Minköäälaisia nurmiseoksia foorumilaiset käyttäny? Meillä on vanha isäntä menny iät ja ajat perus timotei 75 nurminata 25 seoksella. Itestä tuntuu vähän turhan yksipuoliselta joten millasia muut käyttäny ja suosittelette? Onko tästä yksipuolisesta seoksesta haittoja?

Seosten eri lajit tuovat viljelyvarmuutta vaikkapa kuivuuden ja talvenkestävyyden suhteen. Itse laiskana käytän valmiita apilapitoisia seoksia, saa hieman lannoitelaskua pienemmäksi.

Sinimailanen on kyllä kasvi, jota kannattaa kokeilla. Ei ehkä puhtaana, mutta vaikka 25% seokseen. Tämmöisenä kuivana keväänä on kyllä pitänyt huolen siitä, että sadon määrä on normaali edellisiin vuosiin verraten

ja kun noihin vielä lisää kaikkee mitä aitasta löytyy niin voi sanoa kuten paikalli neuvoja meijeriltä,  aika tihiää on kasvusto..                       mut miä en kehtookaa peltoa jouten jättää...                         kyllä useamman lajin malli on ihan kätevä, toimii joka vuonna!

Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.

Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.

Apilan määrää on vuosien saatossa vähennetty aika merkittävästi ja palattu perinteiseen timotei-nurminata seokseen. Timoteita useampaa lajiketta tietenkin.
Nurmet perustetaan pääsääntöisesti herneen alle.

Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.

Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.

Toinen kuolematon punis on Betty, vaan saakohan enää?

Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.

Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.

Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.

Viisaammat on neuvonu että apila tykkäis rikkipitoisesta lannoitteesta tai iha aidosta paskasta. Kumpaakin käytetty ja apila on hengissä pysynyt

Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.

Ainakin apilaseoksin kanssa on kasvinsuojeluainevalikoima kovin pieni rikoille. Ja se neljän lehden vaatimus niilläkin harvoilla aineilla voi olla mahdottomuus jos kasvukauden alku on kuiva.

Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....

Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.

Jos seos sisältää yksi vuotista raeheinää vähänkään, niin se on aika varma täystuho. Joskus käytin 3 kg italialaista hehtaarille perustaessa keväällä. Pirun huonosti talvehti muutkin- normi talvena.

Lainaus käyttäjältä: kihveli - 16.06.17 - klo:06:11

Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.

Jos seos sisältää yksi vuotista raeheinää vähänkään, niin se on aika varma täystuho. Joskus käytin 3 kg italialaista hehtaarille perustaessa keväällä. Pirun huonosti talvehti muutkin- normi talvena.

Luomu Lassejen kannattais kokeilla raiheinää pellon putsaukseen.. Arkistojen kätköistä löytyy:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6893.msg89355#msg89355

Ennenkin tätä samaa asiaa on puitu ja samat asiat näissä pätee edelleen. Ensin pitää päättää kuinka monta korjuuta nurmesta tehdään ja sen jälkeen laji-/lajikevalikoima mietintään. Mulla on useampaa nurmikasvia seoksessa (timotei, nurminata, ruokonata ja englanninraiheinä) sekä apilaa. Isä kokeili aikanaan koiranheinää ja onhan se hurja kasvi kasvamaan. Sen aikaisella kahden korjuun tekniikalla sato meni aina vanhaksi ja eihän sillä sitten maitoa tullut. Koiranheinän maittavuutta on moitittu, mutta tekisi mieli kokeilla sitä joka tapauksessa jollakin lohkolla. Kyllä se appeen seassa menisi ihan varmasti. Mutta jos sitä koiranheinää laittaa niin sen kanssa on ihan turha laittaa apilaa tms. seokseen kun mikään ei taida pärjätä kilpailussa tuolle kasville.

Mulla on sellainen tuntuma että nadoissa ja koiranheinässä on aika alhainen määrä sokeria mikä voi olla ongelma biologisten säilöntäaineiden kanssa.

Joskus tullut mieleen , että olisko se pelkkä timppa yksinkään huono vaihtoehto kahden niiton taktiikalla. Voishan se olla seos monesta lajikkeesta. Taitaa olla paras menestymään "heikoissa" olosuhteissa, jos ei juolaa lasketa

Riippuu mitä tarkoitetaan heikoilla olosuhteilla? Timotei talvehtii yleensä hyvin ja lähtee parhaiten kasvuun keväällä. Toisaalta ei kestä kuivuutta kovinkaan hyvin.
Onhan noita pelkän timotein kasvattajia olemassa. Ainakin täällä päin on ollut, mutta kyllä suurin osa viljelee nykyään nurmikasviseoksia. Mulla on ainakin peltoja joissa on hyvin erilaiset olosuhteet... Siis ihan peltolohkon sisällä ja näissä huomaa hyvin kuinka erilaiset kasvit menestyy eri lailla. Yksi "pahimmista" lohkoista on sellainen että siitä löytyy eloperäistä maata ja todella karkeaa hietaa jossa poutii pahasti aina jos on yhtään normaali vuosi. Pariin vuoteen ei ole ollut tosin tätä ongelmaa. Se oli kummallista että talvituhot oli iskeneet tuolla pellolla noihin hiekkaisiin kohtiin???