissiko sille muuta kuviteltuakaan käyttöä muuna aikana vuodesta :) Vaatii veden kuiurille, tuollainen vaihdin täytys varmaan pestä aika tiuhaa että pölykerros vie hyötysuhdetta alamaihin
-
Sitten on se Törnum tai mikä se oli Hurripoikien maasta ?
Olikos semmoista Raatilaisilla / kokemuksia
Mönkkäri viestissä oli kuvia Puolan-verkkosiiloista
Hogi voisi tietää mitä Tzekit värkkää ???
-
Tornumilla kuivataan ekaa syksyä. Hyvältä peliltä tuntuu.
-
Tornumilla kuivataan ekaa syksyä. Hyvältä peliltä tuntuu.
--minkä kokoinen,varastokoko?Hintasuhde Anttiin?Voiko tulla katsoon?
-
Joo ei ollenkaan huonoja nykymalliset siilot. Se on tullut monesti mieleen että jos poistopuolen ilmasta saisi otettua jotenkin lämpöä talteen.
Ihan tarpeellinen ajatus, kuinka suuren vaihtimen läpi se pitäisi puhaltaa ja olissiko sille muuta kuviteltuakaan käyttöä muuna aikana vuodesta :) Vaatii veden kuiurille, tuollainen vaihdin täytys varmaan pestä aika tiuhaa että pölykerros vie hyötysuhdetta alamaihin
Vaihdinta ei tietenkään voi pestä. Siinä täytyisi olla jonkunlaiset kaapimet jotka veisivät pinnalta märkää kakkaa pois.
Yksi mahdollinen rakenneratkaisu olisi poistoputken sisälle kevytrakenteinen ruuvispiraali jossa reunoissa kumitiivistys. Ilma joutuisi menemään spiraalimaisesti tuon putken läpi jolloin ilmanpainekin ehkä olisi putken seinällä suurempi keskipakovoiman vaikutuksesta ja siten ehkä lämpöarvokin suurempi, ainakin teoriassa. Tuo spiraali pyörisi nykäyksittäin tarvittaessa tai hiljaa koko ajan esim. 10 kierrosta tunnissa. Poistoputken päälle tulisi ainakin parin metrin matkalle ilmanottoputki jonka halkaisija voisi olla esim 80 milliä suurempi kuin poistoputki. Hyötysuhdetta parantaisi varmasti järeä keskipakopuhallin jolla saisi vedettyä ilmaa noitten putkien välistä niin paljon että alipainetta olisi reilu 100 millibaaria, voisi toimia aksiaalipuhaltimellakin jos sellainen on ylimääräisenä nurkissa, en tiedä. Imuilma pitäisi saada tuonne putkien väliin jostain muusta paikasta kuin poistoputken päästä koska siellä ilmankosteus olisi aina reilu 100. Poistoputken aiheuttamat pölyongelmat poistuisivat myös.
Teoriassa tuo lämpötilaero alipaineisen imuilman ja korkeampipaineisen poistoilman välillä voi olla aika suuri. Paine-ero täytyy tehdä sähköllä joten aivan mahdottomiin ei kannata ruveta mutta kannattavaa voisi olla jopa niin suuri paine-ero että öljykattilan voisi ottaa välistä pois KOKONAAN!!
Jos öljyllä hyötylämpökilowatti on hyvällä kattilalla nykyhinnalla verollisena 12c ja sähköllä saa helposti lämmönvaihtimilla ja painekikkailulla kilowatista yli kaksi hyötylämpökilowattia niin tuotekehityksen paikka minun mielestä! :P
-
Tornum 2x240hl. kaksoiskuivuri. 8300hl. varastoja. Katsomaankin pääsee erikseen sovittaessa.
-
Tornum 2x240hl. kaksoiskuivuri. 8300hl. varastoja. Katsomaankin pääsee erikseen sovittaessa.
Tais olla lehdessä juttua sun kuivurista.
