Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Suorilla hampailla menee mukavimmin,harva vain osaa loodaa käyttää oikein.
Suorahampainen ei tarkoita samaa kuin synkronoimaton. Suorahampainen voi yhtä hyvin olla synkronoitu. Vinohampainen voi olla synkronoimaton. Siirtopyörävaihteisto on aina suorahampainen. Niin ja Fuller ei ole siirtopyörävaihteisto, vaikka on synkronoimaton ja suorahampainen.
Kyllähän keskikeppiset Massikat on mukavia ajella. Parempia paljon kuin sellaset missä on suunnanvaihtaja oikealla sivulla.. Saa vasemmalla kädellä käyttää ykköstä ja pakkia, oikealla nostolaitetta.. esim nostolaitekylvökoneen kanssa varsin nopea. En moiti yhtään. Hyvät vaihteet ja kestävät.
Tokihan niitä oikealla puolella sijaitsevia keppejä voi käyttää vasemmallakin kädellä, jos oikea käsi on varattu.
En oo koskaan kuullut kaatumisesta. Noita 2rivisiä kippisäiliöllisiä on tännekulmin tullut aikamonta. Jukoja ja Hilleshögejä on kyllä kaatunut. Oma 81 mallinen kaatui aikoinaan muutaman kerran syksyssä.
No huh... Tähän taloon tuli ensimmäinen Juko juurikkaannostokone vuonna 1966. Ei kaatunut koskaan, runko kyllä notkahti säiliön kippauksessa kymmenen vuotta myöhemmin. 14 vuoden Huhki-kauden jälkeen vuodesta -92 on nostettu Jukolla enkä vieläkään ole saanut kertaakaan kaatumaan, ei ole ollut edes lähellä.
On noita ratasvantaita jonkinverran täälläpäin ollut. Ei sovellu jäykimmille saville, leipoo sellaisia palloja joita ei mikään saa rikki.
Tuohon en osaa sen enempää kommentoida, kun ei ole omakohtaista kokemusta oikeista savimaista. Täkäläisillä mailla se on luultavasti paras.
Tarkka ajettava sivu ja syvyyssuunnassa.
Tuosta olen eri mieltä. Ratasvannas vaatii käytännössä aina automaattiohjauksen ja silloin ajaminen on helppoa. Minun kokemukseni mukaan ratasvannas kympissä on vähemmän tarkka syvyydestään kuin levyvannas + nostoelevaattori, ainakin täkäläisillä mailla. Molempiin seikkoihin tietysti auttaa automaattisesti korkeussuunnassa säätyvä lisäkannatuspyörä.
Tuo ratasvannas saattaisi olla toimiva täälläkin nyt, sellaista vaan ei kellään ole täälläpäin että pääsisi edes sellaisen joskus näkemään. Onko muuten jo niin että nostoelevaattorin ketjuja vaikea saada Jukoon?
Nykyistä tilannetta en tunne, mutta toista vuotta sitten olisi vielä saanut ylemmän nostoelevaattorin (hihnareunaisen) vanhaan koneeseeni. En ostanut, tuon kympin sai halvemmalla.
Näinhän se valitettavasti on, että Jukot saa viedä museoon. Sama tilanne on pitkälti kaikissa muissakin suomalaisissa maatalouskoneissa. Niillä tulee toimeen mutta kun kerran hommaa esim. saksalaisen koneen niin tulee aikainen joulu...
Juko 10 ratasvantaalla on laatupeli, parinakin päivänä nousi 2 ha 10-11 tunnissa tehollista työaikaa. Ajonopeutta parhaimmillaan 8 km/h. Ei mitään oikeaa savimaata, mutta hiesua kuitenkin jäykimmissä paikoissa.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. 
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti? Ei kai agronet mikään väitöskirja ole. 
Eihän niitä virallisesti tarvii tehdä. Mutta kun lainaukset tekee foorumisoftan käytäntöjen mukaan, lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kenenkin kirjoittamaa. On siellä joka sivun ylä- ja alareunassa Vastaa-nappi, jolla voi kirjoittaa ketjuun ihan ilman lainauksia.
Vaan jos et pätkääkään piittaa muiden käyttäjäkokemuksesta, jatka toki valitsemallasi tiellä.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla.
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla. Brasilian mallistossa käytetään neljää versiota.
8+4 ja 16+8 on näitä Suomessakin aikaisemmin tarjolla olleita laatikoita, toinen kertojalla ja toinen ilman.