-
Vaihdinta ei tietenkään voi pestä. Siinä täytyisi olla jonkunlaiset kaapimet jotka veisivät pinnalta märkää kakkaa pois.
Yksi mahdollinen rakenneratkaisu olisi poistoputken sisälle kevytrakenteinen ruuvispiraali jossa reunoissa kumitiivistys. Ilma joutuisi menemään spiraalimaisesti tuon putken läpi jolloin ilmanpainekin ehkä olisi putken seinällä suurempi keskipakovoiman vaikutuksesta ja siten ehkä lämpöarvokin suurempi, ainakin teoriassa. Tuo spiraali pyörisi nykäyksittäin tarvittaessa tai hiljaa koko ajan esim. 10 kierrosta tunnissa. Poistoputken päälle tulisi ainakin parin metrin matkalle ilmanottoputki jonka halkaisija voisi olla esim 80 milliä suurempi kuin poistoputki. Hyötysuhdetta parantaisi varmasti järeä keskipakopuhallin jolla saisi vedettyä ilmaa noitten putkien välistä niin paljon että alipainetta olisi reilu 100 millibaaria, voisi toimia aksiaalipuhaltimellakin jos sellainen on ylimääräisenä nurkissa, en tiedä. Imuilma pitäisi saada tuonne putkien väliin jostain muusta paikasta kuin poistoputken päästä koska siellä ilmankosteus olisi aina reilu 100. Poistoputken aiheuttamat pölyongelmat poistuisivat myös.
Helpompi vaihtoehto saattaisi olla poistaa pöly siitä poistoilmasta tehokaalla syklonilla, ja mikseipä samalla syklonilla hoitaisi esiputsarin niin tulisi kaikki roskatkin samaan paikkaan ja kaikki hukkalämpö tulisi samasta paikasta ulos, taitaa hyötysuhde olla tälläisellä systeemillä kuitenkin aika huono?
-
Parissa paikallisläpyskässä on ollut juttu...
-
Vaihdinta ei tietenkään voi pestä. Siinä täytyisi olla jonkunlaiset kaapimet jotka veisivät pinnalta märkää kakkaa pois.
Yksi mahdollinen rakenneratkaisu olisi poistoputken sisälle kevytrakenteinen ruuvispiraali jossa reunoissa kumitiivistys. Ilma joutuisi menemään spiraalimaisesti tuon putken läpi jolloin ilmanpainekin ehkä olisi putken seinällä suurempi keskipakovoiman vaikutuksesta ja siten ehkä lämpöarvokin suurempi, ainakin teoriassa. Tuo spiraali pyörisi nykäyksittäin tarvittaessa tai hiljaa koko ajan esim. 10 kierrosta tunnissa. Poistoputken päälle tulisi ainakin parin metrin matkalle ilmanottoputki jonka halkaisija voisi olla esim 80 milliä suurempi kuin poistoputki. Hyötysuhdetta parantaisi varmasti järeä keskipakopuhallin jolla saisi vedettyä ilmaa noitten putkien välistä niin paljon että alipainetta olisi reilu 100 millibaaria, voisi toimia aksiaalipuhaltimellakin jos sellainen on ylimääräisenä nurkissa, en tiedä. Imuilma pitäisi saada tuonne putkien väliin jostain muusta paikasta kuin poistoputken päästä koska siellä ilmankosteus olisi aina reilu 100. Poistoputken aiheuttamat pölyongelmat poistuisivat myös.
Helpompi vaihtoehto saattaisi olla poistaa pöly siitä poistoilmasta tehokaalla syklonilla, ja mikseipä samalla syklonilla hoitaisi esiputsarin niin tulisi kaikki roskatkin samaan paikkaan ja kaikki hukkalämpö tulisi samasta paikasta ulos, taitaa hyötysuhde olla tälläisellä systeemillä kuitenkin aika huono?
Poistoputken pölyä ei oikein syklonilla voi poistaa, esiputsarin kylläkin. :P
-
Poistoputken pölyä ei oikein syklonilla voi poistaa, esiputsarin kylläkin. :P
Miksei?