Jos sulla on tietoa, että 12+12 on sukua 16+8:lle, niin ok, mutta kyllä sisuskaluissa täytyy olla enemmänkin eroa kuin hiukan, kun alue ja päävaihteita on eri määrä ja toisessa on samoissa kuorissa vielä suunnanvaihtaja.
Ei suunnanvaihtaja ole samoissa kuorissa, 12+12R vaihteiston suunnanvaihtaja on erillisessä kotelossa (toki samassa öljykierrossa) päävaihteiston edessä. 16+8R vaihteiston puolittaja ja 12+8R vaihteiston ryömintä ovat vastaavasti päävaihteiston edessä olevassa kotelossa ja peruutus päävaihteiston puolella. 12+12R vaihteiston ryömintäalue on toteutettu päävaihteiston nelivedon akselin päälle laakeroidulla sivuakselilla.
Jos oikein laskin 8+4R vaihteistossa on nelivedon akseli mukaan lukien 15 hammaspyörää neljällä akselilla ja 12-vaihteisessa on myös 15 hammaspyörää neljällä akselilla.
Näiden nopeushurjastelijoiden kirjoituksista läpipaistava asennevamma liikenteessä pistää mietteliääksi... Kun ei nyt sitten tulis kovin kovaa opetusta - lapsiakin on liikenteessä, syyllisyys voi olla raju jos jotain sattuisikin arvaamattomasti käyttäytyvän lapsen kohdalla.
Niinpä... sitä tuntuu olevan liikkeellä. Viikolla emäntä pysäytti yhden hurjastelevan paskakuskin, joka päästeli lapsivaroitusmerkeillä varustetun piha-alueen läpi sen, minkä Jontikka kulki. Vastaus oli kuulemma: 'Täs on kuudenkympin rajoitus.'
Kesti 100-sarjan vaihdelaatikot tai ei, niin sehän ei oikestaan tähän liity. A-sarjan laatikothan vaihtui aikaa sitten näihin 12+12-lootiin, joilla ei taida liukaskäyttöisen brassilaatikon kanssa olla mitään tekemistä, enemmänkin sukua isommilleen.
Sama laatikko se on, hiukan erilaisilla sisäkaluilla.
Brasilian mallistossa käytetään neljää versiota.
There are 4 transmission options: 8 + 4 (regular gearbox), 16 + 8 (multipliers), 12 + 8 (reducer), and 12 + 12 reverser.
Eikös Pellervossa (vai missälie, ei löydy lehteä nytten) ollut juttua että maajussillakin pitää olla se kuljettajan ammattipätevyystutkinto jos meinaa kuorma-autolla tavaroitaan kuskailla??
Wanhan ajan C-kortti kelpaa nykyään mihinkään 
Miksei kelpais?
Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273
2 §
Soveltamisala
Tämä laki ei koske kuljettajaa, jos:
...
8. ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa
onko kellään ja minkälaisella puhelimella se toimii?itellä on nokian c7,nokia 3720 classic ja samsung l9000 galax s.ainostaan toi nokian c7 toimi jonkun aikaa mutta enään ei sekään.nää muut puhelimet ei ole tominnut ollenkaan.
Yli neljä vuotta on toiminut moitteetta Nokia 6310, 5500 ja 3720c mallien kanssa. Kantaa avoimella paikalla vähintään 20 metrin päähän, ennenkuin ilmoittaa yhteyden katkeamisesta. Kytkee yhteyden takaisin kun menee lähemmäksi. Mikki toimii ilmeisesti missä tahansa melussa. Akut (AA) kestävät useamman päivän.
joo,olise sampo comia..samanlaisii peltisii hihnapyärii ku vanhas 2000 sarjas ::)kai niit on varastos nii paljo et joka mallisarjan piisaa?
Mikä niissä peltisissä närästää? Näkyvät hyvin kestävän esmes moottorin etupäässä, tuntimäärät parhaimmillaan 30000-40000 tuntia.
Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää. Omat vanhimmat ojitukset 60-luvun alusta on pilattu ainakin läpäisemättömillä maanlaaduilla liian vähäisellä soran käytöllä ja tiiliputkilla, sillä eihän niihin edes vesi mene kovin hyvin.
Suomen vanhimmat tiiliputkiojitukset on tehty ilman soraa ja toimivat edelleen. Tiiliputki on muoviputkea parempi, jos maa on sen verran kiinteää, että sen saa kunnolla asennettua.