-
Poistoputki vaatisi todella ison syklonin. Ei se pöly usein ole ongelma poistoputkessa. Esiputsarin putkesta tulee joskus pölyä aika tavalla ja sitä pystyy syklonilla vähän hidastaa. :P
-
En jaksanu perehtyä tarkemmin mutta eiköhän viljan kuivauksessa ole loppu viimeksi kysymys fysiikasta ja sen lainalaiksuuklsista.
Ei hullumpi ajatus, mutta sellainen tuli mieleen, että eikö tos oo pyörästä tehty takasin monikulmio? Se kuivaa n. 5% kosteutta pois tunnis 120 asteen lämmöllä per vilja tonni....---> alipaineuuni kuivaa kans nopiaa ja kuumalla---
Ja toinen asia mikä tuli pienellä miehellä mieleen, on se että tällääsenä syksynä ei lämpö varmaankaan nousisi kovin helposti kovinkaan korkealle....
ja kolmas asia on se että se vaatii 90 - 115 heppasen raktorin eteen....ja sekään ei käy ilmalla....tai vastaavasti nopiaa laskien parin - kolmenkymmenen kilowatin abb ihmeen.....vähintään....
-
Ei tuo kulutuslukema nyt kovin ihmeelliseltä kuulosta. Viidellä litralla dieselöljyä haihdutetaan jotakin 60 - 65 kg vettä, siitä tulee hyötysuhteeksi suunilleen70 - 75 %. Jos oma kuivuri kuluttaa viisinkertaisen määrän öljyä, kannattaisi laittaa uuni vaihtoon.
-
Poistoputki vaatisi todella ison syklonin. Ei se pöly usein ole ongelma poistoputkessa. Esiputsarin putkesta tulee joskus pölyä aika tavalla ja sitä pystyy syklonilla vähän hidastaa. :P
Kylläkyllä mutta ihan mahdollista se on, eikä mitään järjettömän kokoista syklonia tarvitse kuitenkaan.
-
Useampi sykloni rinnakkain vaikka. Mutta taitaa paikat mennä nopeasti tukkoon kun poistoilman kosteus on suuri.
-
nuita mecmareja myydään lähinpänä ruotsissa ja virossa. Ainakin englannissa nuita on kaasu ja diesel käyttöisenä traktori pyöritteisinä tai sähkökäyttöisinä. Varmaanki tuo teho perustuu korkiaan kuivauslämpötilaan?
Tuo lämmöntalteetotto ongelma vaikuttaa ihan mahottomalta, on palion hyviä ideoita ja yhtä monta hyvää tyrmäystä. Mites olis tällainen viritelmä: esiputsari ja kuivausilmasta karkeimmat oljenpätkät syklonilla tai tärysuodattimella alas ja kostea ilma (ja savu) pestäis savukaasupesurilla josta edelleen vesikierrolla osa lämmöstä palautuis uuden ilman esilämmittämiseen.
-
Ajattelin itsekin että pesu taikka nesteen suihkuttaminen ilmaan toimisi ainakin tiivistymispintana. Ja samankin nesteen käyttä pesussa ja lämmönsiirrossa olis kanssa mahdollista.
Vaan en mä kyllä näistä mitään tiedä, pohdinhan ääneen kuiteskin
-
Pesuri joo, ja sitten siihen voi johtaa vielä uunin savukaasut nin saa siitäkin lämpöä talteen.
-
Onkos tässä sinänsä tarpeellisessa poistoilman lämmön talteenotossa unohtunut kuitenkin yksi perusasia.Nimittäin lämpötila.Mehän puhalletaan(tai imetään) kuivuriin 60-115 asteista ilmaa.Poistoilma on sitten johonkin 20% kosteuteen saakka alle 30 asteista ja mä ainakin käytän loppulämpötilana jotain 37-39.
Tästä em.mainitusta asiasta seuraa se,että pelkällä lämmönvaihtimella poistoilmasta saa parhaassakin tapauksessa 25-35 asteen lämmönnousun aikaiseksi uunille.Energiaahan on poistoilmassa tarjolla,mutta sen muuttamiseen käyttökelpoiseksi tarvitaan sitten lämpöpumppu jolla nostetaan lämpötilaa.
Toi kondessivesingelma on sitten yksi ratkaistava pulma.
Jatkakaa pohdntaa..kyllä se siitä.
-
vvv.condens.fi mallia pesurin kehittelyyn. toi 20 tai 30asteteen korotus kuivausilmaan olis jo aika hyvä, ikiliikkujaa kuivurista ei saa kuitenkaan. savukaasu nostaisi varmaan vielä muutaman asteen tuon 20-30asteen lisäksi. pesurissa tuo kondenssivesi ei varmaan haittaa? Jos pesuri on täytepatja tyyppinen, niin myös jäähdytyksen energiaa saisi varattua pesuriin.
-
Muutamia otteita Topi Pämpin "Varastokuivurioppaasta" vuodelta 1972:
"Eniten lisälämpöä pitävät tarpeellisena ne isännät, joilla ei vielä ole varastokuivuria".
"Kuivurialaa tarvitaan 7 - 12 neliötä viljahehtaaria kohti".
"Käytettäessä lisälämpöä alusta asti,ei viljakerros saa olla missään viljassa 35 cm paksumpi".
"Eniten merkitystä lisälämmöllä on loppukuivauksessa alle 20 % viljassa".
"Haittoina on mainittava hinta, tulenvaarallisuuden lisääntyminen ja laitos muuttuu paloturvallisuutta koskevien määräysten alaiseksi".
"Taloudellisena kysymyksenä lämpöasiaa tarkasteltaessa ainoastaan loppukuivauksessa
voi käyttää lisälämpöä, silloin kun ilma muuten on liian kosteaa".
"Lisälämmön käytöä on varottava jos vilja on märkää,sitä on paljon ja puhallusteho on
alimitoitettu".
"Kostea poistoilma ei saa päästä puhaltimeen".
-
Onkos tässä sinänsä tarpeellisessa poistoilman lämmön talteenotossa unohtunut kuitenkin yksi perusasia.Nimittäin lämpötila.Mehän puhalletaan(tai imetään) kuivuriin 60-115 asteista ilmaa.Poistoilma on sitten johonkin 20% kosteuteen saakka alle 30 asteista ja mä ainakin käytän loppulämpötilana jotain 37-39.
Tästä em.mainitusta asiasta seuraa se,että pelkällä lämmönvaihtimella poistoilmasta saa parhaassakin tapauksessa 25-35 asteen lämmönnousun aikaiseksi uunille.Energiaahan on poistoilmassa tarjolla,mutta sen muuttamiseen käyttökelpoiseksi tarvitaan sitten lämpöpumppu jolla nostetaan lämpötilaa.
Toi kondessivesingelma on sitten yksi ratkaistava pulma.
Jatkakaa pohdntaa..kyllä se siitä.
Kuten jo ensi alkuun totesin niin pelkällä lämmönvaihtimella voisi saada korkeintaan 20 astetta nostettua lämpöä. Nykyisin yleisesti myynnissä olevilla lämpöpumpuilla saadaan pakkasilmasta 30 astetta lämpimämpää ilmaa 3kw:n edestä käyttämällä yksi kilowatti sähköä.
Jokainen asiaan perehtynyt tietää että korkeampipaineisesta ilmasta lähtee lämpöä helpommin ja matalampipaineinen ottaa sitä paremmin vastaan.
Käytännössä hyvillä lämpöpumppulaitteilla saa ensin normaalista +5 asteisesta ilmasta 40 asteista ja poistopuolen 30 asteisesta poistoilmasta pumppuamalla jo reilu 60 asteista. Tämä siis hyötysuhteella yhdellä sähkökilowatilla kolme lämpökilowattia. Öljyä olisi tarpeen polttaa enää lisälämpönä. Ja sen kondenssiveden voi laskea ojaan.
Joka tapauksessa 20 astettakin olisi jo aika tavalla. Neljännes öljylaskusta pois! Äly hoi! :P
-
Onkos tässä sinänsä tarpeellisessa poistoilman lämmön talteenotossa unohtunut kuitenkin yksi perusasia.Nimittäin lämpötila.Mehän puhalletaan(tai imetään) kuivuriin 60-115 asteista ilmaa.Poistoilma on sitten johonkin 20% kosteuteen saakka alle 30 asteista ja mä ainakin käytän loppulämpötilana jotain 37-39.
Tästä em.mainitusta asiasta seuraa se,että pelkällä lämmönvaihtimella poistoilmasta saa parhaassakin tapauksessa 25-35 asteen lämmönnousun aikaiseksi uunille.Energiaahan on poistoilmassa tarjolla,mutta sen muuttamiseen käyttökelpoiseksi tarvitaan sitten lämpöpumppu jolla nostetaan lämpötilaa.
Toi kondessivesingelma on sitten yksi ratkaistava pulma.
Jatkakaa pohdntaa..kyllä se siitä.
Kuten jo ensi alkuun totesin niin pelkällä lämmönvaihtimella voisi saada korkeintaan 20 astetta nostettua lämpöä. Nykyisin yleisesti myynnissä olevilla lämpöpumpuilla saadaan pakkasilmasta 30 astetta lämpimämpää ilmaa 3kw:n edestä käyttämällä yksi kilowatti sähköä.
Jokainen asiaan perehtynyt tietää että korkeampipaineisesta ilmasta lähtee lämpöä helpommin ja matalampipaineinen ottaa sitä paremmin vastaan.
Käytännössä hyvillä lämpöpumppulaitteilla saa ensin normaalista +5 asteisesta ilmasta 40 asteista ja poistopuolen 30 asteisesta poistoilmasta pumppuamalla jo reilu 60 asteista. Tämä siis hyötysuhteella yhdellä sähkökilowatilla kolme lämpökilowattia. Öljyä olisi tarpeen polttaa enää lisälämpönä. Ja sen kondenssiveden voi laskea ojaan.
Joka tapauksessa 20 astettakin olisi jo aika tavalla. Neljännes öljylaskusta pois! Äly hoi! :P
-ehkä ei tullu luettua kaikkea tarkasti,kyllähän noi renen asiat on suurin piirtein tiedossa
-mulla on 300kWn uuni isommassa kuivaajassa,siihen tarvittais siis noin 100 kWn lämpöpumppu,menöö koko kulmakunnalta sähköt...tulee semmoiset pääsulakkeet että alkaa hirvittää
-mun ehdotus on että yksinkertainen vaihdin millä otetaan poistolämmöstä mitä saadaan ja sitten hakelämpö peliin.
-
Lämpöpumpun vaihtaminen uunin tilalle ei todella tule kysymykseen monessakaan paikassa. Uuniin jos pystyisi liittää stokerin vaikka öljypolttimen rinnalle niin se olisi kyllä järkevää. Esipuhdistimen roskat saisi muutettua myös lämmöksi. Talventullen taas stokeri kesälomalta takaisin kotiin. :P
-
varmaanki 100 kilovatin teholähteenä on edullisempaa käyttää isoa tiisselimoottoria ytinsähkön sijasta. polttomoottori tuotaa muuten hukkalämpöä pyöritystehonsa verran.
pesurista vielä jankkaan että sillä saa mukavasti hajut ja typet sekä lämmöt talteen navetan höyryistä, tanskassa käytetään sikaloissa..
-
Tulipahan nähtyä Törnumin vaihtoehto.
On todella hieno laitos,perinteiseen eräkuivuritekniikkaan luutunut saapi sätkyn.
Sais kotimaiset kuivaajavalmistajatkin aloittaa tuotekehityksen.Äkkiä.